Lue keskustelun säännöt.
29-vuotias ja vain epäonnea deittimarkkinoilla
27.05.2020 |
Oon seurustellut aikuisiällä vakavasti kahdesti, ja kummatkin suhteet päättyivät miehen pettämiseen.
Oon deittaillut vain vähän, ja nekin miehet, joista olen ollut kiinnostunut, eivät ole olleet kiinnostuneita minusta.
Biologinen kello soi jo kovasti. En haluaisi ekan vastaantulijan kanssa tehdä lasta, mutta voiko tässä iässä enää etsiä sitä oikeaa muutamaa vuotta ja sen jälkeen seurustella vielä pari vuotta ennen lapsenteon yrittämistä.
Asun isossa kaupungissa, oon mielestäni hauska, nätti, iloinen (helposti lähestyttävä), rento, urheilullinen, luotettava. Oon käynyt amk:n ja oon hyvissä töissä.
Mieskriteerit: luotettava, hauska, hyvännäköinen "tavallinen" mies, ei todellakaan tarvi olla malli tms. Urheilullinen, haluaa lapsia.
Mielestäni en halua kuuta taivaalta, mutta en tunnu löytävän ketään. Baareilut eivät ole kiinnostaneet pitkään aikaan. Mistä löytäisin samanhenkisen miehen? Molemmat eksät löysin tinderistä, mutta sekään ei innosta enää. Edellinen suhde loppui noin 2 vuotta sitten.
Kommentit (583)
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan ymmärtänyt tätä kehotusta laskea rimaa, jos edelliset parisuhteet tai tapailut ovat menneet puihin. Silloinhan pitää juuri rimaa nostaa. Jos edellinen parisuhteeni päättyi siihen, että koskaan ei puhuttu mistään mitään, mies ei kuunnellut, teki paljon töitä, ei halunnut lapsia ja lopulta petti, niin mitä saan, jos lasken rimaa? Puhumattoman ja kuuntelemattoman puolison, joka tekee paljon töitä, ei halua lapsia, pettää ja? Mitä vielä? Miksi kelpuuttaisin vielä huonompaa tilalle?
Olen paljon mieluummin yksin kuin ottaisin sutta ja sekundaa rinnalleni.
Se nyt riippuu mitä sillä rimalla käsittää. Jos otetaan miehen komeus, niin en usko sen komeammankaan miehen kohdalla parisuhde kukoistavan sen paremmin, jos ollenkaan. Enemminkin kannattas varmaan laskea sitä komeusvaatimusta, niin saattaisi hyväkin mies löytää tiensä sinun elämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Matkaopas kirjoitti:
Selvä keissi, mikä onkin täällä monien osalta jo puitu. Tuo silmäämiellyttävä ja urheilullinen, muttei mikään miesmalli, on kuitenkin jo parhaan viidenneksen mies. Vielä kun pitäisi olla oman elämänsä rento ja itsevarma koomikko, niin haussa on jo halutuimman kymmenyksen mies. Jos et ole itse naisten hehkeimpää ja seksikkäintä osastoa, niin päätyy herkästi vain hetken varavaimoksi.
Naisilla kysyntä muutenkin romahtaa kolmenkympin hujakoilla, mikä jää herkästi vailla huomiota vinkkulaseja kilisytellessä ja mieskokemuksia kaakattaen vaihdellessa huolettomuuden huumassa. Kolmekymppisenä kun aikanaan laskee vastentahtoisesti rimaa, niin päätyy kuitenkin vain jonkun kaljaa kittaavan vormulavanin hetken huviksi, eikä siinä vaiheessa auta enää mitkään hengen ristit tai raksit.
Yksinkin voi jäädä. Naisethan pystyy tänä päivänä käymään keinohedelmöityksessä, jos kokevat sinkkuudestaan huolimatta suurta paloa vanhemmuuteen.
M44 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan ymmärtänyt tätä kehotusta laskea rimaa, jos edelliset parisuhteet tai tapailut ovat menneet puihin. Silloinhan pitää juuri rimaa nostaa. Jos edellinen parisuhteeni päättyi siihen, että koskaan ei puhuttu mistään mitään, mies ei kuunnellut, teki paljon töitä, ei halunnut lapsia ja lopulta petti, niin mitä saan, jos lasken rimaa? Puhumattoman ja kuuntelemattoman puolison, joka tekee paljon töitä, ei halua lapsia, pettää ja? Mitä vielä? Miksi kelpuuttaisin vielä huonompaa tilalle?
Olen paljon mieluummin yksin kuin ottaisin sutta ja sekundaa rinnalleni.
Se nyt riippuu mitä sillä rimalla käsittää. Jos otetaan miehen komeus, niin en usko sen komeammankaan miehen kohdalla parisuhde kukoistavan sen paremmin, jos ollenkaan. Enemminkin kannattas varmaan laskea sitä komeusvaatimusta, niin saattaisi hyväkin mies löytää tiensä sinun elämään.
Miehet on ihan pihalla. Naisen täytyy ''haistaa'' oikea mies riippumatta tämän ulkonäöstä. Tähän hajuaistiin ei voida vaikuttaa koska se toimii hormonipohjaisesti.
Vierailija kirjoitti:
M44 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan ymmärtänyt tätä kehotusta laskea rimaa, jos edelliset parisuhteet tai tapailut ovat menneet puihin. Silloinhan pitää juuri rimaa nostaa. Jos edellinen parisuhteeni päättyi siihen, että koskaan ei puhuttu mistään mitään, mies ei kuunnellut, teki paljon töitä, ei halunnut lapsia ja lopulta petti, niin mitä saan, jos lasken rimaa? Puhumattoman ja kuuntelemattoman puolison, joka tekee paljon töitä, ei halua lapsia, pettää ja? Mitä vielä? Miksi kelpuuttaisin vielä huonompaa tilalle?
Olen paljon mieluummin yksin kuin ottaisin sutta ja sekundaa rinnalleni.
