Miten joidenkin lapsilla voi olla keskiarvo yli 9?

Huhhuh, aloitusviestistä tuli flashbackejä omaan lapsuuteen ja nuoruuteen kun sukulaiset ja jopa parhaan kaverini äiti haukkuivat minua hikariksi, nörtiksi ja tylsäksi, kun satuin pärjäämään hyvin koulussa ja pidin lukemisesta. Minusta koulunkäynti oli kivaa ja nautin uuden oppimisesta. Siinä sivussa tuli sitten luonnollisesti myös hyviä numeroita kokeista.

Menestyäkseen koulussa jotkut joutuvat tekemään enemmän töitä kuin toiset. Meilläkin lukiossa oli oppilaita, jotka lukivat ja pänttäsivät tuntikausia koulun jälkeen. Jotkut eivät juurikaan lukeneet, vaan harrastivat paljon ja näkivät paljon kavereita koulun ohessa. Lopputulos oli sama.

Ymmärtääkseni nykyisin oppilailta vaaditaan huomattavasti vähemmän, kuin vielä 80-luvulla. Eli ei varmaan ole ylivoimainen tehtävä seurata tunnilla opetusta, tehdä läksynsä hyvin ja lukea kokeisiin. Ei ainakaan auta asiaa, jos vanhemmat tekevät ne läksyt. Ja tietysti asiaa auttaa, jos osaa sujuvasti lukea.

Miten joku aikuinen edes kehtaa kirjoittaa noin rumasti lapsista, joiden suuri rikos ja synti on koulussa menestyminen? Oletko kateellinen vai muuten vain ilkeä?

Harva nuori vielä ymmärtää tiedon päälle, mikä on olennaista ja mikä vähemmän olennaista. Sitten opetellaan ulkoa kaikki. Ja rajataan asiat tiukasti sen opetusalueen alle kuten vaikkapa maantiedon. Sitten kokeen jälkeen unohdetaan autuaasti suurin osa opitusta koska asiaa ei ole varsinaisesti sisäistetty vaan se on vain lyhyen ajan sisällä nopeasti päntätty päähän. Jota ei kokeen jälkeen enää muistella. Aikuisena vasta ymmärtää enemmän miten vaikkapa tuo maantieto ja luonnonvarat, eri alueet esimerkiksi Euroopassa, liittyvät monitahoisesti kansainväliseen politiikkaan, taloussuhdanteisiin ja uskontojen ja historian merkitykseen kansojen välisessä kanssakäymisessä ja miten niiden vaikutukset heijastuvat ympäri maailmaa.

Vierailija kirjoitti:

Älykkyyttä on montaa eri lajia, ei pelkkää kouluälykkyyttä.

Jostain syystä en ole koskaan tavannut yhtään älykästä ihmistä joka olisi joutunut hokemaan tuota latteutta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paljon on kyse hyvästä opiskelutekniikasta. Siis tietää, mitä asioita pitää kirjoittaa ja miten.

Ope

Älykäs tietää sen ilman opiskelutekniikoita. Typerä ei taas niitä tekniikoita tajua . Kannattaa hyväksyä se, että suurin osa ihmisistä ei ole mitään ruudinkeksijöitä.

Höpö höpö.

Toisille tekniikan oppiminen käy luonnostaan sen vuoksi, että luontaiset taipumukset tukevat vaadittua. Ne, jotka ovat esim. lyhytsanaisia ja tiivistävät liikaa, tai ajattelu on hyvin rönsyilevää, niin heidän tulee oppia ne tekniikat. Ajattelun yksiviivaus tai runsaus ei korreloi älykkyyden kanssa.

Oikealla opiskutekniikalla tyhmempikin, se joka ei ole ruudinkeksijä, saa lukuaineiden keskiarvokseen kasin yli, mikäli ei ole oppimisvaikeuksia.

Otapa se sädekehä pois päästäsi.

Ope

Vierailija kirjoitti:

Menestyäkseen koulussa jotkut joutuvat tekemään enemmän töitä kuin toiset. Meilläkin lukiossa oli oppilaita, jotka lukivat ja pänttäsivät tuntikausia koulun jälkeen. Jotkut eivät juurikaan lukeneet, vaan harrastivat paljon ja näkivät paljon kavereita koulun ohessa. Lopputulos oli sama.

Ymmärtääkseni nykyisin oppilailta vaaditaan huomattavasti vähemmän, kuin vielä 80-luvulla. Eli ei varmaan ole ylivoimainen tehtävä seurata tunnilla opetusta, tehdä läksynsä hyvin ja lukea kokeisiin. Ei ainakaan auta asiaa, jos vanhemmat tekevät ne läksyt. Ja tietysti asiaa auttaa, jos osaa sujuvasti lukea.

