Kertokaa miten tätimäistyitte - vertaistukiketju
Oon 46 v ja omasta mielestä näpsäkkä ja nuorekas. Edestäpäin. Nyt näin pari kuvaa itsestä sivusta päin ja mikäs täti Tomera niissä näkyykään. Mulla on lyhyt tukka ja se korostaa paksua niskaa ja tuhtia ylävartaloa. Näytän rintavalta maatalon pehroorinnalta, vaikka en edes ole ylipainoinen, ihan samalta kuin suvun vanhemmat rouvat. Naurattaa olla tällanen muhkea rouva. Kaveriakin nauratti, sanoi että no nyt on.
Kommentit (1764)
Vierailija kirjoitti:
Onko teillä muilla parisuhdetta? Mietin vaan että tuleeko tämmöinen tätiytyminen otettua enemmän huumorilla, jos ei tarvitse enää lisäksi pohtia sitä, että pitäisi viehättää jotakin uppo-outoa miestäkin riittävästi? Nimittäin ikä ja ulkonäkökriisiä pukkaa eikä naurata yhtään..
Tiukat tädit ei tarvii parisuhdetta mihinkään 💪🏻
T. Kissatäti 44 vee
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko teillä muilla parisuhdetta? Mietin vaan että tuleeko tämmöinen tätiytyminen otettua enemmän huumorilla, jos ei tarvitse enää lisäksi pohtia sitä, että pitäisi viehättää jotakin uppo-outoa miestäkin riittävästi? Nimittäin ikä ja ulkonäkökriisiä pukkaa eikä naurata yhtään..
Tiukat tädit ei tarvii parisuhdetta mihinkään 💪🏻
T. Kissatäti 44 vee
Miestä ei kannata ottaa vaivoiksi. Sen tajuaa viimeistään silloin kun tulee täti-ihmiseksi. Onneksi monet tajuaa jo ennen sitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko teillä muilla parisuhdetta? Mietin vaan että tuleeko tämmöinen tätiytyminen otettua enemmän huumorilla, jos ei tarvitse enää lisäksi pohtia sitä, että pitäisi viehättää jotakin uppo-outoa miestäkin riittävästi? Nimittäin ikä ja ulkonäkökriisiä pukkaa eikä naurata yhtään..
Tiukat tädit ei tarvii parisuhdetta mihinkään 💪🏻
T. Kissatäti 44 veeMiestä ei kannata ottaa vaivoiksi. Sen tajuaa viimeistään silloin kun tulee täti-ihmiseksi. Onneksi monet tajuaa jo ennen sitä.
Höh. Täti-ihmisen kanssa elää tietysti setä-mies💕
Vierailija kirjoitti:
Höh. Täti-ihmisen kanssa elää tietysti setä-mies💕
Ai sellainen setämies, joka ajaa audilla jalkakäytävällä ja puristelee parikymppisiä pakaroista kassajonossa? Ei kiitos.
Vierailija kirjoitti:
Pitkät hiukset toimii aina. Hiusten ohuus on korvien välissä. Kysykää miehiltä
Ei kiinnosta kysyä miehiltä yhtään mitään.
Eikä kyllä kiinnosta olla jäykkäryhtinen ruustinna tai pullantuoksu-tunikatäti lattanakengissä.
En taida tätimäinen olla, vaikka jo mummu olen, sama mitä muut tuumaa. Farkut ja verkkarit on hyvät. Joskus pitkä mekko tai hame. Hiukset voi olla nutturalla mutta ei liian tiukalla 😀
Vierailija kirjoitti:
Kun on täyttänyt 50, voi alkaa käyttämään taas vaaleanpunaista.
