Lue keskustelun säännöt.
Miten joidenkin lapsilla voi olla keskiarvo yli 9?
30.05.2020 |
Oikein ihme-lapsia nämä yli 9 keskiarvon saavat. Kun on liian aktiivinen ja perfektionisti ja ei mitään muuta elämää kuin koulu
Kommentit (217)
Matematiikka oli helppoa, useimmiten 10. Ratkaisin nopeasti tehtävät ja pitkästymisen estämiseksi sain pelailla matematiikkapelejä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ovat se oppilasryhmä jolle opetus suunnitelma on luotu. Loput kituuttaa perässä tai tippuu väliin. Suomessa tasapäistetään opetuksessa ihan liikaa.
Ei ole luotu, 9-10 oppilaat tylsistyvät peruskoulussa, kun edetään hirvittävän hitaasti ja silti osa ei ymmärrä.
Lapsi piti koulusta johonkin 3. luokkaan asti, sen jälkeen on ollut "pakkopullaa".Juuri näin, peruskoulu lähinnä varmistaa että fiksuimmat ymmärtävät olla realisoimatta potentiaaliaan. Mulla oli melkein kympin keskiarvo ja L:n yo-paperit sillä että suunnilleen joka toinen tunti vaivauduin paikalle.
Peruskoulun suurin ongelma on, että "hikkejä" kiusataan. Harva uskaltaa pärjätä koulussa niin hyvin, kuin oma potentiaali mahdollistaisi. Moni tekee tahallaan sen verran huonosti kokeet, ettei saa yli 8 arvosanoja, jolloin ei kiusata. Jos tekee niin hyvin kuin voi ja saa 9-10 arvosana, kouluhelvetti on varma.
Tämä. Jatkuvaa kiusaa ja nimittelyä sekä kehuskella miten amiksessa saadaan oikea ammatti ja ei tarvitse matikkaa tai ruotsia ikinä. Se parhaiten nauraa joka viimeksi nauraa. Nykyisin amisääliöillekin yritetään iskeä sen verran yleisiä aineita päähän, että reppanat pystyvät hakemaan amkiin. Amkissa taas lukion heikostin selvittänyt pärjää amiksia paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Oli mullakin keskiarvo jossain 9,5 hujakoilla peruskoulun ja lukion. Ala-asteella vähän vähemmän. Huolellisuusnumeroa ei onneksi laskettu mukaan keskiarvoon, se oli aina huonoin. Läksyjä tai muuta ahkeraa aherrusta tein tosi satunnaisesti. Läksyjä tein tunnilla tai tunnin alkua odotellessa. Myöhästelin paljon. Abiturienttina lukuloman lähinnä prokrastinoin. Opin kuitenkin helposti ja olin kiinnostunut monista asioista. Kuvista ja käsitöitä rakastin ja valitsin niin paljon kuin sai valinnaisia valita. Luulen, että ne olivat tärkeitä sille, että jaksoin ja viihdyin koulussa ja niissä oppi paljon, kun ajatteluun yhdistyy käsillä tekeminen.
Aikuisena sain ADHD-diagnoosin.
Täällä melkein sama! Mulla on adhd ja laiskottelun paljon, silti keskiarvo oli 9,6 luokkaa. Kiitän itseasiassa adhd-aivojani hyvästä koulumenestyksestä. Tuntuu, että minulla ajatus leikkaa normipopulaa huomattavasti nopeammin, kun aivoissa käy muutenkin vilske. Normaali opiskelutahti on todella hidas itselleni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sille hän ei voi mitään, että poikasi on tyhmempi kuin siskonsa. Tosin saat syyttää siitä itseäsi sillä pojilla älykkyys periytyy äidiltä.
Eipäs. Vaan lasten älykkyys periytyy äidiltä myös poikalapsien kohdalla
Ei taida mennä ihan suoraan noin. Mun isä on matikkanero ja itsekin olen huomattavan lahjakas matemaattisissa aineissa. Äitini ei ymmärrä niistä mitään. Ja olen siis nainen. Sama meillä koko sisaruskatraalla.
