Kertokaa miten tätimäistyitte - vertaistukiketju

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tätilajeja:

nyssykkätäti, hippitäti, suttutäti, pehtoorinna ja täti tomera (näitä on paljon keskustan puoluekokouksessa). Lisäksi ainakin kansanopistotäti, luonnonystävä- ja puutarhatäti sekä 'olen ikuisesti nuorekas'-denialtäti.

Lisäisin listaan huolitellun, elegantisti pukeutuvan tädin.

Itse haluaisin olla sellainen mutta todellisuudessa olen paremminkin kansanopisto- tai kulttuuritäti, jonka suuri ilo on mennä teatteriin tai taidenäyttelyyn.

Kyllä, olisin nimennyt tämän "ranskalaiseksi tädiksi", nainen joka siirtyy oudon sulavasti nuoruudesta tyylikkääseen keski-ikään ja siitä eteenpäin, ranskalaiset leffatähdet ovat tämmösiä. Osaavat käyttää huiveja niin että vaikutelma on silti yksinkertainen.

Vähän ohis ja ohi aiheen mutta miksi luullaan että täti-ihmisen (45-65v tms ikähaarukka) pitkä tulla on ohut hapsutukka ja kuluneet latvat?

Mulla on valtavan paksu tukka ollut aina, siis todella paksu ja kampaajatkin asiaa ihmetelleet, esim letti on paksumpi kuin 11v lapseni käsivarsi. Se on yhä näin vaihdevuosi-iän kynnyksellä valtavan paksu, kasvaa sellaset 15cm vuodessa, kiiltää ja on hyväkuntoinen vaikken sitä mitenkään kummemmin hoida. Harmaita vain pari yksittäistä, ei tarvitse edes värjätä kun tummanruskea hyvä väri luonnostaan

Tiedän kyllä mikä yleisellä tasolla suomalainen hiuslaatu on mutta on iso osa (varmaan joku 15-20% naisista) joiden tukka on vanhanakin paksu, pitkä ja hyvinvoiva.

Vierailija kirjoitti:

Tämä ketju oli pitkään ihan hyvän mielen ketju. Mutta tämä luokittelu on ikävää. Ihan selvästi nyt joidenkin tätien mielestä toiset tätiydet on ylevämpiä tätiyksiä kuin toiset. Treenaavan tädin ulkonäköä saa haukkua, koska treenaava täti a) näyttää kuivan kesän oravalta irvokkaine polvineen ja b) yrittää raivolla pitää kiinni hoikkuudestaan. Missään nimessä treenitäti ei ainakaan ole hyväksynyt omaa olemustaan tai treenaa oman hyvinvointinsa vuoksi.

Luokittelussa on ongelma se, että harva edustaa vain ja ainoastaan yhtä luokkaa. Moni tunnistanee piirteitä useasta alalajista. Voi kun sitä kunnioitusta riittäisi ihan kaikille.

Aamen. Omalta osaltani jäi vähän harmittamaan, että sanainen arkku ylipäänsä tuli asiasta avattua. Olkoon täti millainen hyvänsä, niin tärkeint on, että täti on onnellinen ja itse elämäänsä ja itseensä tyytyväinen!

Olen vähän hämmentynyt ketjusta. Siis että mukavat vaatteet, kotona viihtyminen ja puutarhanhoito olisivat tätimäisiä.

Onko siis ainoa oikea ei-tätimäinen sitä, että pukeudutaan epämukaviin vaatteisiin koska ulkonäkö, remutaan yökerhossa pilkkuun ja kiinnostutaan vain meikeistä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole tätimäistynyt, vaikka täytin juuri 45v. Kroppa on hyvässä kunnossa, treenaan monipuolisesti. Oon aina tykännyt vaatteista, joten tykkään seurata trendejä

Miksette liiku jos ylipainoa on tullut?

Jos katsot yhtään ympärillesi, huomaat että 50 ikävuoden jälkeen painoa alkaa kertyä, vaikka kuinka liikkuisi. Vain himourheilijat ja poikkeusgeeneillä varustetut säästyvät.