Peruskoulu on muuttunut kovin helpoksi. Lukiota taas ei ole helpotettu samassa suhteessa. Älykkäät lapset on peruskoulussa opetettu laiskoiksi ja lukion työmäärä tulee heille ikävänä yllätyksenä.

Mun lapsella on ja kumppanini lapsilla on.

Tuntuu et melkein kaikkien lähipiirin lapsilla ka huitelee yli ysin. Ihmetellään sitä miehen kanssa, koska ei meillä itsellä aikanaan ollut noin hyviä todistuksia. Ollaan tultu siihen tulokseen että ennen oli tiukempi arvostelu 🤪

Vanhempien hyvä asenne koulua kohtaan, uskon osoittaminen lapsen kykyyn oppia ja oppimista tulevat tavat perheessä (lukeminen, kulttuuri, keskustelu, kiinnostus lapsen ajatuksia kohtaan, liikunta, säännölliset elämäntavat) ennustavat hyvin lapsen koulumenestystä.

Vierailija kirjoitti:

Menestyäkseen koulussa jotkut joutuvat tekemään enemmän töitä kuin toiset. Meilläkin lukiossa oli oppilaita, jotka lukivat ja pänttäsivät tuntikausia koulun jälkeen. Jotkut eivät juurikaan lukeneet, vaan harrastivat paljon ja näkivät paljon kavereita koulun ohessa. Lopputulos oli sama.

Ymmärtääkseni nykyisin oppilailta vaaditaan huomattavasti vähemmän, kuin vielä 80-luvulla. Eli ei varmaan ole ylivoimainen tehtävä seurata tunnilla opetusta, tehdä läksynsä hyvin ja lukea kokeisiin. Ei ainakaan auta asiaa, jos vanhemmat tekevät ne läksyt. Ja tietysti asiaa auttaa, jos osaa sujuvasti lukea.

Tuo on vähän suhteellista. Kun koepainotteisuutta yritetään jatkuvasti vähentää, niin ei pysty luistelemaan vain sillä, että pärjää vähällä vaivalla joka kokeessa. Johonkin ryhmätöihin haaskaantuu vain aikaa, eikä opi siinä sivussa oikeasti yhtään mitään.

Vierailija kirjoitti:

Jos puhutaan pelkästään lukuaineiden keskiarvosta se on hyvinkin mahdollista. Mutta jos kaikki numerot hipoo 10 liikunnasta ja musiikista matematiikkaan niin kyllä siinä jo kieli on kovasti pyörähdellyt ruskeassa reiässä. Kukaan ei yksinkertaisesti voi olla kaikessa täydellinen.

Mun lapsen luokalla yksi oppilas sai juuri päättötodistukseen täyden kymppirivin. Fiksu, hyväkäytöksinen nuori. Panostaa koulunkäyntiin, mutta ehtii myös harrastaa liikuntaa, musiikkia ja kuvataidetta. Ei toki ehdi hengailemaan kauppakeskuksissa ja mopolla ajelee vain koulumatkat, iltaisin on kymmeneen mennessä nukkumassa. En näe tuossa mitään vikaa,

Vierailija kirjoitti:

Omalle lapselle annoin ohjeeksi että kuuntelee tunnilla ja tekee läksyt. Yläkoulun todistuksessa oli nyt puolet kymppejä ja toinen puoli ysejä. Aika helpolla näyttää tulevan.

Näinhän se on . Kasi tulee niille, jotka ei riehu tunnilla ja tulevat itse ja tuovat opiskeluvälineetkin tunnille ja pääsääntöisesti on läksyt tehty. Ysin saa ne, jotka osallistuu aktiivisesti ja viittaa. 10 tulee niille ,jotka saa kokeista kymppejä ja eivät aiheuta ongelmia. Pakkohan niiden törppöjen 5 ja 6sen oppilaiden vastapainoksi on antaa edes muutamille hyvät numerot.

Vierailija kirjoitti:

Vanhempien hyvä asenne koulua kohtaan, uskon osoittaminen lapsen kykyyn oppia ja oppimista tulevat tavat perheessä (lukeminen, kulttuuri, keskustelu, kiinnostus lapsen ajatuksia kohtaan, liikunta, säännölliset elämäntavat) ennustavat hyvin lapsen koulumenestystä.

Kyllähän se näkyy jo alaluokilla keistä ei pidetä huolta ja ketkä ei tule pärjäämään edes yläkoulussa. Jatkosta puhumattakaan. Onhan se sääli kun kumminkin useimmat lapset aloittaa koulun innoissaan

Vierailija kirjoitti:

Vanhempien hyvä asenne koulua kohtaan, uskon osoittaminen lapsen kykyyn oppia ja oppimista tulevat tavat perheessä (lukeminen, kulttuuri, keskustelu, kiinnostus lapsen ajatuksia kohtaan, liikunta, säännölliset elämäntavat) ennustavat hyvin lapsen koulumenestystä.