Äitisi voi olla matemaattisesti lahjakas , mutta kasvatus on ohjannut kiinnostuksen muuhun suuntaan. Lapsilla oppimiseen ja kiinnostukseen vaikuttaa suuresti se, mitä vanhemmat arvostaa ja mistä lasta palkitaan huomiolle.
Mulla oli lukion keskiarvo 9,2 ja keskiarvoa laskivat eniten liikunta, musiikki ja kuvaamataito, jotka olivat kaikki kaseja.
Jatko-opinnoissa ammattikorkeakoulussa keskiarvo oli 5, kun arvostelu oli 1-5. Yliopistoon olisin päässyt myös, mutta en halunnut.
En edes lukenut paljoa kokeisiin, kuuntelin vain tunnilla aktiivisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla oli aikoinaan jollain luokalla kevättokarissa 9,29, enkä kyllä mitään ihmeempää sen eteen ollut tehnyt. Koulutien päätyttyä menin suoraan töihin, jossain vaiheessa kävin iltalukion, siellä toki piti jo vähän lukeakin. Yo-tod 4 ällää, 1 magna, lukion päättäri tasan 9. Siihen ne koulut sitten jäivätkin, siitä piti lapset ja asuntovelka huolen. Töitä riitti yli 40v, nyt eläkkeellä.
Kunpa aikoinaan olisi ollut etäkoulu, jossa olisi voinut edetä niin nopeasti kuin haluaa. Koulussa istuminen oli yläasteelta asti aikamosta pakkopullaa ja ajan tuhlaamista, kun varsinkin yläasteella osa oppilaista keskittyi kaikenlaiseen opettajan kiusaamiseen.
Edelleenkään en pidä töistä, jotka perustuvat tietyn ajan kuluttamiseen työpaikalla vaan mieluummin tekemiseen oman aikataulun mukaan, niin että suoritukset ratkaisevat,
T. Keskiarvo yli 9 ja L:n paperit. Viikonloput meni humppatansseissa, discoissa tai bändikeikoilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse ainakin pakenin kotioloja opiskelun pariin. Kun luki tai teki tehtäviä, sai olla rauhassa kotona, joten tein jotain lähes koko ajan. Ajattelin myös, että opiskelemalla pääsisin pois sellaisesta elämästä, jota näin päivästä toiseen ympärilläni.
Vierailija kirjoitti:
Kiltin tytön on helpompi saada hyviä numeroita kuin vilkkaan pojan vaikka molemmat olisivat yhtä älykkäitä.
Tämä! Tytöt on usein etulyöntiasemassa. Kun luokkakokoja kasvatetaan, niin ne jotka selviytyvät aina ovat juuri kiltit tytöt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minäkin ihmettelen miten omilla lapsilla on ollut peruskoulun keskiarvo siinä 8.5-9 ja lukionkin kävivät / käyvät parhaillaan kohtalaisesti ja jopa hyvästi.
Itse en olisi pystynyt ikinä moiseen.
Onko nykyään koulun taso laskenut, vai oliko minulla huonot opettajat ja kotioloissa olisi ollut parantamista vai mitä?
Noin minäkin ajattelin heikkolahjaisena kun kävin koulua ettei niillä kympin oppilailla ole muuta elämää kuin opiskelu. Luojan kiitos lapseni ei ole heikkolahjainen ja hän on ysin oppilas ilman liiallista pänttäämistä. Hän vain sanoo kuuntelevansa tarkkaan tunneilla ja oppii helposti. Olisi varmaan kympin oppilas jos vielä lukisi kokeisiin, mutta näin on aivan hyvä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sille hän ei voi mitään, että poikasi on tyhmempi kuin siskonsa. Tosin saat syyttää siitä itseäsi sillä pojilla älykkyys periytyy äidiltä.
Eipäs. Vaan lasten älykkyys periytyy äidiltä myös poikalapsien kohdalla
Tuo on myytti, että lasten älykkyys periytyisi vain tai edes enimmäkseen biologiselta äidiltä. Älykkyys on yhdistelmä useaa eri geeniä ja kasvuympäristön vaikutusta. Äiti on usein ensisijainen hoitaja varhaislapsuuden kasvuympäristössä. Jos hän on kiinnostunut kirjoista, on se vahva koulumenestyksen ennakoija.