Se nyt riippuu mitä sillä rimalla käsittää. Jos otetaan miehen komeus, niin en usko sen komeammankaan miehen kohdalla parisuhde kukoistavan sen paremmin, jos ollenkaan. Enemminkin kannattas varmaan laskea sitä komeusvaatimusta, niin saattaisi hyväkin mies löytää tiensä sinun elämään.
Miehet on ihan pihalla. Naisen täytyy ''haistaa'' oikea mies riippumatta tämän ulkonäöstä. Tähän hajuaistiin ei voida vaikuttaa koska se toimii hormonipohjaisesti.
Tuskinpa tuo on niin noin yksinkertaista. Eiköhän ferominien rooli ole enemmänkin blokata epäsopivat, kuin erityisesti houkutella "oikeita". Luonnolle oikeita ovat lähes kaikki maankamaralla kulkevat, räkisevät ja ölisevät ihmisötökät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
M44 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan ymmärtänyt tätä kehotusta laskea rimaa, jos edelliset parisuhteet tai tapailut ovat menneet puihin. Silloinhan pitää juuri rimaa nostaa. Jos edellinen parisuhteeni päättyi siihen, että koskaan ei puhuttu mistään mitään, mies ei kuunnellut, teki paljon töitä, ei halunnut lapsia ja lopulta petti, niin mitä saan, jos lasken rimaa? Puhumattoman ja kuuntelemattoman puolison, joka tekee paljon töitä, ei halua lapsia, pettää ja? Mitä vielä? Miksi kelpuuttaisin vielä huonompaa tilalle?
Olen paljon mieluummin yksin kuin ottaisin sutta ja sekundaa rinnalleni.
Se nyt riippuu mitä sillä rimalla käsittää. Jos otetaan miehen komeus, niin en usko sen komeammankaan miehen kohdalla parisuhde kukoistavan sen paremmin, jos ollenkaan. Enemminkin kannattas varmaan laskea sitä komeusvaatimusta, niin saattaisi hyväkin mies löytää tiensä sinun elämään.
Miehet on ihan pihalla. Naisen täytyy ''haistaa'' oikea mies riippumatta tämän ulkonäöstä. Tähän hajuaistiin ei voida vaikuttaa koska se toimii hormonipohjaisesti.
Tuskinpa tuo on niin noin yksinkertaista. Eiköhän ferominien rooli ole enemmänkin blokata epäsopivat, kuin erityisesti houkutella "oikeita". Luonnolle oikeita ovat lähes kaikki maankamaralla kulkevat, räkisevät ja ölisevät ihmisötökät.
Keljuttaako ettei tosielämässä naisia voikaan ostaa? Biologisia faktoja ei voida kieltää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
M44 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan ymmärtänyt tätä kehotusta laskea rimaa, jos edelliset parisuhteet tai tapailut ovat menneet puihin. Silloinhan pitää juuri rimaa nostaa. Jos edellinen parisuhteeni päättyi siihen, että koskaan ei puhuttu mistään mitään, mies ei kuunnellut, teki paljon töitä, ei halunnut lapsia ja lopulta petti, niin mitä saan, jos lasken rimaa? Puhumattoman ja kuuntelemattoman puolison, joka tekee paljon töitä, ei halua lapsia, pettää ja? Mitä vielä? Miksi kelpuuttaisin vielä huonompaa tilalle?
Olen paljon mieluummin yksin kuin ottaisin sutta ja sekundaa rinnalleni.
Se nyt riippuu mitä sillä rimalla käsittää. Jos otetaan miehen komeus, niin en usko sen komeammankaan miehen kohdalla parisuhde kukoistavan sen paremmin, jos ollenkaan. Enemminkin kannattas varmaan laskea sitä komeusvaatimusta, niin saattaisi hyväkin mies löytää tiensä sinun elämään.
Komea mies ei välttämättä ole huono mies eikä vähemmän komea hyvä.
Off topic.
Minun ensimmäinen pitkä suhde löytyi häistä kun tyttö iski silmänsä minuun kun leikin taaperon kanssa muiden syödessä. Toinen pitkä suhde alkoi messu tapahtumassa kun en jaksanut kuunnella muiden diipa saapa keskustelu siirryin omiin oloihin, seurueen varattu nainen kiinnostui ja tuli iskemään.. Kumpaakaan en olisi iskenyt itse, enkä alkuun ollut kiinnostunut kummastakaan. Kolmas suhde ja vuoden mittainen löytyi deittipalveluista kun "iskin" naisen sieltä, ei sopinut minulle kuitenkaan.. Kuvittelin tarvitsevan sellaista kumppania mutta yhdessä ollessa tajusin että aivan vääränlainen minulle.
Oma kohtainen parisuhde historian perusteella on paljon parempi että nainen iskee ja valitsee. Silloin saattaa saada sellaista mitä kumpikin oikeasti tarvitsee sekä tärkeämpänä saa pidemmät ja paremmat parisuhteet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
M44 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan ymmärtänyt tätä kehotusta laskea rimaa, jos edelliset parisuhteet tai tapailut ovat menneet puihin. Silloinhan pitää juuri rimaa nostaa. Jos edellinen parisuhteeni päättyi siihen, että koskaan ei puhuttu mistään mitään, mies ei kuunnellut, teki paljon töitä, ei halunnut lapsia ja lopulta petti, niin mitä saan, jos lasken rimaa? Puhumattoman ja kuuntelemattoman puolison, joka tekee paljon töitä, ei halua lapsia, pettää ja? Mitä vielä? Miksi kelpuuttaisin vielä huonompaa tilalle?
Olen paljon mieluummin yksin kuin ottaisin sutta ja sekundaa rinnalleni.
Se nyt riippuu mitä sillä rimalla käsittää. Jos otetaan miehen komeus, niin en usko sen komeammankaan miehen kohdalla parisuhde kukoistavan sen paremmin, jos ollenkaan. Enemminkin kannattas varmaan laskea sitä komeusvaatimusta, niin saattaisi hyväkin mies löytää tiensä sinun elämään.
Miehet on ihan pihalla. Naisen täytyy ''haistaa'' oikea mies riippumatta tämän ulkonäöstä. Tähän hajuaistiin ei voida vaikuttaa koska se toimii hormonipohjaisesti.
