Lue keskustelun säännöt.
Miten joidenkin lapsilla voi olla keskiarvo yli 9?
30.05.2020 |
Oikein ihme-lapsia nämä yli 9 keskiarvon saavat. Kun on liian aktiivinen ja perfektionisti ja ei mitään muuta elämää kuin koulu
Kommentit (217)
En voi ymmärtää miten jollain voi olla alle 8 peruskoulun päättötodistuksen ka. Oma ka oli 8,9 ja se tuli olemattomalla lukemisella. Oli vain koulussa ne tunnit mitä siellä täytyi olla, teki läksyt ja valmistautui edellisiltana tunnin kokeeseen kerraten opitut asiat, niin sillä pääsi jo aika helposti tuonne ysin tuntumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pärstän on oltava kondiksessa sen lisäksi, että tekee hommansa. Vielä nykyään hiljaisemmilta lasketaan numeroa kun on tunneilla näkymätön.
Meillä lapsella myös yli 9 ka yhdeksännen luokan todistuksessa. Eräs opettaja tosin sanoi, että lukioiden ka on noussut niin pilviin, että osa opettajista yläkoulussa laittavat sen vuoksi numeroita yläkanttiin. Se saattaa kostautua lukiossa, jossa lapsi huomaakin, että hyvät numerot vaativatkin enemmän työtä siellä. Aidosti korkeita arvosanoja saaneilla ei ole sen suhteen ongelmia. Opettajissa on kuulemma paljon siis eroja, kuinka helposti antavat hyviä numeroita, mikä ei ole lainkaan tasapuolistakaan.
Vanhempien tuki vaikuttaa todella paljon. Kokeisiin lukemisessa voi kysellä asioita ja varmistaa, että lapsi osaa asiat. Meillä tietää jo kokeeseen mennessä että vähintään 9 on tulossa, koska kyselemällä on varmistanut asiat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paljon on kyse hyvästä opiskelutekniikasta. Siis tietää, mitä asioita pitää kirjoittaa ja miten.
Ope
Älykäs tietää sen ilman opiskelutekniikoita. Typerä ei taas niitä tekniikoita tajua . Kannattaa hyväksyä se, että suurin osa ihmisistä ei ole mitään ruudinkeksijöitä.
Höpö höpö.
Toisille tekniikan oppiminen käy luonnostaan sen vuoksi, että luontaiset taipumukset tukevat vaadittua. Ne, jotka ovat esim. lyhytsanaisia ja tiivistävät liikaa, tai ajattelu on hyvin rönsyilevää, niin heidän tulee oppia ne tekniikat. Ajattelun yksiviivaus tai runsaus ei korreloi älykkyyden kanssa.
Oikealla opiskutekniikalla tyhmempikin, se joka ei ole ruudinkeksijä, saa lukuaineiden keskiarvokseen kasin yli, mikäli ei ole oppimisvaikeuksia.
Otapa se sädekehä pois päästäsi.
Ope
Jokainen täysipäinen saa kasin sillä, ettei lintsaa koulusta ja tuo kirjat ym välineet kouluun ja yleensä on tehnyt läksyt ,eikä häiriköi ja aiheuta ongelmia. Siihen ei mitään "tekniikoita" tarvita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Osalla tuntuu olevan luonnostaan sellaiset ominaisuudet joita koulumaailma suosii. Heille kaikki on sitten helppoa.
Luonnostaan vai siksi, että lapsuudesta lähtien on opetettu numeroita ja laskemista, luettu paljon ja opetettu esim kasveja ja eläimiä ja niiden biologiaa. Kun vanhemmalla lla on korkeakoulutus taso ja sivistystä lapsi saa todennäköisesti hyvät eväät koulussa pärjäämiseen eli lapsen valmiudet koulunkäyntiin riippuu pitkälti vanhempien sosioekonomisesta asemasta. Tutkimukset vahvistavat tämän. 70-80-luvulla peruskoulu tasoitti lasten mahdollisuuksia, mutta nyt 2000-luvulla se enää toimi niin.