Höpö höpöä taas. Ei ole mikään pakko lihottaa itseään vanhempanakaan, ihan itse sitä ruokaa tunget suuhusi valitsemasi määrän. Jos lihot, on se merkki siitä että olet syönyt liikaa. Olen 38-vuotias mies ja painan nyt saman verran (noin 60 kg) kuin 20 vuotta sitten kun olin armeijassa ja en ole aikeissa lihottaa itseäni vanhempanakaan. En ole himourheilija, autoa minulla ei tosin ole koskaan ollut, mutta pyöräilen työmatkani (yhteensä 12 km ja työ on ruumiillista) ja muutenkin liikun yleensä polkupyörällä. Syön enimmäkseen kasvisruokaa ja paljon rasvaa, syön joskus lihaakin, mutta se ei ole mikään herkkuni. Lihoisin, jos mättäisin suuhuni vastaavia määriä sokeri- ja hiilarimössöjä kuin nämä ylipainoiset. En kyllä kerralla paljoa edes pysty syömään, koska vatsani täyttyy niin nopeasti ja en pidä siitä ähkyntunteesta.

Joo, ei se ole mikään pakko lihoa. Monet lihovat (itsekin olen lihonut n. 20kg) koska juovat usein viinejä, ja alkoholi kasvattaa ruokahalua. Monilla on lääkityksiä (esim. kortisoni). Lisäksi ihan vaan se, että ruokaa on tarjolla joka paikassa, ja sitä tottuu syömään jatkuvasti. Työpaikkaruokalassa syödään tarpeettoman isot annokset kun kerran halvalla saadaan. Kahvilla jotain pullaa ja välipalaksi rahkaa ja hedelmä. Kotona sitten taas lämmin ruoka, ja jotain herkkua... eli saa aika paljon tehdä työtä, ettei tuo jatkuvan syömisen elämäntyyli tartu kun sitä näkee joka paikassa. Näin itselleni ainakin on käynyt. Ehkä se herkuttelu on jonkinlaista tylsyyden ja tyhjiön täyttämistä.

Tuohon syömiseen piti lisätä sekin vielä, että nuorempana pystyin olemaan pitempään syömättä. Vanhempana alkaa huimata ja tulee huono olo, jos ei syö säännöllisesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näytän 10-15 v ikäistäni nuoremmalta, ei tätiytymisen merkkejä.

N47

Niin mäkin, kunnes sitten satun näkemään itseni valokuvissa.

No, oikeasti olen liian kirveellä veistetty, pitkä ja kolho ollakseni varsinaisesti tätiytynyt miten se ehkä yleensä mielletään. Tarkemmin ajateltuna olen vanha kotka.

N47

😂

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruotsalaisista kanssasiskoista tulee tätejä vasta 70+, samoin Amerikan tädeistä. Mutta suomimammat tätiytyy jo about 40+. Miksi näin? 😁

Tämä on ollut yksi ihanimpia, huumorintajuisimpia ja hyvän itsetunnon ketjuja koko vauva.fi:ssä. Erityisesti olen nauttinut verbaliikasta ('kuka on tämä pullea kaakattaja sieluni ympärillä') ja muista täysosumista  (sinusta tulee elävä ilmapuntari, polvea kolottaa, ahah, tulee siis sadetta). 

Paikalle on tullut haukkana myös latistajat ja luokittelijat, varmaan suoraan w  t -ketjuista ynnä muista vastaavista alentuvista, mukahauskoista luokitusketjuista. Latistajien viimeisenä oljenkortena on vanhan kunnon ruotsi/usa -kortti, joka läväytetään pöytään, kun muuta ei enää osata. Näille joillekin 70- 80-luvuilla syntyneille alemman keskiluokan edustajille Ruotsi ja USA on vissiin sellaisia aavan meren tuolla puolen jossakin on maa-juttu, sellaisia onnenmaita, jossa ihan kaikki on siis niinku siilleen paremmin ja ainaskin kaks vuotta edellä on toi muati siellä, ynnä muuta vanhempien sukupolvien ajattelua.  Ruotsi/USA -Kortin käytön motiivina on tietenkin se että kortin käyttäjä on jotain muuta kuin tyhmä, juntti suomalainen - sitä käyttää sellainen, joka melkein kelpaisi Ruotsiin ja USA:han itsekin (oi muuttakaa jo sinne paratiiseihinne, kerran se vain kirpaisee).