Pitääkö tästä olla samaa vai eri mieltä, jos ei halua olla sovinisti?
ohis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Unohda hauskat miehet.
Mee ettimään mies jostain kirjastosta tai tilitoimistosta. Joku kuuma mutta ärtyisä ja niuho tilintarkastaja tai tai lakimies puku päällä. Jos mies ei oo mikään naistennaurattaja niin sillä ei oo tilaisuutta pettää joka käänteessä.
Tämä. Hauskat miehet ovat pääsääntöisesti kovia naistennaurattajia ja haksahtavat helposti myös aidan toiselle puolelle. Sama juttu tuon hyvännäköisyyden kanssa. Naisia hyörii kimpussa ja tyypin pitää omata poikkeuksellisen korkea moraali, ettei lipsahda välillä kokeilemaan muitakin.
Olen yli nelikymppinen ja pitkällä elämänkokemuksella ymmärsin muokata kriteerejä sellaiseksi, että suhde onnistuu pitkällä tähtäimellä. Pari vuotta sitten olin sinkkumarkkinoilla ja aloin etsimään rauhallista, kunnollista. liikunnallista ja fiksua miestä. Koska ymmärrän, että jo nämä vaatimukset pudottavat suurimman osan vapailla markkinoilla olevista miehistä pois, niin tingin ulkonäkövaatimuksistani. Aktiivisen etsimisen jälkeen onnistuin lopulta löytämään maailman ihanimman miehen, jonka kanssa ollaan rakentamassa loppuelämän suhdetta. Komeaksi miestä ei voi sanoa parhaalla tahdollakaan, eikä edes tavikseksi, mutta muut ominaisuudet korvaavat 1000-kertaisesti ulkonäössä olevat puutteet. t. rakastunut nainen
Kysyisin vain että miksi naiset oppivat pudottamaan rimaa vasta kun oma ulkonäkö on menetetty ja taso matala?
Miksi tätä ei voi ikinä tehdä silloin 18-25v ikäisenä ja saavuttaa jo silloin vakaa parisuhde?
"pudottaa rimaa", "taso matala", "saavuttaa parisuhde"... Kerro minulle parista viimeisimmästä kerrasta, kun olit johonkin naiseen korviasi myöten ihastunut/rakastunut, kiitos. Vai onko sinulla edes kokemusta sellaisesta? Tiedoksesi, että meillä muilla on. Ja me haluamme parisuhteen vain seurauksena siitä, että olemme tavanneet ihmisen, johon olemme rakastuneet. Ei niin päin, että pitää saada parisuhde ja sitä varten pitää laskea oma taso ja riman korkeus.
Kysymyksesi on järjetön. Oma tasoni ei riitä niihin naisiin joihin voisi ihastua ja rakastua.
Ainoa mahdollisuus on tyytyä alaspäin matalatasoiseen ja siten saavuttaa parisuhde.
Ymmärrän tietyllä tavalla, että tämä on naisille käsittämätöntä, mutta mitä muuta voin tehdä?
En haluaisi olla loppuelämääni yksinkään..
Onko tosiaan niin vai onko oma käsityksesi siitä mihin voisit ihastua vähän vääristynyt?
Muistan kun itse teinipoikana en vilkaissutkaan niihin luokan tavallisemman näköisiin tyttöihin. Mutta kun oli hieman kasvanut ja aikuistunut, saman näköiset nuoret naiset olivatkin silmissäni oikein viehättävän näköisiä. Ja kun nyt lähes viisikymppisenä katsoo vaikka vanhoja lukion luokkakuvia niin ihmettelee että en ole aikoinaan monen tytön kauneutta huomannut. Niin se ajatusmaailma muuttuu...
Rima alenee, kun mahdollisuudet vähenee, eli taso alenee. Siksi naiset alkavat 30 tienoilla etsimään kumppania, ja panevat hotimpia, välinpitämättömiä miehiä ennen sitä.
Tuosta en puhunut vaan siitä kovin nuorena ei välttämättä muutenkaan ole aina niin realistinen käsitys siitä mikä on kaunista. Kun oppii että suurin osa asioista joita maailmassa saa on typpiä "tavalllinen" ja ne voivat silti olla oikein hyviä ja mukavia, oppii myös näkemään kauneutta niissä asioissa joissa ei ennen nähnyt. Vääristynyt kuva kauniista voi olla myös ihmisellä joka ei koskaan saa mitään.
Voi toki. Mutta tuo kuvaamasi muutos, että alkaa näkemään kauneutta arkisissa asioissa tai ihmisissä, tulee pakosta, tai ainakin tarpeesta. Koska ei "ole varaa" oikeaan kauneuteen, joka jo määritykseltään tarkoittaa tavallisesta poikkeavaa.
Eikä tämän yhteyden tiedostaminen estä näkemästä kauneutta tavallisessa, arvostamasta sitä yhtä lintua kädessäsi, lainatakseni englanninkielistä sanontaa.
Ei aina niin. Itsellä muutos tapahtui aika nopeasti muun kypsymisen myötä. Teininä olin todella pihalla siitä mitä ihmissuhteet ovat ja se käsitys naisistakin oli lähinnä elokuvista ja pornosta. Mutta kun muutama vuosi kului niin tajusin paljon paremmin mistä seurustelussa on kyse ja että siinä on vastassa toinen oikea ihminen. Ei siinä ajattelun muutoksessa ollut kyse siitä mitä saa ja mitä ei saa vaan siitä että kehittyy ihmisenä.
Noinhan se kaikilla normaaleilla ihmisillä menee. Nuorena tapetoidaan seinät idoleiden kuvilla ja haaveillaan heistä. Mielikuvituksen filminauhalla liikutaan yhdessä sen kaunottaren tai komistuksen kanssa ja muut ovat kateellisia; nautitaan romanttisista hetkistä ja tietysti unelmoidaan seksistä. Samaan aikaan luonto ajaa tikanpojan puuhun ja saa kiinnostumaan ihan oikeista oman ikäisistä tytöistä/pojista. Ne julkkisihastumiset vaihtuvat ensirakkauksiksi. Opitaan kokemaan kaikkia niitä tunteita, mitä seurusteluun liittyy; ihastumista, perhosia vatsassa, jännitystä, mustasukkaisuutta, epävarmuutta, onnellisuutta jne. Vaikka ollaan jollain tasolla tietoisia, ettei se oma kulta ole maailman kaunein tai komein niin voi sitä kipua, kun joku toinen tyttö selvästi yrittää herättää sen huomion tai se itse alkaa katsella liian pitkään jotain toista.