Did you know that intelligence is inherited from mothers? (psychology-spot.com)
Oma poika pääsi juuri 3. luokalta ja on saanut lukematta kokeista hyviä numeroita. Miten motivoisin hänet harjoittelemaan kokeisiin, kun eiväthän nuo hyvät numerot ihan itsestään tule ylemmillä luokilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Peruskoulun arvosanoilla ei ole hevin merkitystä älykkyyden kanssa. Ensimmäinen älykkyystesti on ylppärit ja jos sieltä saa rivin laudatureja (erityisesti pitkä matematiikka ja fysiikka), niin todennäköisesti on älykäs. Yliopistossa rima nousee jo hieman korkeammalle (ainakin kovissa tutkinnoissa) ja sitten työelämässä mitataan todellista osaamista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ovat se oppilasryhmä jolle opetus suunnitelma on luotu. Loput kituuttaa perässä tai tippuu väliin. Suomessa tasapäistetään opetuksessa ihan liikaa.
Ei ole luotu, 9-10 oppilaat tylsistyvät peruskoulussa, kun edetään hirvittävän hitaasti ja silti osa ei ymmärrä.
Lapsi piti koulusta johonkin 3. luokkaan asti, sen jälkeen on ollut "pakkopullaa".Juuri näin, peruskoulu lähinnä varmistaa että fiksuimmat ymmärtävät olla realisoimatta potentiaaliaan. Mulla oli melkein kympin keskiarvo ja L:n yo-paperit sillä että suunnilleen joka toinen tunti vaivauduin paikalle.
Nykyään ei kurssit meni läpi, jos on noin paljon poissaoloja.
Omalle lapselle annoin ohjeeksi että kuuntelee tunnilla ja tekee läksyt. Yläkoulun todistuksessa oli nyt puolet kymppejä ja toinen puoli ysejä. Aika helpolla näyttää tulevan.
Omat lapseni oli kutosen oppilaita, mutta kun menivät työelämään, niin pärjäävät (tai ainakin tienaavat) paremmin kuin 95% muut työntekijät.
On ihmisiä, jotka pärjäävät koulussa ja on ihmisiä jotka pärjäävät oikeassa elämässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No höpö höpö. Mulla oli aikanaan koko peruskoulun ajan keskiarvo yli 9 ja lukiossa jotain 8.5-9 välille. Ihan tavallinen tyyppi olin. Sellainen, joka välitti koulumenestyksestä, mutta ei ylimäärästä stressanu, oli myös niitä kavereita ja harrastuksia.
Itselläni oli lukion päästötodistuksen ka 9,7. Muutamat ysit harmitti kyllä. Oli paljon muuta elämää kuin koulu. Tytär kirjoitti keväällä keskiarvo vain 9,3. Koulu haittasi harrastuksia, mutta eihän sillä väliä kun nykyisin ei keskiarvo vaikuta mihinkään. Kirjoitukset ratkaisee. Toiset oppii helposti, lahjattomat joutuu näkemään vaivaa.
Näin juuri. Minulla oli esim. vieraissa kielissä lukiossa siskoni vanhat kirjat, joissa tehtävät oli tietenkin jo tehty, eli en tehnyt läksyjä ikinä. Silti kirjoitin ällät enkussa, ruotsissa ja saksassa. Riitti kun tunneilla kuunteli, ja kirjoituksiin vähän preppasi.
Mulla oli aikoinaan keskiarvo tasan 9 kun pääsin lukiosta. Tunnilla seuraamalla ja tehtävät tekemällä pärjäsi hyvin, kokeisiin luin yleensä kertaalleen koealueen läpi. En mielestäni nähnyt hirveästi vaivaa ja olisin ehkä pärjännyt jopa paremmin, jos olisin ihan kunnolla opiskellut niin hyvin kuin mahdollista. Sosiaalista elämää oli siinä sivussa, ihan tavalliset kaverit ja vähän nörtähtävät harrastukset joiden parissa se vapaa-aika enimmäkseen meni.
- N30
Ei taida mennä ihan suoraan noin. Mun isä on matikkanero ja itsekin olen huomattavan lahjakas matemaattisissa aineissa. Äitini ei ymmärrä niistä mitään. Ja olen siis nainen. Sama meillä koko sisaruskatraalla.