Kertokaa miten tätimäistyitte - vertaistukiketju
Oon 46 v ja omasta mielestä näpsäkkä ja nuorekas. Edestäpäin. Nyt näin pari kuvaa itsestä sivusta päin ja mikäs täti Tomera niissä näkyykään. Mulla on lyhyt tukka ja se korostaa paksua niskaa ja tuhtia ylävartaloa. Näytän rintavalta maatalon pehroorinnalta, vaikka en edes ole ylipainoinen, ihan samalta kuin suvun vanhemmat rouvat. Naurattaa olla tällanen muhkea rouva. Kaveriakin nauratti, sanoi että no nyt on.
Kommentit (1764)
Vaihdevuosista ja niistä myrskyistä selvittyä on ihan kiva olla täti. Mitenkäs se Riitta Uosukainen kirjoittikaan niistä loiskeista vesisängyssä... nyt on Topi kai pahasti dementoitunut...
Siispä nautitaan elämästä niin makuuhuoneessa kuin sen ulkopuolella. Herkutellaan. Siemaillaan viiniä. Saunotaan ja rakastetaan... koskaan ei voi tietää miten käy elämässä.
Rahaa ei kannata pihdata - käärinliinoissa ei taskuja ole.
Tätiytymiselle skuul🥂🍃🍃🥂
enpä oo huomannut tätimäisyyttä,
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole tätimäistynyt, vaikka täytin juuri 45v. Kroppa on hyvässä kunnossa, treenaan monipuolisesti. Oon aina tykännyt vaatteista, joten tykkään seurata trendejä
Miksette liiku jos ylipainoa on tullut?
Jos katsot yhtään ympärillesi, huomaat että 50 ikävuoden jälkeen painoa alkaa kertyä, vaikka kuinka liikkuisi. Vain himourheilijat ja poikkeusgeeneillä varustetut säästyvät.
Huomasin tämän 50 v jälkeen. Vaikka olenkin himoliikkuja, niin silti tuppaa kiloja kertymään.
Vierailija kirjoitti:
Pitkät hiukset toimii aina. Hiusten ohuus on korvien välissä. Kysykää miehiltä
Siinä vaiheessa tietää olevansa täti, kun ei tarvitse joka asiaan miehen mielipidettä.
Vierailija kirjoitti:
En mä mielestäni ihan tädiltä näytä. Olen viisikymppinen mutta hoikka. Lyhyt tukka myös mutta mun mielestä näytän vain ikäiseltäni, en varsinaisesti tädiltä.
Jospa laihduttaisitte vähän? Niin ei tulisi niin voimakkaita justiinaviboja.
Mulle kävi sillä tavalla hassusti, että näytän lyhyillä hiuksilla nuoremmalta. Mies ( joka ei aluksi Innostunut ajatuksesta, että leikkaisin lyhyet hiukset) sanoi ihan omatoimisesti samaa. En siis mitenkään lypsänyt kehuja.
Rahat loppui. Loppuiän täysmittainen ulosotto. Työkyvyttömyyseläke. Avioero. Muutto 26 m-yksiöön. Ei rahaa mihinkään kuin vessapaperiin, siivousaineisiin ja ruokaan. Kaikki päivät samaa.
En niinkään ole tätimäinen. Köyhä. Mitään en voi tehdä. Tylsää.
Muutoksien vyyhti alkoi 63-vuotiaana. Nyt siitä pian kaksi vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Tää on mulla, 56-vuotiaalla, uusin juttu:
kun ajan autolla hankalaan risteykseen, laitan radion pois päältä. Näen paremmin.
Voi v.
Tämä. Todella auttaa😒
Mies ihmetteli miksen muka voi käyttää hands freetä autossa. Sanoin etten voi keskittyä puhumiseen ja ajamiseen. Sanoi: puhuthan sinä nytkin.... miehet ei tajuu!
Oma tätimäisyys ilmeni, kun lääkityksen ansiosta lihoin 20kg. Siihen pysähtyi, mut pois ei lähde. Minäkin säilön yläkaapissa muutamaa vaatetta, sitten kun/jos-aikaan. En sentä lewiksiä niinkuin tuo erän aiemmin...
N62
Näytän enemmän isältäni kuin äidiltäni😉🤔
Olin siis ennen mies mutta alettuani kirjoitella vauva palstalla päätin käydä nipsauttamassa etuveitikan pois. Paljon kivempaa nyt valittaa tällä palstalla ihmisten ominaisuuksista kun lipidokaan ei muistuttele miehuudesta.
Olen 62v, oikeastikin täti. Mutta mummo en. Oon menossa 40v kummi'tyttöni' juhliin... mitä ihmettä, juurihan juhlin omia nelikymppisiä..
Mietin juhlavaatetta. Pellavaleninki, samaa sävyä pitkä villatakki, mukavat kengät. Nyt tuntuu ihan kivalta vaihtoehdolta... pelkään pahoin, että juhlissa on toisin, joku nuori sukulainen kenties tarjoutuu tuomaan minulle kahvit pöytään...
Lievä painonnousu vaihdevuosien takia tekee tätimäisen vaikutuksen. Sen takia asialle on pakko tehdä nyt jotain! Oon muuten sporttisen nuorekas mutta nyt tuo ärsyttävä painonnousu pitää saada kuriin.
Vierailija kirjoitti:
Lievä painonnousu vaihdevuosien takia tekee tätimäisen vaikutuksen. Sen takia asialle on pakko tehdä nyt jotain! Oon muuten sporttisen nuorekas mutta nyt tuo ärsyttävä painonnousu pitää saada kuriin.
Tämä. Tosi vaikea pitää kilot kurissa. En vaan onnistu. Liikun, syön samalla lailla kuin ennenkin. Isosiskoni on pysynyt mitoissaan, mielestäni näyttää kyllä ikääntyneemmältä kuin monet pyöreämmät ikätoverinsa.