Se kuuluu aikuiseksi kasvamiseen.
Paitsi niillä, joilla on jotain neurokirjon juttuja, jotka estävät käymästä läpi tätä nuoruuteen kuuluvaa prosessia.
Aikamoista yleistystä neurokirjon häiriöistä. Kyllä tämä aikuistuminen ja pilvilinnoista pudottauminen jää aika monelta ihan neuronormaaliltakin välistä. Voisi jopa ajatella että useissa neurokirjon häiriöissä näkevät ihmiset sellaisina kuin ovat ja sosiaaliset pelit ja statukset (ulkonäkö, raha, valta, suosio ym. muut yleiset kriteerit) ovat aivan hepreaa. Listat nähdään hyvin turhina koska ei voida edes ymmärtää mitä väliä kumppanin koulutuksella, statuksella tai pituudella muka olisi käytännön kannalta :D Toki jos on itse vaikka tosi lyhyt niin ei tarvii ostaa tikkaita jos kumppani on pitkä. Onhan siitä se selvä etu, sitäkö muutkin ajattelee? Toisaalta porrasjakkaran ostaminen on niin helppoa, että kannattaako sen takia ketään syrjiäkään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Unohda hauskat miehet.
Mee ettimään mies jostain kirjastosta tai tilitoimistosta. Joku kuuma mutta ärtyisä ja niuho tilintarkastaja tai tai lakimies puku päällä. Jos mies ei oo mikään naistennaurattaja niin sillä ei oo tilaisuutta pettää joka käänteessä.
Tämä. Hauskat miehet ovat pääsääntöisesti kovia naistennaurattajia ja haksahtavat helposti myös aidan toiselle puolelle. Sama juttu tuon hyvännäköisyyden kanssa. Naisia hyörii kimpussa ja tyypin pitää omata poikkeuksellisen korkea moraali, ettei lipsahda välillä kokeilemaan muitakin.
Olen yli nelikymppinen ja pitkällä elämänkokemuksella ymmärsin muokata kriteerejä sellaiseksi, että suhde onnistuu pitkällä tähtäimellä. Pari vuotta sitten olin sinkkumarkkinoilla ja aloin etsimään rauhallista, kunnollista. liikunnallista ja fiksua miestä. Koska ymmärrän, että jo nämä vaatimukset pudottavat suurimman osan vapailla markkinoilla olevista miehistä pois, niin tingin ulkonäkövaatimuksistani. Aktiivisen etsimisen jälkeen onnistuin lopulta löytämään maailman ihanimman miehen, jonka kanssa ollaan rakentamassa loppuelämän suhdetta. Komeaksi miestä ei voi sanoa parhaalla tahdollakaan, eikä edes tavikseksi, mutta muut ominaisuudet korvaavat 1000-kertaisesti ulkonäössä olevat puutteet. t. rakastunut nainen
Kysyisin vain että miksi naiset oppivat pudottamaan rimaa vasta kun oma ulkonäkö on menetetty ja taso matala?
Miksi tätä ei voi ikinä tehdä silloin 18-25v ikäisenä ja saavuttaa jo silloin vakaa parisuhde?
"pudottaa rimaa", "taso matala", "saavuttaa parisuhde"... Kerro minulle parista viimeisimmästä kerrasta, kun olit johonkin naiseen korviasi myöten ihastunut/rakastunut, kiitos. Vai onko sinulla edes kokemusta sellaisesta? Tiedoksesi, että meillä muilla on. Ja me haluamme parisuhteen vain seurauksena siitä, että olemme tavanneet ihmisen, johon olemme rakastuneet. Ei niin päin, että pitää saada parisuhde ja sitä varten pitää laskea oma taso ja riman korkeus.
Kysymyksesi on järjetön. Oma tasoni ei riitä niihin naisiin joihin voisi ihastua ja rakastua.
Ainoa mahdollisuus on tyytyä alaspäin matalatasoiseen ja siten saavuttaa parisuhde.
Ymmärrän tietyllä tavalla, että tämä on naisille käsittämätöntä, mutta mitä muuta voin tehdä?
En haluaisi olla loppuelämääni yksinkään..
Onko tosiaan niin vai onko oma käsityksesi siitä mihin voisit ihastua vähän vääristynyt?
Muistan kun itse teinipoikana en vilkaissutkaan niihin luokan tavallisemman näköisiin tyttöihin. Mutta kun oli hieman kasvanut ja aikuistunut, saman näköiset nuoret naiset olivatkin silmissäni oikein viehättävän näköisiä. Ja kun nyt lähes viisikymppisenä katsoo vaikka vanhoja lukion luokkakuvia niin ihmettelee että en ole aikoinaan monen tytön kauneutta huomannut. Niin se ajatusmaailma muuttuu...
Rima alenee, kun mahdollisuudet vähenee, eli taso alenee. Siksi naiset alkavat 30 tienoilla etsimään kumppania, ja panevat hotimpia, välinpitämättömiä miehiä ennen sitä.
Eiköhän rima silloin nouse, jos välinpitämättömät eivät enää kelpaa. Nämä välinpitämättömät miehet heräävät joskus nelikymppisinä haluamaan itselleen jälkikasvua ja silloin se on jo myöhäistä.
