Sairaanhoitajat - alkaakaa insinööreiksi, amk-inssillä keskipalkka siististä ja helposta istumatyöstä 4500e/kk
Olen tosissani. Tässä maassa naisvalataiset alat eivät ikinä saa sitä mikä kohtuudella kuuluisi. Ei arvostusta eikä etenkään rahakorvausta. Insinöörin työ ei ole vaativaa. Parit laskukaavat pitää opetella, sen jälkeen on helppo pärjätä takapenkin laiskureita vastaan sisäänpääsyssä oli kyse todistusvalinnasta tai pääsykokeesta. Työelämässä ei senkään vertaa haastetta - muistakaa että kisaajina ne luokan pojat, jotka päihititte älyllä, ahkeruudella ja nokkeluudella 6-0 koko koulun ajan.
Kommentit (196)
Vierailija kirjoitti:
Toki voidaan todeta, että olen vain huono neuvottelija, mutta saamieni tietojen perusteella on kuulostanut siltä, että miehet ovat käyttäneet aivan vastaavia perusteluita neuvotteluissa kuin minäkin. Lopputulos vain on ollut aivan erilainen.
Tuossa tapauksessa kannattaa vaihtaa työnantajaa. Sillä se palkka korjaantuu. Ja sillä se mieskin on saattanut uhata. Tai ehkä hän on jo hakenut töitä muualta ja kertonut palkkaneuvotteluissa, mitä kilpailija on luvannut maksaa.
Aikuisiällä ammatinvaihto harvoin poikii kovin kummoista urakehitystä. Olet vanhempi, mutta ammatillisesti yhtä noviisi kuin vastavalmistuneet. Ainoa etu voisi olla se että edellisestä ammatista olisi merkittävästi hyötyä uudessa työssä. Kuten vaikka se että entinen sairaanhoitaja suunnittelisi insinöörinä jotain terveydenhuolloin järjestelmiä.
Vierailija kirjoitti:
No ei ala ainakaan minulla. Kuntapuolella suunnittelijana tehtäväkohtainen palkka on useamman vuoden työkokemuksella 2800 euroa kuukaudessa. Kyllä nämä ovat työnantajan markkinat.
Onko teillä paljonkin miehiä töissä noilla palkoilla? Veikkaan, että ei? Miksi te olette jääneet sinne töihin tuolla palkalla? Varma ja leppoisa työ?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se myös vähän riippuu missä työskentelet... Juu, onhan noita, jotka eivät tiedä oikeasta kiireestä yhtään mitään ja vihellellen menee päivät ja palkkapäivänä kilahtaa se 4000€ tilille. Sitten on myös niitä, jotka oikeasti hukkuvat töihin ja projekteihin ja on jatkuva stressi päällä.
Ei tässä mitään stressiä ole, suuressa insinööritoimistossa. Virhe tai kaksi ja puoli maakuntaa nousee savuna ilmaan ja laskeutuu 300km säteellä + tuulen vaikutus.
Helppoa hommaa juu.
Toki liksaa saa, mutta 20 vuotta tässä onkin kokemusta.
Tämä on juuri se, mikä hoitajien valituksessa ärsyttää. Annetaan ymmärtää, että HE ovat ainoastaan vastuussa ihmishengestä ja miten joku kuolee, jos he makaavat.
A) vastuussa on loppu viimein lääkäri, ei hoitaja.
B) jos hoitaja tai lääkäri tekee virheen, yksi kuolee
C) ei ymmärretä, että insinöörin/ dippainssin tekemä virhe voi tappaa tuhansia esim. Räjähdyksessä. Pieni mallinnus- tai suunnitteluvirhe ja kuolleita on jo aavistuksen enemmän kuin se yleensä valmiiksi sairas potilas
D) jos verrataan sairaanhoitajien saamia tuomioita teollisuudessa työskentelevien tuomioihin, arvatkaa ketkä saavat todennäköisemmin isomman tuomion esimerkiksi kuolemantapauksista
E) näyttäkää mulle sairaanhoitaja, joka ei vierittänyt vastuuta lääkärille ja vedonnut toimineensa lääkärin ohjeiden mukaan, jos jotain sattui
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toki voidaan todeta, että olen vain huono neuvottelija, mutta saamieni tietojen perusteella on kuulostanut siltä, että miehet ovat käyttäneet aivan vastaavia perusteluita neuvotteluissa kuin minäkin. Lopputulos vain on ollut aivan erilainen.