Oman ikääntymisidolini näin Milanossa kauan sitten: vanhempi lady, jolla oli erittäin lyhyet hopeanharmaat hiukset, paksusankaiset silmälasit ja voimakas musta silmämeikki sekä hulmuava neuleviitta, alta pilkotti kapeat housunlahkeet ja tyylikkäät kengät. Noh, oma versioni on likaisenharmaat lyhyet hiukset, silmälasit +5:n vahvuudella, toppatakki, joustofarkut ja eccot. Ei mennyt niinkuin haaveilin 😂
Öööö... minä olen nuori aikuinen ja käytän vaaleanpunaista silloin kun siltä tuntuu. Useimmiten menen mustalla ja ruskealla, valkoisella jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Höh. Täti-ihmisen kanssa elää tietysti setä-mies💕
Ai sellainen setämies, joka ajaa audilla jalkakäytävällä ja puristelee parikymppisiä pakaroista kassajonossa? Ei kiitos.
Ei tokikaan kuvaamasi mies, vaan semmonen joka myhäilee leppoisasti ja katsoo täti-ihmistä ymmärtävästi ja hellyydellä. Saattaapi läpsäistä tätä pepulle...💕
Se on tätiytymistä, kun alkaa ähkiä ja puhkia aina kun istuu autoon tai nousee sieltä ylös. Itse kiinnitin tähän huomiota nelikymppisenä :D
Tätimäistä tämäkin: katson netistä kaunista pellavaleninkiä. Hoikan sirpakan naisen yllä (luultavammin kokoa S)
Tilaan kokoa XL, ja sovittaessani k u v i t t e l e n hetken näyttäväni katselemani kuvan naiselta... kunnes avaan silmäni🙃
Vierailija kirjoitti:
Se on tätiytymistä, kun alkaa ähkiä ja puhkia aina kun istuu autoon tai nousee sieltä ylös. Itse kiinnitin tähän huomiota nelikymppisenä :D
Tämä :D Pätee myös sohvalle istuessa ja sieltä noustessa. Itselle tuli lonkka- ja polvivaivat nelikymppisenä ja tämän takia ähkäisen usein.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
muuten en ole kauheasti tätiytynyt. mitä nyt keski-ikäisen ajatusmaailmaltani ja arvoiltani. mutta edelleen farkut jalassa tunika päällä ja olkalaukku. jalassa joskus tennarit kuten Supergat tai Converset. ja musamaku on edelleen soulia hiphoppia progea ja jazzia
N45
Kuitenkin olet teinien silmissä T ä t i joka käyttää nuorisolenkkareita ja jotain oman nuoruutensa farkkuja ja paitoja ja olkalaukkuja.
Ja mitä sitten? Ketjun nimi on Kertokaa, miten tätimäistyitte, ei Pitävätkö nuoremmat sinua tätinä, joka pukeutuu heidän mielestään väärin? Joten sinun antisi keskusteluun oli?
T. Pitkätukkainen, house-musiikkia kuunteleva mummo, joka kulkee pillifarkuissa ja laitaa päälleen juuri, mitä haluaa ja jota ei kiinnosta pennin vertaa, mitä joku teini minusta ajattelee.
Olin täti automaattisesti jo 14-vuotiaana kun vanhempi siskoni sai vauvan. (pidin sitä kunnianimenä,kun sain vielä hoitaakin tuota siskoni suloista pikku pojukkaa))
En tunnista itseäni yhtään, ikää 47v.
Salitreenejä 5-6 viikkoon, päälle paljon muutakin liikuntaa. Pitkät paksut hiukset, meikkaan päivittäin ja pidän itsestäni huolta.
Inhoan tunikoita, Nansoa, Marimekkoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole tätimäistynyt, vaikka täytin juuri 45v. Kroppa on hyvässä kunnossa, treenaan monipuolisesti. Oon aina tykännyt vaatteista, joten tykkään seurata trendejä
Miksette liiku jos ylipainoa on tullut?
Jos katsot yhtään ympärillesi, huomaat että 50 ikävuoden jälkeen painoa alkaa kertyä, vaikka kuinka liikkuisi. Vain himourheilijat ja poikkeusgeeneillä varustetut säästyvät.