Ei nouse, juuri se välinpitämättömyys on mikä viehättää sinua, kunhan mies on hot, tietenkin. Asteikko rimalle on tietenkin haluttavuus, suosio, jolle on vielä kuvaavampi termi, jota te ette voi sietää ja viesti poistetaan. Kun ei enää saa niitä haluttavimpia miehiä seksiin, silloin tajutaan, että jaahas, tässä onkin kiire, koska haluttavuuteni on laskussa, enkä enää voi sulkea silmäni sille. Pistetään siis hamsteri ylikierroksille, ja sepustetaan jotain kaunista itsestä, itselleen, jotta voidaan vielä yrittää aviomiesmatsku-miestä, ja valehdella kuten sinä teet, puhuen riman nostosta, vaikka tosiassa sitä lasketaan, ja reilusti.
Ja miten niin myöhäistä lapselle? Ei 40 ole miehelle myöhäistä, vaikka naisella voi olla munat vähissä jo. Tuttavanikin teki vielä yhden lapsen 62 vuotiaana, kolmekymppisen naisen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei nappaa niin laske kriteerejä. Ota mies joka on luotettava ja haluaa lapsia. Nykyään tuntuu olevan vaikea löytää miestä johon osuis useampi kuin kaksi kriteeriä. Monesti huomannyt myös, että kun naiset listaa ominaisuuksia miehessä, niin yleensä sanotaan urheilullinen=hyvä kroppa ja kilpailuhenkinen eli myös työelämässä todennäköisesti menestyt
Komea= sellainen, joka saa pyörimään sukat jalassa monella muullakin naisella ja jolla on siten vietiä yleensä yllin kyllin muutenkinMissä vaiheessa perhekeskeisen ja luotettavan miehen löytäminen on rinnastettu kriteerien laskemiseen? Tämähän on juuri sitä riman korkealla pitämistä, ettei itke minkään haihattelijoiden ja häntäheikkien perään.
Se näyttää siltä kun mainitsemasi kriteerien omaavat miehet eivät ole aiemmin kelvanneet.
Ei vaan näytä siltä, vaan on sitä. Mutta nainen ei tietenkään voi myöntää tätä, koska miehen sitoutuminen, rakkaus, suhtautuminen naiseen, on riippuvainen tuosta valheesta. Eikä voi itselleenkään myöntää sitä, koska totuus on ruma ja halutaan aina antaa hyvä kuva itsestään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Unohda hauskat miehet.
Mee ettimään mies jostain kirjastosta tai tilitoimistosta. Joku kuuma mutta ärtyisä ja niuho tilintarkastaja tai tai lakimies puku päällä. Jos mies ei oo mikään naistennaurattaja niin sillä ei oo tilaisuutta pettää joka käänteessä.
Tämä. Hauskat miehet ovat pääsääntöisesti kovia naistennaurattajia ja haksahtavat helposti myös aidan toiselle puolelle. Sama juttu tuon hyvännäköisyyden kanssa. Naisia hyörii kimpussa ja tyypin pitää omata poikkeuksellisen korkea moraali, ettei lipsahda välillä kokeilemaan muitakin.
Olen yli nelikymppinen ja pitkällä elämänkokemuksella ymmärsin muokata kriteerejä sellaiseksi, että suhde onnistuu pitkällä tähtäimellä. Pari vuotta sitten olin sinkkumarkkinoilla ja aloin etsimään rauhallista, kunnollista. liikunnallista ja fiksua miestä. Koska ymmärrän, että jo nämä vaatimukset pudottavat suurimman osan vapailla markkinoilla olevista miehistä pois, niin tingin ulkonäkövaatimuksistani. Aktiivisen etsimisen jälkeen onnistuin lopulta löytämään maailman ihanimman miehen, jonka kanssa ollaan rakentamassa loppuelämän suhdetta. Komeaksi miestä ei voi sanoa parhaalla tahdollakaan, eikä edes tavikseksi, mutta muut ominaisuudet korvaavat 1000-kertaisesti ulkonäössä olevat puutteet. t. rakastunut nainen
Kysyisin vain että miksi naiset oppivat pudottamaan rimaa vasta kun oma ulkonäkö on menetetty ja taso matala?
Miksi tätä ei voi ikinä tehdä silloin 18-25v ikäisenä ja saavuttaa jo silloin vakaa parisuhde?
"pudottaa rimaa", "taso matala", "saavuttaa parisuhde"... Kerro minulle parista viimeisimmästä kerrasta, kun olit johonkin naiseen korviasi myöten ihastunut/rakastunut, kiitos. Vai onko sinulla edes kokemusta sellaisesta? Tiedoksesi, että meillä muilla on. Ja me haluamme parisuhteen vain seurauksena siitä, että olemme tavanneet ihmisen, johon olemme rakastuneet. Ei niin päin, että pitää saada parisuhde ja sitä varten pitää laskea oma taso ja riman korkeus.
Kysymyksesi on järjetön. Oma tasoni ei riitä niihin naisiin joihin voisi ihastua ja rakastua.
Ainoa mahdollisuus on tyytyä alaspäin matalatasoiseen ja siten saavuttaa parisuhde.
Ymmärrän tietyllä tavalla, että tämä on naisille käsittämätöntä, mutta mitä muuta voin tehdä?
En haluaisi olla loppuelämääni yksinkään..
Onko tosiaan niin vai onko oma käsityksesi siitä mihin voisit ihastua vähän vääristynyt?
Muistan kun itse teinipoikana en vilkaissutkaan niihin luokan tavallisemman näköisiin tyttöihin. Mutta kun oli hieman kasvanut ja aikuistunut, saman näköiset nuoret naiset olivatkin silmissäni oikein viehättävän näköisiä. Ja kun nyt lähes viisikymppisenä katsoo vaikka vanhoja lukion luokkakuvia niin ihmettelee että en ole aikoinaan monen tytön kauneutta huomannut. Niin se ajatusmaailma muuttuu...
Rima alenee, kun mahdollisuudet vähenee, eli taso alenee. Siksi naiset alkavat 30 tienoilla etsimään kumppania, ja panevat hotimpia, välinpitämättömiä miehiä ennen sitä.
Tuosta en puhunut vaan siitä kovin nuorena ei välttämättä muutenkaan ole aina niin realistinen käsitys siitä mikä on kaunista. Kun oppii että suurin osa asioista joita maailmassa saa on typpiä "tavalllinen" ja ne voivat silti olla oikein hyviä ja mukavia, oppii myös näkemään kauneutta niissä asioissa joissa ei ennen nähnyt. Vääristynyt kuva kauniista voi olla myös ihmisellä joka ei koskaan saa mitään.