Tuossa tapauksessa kannattaa vaihtaa työnantajaa. Sillä se palkka korjaantuu. Ja sillä se mieskin on saattanut uhata. Tai ehkä hän on jo hakenut töitä muualta ja kertonut palkkaneuvotteluissa, mitä kilpailija on luvannut maksaa.
Jos olen jotan oppinut tältä palstalta, niin sen että suurin osa naisista ei osaa vaihtaa työpaikkaa. Täällä on jatkuvasti aloituksia, joissa kerrotaan että aikoo irtisanoutua ja jää työttömäksi. Hyvin havoin on aloituksia joissa kerrotaan että on töissä ja meinaa vaihtaa työpaikkaa. Jotenkin tuntuu että naisilla se työn vaihto menee aina työttömyyden kautta. Ja työttömäthän ei ole työmarkkinoilla kaikkein kovinta valuuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Jos ja Jorma Ollila on miehenä tienannut hyvin. Poikkeus säännöstä on kuitenkin silti aina poikkeus. Aika moni nainen jää tekniikan alalla kauas miesten palkkatasosta.
Uskaltaisin silti väittää että tekniikan alalla naiset ei jää jälkeen sairaanhoitajan palkasta. Eikö se ole vähän niin kuin tämän ketjun pointti?
Veikkauksia miten monta selitystä saadaan kymmenen sivun aikana ettei noin voi tehdä käytännössä? :)
T. InssiJapi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paino sanalla mies. Äitini oli DI ja tulot asiantuntijana jäivät melko vaatimattomiksi, vaikka töitä tehtiin reippaasti nuoresta asti miesvaltaisella alalla.
Tiedän kyllä DI-naisia jotka tienaavat päälle 100000€ vuodessa. Mutta en yhtäkään sairaanhoitajaa. Parhaiten tienannut tietämäni DI-nainen tienasi parhaina vuosinaan 300000€ vuodessa. Ei noille palkoille ihan nuorena pääse, mutta sairaanhoitaja ei pääse edes vanhana.
Kiintoisaa! Millaisia hommia tutut DI-naisesi tekivät ja mikä suuntaus? T.teekkarityttö
AP unohti mainita, että alkupalkkasuositus on noin 3000€, eikä aloitteleva insinööri välttämättä saa edes sitä.
T. DI, 16 vuoden työkokemus, 5000€/kk.
Mäkin alan voimafantasoissani pörssiyhtiön toimariksi. Saan ziljooonapalkan.
Elon Musk voi vapista pörssiyhtiönsä johdossa.
Ihan tästä vaan nyt vaihdan työtä ilman pätevyyttä, koulutusta ja osaamista.
Suosittelen kaikille suojatyöpaikkanaikkosille irtisanoutumista myös välittömästi. Saatte HETI 9000 euroa kuussa. Noin vain! Niin helppoa se on!
Oon logistiikan insinööri, töissä kuljetussuunnittelijana. Palkka noin kolme tonnia, helvetillinen duuni, aikataulut ja voittomarginaalit painaa päälle Miehenikin on insinööri, esimiestyössä tehtaalla, ei ole mikään helppo istumatyö se vaan on oikeasti valvomassa tuotantoa. Hänellä ihan hyvä palkka kiitos vuorotyölisien.
Eli ei ole olemassa mitään helppoa hyvinpalkattua inssinhommaa. Töitä on todella vaihtelevasti eri aloilla/hommissa, joten kaikki ei tosiaankaan ole pelkkää koneella istumista toimistossa. Palkkaus riippuu todella paljon tessistä. Ihme yleistystä ja mielikuvilla pelaamista.
Insinöörin kuten muidenkin ei-julkisen sektorin koulutettujen työsuhteissa on se erikoisuus että palkka pitää neuvotella itse. Liittojen työnantajien kanssa sopimat vähimmäispalkat ovat naurettavan pienet, alittavat jopa sairaanhoitajien, jotka kuitenkin saavat palkankorotuksia säännöllisin väliajoin työvuosien karttuessa. Insinöörin pitää itse osata neuvotella pomonsa kanssa palkka, ja jos ei osaa, jää palkkakuoppaan.