Aloithan itsekin tässä latistaa ja luokitella alemman keskiluokan edustajia ja tehdä lentäviä johtopäätöksiä.

Ihan asiallinen kysymys, miksiköhän viiskymppiset ruotsalaiset viittaavia toisiinsa tjejer-termillä?

Vierailija kirjoitti:

Jospa oletkin hoikka täti. On myös hoikkia tätejä, tiesitkös.

Onhan heitäkin. Oletko muuten huomannut erään tätiyden ihmeellisen vakion: jos täti-iässä kroppa on hoikka, on naama ryppyinen kuin rusina, mutta jos muodot ovat runsaammat, naamassa ei näy ryppyjä.

Olen tehnyt bussissa istuessa ja kaupungissa liikkuessa ns. empiiristä tutkimusta, ja aika harvoin näkee niitä, joilla säilyisi sekä naama että ruho yhtä hyvässä kunnossa. (En laske tähän niitä jotka käyttävät pistoksia, toppauksia, leikkauksia, sun muita.) Mun tuttävapiirissäkin ym. tätivakio pitää paikkansa.

Kahta ei voi siis näköjään saada.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole tätimäistynyt, vaikka täytin juuri 45v. Kroppa on hyvässä kunnossa, treenaan monipuolisesti. Oon aina tykännyt vaatteista, joten tykkään seurata trendejä

Miksette liiku jos ylipainoa on tullut?

Jos katsot yhtään ympärillesi, huomaat että 50 ikävuoden jälkeen painoa alkaa kertyä, vaikka kuinka liikkuisi. Vain himourheilijat ja poikkeusgeeneillä varustetut säästyvät.

Höpö höpöä taas. Ei ole mikään pakko lihottaa itseään vanhempanakaan, ihan itse sitä ruokaa tunget suuhusi valitsemasi määrän. Jos lihot, on se merkki siitä että olet syönyt liikaa. Olen 38-vuotias mies ja painan nyt saman verran (noin 60 kg) kuin 20 vuotta sitten kun olin armeijassa ja en ole aikeissa lihottaa itseäni vanhempanakaan. En ole himourheilija, autoa minulla ei tosin ole koskaan ollut, mutta pyöräilen työmatkani (yhteensä 12 km ja työ on ruumiillista) ja muutenkin liikun yleensä polkupyörällä. Syön enimmäkseen kasvisruokaa ja paljon rasvaa, syön joskus lihaakin, mutta se ei ole mikään herkkuni. Lihoisin, jos mättäisin suuhuni vastaavia määriä sokeri- ja hiilarimössöjä kuin nämä ylipainoiset. En kyllä kerralla paljoa edes pysty syömään, koska vatsani täyttyy niin nopeasti ja en pidä siitä ähkyntunteesta.

Joo, ei se ole mikään pakko lihoa. Monet lihovat (itsekin olen lihonut n. 20kg) koska juovat usein viinejä, ja alkoholi kasvattaa ruokahalua. Monilla on lääkityksiä (esim. kortisoni). Lisäksi ihan vaan se, että ruokaa on tarjolla joka paikassa, ja sitä tottuu syömään jatkuvasti. Työpaikkaruokalassa syödään tarpeettoman isot annokset kun kerran halvalla saadaan. Kahvilla jotain pullaa ja välipalaksi rahkaa ja hedelmä. Kotona sitten taas lämmin ruoka, ja jotain herkkua... eli saa aika paljon tehdä työtä, ettei tuo jatkuvan syömisen elämäntyyli tartu kun sitä näkee joka paikassa. Näin itselleni ainakin on käynyt. Ehkä se herkuttelu on jonkinlaista tylsyyden ja tyhjiön täyttämistä.