Voi toki. Mutta tuo kuvaamasi muutos, että alkaa näkemään kauneutta arkisissa asioissa tai ihmisissä, tulee pakosta, tai ainakin tarpeesta. Koska ei "ole varaa" oikeaan kauneuteen, joka jo määritykseltään tarkoittaa tavallisesta poikkeavaa.
Eikä tämän yhteyden tiedostaminen estä näkemästä kauneutta tavallisessa, arvostamasta sitä yhtä lintua kädessäsi, lainatakseni englanninkielistä sanontaa.
Ei aina niin. Itsellä muutos tapahtui aika nopeasti muun kypsymisen myötä. Teininä olin todella pihalla siitä mitä ihmissuhteet ovat ja se käsitys naisistakin oli lähinnä elokuvista ja pornosta. Mutta kun muutama vuosi kului niin tajusin paljon paremmin mistä seurustelussa on kyse ja että siinä on vastassa toinen oikea ihminen. Ei siinä ajattelun muutoksessa ollut kyse siitä mitä saa ja mitä ei saa vaan siitä että kehittyy ihmisenä.
Rajoituksensa tiedostaminen on kehittymistä, aikuistumista. Vain nuori on kuolematon, ja kaikkeen kykenevä, mielessään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Unohda hauskat miehet.
Mee ettimään mies jostain kirjastosta tai tilitoimistosta. Joku kuuma mutta ärtyisä ja niuho tilintarkastaja tai tai lakimies puku päällä. Jos mies ei oo mikään naistennaurattaja niin sillä ei oo tilaisuutta pettää joka käänteessä.
Tämä. Hauskat miehet ovat pääsääntöisesti kovia naistennaurattajia ja haksahtavat helposti myös aidan toiselle puolelle. Sama juttu tuon hyvännäköisyyden kanssa. Naisia hyörii kimpussa ja tyypin pitää omata poikkeuksellisen korkea moraali, ettei lipsahda välillä kokeilemaan muitakin.
Olen yli nelikymppinen ja pitkällä elämänkokemuksella ymmärsin muokata kriteerejä sellaiseksi, että suhde onnistuu pitkällä tähtäimellä. Pari vuotta sitten olin sinkkumarkkinoilla ja aloin etsimään rauhallista, kunnollista. liikunnallista ja fiksua miestä. Koska ymmärrän, että jo nämä vaatimukset pudottavat suurimman osan vapailla markkinoilla olevista miehistä pois, niin tingin ulkonäkövaatimuksistani. Aktiivisen etsimisen jälkeen onnistuin lopulta löytämään maailman ihanimman miehen, jonka kanssa ollaan rakentamassa loppuelämän suhdetta. Komeaksi miestä ei voi sanoa parhaalla tahdollakaan, eikä edes tavikseksi, mutta muut ominaisuudet korvaavat 1000-kertaisesti ulkonäössä olevat puutteet. t. rakastunut nainen
Kysyisin vain että miksi naiset oppivat pudottamaan rimaa vasta kun oma ulkonäkö on menetetty ja taso matala?
Miksi tätä ei voi ikinä tehdä silloin 18-25v ikäisenä ja saavuttaa jo silloin vakaa parisuhde?
"pudottaa rimaa", "taso matala", "saavuttaa parisuhde"... Kerro minulle parista viimeisimmästä kerrasta, kun olit johonkin naiseen korviasi myöten ihastunut/rakastunut, kiitos. Vai onko sinulla edes kokemusta sellaisesta? Tiedoksesi, että meillä muilla on. Ja me haluamme parisuhteen vain seurauksena siitä, että olemme tavanneet ihmisen, johon olemme rakastuneet. Ei niin päin, että pitää saada parisuhde ja sitä varten pitää laskea oma taso ja riman korkeus.
Kysymyksesi on järjetön. Oma tasoni ei riitä niihin naisiin joihin voisi ihastua ja rakastua.
Ainoa mahdollisuus on tyytyä alaspäin matalatasoiseen ja siten saavuttaa parisuhde.
Ymmärrän tietyllä tavalla, että tämä on naisille käsittämätöntä, mutta mitä muuta voin tehdä?
En haluaisi olla loppuelämääni yksinkään..
Onko tosiaan niin vai onko oma käsityksesi siitä mihin voisit ihastua vähän vääristynyt?
Muistan kun itse teinipoikana en vilkaissutkaan niihin luokan tavallisemman näköisiin tyttöihin. Mutta kun oli hieman kasvanut ja aikuistunut, saman näköiset nuoret naiset olivatkin silmissäni oikein viehättävän näköisiä. Ja kun nyt lähes viisikymppisenä katsoo vaikka vanhoja lukion luokkakuvia niin ihmettelee että en ole aikoinaan monen tytön kauneutta huomannut. Niin se ajatusmaailma muuttuu...
Rima alenee, kun mahdollisuudet vähenee, eli taso alenee. Siksi naiset alkavat 30 tienoilla etsimään kumppania, ja panevat hotimpia, välinpitämättömiä miehiä ennen sitä.
Siltä se saattaa näyttää, mut kyllä se taitaa olla elämänkokemus, että ei sitä ulkonäköä pidä tärkeimpänä kriteerinä.
Joo, naisilla kokemus siitä, että ei enää kelpaa seksileluksi kuumimmille. Ja sinun mielestä on silkkaa sattumaa, että nämä yleensä tapahtuvat samaan aikaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan ymmärtänyt tätä kehotusta laskea rimaa, jos edelliset parisuhteet tai tapailut ovat menneet puihin. Silloinhan pitää juuri rimaa nostaa. Jos edellinen parisuhteeni päättyi siihen, että koskaan ei puhuttu mistään mitään, mies ei kuunnellut, teki paljon töitä, ei halunnut lapsia ja lopulta petti, niin mitä saan, jos lasken rimaa? Puhumattoman ja kuuntelemattoman puolison, joka tekee paljon töitä, ei halua lapsia, pettää ja? Mitä vielä? Miksi kelpuuttaisin vielä huonompaa tilalle?