Ja rinnat alkaa suureta, mikä mua suuresti harmittaa. Olen pitänyt mun pienistä rinnoista kätevinä ja käteensopivina :), mutta nyt ne ovat muisto vain. Onneksi ei vieläkään mitkään kauhean isot, ilman rintaliivejä liikun edelleen kuten koko ikäni, nyt olen 66.
52v vaimoni on uskomattoman seksikäs. Rakastan hänen vartaloaan. Tuossa iässä nainen voi muuten ilkosillaan näyttää huomattavan erilaiselta kuin vaatteet päällä kiitos noiden muotoilevien sukkahousujen sun muiden pöksyjen. No tämän te naiset tietysti tiesitte vallan hyvin
Aloin päivystämään keittön ikkunasta naapureiden liikkeitä ja pitämään siittä kirjanpitoa sekä päivystämään vauva palstalla sensuroimassa keskusteluita ilmoittamalla asiattomaksi kaikki keskustelut kokonaisuudessaa jos kommenteissa ilmenee yksikin väärä mielipide minun mielestä
Olen alle 40-vuotias ja huomaan jo tätiytyväni. Se lähti tunteesta, että en enää jaksa välittää onko vatsalihaksia. Keho tuntuu ihan sanovan, että jätä vatsan alue rauhaan, anna olla. Huomaan asettuvani omaan kehooni enemmän ja tyynemmin. Kasvot ovat muuttuneet neliömäisemmiksi, tätimäisemmiksi. Muistutan omaa mummiani <3 Olen aiemmin inhonnut ja paennut miesten huomiota, mutta viime aikoina olen alkanut suhtautumaan siihen välinpitämättömästi. Ilman omaa päätöstä siis, se tulee jostain sisältä päin. Tuntuu ihan hyvältä. Onneksi sitä ei vanhetessaan muutu vain ulkoisesti vaan myös sisäisesti.
hankin tunikan, mekkoja ja legginsit ja laadukkaita, kauniita kenkiä. ei enää ikinä puristavia housuja. meikkaan toki päivittäin, ainakin kevyesti.
Olen synnynnäinen täti. Äitinikin sanoi minulle aina, että olen "vanhoihin nahkoihin syntynyt" - tarkoittamatta kuitenkaan ulkonäköä. Nuorena olin simpsakka ja nättikin, mutten ole koskaan oikein viihtynyt ikäisteni tavoin festareilla ja keikoilla, enkä ole ollut kiinnostunut trendeistä enkä ulkonäöstä. Kiinnostuksen kohteet ovat aina olleet jotenkin pikkuvanhoja; historia ja muu tietokirjallisuus sekä taiteelliset ja luovat harrastukset. Pukeuduin Marimekkoon ja mukaviin Eccoihin jo 3-kymppisenä. Nykyään jos voisin valita, en käyttäisi edes sitä Marimekkoa vaan kulkisin kollareissa, huppareissa ja mukavissa tennareissa kaikkialle. En siksi, että kuvittelisin sen olevan nuorekasta (hittojakaan kiinnosta mitä muut ajattelee) vaan siksi, että mukavuus menee edelle - ehtaa tätiytymistä siis! Sillä tavalla olen mieleltäni vetreä, että pyrin edelleen avartamaan ajatteluani enkä kuvittele tietäväni kaikesta kaikkea ja nähneeni jo kaiken. Sellainen jäykkä ajattelu, jossa ei lainkaan haasteta omia iänikuisia asenteita ja ennakkoluuloja on usein tätiytymisen ja setäytymisen negatiivisia piirteitä.
Mutta muuten: tätitukka löytyy, ja tätimäiset elämäntavat kuten aikaistunut unirytmi. Rakastan hiljaisuutta, rauhaa ja leppoista elämää. Ei viitsi enää kiirehtiä minnekään, ei sykkiä eikä suorittaa. Maallinen mammonakin on ihan toissijaista. Naama alkaa rypistyä jaroikkua, ja kroppa muutenkin rapistua, mutta se on elämää ja ikääntymistä se. Minkä ulkonäössä häviää, sen moninverroin sisäinen tyyneytenä ja tasapainona voittaa!
N 40+