Minä olen ainakin lihonut siksi, että olen oppinut todella hyväksi ruoanlaittajaksi ja herkuttelen mielelläni samanhenkisen sedän kanssa. Hän tuossa jokin aika sitten lausui kohteliaisuutena, että olen kuin hänen edesmennyt isoäitinsä, keittiötaidoissa siis. Parikymppisenä söin epäterveellisemmin, mutta myös paljon vähemmän ja hoikkana pysyminen oli prioriteettilistalla korkealla.

Vierailija kirjoitti:

Minä en tajua sitä, kun joku sanoi, että ei kestä enää käyttää rintaliivejä vaan pitää vaihtaa "pehmeisiin toppeihin", jotta imunesteet kulkevat?!?! What!?!? Ei minulla ole ollut tuollaisia tuntemuksia ja en ikimaailmassa luopuisi rintaliiveistä.  Ylipainoko tälläistä rintaliiviahdistusta aiheuttaa vai mikä?

Minulla ainakin johtuu ylipainosta. On todella hankalaa löytää sopivia rintaliivejä. Ja vaikka on sopiva ympärysmitta, niin liivit pureutuu läskeihin todella kipeästi. Löysempi ympärysmitta taas ei tue ollenkaan.

Huvittaa, että samaistun moneen kohtaan - varsinkin museo- ja puutarha-asioihin, vaikka olen 24. :D Hyvä tädinalku siis täällä kasvamassa!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruotsalaisista kanssasiskoista tulee tätejä vasta 70+, samoin Amerikan tädeistä. Mutta suomimammat tätiytyy jo about 40+. Miksi näin? 😁

Tämä on ollut yksi ihanimpia, huumorintajuisimpia ja hyvän itsetunnon ketjuja koko vauva.fi:ssä. Erityisesti olen nauttinut verbaliikasta ('kuka on tämä pullea kaakattaja sieluni ympärillä') ja muista täysosumista  (sinusta tulee elävä ilmapuntari, polvea kolottaa, ahah, tulee siis sadetta). 

Paikalle on tullut haukkana myös latistajat ja luokittelijat, varmaan suoraan w  t -ketjuista ynnä muista vastaavista alentuvista, mukahauskoista luokitusketjuista. Latistajien viimeisenä oljenkortena on vanhan kunnon ruotsi/usa -kortti, joka läväytetään pöytään, kun muuta ei enää osata. Näille joillekin 70- 80-luvuilla syntyneille alemman keskiluokan edustajille Ruotsi ja USA on vissiin sellaisia aavan meren tuolla puolen jossakin on maa-juttu, sellaisia onnenmaita, jossa ihan kaikki on siis niinku siilleen paremmin ja ainaskin kaks vuotta edellä on toi muati siellä, ynnä muuta vanhempien sukupolvien ajattelua.  Ruotsi/USA -Kortin käytön motiivina on tietenkin se että kortin käyttäjä on jotain muuta kuin tyhmä, juntti suomalainen - sitä käyttää sellainen, joka melkein kelpaisi Ruotsiin ja USA:han itsekin (oi muuttakaa jo sinne paratiiseihinne, kerran se vain kirpaisee).

Eli sitä suomalaista, keski-ikäistä, keskiluokkaa itsetuntoa ei ole sitä vertaa että saisi sanoa että jossain toisessa maassa on eri käytäntö? Heti ollaan passittamassa maan rajojen ulkopuolelle.

Tässä ketjussa on joitakin negatiivisia piirteitä, joita nämä täti-ihmiset pitävät positiivisina. Siis tietysti minulla ei ole mitään sanottavaa siihen, mitä joku tekee omassa elämässään. Mutta esimerkiksi täällä joissakin viesteissä esille tullut ”äidillinen suojelunhalu” nuorempia naisia kohtaan voi olla todella alentuvaa käytöstä, mikäli näytätte tämän suojelunhalunne jotenkin ulkopuolisillekin. Esimerkiksi itse olen kolmekymppisenä aikuisena naisenakin kokenut esimerkiksi tällaista ylisuojeleva käytöstä vanhemmilta naisilta. Vaikka eivät millään tavalla ole oikeutettuja puhumaan puolestani missään asiassa. Mielestäni kyseessä heillä on nuoremman naisen alistaminen ja itsensä korottaminen.