Insinöörestä, ainakin IT- ja elektroniikka-alan, on Suomessa ylitarjontaa, kiitos Nokian romahduksen, ja työnantajilla on varaa polkea palkkoja. Vanhimmat, jos eivät ole rittävän hyväsä iskussa tai päässeet johtotehtäviin ovat vain painolasti yrityksille. Insinööri saa olla onnellinen jos vielä on työelämässä 60-vuotiaana.
Eli sairaanhoitajien ei kannata kouluttautua insinööriksi ellei epävarmat työsuhteet kiinnosta, en edes suositele naimisiinmenoa insinööörin kanssa koska joudutte vielä elättämään heitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Johtuisiko siitä, että niihin palkkapyyntöihin toistuvasti vastataan naisille ei ja miehille kyllä? Olen pyytänyt itse monta kertaa enemmän palkkaa sekä työssä ollessa että työtä hakiessa. Tyhjin käsin olen aina jäänyt, mutta mieskollegat kertovat vastaavien neuvottelujen sujuneen hyvin ja palkkaa tulleen lisää useita satasia. Huom., omalla kohdalla kyse on julkisesta sektorista.
Oman tyttären kohdalla on kyse vähän siitäkin, että häntä ei palkka kauheasti kiinnosta. Raha ei häntä motivoi. Yliopiston työpaikan kohdalla oli kyllä ihan käsittämätön kuvio, että työpaikkailmoituksessa pyydettiin kertomaan palkkatoive. Haastattelussa palkasta ei ollut mitään puhetta eikä siinäkään kohtaa kun työpaikkaa tarjottiin. Sanoin kyllä tyttärelleni, että kannattaisi kysyä, mutta hän jotenkin vain oletti että saa pyytämänsä kun ei siitä puhuttu. Väittäisin ettei yksikään poika jättäisi tällaista kysymättä! Sitten kun soppari tuli allekirjoitettavaksi, kävi ilmi että palkka oli jotain ihan muuta kuin mitä tyttö oli toivonut, suoraan repäisty yliopiston palkkataulukosta kaikkein alin palkka. Tytölle tuntui kuitenkin olevan tärkeämpää että voi tehdä töitä joustavasti opintojen ohella ja myös kotona. Seuraavassa työpaikassa sai vähän paremman palkan, mutta ei siinäkään kauheasti neuvotteluvaraa ollut.
Näitähän on tutkittu, että vastavalmistuneet naiset pyytävät pienempää palkkaa kuin vastavalmistuneet miehet. Joku siinä vaan on, että naiset (keskimäärin) arvioivat itsensä alakanttiin ja miehet (keskimäärin) yläkanttiin. Näistä pitäisi olla melkein joku koulutus naisille, kuinka tunnistat osaamisesi ja vaadit (ja saat) sen mukaista palkkaa. Tietenkin heille maksetaan vähemmän jos he suostuvat siihen, kai siinä on työnantajallakin kokemusta että naiset ei vaadi niin paljon. Tässä olisi kasvun paikka molemmilla osapuolilla.
Jos miehillekin vaihtoehdot palkkaneuvotteluissa olisivat samat kuin naisille eli ota tai jätä, niin miehet toimisivat vastaavalla tavalla kuin naiset. Harvalle on useampi työpaikka samaan aikaan tarjolla ja työttömyyskään ei ole monesta hyvä vaihtoehto. Miehet saavat neuvotteluissa useammin mitä pyytävät, koska heille ollaan valmiimpia maksamaan samasta työstä enemmän. Tästä on lopultakin kyse, ei naisten heikoista neuvottelutaidoista. Miesten työ vain arvotetaan korkeammalle kuin sama työ naisen tekemänä. Neuvottele siinä sitten palkkakuilu umpeen, kun keskustelua palkasta kanssasi ei suostuta käymään, koska sukupuolesi on "väärä".
Sellainen varoituksen sana, että jos lujuuslaskelmissa ei ole hajuakaan vaikka tekisi tuhat...miljoona-kertaluokkaisen virheen, niin sellaisella matikkapäällä ei kannata insinööriksi ajatella ryhtyvänsä. Viittaan tietenkin hoitajien lääkelaskuvaikeuksiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toki voidaan todeta, että olen vain huono neuvottelija, mutta saamieni tietojen perusteella on kuulostanut siltä, että miehet ovat käyttäneet aivan vastaavia perusteluita neuvotteluissa kuin minäkin. Lopputulos vain on ollut aivan erilainen.
