Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kerätään Pieni talo preerialla-sarjan järjettömyyksiä/epäloogisuuksia
-Vitivalkoiset silitetyt paidat tilanteessa kuin tilanteessa -Koulu ja kirkko ovat sama rakennus, kuitenkin kirkossa sunnuntaina on vain muutama perhe vrt. koulun oppilaisiin -Tulipalossa pikkulapsen voi laskea puroon turvaan, josta tämä löytyy samasta kohtaan Jatkakaa!
Kommentit (3159)
Vierailija kirjoitti:
Pahin oli se kun siinä yhdessä jaksossa oli se New York times siinä kaivon kannella
Miksi kaivon kannella ei voisi olla New York Timesia? Lehti perustettiin 1851, joten olisihan sitä joku voinut lukea. Kenen kaivolla se oli ja missä jaksossa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minua huvittaa se koristeellinen rautasänky, joka viimeksi oli opettajattaren kotona. Muistaakseni sama sänky oli myös Nelliellä. Heillä oli myös huoneissaan samat tapetit. Jossain hotellissakin oli taas sama sänky.
Siihen aikaan on varmasti oikeastikin ollut samoja sänkyjä monessa paikassa. Rautasänkyjä tuskin on mikään kyläseppä päätyönään askarrellut, todennäköisesti ne ovat tulleet jostain tehtaasta. Puisia sänkyjä on toki ollut paljon useammanlaisia ja niitä on tehty myös kotona.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katsoin juuri jakson, jossa Mary ja mr Edwardsin kasvattipoika kihlautuvat.
Miten on mahdollista, että Mary on vasta 13 ja puoli. Silti isänsä sanoo pojalle, että odota kunnes Mary on 15, niin hän on sinun.
Tarkoitus siis mennä naimisiin 15-vuotiaana. Onko muka laillista mennä naimisiin 15 - vuotiaana. Miksi Charles olisi suostunut edes noin tyhmään.
Mr Edwards alka jopa rakentaa talo heille.
1800-luvulla saattoivat lapsiliitot olla yleisiä n 15 v jälkeen. Näitä liittoja oli vielä 1900-luvulla. Jerry Lee Lewis meni naimisiin 15-vuotiaan kanssa 50-luvulla. Joskus on tyttöä väitetty 13 v. Tom Jones meni 16 v naimisiin, Linda oli siinä 15-16.
Oikea Laura eikä hänen sukulaiset menneet lapsina naimisiin. Kyseessä oli joku käsikirjoittajien äklo idea, varsinkin kun oikea Mary ei mennyt ikinä naimisiin eikä edes kihloihin.
Eiköhän juonenkäänteet olleet herra Landonin kynästä tai ainakin hänen hyväksymiään. Joku vimma on ollut kirjoittaa Laurakin ystävystymään kaikenlaisten vanhojen ukkojen kanssa.
Se ei varmasti ole ollut mikään normi 1970-1980 -luvulla sen paremmin kuin Lauran elinaikanakaan. Viittaan nyt siihen kun joku aiemmin kirjoitti, että sarjalla on yritetty kosia valmistumisajan amerikkalaisia katsojia. Kirjathan olivat jo kovasti rakastettuja, jos tuota sanaa sopii käyttää. Miksi 1970-luvun katsoja ei olisi voinut tykätä sarjasta ilman, että se menee noin överiksi? Miksi on haluttu antaa tuollainen kuva uudisraivaajien ajasta?
Kirjassa Hopeajärven rannalla muuten kerrotaan lapsiavioliitoista. Laura ja hänen serkkunsa Liisa (Alice?) menevät viemään pyykkiä erään uudisraivaajan vaimon pestäväksi.
- Onko Elisa mennyt naimisiin? Liisa kysyi.
- Kyllä. Hänet vihittiin eilen, Elisan äiti vastasi ylpeästi. Hänen isänsä sanoo, että kolmetoistavuotias on vielä kovin nuori, mutta Elisa sai hyvän miehen, ja minun mielestäni on hyvä aloittaa nuorena. Minäkin menin nuorena naimisiin.
Tuon jälkeen Laura ja Liisa lähtevät säikähtäneen oloisina pois, tajuten että ovat itsekin suunnilleen saman ikäisiä ja vielä ihan lapsia. Siten he toisaalta toteavat, että eipä elämä sen raskaampaa ole, vaikka tekisi kotitöitä omassa kodissa (avioliitossa) kuin lapsuudenperheessä. Laura myös toteaa, että hän pitää paljon lapsista. Ymmärtää siis sen, että niitä lapsia alkaa sitten tulla kun naimisiin menee.
Vaikka tämä tarina ei olisi tapahtunut juuri näin, niin Laura varmasti oli tavannut tällaisia perheitä ja kuullut vastaavia tapauksia.
Valitettavasti aina löytyy tuollaisia "Elisan äitejä", jotka puskevat tyttärensä samaan kärsimykseen, minkä itse ovat kokeneet, vaikka ihan varmasti tietävät, ettei ole mitenkään 'hyvä aloittaa nuorena'.
Samassa kirjassa kerrotaan myös, että Lauran äiti piti hänelle puhuttelun ja painotti, ettei tyttöjen sopinut tehdä tuttavuutta karkeapuheisten miesten kanssa. Hänen tulisi muistaa, ettei hyvin kasvatettu tyttö tehnyt mitään sellaista, mikä herätti huomiota. Serkku Liisakin oli äidin mielestä liian raisu.