Olen paljon mieluummin yksin kuin ottaisin sutta ja sekundaa rinnalleni.
Miksi on pakko esittää ja valehdella?
Laske rimaa, koskee tietenkin ulkonäköä ja statusta, niitä pinnallisia kriteereitä joihin naiset universaalisti reagoi. Joka määrittää miehen tason, eli haluttavuuden, eli kuinka paljon valinnanvaraa miehellä on. Miksi ette kykene keskustelemaan rehellisesti?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan ymmärtänyt tätä kehotusta laskea rimaa, jos edelliset parisuhteet tai tapailut ovat menneet puihin. Silloinhan pitää juuri rimaa nostaa. Jos edellinen parisuhteeni päättyi siihen, että koskaan ei puhuttu mistään mitään, mies ei kuunnellut, teki paljon töitä, ei halunnut lapsia ja lopulta petti, niin mitä saan, jos lasken rimaa? Puhumattoman ja kuuntelemattoman puolison, joka tekee paljon töitä, ei halua lapsia, pettää ja? Mitä vielä? Miksi kelpuuttaisin vielä huonompaa tilalle?
Olen paljon mieluummin yksin kuin ottaisin sutta ja sekundaa rinnalleni.
Miksi on pakko esittää ja valehdella?
Laske rimaa, koskee tietenkin ulkonäköä ja statusta, niitä pinnallisia kriteereitä joihin naiset universaalisti reagoi. Joka määrittää miehen tason, eli haluttavuuden, eli kuinka paljon valinnanvaraa miehellä on. Miksi ette kykene keskustelemaan rehellisesti?
Jotta voi jätkien saunailloissa itkeä hirveää kohtaloaan tyytymisestä.
Vierailija kirjoitti:
M44 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan ymmärtänyt tätä kehotusta laskea rimaa, jos edelliset parisuhteet tai tapailut ovat menneet puihin. Silloinhan pitää juuri rimaa nostaa. Jos edellinen parisuhteeni päättyi siihen, että koskaan ei puhuttu mistään mitään, mies ei kuunnellut, teki paljon töitä, ei halunnut lapsia ja lopulta petti, niin mitä saan, jos lasken rimaa? Puhumattoman ja kuuntelemattoman puolison, joka tekee paljon töitä, ei halua lapsia, pettää ja? Mitä vielä? Miksi kelpuuttaisin vielä huonompaa tilalle?
Olen paljon mieluummin yksin kuin ottaisin sutta ja sekundaa rinnalleni.
Se nyt riippuu mitä sillä rimalla käsittää. Jos otetaan miehen komeus, niin en usko sen komeammankaan miehen kohdalla parisuhde kukoistavan sen paremmin, jos ollenkaan. Enemminkin kannattas varmaan laskea sitä komeusvaatimusta, niin saattaisi hyväkin mies löytää tiensä sinun elämään.
Komea mies ei välttämättä ole huono mies eikä vähemmän komea hyvä.
Ei niin, mutta komea mies on kaikella todennäköisyydellä huono naiselle, joka ylittää vain seksikynnyksen, ei parisuhdekynnystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelma on todennäköisesti siinä, että kiinnostut samoista miehistä kuin muutkin naiset
Minkäs sille voi. Ei itseään voi pakottaa kiinnostumaan kenestäkään, joka ei kiinnosta. Ihan vihoviimeistä alkaa suhteeseen sellaisen kanssa, saati tehdä lapsi.
Sanotko samaa myös miehen ollessa kyseessä? Miehet tavoittelevat palstan naisten mielestä liian tasokkaita naisia, mutta naiset eivät koskaan liian tasokkaita miehiä. 🙄
Olen eri, mutta kyllä sama pätee molempiin sukupuoliin. Eikö sillä ole ole tekemistä tason kanssa. Onhan se ilmiselvää, että jos ei henkilö löydä vaatimustasonsa mukaista kumppania niin silloin se taso on todennäköisesti liian korkea. Mutta ei sitä silti kannata ottaa epämieluista kumppania. Yksinkin pärjää ihan mainiosti.
Miesten keskimääräinen lähestymistapa asiaan: en saa nättiä hoikkaa naista, joten nätit ja hoikat naiset ovat liian nirsoja. Toisin sanoen elämä on minulle velkaa riittävän valikoiman haluamani tasoisia naisia. Jos ei tämä toteudu, niin maailmassa ja kaikissa muissa on virhe, ei suinkaan minussa.
Naisten keskimääräinen lähestymistapa: en saa komeaa ja hauskaa miestä, joten olen yksin. Olen ehkä surullinen, pettynyt ja yksinäinen, mutta elämässä nyt vaan kävi näin. Syytän kohtaloa tai itseäni, en niitä miehiä jotka halusivat minua kauniimman naisen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Unohda hauskat miehet.
Mee ettimään mies jostain kirjastosta tai tilitoimistosta. Joku kuuma mutta ärtyisä ja niuho tilintarkastaja tai tai lakimies puku päällä. Jos mies ei oo mikään naistennaurattaja niin sillä ei oo tilaisuutta pettää joka käänteessä.
Tämä. Hauskat miehet ovat pääsääntöisesti kovia naistennaurattajia ja haksahtavat helposti myös aidan toiselle puolelle. Sama juttu tuon hyvännäköisyyden kanssa. Naisia hyörii kimpussa ja tyypin pitää omata poikkeuksellisen korkea moraali, ettei lipsahda välillä kokeilemaan muitakin.