Tuossa tapauksessa kannattaa vaihtaa työnantajaa. Sillä se palkka korjaantuu. Ja sillä se mieskin on saattanut uhata. Tai ehkä hän on jo hakenut töitä muualta ja kertonut palkkaneuvotteluissa, mitä kilpailija on luvannut maksaa.
Jos olen jotan oppinut tältä palstalta, niin sen että suurin osa naisista ei osaa vaihtaa työpaikkaa. Täällä on jatkuvasti aloituksia, joissa kerrotaan että aikoo irtisanoutua ja jää työttömäksi. Hyvin havoin on aloituksia joissa kerrotaan että on töissä ja meinaa vaihtaa työpaikkaa. Jotenkin tuntuu että naisilla se työn vaihto menee aina työttömyyden kautta. Ja työttömäthän ei ole työmarkkinoilla kaikkein kovinta valuuttaa.
Tämän voin kyllä ainakin itseni kohdalla allekirjoittaa täysin. Työpaikan vaihto tuntuu todella isolta asialta ja vaikka työnantaja olisi huonokin niin työkaverit saavat jäämään. Vaihtamalla olisi sekä palkka noussut, että luultavasti myös osaaminen parantunut tai ainakin laajentunut. Nyt olen todella hyvä tässä mitä teen, mutta loppujen lopuksi osaaminen on aika kapea. Jos olisin vaihtanut parikin kertaa niin en välttämättä olisi huippu missään mutta osaisin paljon laajemmin kaikkea. Pidemmän päälle se olisi paljon parempi.
Nyt tietysti kynnys siirtyä hommiin joita en oikein osaa on vielä korkeampi kun olen tottunut siihen että olen työssäni todella hyvä (vaikka en hommasta sinänsä kauhesti pidäkkään).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se myös vähän riippuu missä työskentelet... Juu, onhan noita, jotka eivät tiedä oikeasta kiireestä yhtään mitään ja vihellellen menee päivät ja palkkapäivänä kilahtaa se 4000€ tilille. Sitten on myös niitä, jotka oikeasti hukkuvat töihin ja projekteihin ja on jatkuva stressi päällä.
Ei tässä mitään stressiä ole, suuressa insinööritoimistossa. Virhe tai kaksi ja puoli maakuntaa nousee savuna ilmaan ja laskeutuu 300km säteellä + tuulen vaikutus.
Helppoa hommaa juu.
Toki liksaa saa, mutta 20 vuotta tässä onkin kokemusta.
Tämä on juuri se, mikä hoitajien valituksessa ärsyttää. Annetaan ymmärtää, että HE ovat ainoastaan vastuussa ihmishengestä ja miten joku kuolee, jos he makaavat.
A) vastuussa on loppu viimein lääkäri, ei hoitaja.
B) jos hoitaja tai lääkäri tekee virheen, yksi kuolee
C) ei ymmärretä, että insinöörin/ dippainssin tekemä virhe voi tappaa tuhansia esim. Räjähdyksessä. Pieni mallinnus- tai suunnitteluvirhe ja kuolleita on jo aavistuksen enemmän kuin se yleensä valmiiksi sairas potilas
D) jos verrataan sairaanhoitajien saamia tuomioita teollisuudessa työskentelevien tuomioihin, arvatkaa ketkä saavat todennäköisemmin isomman tuomion esimerkiksi kuolemantapauksista
E) näyttäkää mulle sairaanhoitaja, joka ei vierittänyt vastuuta lääkärille ja vedonnut toimineensa lääkärin ohjeiden mukaan, jos jotain sattui
A) Hoitaja voi joutua vastuuseen lääkärin virheestä, eli jos lääkäri on määrännyt väärän annostuksen lääkkeestä, niin hoitajan pitäisi osata kyseenalasitaa väärin tehty lääkemääräys, ennen kuin tuikkaa sen potilaaseen. Mutta toisin päin ei oikeastaan koskaan. Lääkäri ei ole mitenkään vastuussa siitä että joitaja tekee virheen.