Vierailija kirjoitti:

Tätityminen on ihanaa, kun ymmärtää, että kaikella on aikansa ja nyt ollaan siirrytty uuteen joukkoon upeita naisia. Tunnistan myös ketjussa mainitun suojelunhalun nuoria naisia kohtaan, häädän kaikki lipevät ukot aina nuorten nättien tyttöjen läheltä.

Juuri tuonkaltaista suojelijaa nuoret naiset eivät kaipaa. Anna heidän itse hoitaa omat asiansa elleivät ole sinulta pyytäneet apua.

Vierailija kirjoitti:

Olen vähän hämmentynyt ketjusta. Siis että mukavat vaatteet, kotona viihtyminen ja puutarhanhoito olisivat tätimäisiä.

Onko siis ainoa oikea ei-tätimäinen sitä, että pukeudutaan epämukaviin vaatteisiin koska ulkonäkö, remutaan yökerhossa pilkkuun ja kiinnostutaan vain meikeistä?

Mielestäni tässä ketjussa ideana oli alussa se, että heitetään kevyen itseironisesti läppää siitä, mitä täti-ilmiöitä on huomannut itsessään. Mikä on tätimäisyyttä? Se voidaan tulkita aika vapaasti oman mielen mukaan.

Jotkut tätipiirteet ovat sellaisia ulkomaailman mielestä; ennen vanhaan ilmeisesti iso käsilaukku ja sulkahattu olivat sellaisia kuten Täti Moonika -laulussa, joka muuten on aika posiitivinen – sanoisinko trendikkäästi että voimaannuttava – esitys tätiydestä, siinähän täti on reipas ja iloinen ja häntä pidetään hauskana, mutta vähän samanlainen voimatäti enemmänkin ärsyttävässä mielessä oli 90-luvulla Hyacinth Bukée.

Nykyään ulkopuolelta määritetty tätiys on usein negatiivista, esimerkkinä vaikka käsite "kukkahattutäti", joka kuvaa päähinettä jota harvoin oikeasti näkee nykytädeillä, ja lisäksi tätien empatiaakin käsitteellä mollataan. Yleisesti tätipiirteiksi luetaan kai jotain sellaista kuin Nanson tunikat, pantterikuviot, muumimammalaukut (muistattehan polemiikin presidentti Halosen "virkalaukusta"), tukisukat, terveyskengät, ja lyhyt tukka.

Noihin ahtaisiin ja usein vanhentuneisiin raameihin voi sitten verrata omia henkilökohtaisia kokemuksia tätiydestä. Onko mukavan ja käytännöllisen tyylin löytänyt tylsä täti vai tätilookinsa kautta omassa elämässään voimaantunut henkilö? Jos täti-ihminen kulkee bändipaidassa ja Converseissa, onko hän nuoruuteensa jämähtänyt jäärä vai omassa tyylissään tätinäkin viihtyvä persoona? Ja onko mahdollista että tulevaisuuden nuoriso suhtautuu tämän päivän nuorisomuotiin ja -ilmiöihin tuomittavina tätipiirteinä: "Voi elämä, siis mun mutsi käyttää edelleen TikTokia ja pukeutuu japanilaisiksi animehahmoiksi? Siis todella tätityyliä!"

Tätiyden kulttuuriset muodot muuttuvat, vaikka jotkin asiat pysyvät vakioina, eli näyttää siltä että tätinä monet viimeistään löytävät oman tyylinsä olla – oli se tyyli sitten mikä tahansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole tätimäistynyt, vaikka täytin juuri 45v. Kroppa on hyvässä kunnossa, treenaan monipuolisesti. Oon aina tykännyt vaatteista, joten tykkään seurata trendejä

Miksette liiku jos ylipainoa on tullut?

Jos katsot yhtään ympärillesi, huomaat että 50 ikävuoden jälkeen painoa alkaa kertyä, vaikka kuinka liikkuisi. Vain himourheilijat ja poikkeusgeeneillä varustetut säästyvät.