Ei nekään aina auta jos on jonkinsorttista oppimista estävää häiriötä.

Oma lapseni sai ysin päätteeksi kaikista lukuaineista kympit ja taito- ja taideaineista ysit.

Ihan tavallinen nuorimies kyseessä. On kavereita, pelaa pleikalla jne. Kuuntelee tunneilla, tekee läksyt ja on asioista kiinnostunut. Toki varmaan henkisetkin resurssit kunnossa eli oppii helpohkosti.

Kotoa ei tule painostusta, mutta koulumyöntenen asenne kyllä.

Osalla tuntuu olevan luonnostaan sellaiset ominaisuudet joita koulumaailma suosii. Heille kaikki on sitten helppoa.

Minulla oli aina keskiarvo yli ysin, myös lukiossa. E:n paperit sain lukematta. Jotenkin koulunkäynti oli vaan tosi helppoa. Yliopistossa tulikin sitten ongelmia kun eihän minulla ollut minkäänlaista opiskelutekniikkaa tai istumalihaksia opiskeluun. Maisteriksi valmistuminen kesti 12 vuotta ja ehdin siinä välissä lopettaa opinnot kahdesti. Voin sanoa että yliopistovuodet olivat kyllä rankkoja. Työelämässä taas tuntuu helpolta.

Mutta ajatelkaapa: Hekin ovat joidenkin lapsia, joilla keskiarvo on alle 6.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhempien hyvä asenne koulua kohtaan, uskon osoittaminen lapsen kykyyn oppia ja oppimista tulevat tavat perheessä (lukeminen, kulttuuri, keskustelu, kiinnostus lapsen ajatuksia kohtaan, liikunta, säännölliset elämäntavat) ennustavat hyvin lapsen koulumenestystä.

Ei nekään aina auta jos on jonkinsorttista oppimista estävää häiriötä.

No ei tietenkään! Mutta vähän saivarteluksi menee jos pitää kaikki mahdolliset oppimista estävät häiriöt huomioida :D Oppimishäiriöisellä taas edellä mainitut seikat varmasti edistävät häiriön kanssa pärjäämistä ja todennäköisesti vanhemmat tukevat lasta, haetaan lapselle aktiivisemmin apua ja suhtaudutaan siihen myönteisesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun pojalla peruskoulussa 9,4, lukiossa laski 9,1:een. Ihan tavallinen lapsi, mutta muisti hyvä ja lahjakas sekä kielissä että matikassa. Saattoi lukea koealueen kerran ja saada silti 9-10 numeroksi. Kuulemma hyvä kuuntelemaan tunnilla. Teki vain annetut läksyt ja luki kokeisiin, ei siihen mitään ihmeellistä pänttäämistä tarvittu. Itsellä oli 8,5 samalla tekniikalla, mutta mulla ei ole niin hyvä muisti. Kylläpä tuolla pojalla yliopisto-opinnot on viivästyneet, kun ei millään opi siihen, että siellä pitää opiskella ja tehdä töitä ihan toisella tavalla. Ei riitä enää, että tekee tehtävät ja lukee koealueen kerran läpi. Eka vuosi meni hyvin vielä samalla tavalla, mutta sitten alkoi lipsua ja nyt opiskellut jo kuusi vuotta etenemättä kuin puoleen väliin. Toki tekee töitä samalla, mikä viivästyttää osaltaan.

Tämä on se lahjakkaamman ongelma ettei opi tekemään järjestelmällisesti töitä menestyksen eteen. Myöhemmässä opiskelussa sen joutuu sitten oppimaan kantapään kautta.

Ei välttämättä. Mulla oli peruskoulun päättötodistuksen lukuaineiden keskiarvo tasan 10. Lukiossa lukuaineiden keskiarvo 9,8. En mä yliopistossakaan joutunut juurikaan töitä tekemään. Gradusta sain E:n, vaikken lukenut yhtään kirjaa kokonaan sitä varten ja kirjoitin suurimman osan siitä pienessä sievässä :D. Lähestulkoon kaikista kursseista kolmonen (silloin oli asteikko 1-3). Joillekuille opiskelu vaan on helppoa. Mullekin heiteltiin monesta suunnasta noita kommentteja, että "kyllä lukiossa sitten numerot tippuu, kun joutuu töitä tekemään" ja "yliopistossa ei pänttäämättä pärjää". Ai. 

Gradusta E?? Meidän poika sai gradusta 4 ( asteikko 1 - 5 ), opiskeli diplomi-insinööriksi.