Yksi hankala juttu on nuo kokonumerot. Moni L on ihan sopiva, verkosta jos ostan L:n on kippana... pitäis vaan ymmärtää ostaa isompi... tai ostaa kivijalkamyymälästä ja sovittaa (mikä kesähelteillä on karseaa!)
En ole vieläkään tätimäinen.
53v.
Vierailija kirjoitti:
Tämä. Tosi vaikea pitää kilot kurissa. En vaan onnistu. Liikun, syön samalla lailla kuin ennenkin. Isosiskoni on pysynyt mitoissaan, mielestäni näyttää kyllä ikääntyneemmältä kuin monet pyöreämmät ikätoverinsa.
Yksi hankala juttu on nuo kokonumerot. Moni L on ihan sopiva, verkosta jos ostan L:n on kippana... pitäis vaan ymmärtää ostaa isompi... tai ostaa kivijalkamyymälästä ja sovittaa (mikä kesähelteillä on karseaa!)
Pienennä aterian kokoa.
Kasvot muuttui tätimäisiksi noin 45-vuotiaana. Tuntuu että ihan yhtäkkiä. Ei ryppyiset, mutta sellaiset, mistä itse ainakin tiedän kuka "hoikka ja nuorekas" on myös kuitenkin viittäkymppiä kohti porhaltava.
Painoakin on tullut, mutta olen aina ollut lihaksikas ja hitusen ylipainon puolella. Kuvittelin, että jos laihduttaisin 5-8 kiloa, se voisi auttaa vähän moniin asioihin, vaatteiden istuvuuteen, ehkä näyttäisin nuoremmalta --- eipä autakaan;
sappiongelmien vuoksi olen hiljalleen laihtunut jo 15 kiloa, mutta kukaan ei huomaakaan :D vaatteet ei silti istu paremmin ja sama tätönen peilistä katselee. (Alkupaino noin 86 ja nyt 70 kg).
Eli rakkaat siskot, älkää tuhlatko aikaa muutaman kilon karistamisyritykseen!
Lisäksi olen huomannut, että ennen naapurin "mummo" onkin tullut tosi läheiseksi ja koen olevani samaa ikäryhmää, ikäeroa noin 20 vuotta, mutta jotenkin se ikäero on tasoittunut siitä kun noin 15 vuotta sitten tähän muutimme. Silloin hän tuntui paljon minua vanhemmalta :D.
Ihania tekstejä, aion lukea ne kaikki. Itse olen solakka ja hyvinvoiva, treenaan säännöllisesti ja pidän siitä kovasti. Työssä olen utelias oppimaan kaiken uuden joka eteen tulee. Useilla nuoremmilla työtovereillani on lapsia ja he eivät ehdi kuin tekemään työnsä. Olen 65 vuotias ja aion jatkaa kunnes olen 68. Tädit ovat järkeviä ja jalat maassa. Olen lopultakin jättänyt taakseni lapsuuden traumat, en vain enää jaksa ajatella niitä. Katson mieluumin eteenpäin: tänään olen ihastellut sadetta ja puutarhaa sen jälkeen sekä kuunnellut Alcocer Idea 10 ja treenannut kunnolla joogamatolla. Luen P.D. James-dekkaria, pajon tätejä niissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on tätiytymistä, kun alkaa ähkiä ja puhkia aina kun istuu autoon tai nousee sieltä ylös. Itse kiinnitin tähän huomiota nelikymppisenä :D
Tämä :D Pätee myös sohvalle istuessa ja sieltä noustessa. Itselle tuli lonkka- ja polvivaivat nelikymppisenä ja tämän takia ähkäisen usein.
Nouseminen mistä tahansa ähkityttää. Sairauksista on mukava puhua ja vertailla erilaisia kolotuksia. Kun kumartuu koukkimaan jotain lattialta, ei selkä suoristukaan vaan pitää puhkua naama polvissa ja ojentaa selkä varovasti suoraksi.
Iltakahvit on parasta. Peilin edessä katsoo nainen jonka tukanraja on karannut, posket roikkuvat velttoina ja iho on harmaa. Jenkkakahvat ovat tulleet jäädäkseen. Maha on veltto ja taikinamainen. Pitkiä hameita on mukava käyttää koska en jaksa enää sheivata, epilointi on karmeaa ja sokerointi ihan samaa paskaa. Kengät on mukavat sämpylät eikä korkoja näy kuin laskuissa.
Vertailen mielelläni erilaisten pyykkietikkojen tuoksuja ja silitän lakanat. Iltaisin kudon villasukkia ja katselen paheksuvasti erilaisia tv-sarjoja lasit nenällä. Pientä tekstiä ei näe joten tuijotan kuin äitini esim shampoopullojen takana olevaa tekstiä ja samalla manaan kuinka pienellä kaikki täytyy kirjoittaa.
Oletko hakenut velkasaneerausta? Toivo luo hyvää oloa
Vierailija kirjoitti:
Oletko hakenut velkasaneerausta? Toivo luo hyvää oloa
Kenelle tarkoitit tämän?
Kannattaa liittää viesti siihen kommenttiin, mihin kuuluu... täällä on monta eri tarinaa meneillään samaan aikaan...
Leuan alle tuli hamsterin pussi ja posket alkoi ikäänkuin valua alemmas. Aikalailla juuri 40v täytettyä. Lapsi huomautti joten silloin vasta huomasin. Aloin seurata muiden pukeutumista ja olin jäänyt kymmenen vuoden takaiseen tyyliin. Monet vaatteista oli niin vanhoja. En jaksanut kiinnittää itseen huomiota pitkään aikaan, kun oli pieniä lapsia.