Höpö höpöä taas. Ei ole mikään pakko lihottaa itseään vanhempanakaan, ihan itse sitä ruokaa tunget suuhusi valitsemasi määrän. Jos lihot, on se merkki siitä että olet syönyt liikaa. Olen 38-vuotias mies ja painan nyt saman verran (noin 60 kg) kuin 20 vuotta sitten kun olin armeijassa ja en ole aikeissa lihottaa itseäni vanhempanakaan. En ole himourheilija, autoa minulla ei tosin ole koskaan ollut, mutta pyöräilen työmatkani (yhteensä 12 km ja työ on ruumiillista) ja muutenkin liikun yleensä polkupyörällä. Syön enimmäkseen kasvisruokaa ja paljon rasvaa, syön joskus lihaakin, mutta se ei ole mikään herkkuni. Lihoisin, jos mättäisin suuhuni vastaavia määriä sokeri- ja hiilarimössöjä kuin nämä ylipainoiset. En kyllä kerralla paljoa edes pysty syömään, koska vatsani täyttyy niin nopeasti ja en pidä siitä ähkyntunteesta.

Joo, ei se ole mikään pakko lihoa. Monet lihovat (itsekin olen lihonut n. 20kg) koska juovat usein viinejä, ja alkoholi kasvattaa ruokahalua. Monilla on lääkityksiä (esim. kortisoni). Lisäksi ihan vaan se, että ruokaa on tarjolla joka paikassa, ja sitä tottuu syömään jatkuvasti. Työpaikkaruokalassa syödään tarpeettoman isot annokset kun kerran halvalla saadaan. Kahvilla jotain pullaa ja välipalaksi rahkaa ja hedelmä. Kotona sitten taas lämmin ruoka, ja jotain herkkua... eli saa aika paljon tehdä työtä, ettei tuo jatkuvan syömisen elämäntyyli tartu kun sitä näkee joka paikassa. Näin itselleni ainakin on käynyt. Ehkä se herkuttelu on jonkinlaista tylsyyden ja tyhjiön täyttämistä.

Minä olen ainakin lihonut siksi, että olen oppinut todella hyväksi ruoanlaittajaksi ja herkuttelen mielelläni samanhenkisen sedän kanssa. Hän tuossa jokin aika sitten lausui kohteliaisuutena, että olen kuin hänen edesmennyt isoäitinsä, keittiötaidoissa siis. Parikymppisenä söin epäterveellisemmin, mutta myös paljon vähemmän ja hoikkana pysyminen oli prioriteettilistalla korkealla.

Miten ihanaa!

Onko sinulla jokin ruokalaji, josta olet erityisen ylpeä, tai josta sinut tunnetaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruotsalaisista kanssasiskoista tulee tätejä vasta 70+, samoin Amerikan tädeistä. Mutta suomimammat tätiytyy jo about 40+. Miksi näin? 😁

Tämä on ollut yksi ihanimpia, huumorintajuisimpia ja hyvän itsetunnon ketjuja koko vauva.fi:ssä. Erityisesti olen nauttinut verbaliikasta ('kuka on tämä pullea kaakattaja sieluni ympärillä') ja muista täysosumista  (sinusta tulee elävä ilmapuntari, polvea kolottaa, ahah, tulee siis sadetta). 

Paikalle on tullut haukkana myös latistajat ja luokittelijat, varmaan suoraan w  t -ketjuista ynnä muista vastaavista alentuvista, mukahauskoista luokitusketjuista. Latistajien viimeisenä oljenkortena on vanhan kunnon ruotsi/usa -kortti, joka läväytetään pöytään, kun muuta ei enää osata. Näille joillekin 70- 80-luvuilla syntyneille alemman keskiluokan edustajille Ruotsi ja USA on vissiin sellaisia aavan meren tuolla puolen jossakin on maa-juttu, sellaisia onnenmaita, jossa ihan kaikki on siis niinku siilleen paremmin ja ainaskin kaks vuotta edellä on toi muati siellä, ynnä muuta vanhempien sukupolvien ajattelua.  Ruotsi/USA -Kortin käytön motiivina on tietenkin se että kortin käyttäjä on jotain muuta kuin tyhmä, juntti suomalainen - sitä käyttää sellainen, joka melkein kelpaisi Ruotsiin ja USA:han itsekin (oi muuttakaa jo sinne paratiiseihinne, kerran se vain kirpaisee).