Olen yli nelikymppinen ja pitkällä elämänkokemuksella ymmärsin muokata kriteerejä sellaiseksi, että suhde onnistuu pitkällä tähtäimellä. Pari vuotta sitten olin sinkkumarkkinoilla ja aloin etsimään rauhallista, kunnollista. liikunnallista ja fiksua miestä. Koska ymmärrän, että jo nämä vaatimukset pudottavat suurimman osan vapailla markkinoilla olevista miehistä pois, niin tingin ulkonäkövaatimuksistani. Aktiivisen etsimisen jälkeen onnistuin lopulta löytämään maailman ihanimman miehen, jonka kanssa ollaan rakentamassa loppuelämän suhdetta. Komeaksi miestä ei voi sanoa parhaalla tahdollakaan, eikä edes tavikseksi, mutta muut ominaisuudet korvaavat 1000-kertaisesti ulkonäössä olevat puutteet. t. rakastunut nainen
Kysyisin vain että miksi naiset oppivat pudottamaan rimaa vasta kun oma ulkonäkö on menetetty ja taso matala?
Miksi tätä ei voi ikinä tehdä silloin 18-25v ikäisenä ja saavuttaa jo silloin vakaa parisuhde?
"pudottaa rimaa", "taso matala", "saavuttaa parisuhde"... Kerro minulle parista viimeisimmästä kerrasta, kun olit johonkin naiseen korviasi myöten ihastunut/rakastunut, kiitos. Vai onko sinulla edes kokemusta sellaisesta? Tiedoksesi, että meillä muilla on. Ja me haluamme parisuhteen vain seurauksena siitä, että olemme tavanneet ihmisen, johon olemme rakastuneet. Ei niin päin, että pitää saada parisuhde ja sitä varten pitää laskea oma taso ja riman korkeus.
Kysymyksesi on järjetön. Oma tasoni ei riitä niihin naisiin joihin voisi ihastua ja rakastua.
Ainoa mahdollisuus on tyytyä alaspäin matalatasoiseen ja siten saavuttaa parisuhde.
Ymmärrän tietyllä tavalla, että tämä on naisille käsittämätöntä, mutta mitä muuta voin tehdä?
En haluaisi olla loppuelämääni yksinkään..
Onko tosiaan niin vai onko oma käsityksesi siitä mihin voisit ihastua vähän vääristynyt?
Muistan kun itse teinipoikana en vilkaissutkaan niihin luokan tavallisemman näköisiin tyttöihin. Mutta kun oli hieman kasvanut ja aikuistunut, saman näköiset nuoret naiset olivatkin silmissäni oikein viehättävän näköisiä. Ja kun nyt lähes viisikymppisenä katsoo vaikka vanhoja lukion luokkakuvia niin ihmettelee että en ole aikoinaan monen tytön kauneutta huomannut. Niin se ajatusmaailma muuttuu...
Rima alenee, kun mahdollisuudet vähenee, eli taso alenee. Siksi naiset alkavat 30 tienoilla etsimään kumppania, ja panevat hotimpia, välinpitämättömiä miehiä ennen sitä.
Eiköhän rima silloin nouse, jos välinpitämättömät eivät enää kelpaa. Nämä välinpitämättömät miehet heräävät joskus nelikymppisinä haluamaan itselleen jälkikasvua ja silloin se on jo myöhäistä.
Ei nouse, juuri se välinpitämättömyys on mikä viehättää sinua, kunhan mies on hot, tietenkin. Asteikko rimalle on tietenkin haluttavuus, suosio, jolle on vielä kuvaavampi termi, jota te ette voi sietää ja viesti poistetaan. Kun ei enää saa niitä haluttavimpia miehiä seksiin, silloin tajutaan, että jaahas, tässä onkin kiire, koska haluttavuuteni on laskussa, enkä enää voi sulkea silmäni sille. Pistetään siis hamsteri ylikierroksille, ja sepustetaan jotain kaunista itsestä, itselleen, jotta voidaan vielä yrittää aviomiesmatsku-miestä, ja valehdella kuten sinä teet, puhuen riman nostosta, vaikka tosiassa sitä lasketaan, ja reilusti.
Ja miten niin myöhäistä lapselle? Ei 40 ole miehelle myöhäistä, vaikka naisella voi olla munat vähissä jo. Tuttavanikin teki vielä yhden lapsen 62 vuotiaana, kolmekymppisen naisen kanssa.
Naisena totean vain jälleen kerran, että palstamiesten asteikolla tasokkaimman miehen kanssa olin reilusti yli 30-vuotiaana. Mutta samapa se, pikkukakkonen seuralaisineen on irtaantunut ihan liian kauas todellisuudesta.
Odotan, muuten, vieläkin listaa niistä Suomen tieteen ja liike-elämän huippumiehistä, joila on reilusti itseä nuorempi puoliso, jolla ei ole omaa uraa tai korkeaa koulutusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan ymmärtänyt tätä kehotusta laskea rimaa, jos edelliset parisuhteet tai tapailut ovat menneet puihin. Silloinhan pitää juuri rimaa nostaa. Jos edellinen parisuhteeni päättyi siihen, että koskaan ei puhuttu mistään mitään, mies ei kuunnellut, teki paljon töitä, ei halunnut lapsia ja lopulta petti, niin mitä saan, jos lasken rimaa? Puhumattoman ja kuuntelemattoman puolison, joka tekee paljon töitä, ei halua lapsia, pettää ja? Mitä vielä? Miksi kelpuuttaisin vielä huonompaa tilalle?
Olen paljon mieluummin yksin kuin ottaisin sutta ja sekundaa rinnalleni.
Miksi on pakko esittää ja valehdella?
Laske rimaa, koskee tietenkin ulkonäköä ja statusta, niitä pinnallisia kriteereitä joihin naiset universaalisti reagoi. Joka määrittää miehen tason, eli haluttavuuden, eli kuinka paljon valinnanvaraa miehellä on. Miksi ette kykene keskustelemaan rehellisesti?
Olen eri, mutta mitä pahaa on siinä että haluaa myös ulkoisesti viehättävän puolison? Minusta se on ihan elinehto normaalille parisuhteelle.
Itse suosittelen sitä baarissa käyntiä. En ainakaan deittisivustoilta ole löytänyt mitään järkevää. Ja omasta kokemuksesta mieluummin odotan miesten iskuyrityksiä, koska en osaa itse valita "oikein". Jos yritän itse iskeä miehiä, niin aina tulee valittua huonoimmat vaihtoehdot eli sitä kiinnittää liikaa vääriin asioihin huomiota.