B) Kuoleman mahdollisuus on läsnä monta kertaa päivässä. Suuri osa työtehtävistä on kaiken aikaa sellasia että mokaamalla voi potilas menehtyä.
C) Ei insinööri tee tuollaisia merkittäviä päätöksiä yksin, vaan nämä laskelmat tehdään tiiminä ja jos kyse on todella merkittävästä asiaasta, niin tehdään usieta rinnakkaisia laskelmia eri menetelmillä eri tahojen toimsesta, jolloin tulee varmistettua että suuruusluokat on oikein yms. Lisäksi työllä on aina hyväksyjät ja tarkastajat.
D) Teknisellä alalla tapaturmainen kuolema johtuu poikkeuksetta määräysten rikkomisesta, jolloin niistä tulee aina sanktioita. Hoitoalalla virhe voi myös olla tahaton.
E) Kyllä se yleensä menee niin päin että lääkärin virhe vieritetään hoitajan syyksi, joka on sen toimenpiteen potilaalle tehnyt. Lääkäreitä ei tuomita tuskin koskaan hoitovirheistä.
Vierailija kirjoitti:
AP unohti mainita, että alkupalkkasuositus on noin 3000€, eikä aloitteleva insinööri välttämättä saa edes sitä.
T. DI, 16 vuoden työkokemus, 5000€/kk.
Höpö höpö, TEK on päättänyt alkupalkkasuosituksesta, joka on 3 940 euroa/kk. Suositus on voimassa 1.6.2020 – 30.11.2020.
Vierailija kirjoitti:
Joustava työaika löytyy. Tarkoittaa mm. sitä että on matkustusvalmiudessa kun tehtaan ylösajo alkaa, tekee tarvittaessa 20h päiviä (lainsäädännön puitteissa, tietysti) ja kuka tahansa voi soittaa 23:00 illalla, asiakas, pomo, kollega, päivystäjä joka kaipaa tukea ongelmaan.
Ai ajattelet sen tarkoittavan mukavia päiviä laiturinnokassa?
Tietenkin sitä joustoa on molempiin suuntiin. Minunkin mies on joutunut joustamaan tällä viikolla nukkuma-ajoistaan jo kaksi kertaa kun on aamuseiskalta ollut palaveri intialaisten kanssa. Ja viime kesänä kesäloma siirtyi neljällä viikolla eteenpäin, kun oli joku projekti vähän vaiheessa. Mutta vastaavasti joulun aikana leppoistettiin ja nyt mies on päiväunilla aikaisen aamuherätyksen uuvuttamana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toki voidaan todeta, että olen vain huono neuvottelija, mutta saamieni tietojen perusteella on kuulostanut siltä, että miehet ovat käyttäneet aivan vastaavia perusteluita neuvotteluissa kuin minäkin. Lopputulos vain on ollut aivan erilainen.
Tuossa tapauksessa kannattaa vaihtaa työnantajaa. Sillä se palkka korjaantuu. Ja sillä se mieskin on saattanut uhata. Tai ehkä hän on jo hakenut töitä muualta ja kertonut palkkaneuvotteluissa, mitä kilpailija on luvannut maksaa.
Jos olen jotan oppinut tältä palstalta, niin sen että suurin osa naisista ei osaa vaihtaa työpaikkaa. Täällä on jatkuvasti aloituksia, joissa kerrotaan että aikoo irtisanoutua ja jää työttömäksi. Hyvin havoin on aloituksia joissa kerrotaan että on töissä ja meinaa vaihtaa työpaikkaa. Jotenkin tuntuu että naisilla se työn vaihto menee aina työttömyyden kautta. Ja työttömäthän ei ole työmarkkinoilla kaikkein kovinta valuuttaa.
Et usko siihen, että naisten on hankalampaa vaihtaa työpaikasta toiseen, jos työnantajat rekrytoinneissa suosivat miehiä? Ellei monen vuoden työnhaku tuota tulosta, niin jossain vaiheessa on mietittävä mikä on se vaihtoehto, jolla säilyttää mielenterveytensä.
Meillä on sairaanhoitaja insinööri talous. Bruttopalkoissa on eroa vajaa kaksi tonnia ja netoissa reilu tonni.