Mun lukion päättötodistuksen keskiarvo oli 9,8 ja yliopistossa luin itseni neljässä vuodessa maisteriksi kiitettävin arvosanoin. Omilla lapsilla koulut vielä kesken, mutta peruskoulun läpäisivät yli ysin keskiarvolla ja nyt vanhempi lapsista saa ysiä pitkästä matikasta ja fysiikasta, vaikkei mun mielestä ikinä oo läksyjen kimpussa vaan aina urheilemassa tai kavereiden kanssa.
Mutta tunnen myös toisenlaisia nuoria: sukulaislapsi läpäisi peruskoulun nipin napin kasin keskiarvolla ja ylppäreissä tuli arvosanoiksi A:ta ja B:tä. Ja hän kyllä yritti ainakin kovasti opiskella. Ei vaan älli tunnu riittävän.
Eli jotkut on lahjakkaampia kuin toiset, osa kompensoi kovalla työn teolla puutteita osaamisessa ja jotkut ei vaan opi, vaikka kuinka pänttäisivät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joillekkin on vaan helpompaa. Oon 9 luokalla ja mulla on aina ollu yli 9 keskiarvo vaikka luen kokeisiin aina maksimissaan puol tuntia ja jätän kaiken viime hetkeen. Mulla on paljon muutakin elämässä vaikka saan hyviä numeroita koska en opiskele kotona ollenkaan paitsi kokeisiin sen verra ku jaksan ja miltä tuntuu. Vietän suurimman osan vapaa ajasta kavereiden kanssa ja pelaamassa
Itse en kerro mitään koulu"menestyksestä" mutta poika veteli kymppejä ja ysiä ja ei pahemmin lukenut. Räiskintä pelejä sitäkin enemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä nuori sai koko kouluajan yli 9 keskiarvoja. Kaveripiiri oli samanlaista. Pientä kilpailua ja kannustusta porukassa. Lukio meni samalla mallilla. Nyt opiskelee yliopistossa.
Ja elämä ei ole ollut pelkkää koulua. Harrastuksia riittää ja kavereita. Ja lukioajasta lähtien on käynyt töissä opiskelun ohessa.
Vierailija kirjoitti:
Mun lukion päättötodistuksen keskiarvo oli 9,8 ja yliopistossa luin itseni neljässä vuodessa maisteriksi kiitettävin arvosanoin. Omilla lapsilla koulut vielä kesken, mutta peruskoulun läpäisivät yli ysin keskiarvolla ja nyt vanhempi lapsista saa ysiä pitkästä matikasta ja fysiikasta, vaikkei mun mielestä ikinä oo läksyjen kimpussa vaan aina urheilemassa tai kavereiden kanssa.
Mutta tunnen myös toisenlaisia nuoria: sukulaislapsi läpäisi peruskoulun nipin napin kasin keskiarvolla ja ylppäreissä tuli arvosanoiksi A:ta ja B:tä. Ja hän kyllä yritti ainakin kovasti opiskella. Ei vaan älli tunnu riittävän.
Eli jotkut on lahjakkaampia kuin toiset, osa kompensoi kovalla työn teolla puutteita osaamisessa ja jotkut ei vaan opi, vaikka kuinka pänttäisivät.
Minä opiskelin maisteriksi kolmessa vuodessa kiitettävillä arvosanoilla. Se oli minulle helppoa, mutta itse kouluaika oli takkuista, eikä keskiarvoni koskaan ylittänyt kahdeksaa.
En kestänyt koulunpenkissä istumista, sitä hidasta etenemistä, opettajan toistoa. Istuin ja haaveilin kaikki päivät. Ja mitä vanhemmaksi tulin, sitä enemmän lintsasin.
En yhtään tajua, miten yksikään lapsi jaksaa istua koulussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osalla tuntuu olevan luonnostaan sellaiset ominaisuudet joita koulumaailma suosii. Heille kaikki on sitten helppoa.