Eli sitä suomalaista, keski-ikäistä, keskiluokkaa itsetuntoa ei ole sitä vertaa että saisi sanoa että jossain toisessa maassa on eri käytäntö? Heti ollaan passittamassa maan rajojen ulkopuolelle.

Niinpä, varppina joku kukkahattutäti. Ei välitetä siitä.😁

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole tätimäistynyt, vaikka täytin juuri 45v. Kroppa on hyvässä kunnossa, treenaan monipuolisesti. Oon aina tykännyt vaatteista, joten tykkään seurata trendejä

Miksette liiku jos ylipainoa on tullut?

Jos katsot yhtään ympärillesi, huomaat että 50 ikävuoden jälkeen painoa alkaa kertyä, vaikka kuinka liikkuisi. Vain himourheilijat ja poikkeusgeeneillä varustetut säästyvät.

Höpö höpöä taas. Ei ole mikään pakko lihottaa itseään vanhempanakaan, ihan itse sitä ruokaa tunget suuhusi valitsemasi määrän. Jos lihot, on se merkki siitä että olet syönyt liikaa. Olen 38-vuotias mies ja painan nyt saman verran (noin 60 kg) kuin 20 vuotta sitten kun olin armeijassa ja en ole aikeissa lihottaa itseäni vanhempanakaan. En ole himourheilija, autoa minulla ei tosin ole koskaan ollut, mutta pyöräilen työmatkani (yhteensä 12 km ja työ on ruumiillista) ja muutenkin liikun yleensä polkupyörällä. Syön enimmäkseen kasvisruokaa ja paljon rasvaa, syön joskus lihaakin, mutta se ei ole mikään herkkuni. Lihoisin, jos mättäisin suuhuni vastaavia määriä sokeri- ja hiilarimössöjä kuin nämä ylipainoiset. En kyllä kerralla paljoa edes pysty syömään, koska vatsani täyttyy niin nopeasti ja en pidä siitä ähkyntunteesta.

Joo, ei se ole mikään pakko lihoa. Monet lihovat (itsekin olen lihonut n. 20kg) koska juovat usein viinejä, ja alkoholi kasvattaa ruokahalua. Monilla on lääkityksiä (esim. kortisoni). Lisäksi ihan vaan se, että ruokaa on tarjolla joka paikassa, ja sitä tottuu syömään jatkuvasti. Työpaikkaruokalassa syödään tarpeettoman isot annokset kun kerran halvalla saadaan. Kahvilla jotain pullaa ja välipalaksi rahkaa ja hedelmä. Kotona sitten taas lämmin ruoka, ja jotain herkkua... eli saa aika paljon tehdä työtä, ettei tuo jatkuvan syömisen elämäntyyli tartu kun sitä näkee joka paikassa. Näin itselleni ainakin on käynyt. Ehkä se herkuttelu on jonkinlaista tylsyyden ja tyhjiön täyttämistä.

Minä olen ainakin lihonut siksi, että olen oppinut todella hyväksi ruoanlaittajaksi ja herkuttelen mielelläni samanhenkisen sedän kanssa. Hän tuossa jokin aika sitten lausui kohteliaisuutena, että olen kuin hänen edesmennyt isoäitinsä, keittiötaidoissa siis. Parikymppisenä söin epäterveellisemmin, mutta myös paljon vähemmän ja hoikkana pysyminen oli prioriteettilistalla korkealla.

Oon sinkkutäti ja haaveilen, että löytäisin samanikäisen sedän, jolle voisin laittaa ruokaa ja saataisiin herkutella ja vähän lihoakin yhdessä. Yhdessä vanheneminen olisi ihanaa.

Iho muuttui niin pintakuivaksi, että säärikarvat eivät meinaa jaksaa puskea läpi. Sääriin ilmestyi ihmeellisiä möykkyjä joiden sisälle hautautui jumiin jääneitä karvoja. Pinseteillä tämä täti ne sieltä kaivelee.