Luonnostaan vai siksi, että lapsuudesta lähtien on opetettu numeroita ja laskemista, luettu paljon ja opetettu esim kasveja ja eläimiä ja niiden biologiaa. Kun vanhemmalla lla on korkeakoulutus taso ja sivistystä lapsi saa todennäköisesti hyvät eväät koulussa pärjäämiseen eli lapsen valmiudet koulunkäyntiin riippuu pitkälti vanhempien sosioekonomisesta asemasta. Tutkimukset vahvistavat tämän. 70-80-luvulla peruskoulu tasoitti lasten mahdollisuuksia, mutta nyt 2000-luvulla se enää toimi niin.
Minä ja lasten isä emme ole yliopistokoulutettuja, lapsemme ovat. Sivistykseen ja koulussa pärjäämiseen riittää vähempikin koulutus.
Tyttärelläni ollut aina yli 9 ja toisellakin 9 pintaan kun asui luonani. Lukee vasta edellisenä ilta harkkojen jälkeen, tekee läksyt normaalisti ja ilmeisesti kuuntelee koulussa. Paljon pienemmällä ponnistukselta saa kuin minä sen 8.6 tms. Yläasteella. Toiset vaan on luonteelta erilaisempia. Hän ei stressaa, eikä haittaa jos joskus tulee huono. On niitäkin kavereita, joilla pakonomainen tarve saada 10 ja itkee jos saa vaikka7.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun lasta huomioidaan ja tuetaan sekä annetaan oikeanlaista ravintoa, koti on rauhallinen ja lukuaikaa suodaan raahaamatta väkisin harrastamaan, lapsella on paremmat mahdollisuudet oppia.
Jos vanhemmat valvottavat juhlimisellaan, juovat, huutavat ja pahoinpitelevät, niin eipä ihme jos ei ihan 9 yllä.
Vierailija kirjoitti:
Tyttärelläni ollut aina yli 9 ja toisellakin 9 pintaan kun asui luonani. Lukee vasta edellisenä ilta harkkojen jälkeen, tekee läksyt normaalisti ja ilmeisesti kuuntelee koulussa. Paljon pienemmällä ponnistukselta saa kuin minä sen 8.6 tms. Yläasteella. Toiset vaan on luonteelta erilaisempia. Hän ei stressaa, eikä haittaa jos joskus tulee huono. On niitäkin kavereita, joilla pakonomainen tarve saada 10 ja itkee jos saa vaikka7.
Ymmärrän hyvin itkun, jos saa seiskan. Huonoilla numeroilla joutuu amikseen ja siellä saa päätä vessanpönttöön. Kuka haluaa itselleen sellaisen tulevaisuuden?
Mulla oli 9,3 ysin todistus. Lukiossakin ysejä ja kymppejä. Jätin kesken sattumien kautta. Lukuaineiden keskiarvo 9,6.
Ai varmaan jotain mt-ongelmia tai muuta itsestä johtuvaa elämänhallinta ongelmaa kun koulu ei jatkunut?
Ei dorkat, vaan sain vasta viime viiden vuoden aikana tietää, että olen ollut järjestäytyneiden ja törkeiden rikosten, sabotointien, valheiden, väärennösten ja lavastusten kohde, ihan alaikäisestä lähtien.
Nämä ulottuneet elämän joka osa-alueeseen ja kyllä, mukana jopa viranomaisia ja sairaita hihhuli lahkoja, joille selitetty paskaa! Se selittää jo paljon!
Tämä minuakin ihmetyttää... missä ne huonot oppilaat ovat, kun minunkin lähipiirissäni on vain näitä ysin ja kympin oppilaita? Minä olin peruskoulussa patalaiska, läksyt aina tekemättä ja keskiarvo sen mukainen. Ysillä ryhdistäydyin juuri sen verran, että pääsin lukioon ja sen selvitin ihan kohtalaisin arvosanoin ja ajallaan. Tuntuu, että se vaatimustaso on peruskoulussa laskenut, läksyjä ei juuri tule ja kokeisiin tuntuvat saavan listauksen osattavista asioista valmiiksi.