Eli vaikka Walnut Groven pankkiiri nyt ei ollut rääväsuinen työmies, niin tuskin oikeat Ingallsit olisivat antaneet Lauran juosta kalareissuilla tutustumassa häneen, tai johonkin erakkoon rähjäisessä talossaan. Tuskin Laura siskoineen myöskään riemukiljuen hyppivät herra Edwardsin syliin.
Sarjassa olisi ihan hyvin voinut olla hauskuutta ilman tällaisia kuvioita, mutta jostain syystä niitä piti kirjoittaa mukaan.
Hyi mikä kohtaus, sen olinkin unohtanut. Tuo kirja ei ole suosikkejani. Lauran villi serkku on englanniksi Lena, ja hän on Docia-tädin (Lauran isän siskon) tytär. Dociahan nähtiin jo siinä kirjassa, missä Ingallsit asuvat suuressa metsässä.
Löysin muuten eräästä blogista juttua oikean Docian ja Lenan elämästä, tässä lainaus:
”Like everything in Wilder world, the fictional characters are distorted in the mirror of reality. It sounds like real Lena had a very tough life. Her mother was Docia Ingalls, Pa’s sister, the beautiful Aunt Docia from Little House in the Big Woods; Uncle Hi is actually her stepfather. Her real father was August Waldvogel, who was (wrongly?) imprisoned after shooting a man who he believed as trying to rob him. Docia divorced August Waldvogel and married Hiram Forbes. According to some of the stuff I’ve read online, Hiram Forbes was an alcoholic ( and a thief: I don’t care what Pa said about the railroad owing Hi – he still embezzled all that stuff). An article about Gene Waldvogel (Cousin Jean) from the "find a grave" website had this to say about the family: “Mother and stepfather attempted to abandon young Gene and his older sister Lena at orphanages and poorhouses at least twice, in 1874 and in 1877, so they could have sole use of the children's child support money from their biological father. The family drifted from place to place for years, mostly following railroad work for Hi.” Not a pretty life. Docia must have been sort of a wild girl herself, and certainly wasn’t a very good mother; it’s no wonder Lena was wild.”
http://shawnmthrasher.blogspot.com/2015/06/by-shores-of-silver-lake-by-…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Inhottaa, että Marya ollaan naittamassa 15-vuotiaana. Käytännössä sitten myös ensimmäinen synnytys 15 v, koska ehkäisyä ei ole. Niin mielettömän nuori, pahaa tekee. Ymmärtäisin, jos tämä juonenkäänne kuvaisi edes todellista historiallista tapahtumaa, mutta jostain syystä käsikirjoittajat ovat keksineet koko juonenkäänteen. Onneksi harvoin tuohonkaan aikaan noin nuorena naimisiin mentiin.
Kyllä, hullua, että noin hyvässä perheessä suostuttaisiin siihen, että lapsi menee naimisiin 15-vuotiaana.
Kyllä tuohonkin aikaan tiedettiin, että ihminen kehittyy vielä tuosta iästä valtavasti ja parinvalinta voi mennä täysin pieleen, kun noin nuorena valitsee. Kamalampaa vielä on se, että eroaminen tuohon aikaan oli hankala
Varmasti tiedettiin siihen aikaan pikkukylissä kaikki. Ja jos ei tiedetty, niin katsottiin internetistä.
Lukisitte joskus jotain vanhoja kirjoja, niin tietäisitte, mitä se elämä muinoin oli. En tällä kommentilla puolusta 15-vuotiaiden avioliittoja, ihmettelen vain, miten pihalla te olette kaikesta.Vanhemmat kyllä tiesivät omien kokemustensa ja sisarustensa ja kaveriensa kokemusten perusteella, että liian nuoren valittu puoliso epäonnistui useammin.
Eihän lapsesta voi tietää, millainen hänestä tulee aikuisen eikä lapsi osaa valita hyvää.
Oli kypsyyden merkki haluta nuorena naimisiin. Vielä 1980 -luvun Suomessa meni jokunen 15 -vuotias naimisiin, tiedän tapauksen. Yhdessä ei välttämättä annettu asua ilman avioliittoa, vaikka sitäkin tapahtui.
Kun täysi-ikäisyyden raja oli korkea 21v, sitä kierrettiin avioliitolla, mm. 16 -vuotiaana avioitunut ex-anoppi aikoinaan.
Mitä tulee Lauraan ja ukkoikäisiin miehiin niin lapsen ja vanhan ihmisen ystävyys on ollut ihanne ja hyve. Monasti nämä ikäryhmät hoitivat toinen toisistaan ja vanhukset olivat kokonaan toisten armoilla. Oli siis asiallista opettaa hyvää käytöstä näitä kohtaan, siihen kehotti jo kristillinen etiikkakin.
Vierailija kirjoitti:
Miss Beadlen käsiala on ihan liian moderni. Kirjaimet ja varsinkin numerot on hutaistu taululle. Jos mitään yli sadan tai edes viidenkymmenen vuoden takaisia käsin kirjoitettuja tekstejä katsoo, niin ne on lähes poikkeuksetta tehty kauniilla ja siistillä käsialalla. Varsinkin opettajan olisi pitänyt oikeasti kirjoittaa ajan koukeroisen ja kauniin käsialaihanteen mukaisesti.
Lisäksi ihmetyttää, että koulun liitutauluilla on usein tosi pitkiä numerosarjoja riveissä. Mitähän niiden on tarkoitus olla.
Katso kirkonkirjoja, löydät todella vanhoista ihan tavallista peruskäsialaa ja välillä hirveitä harakanvarpaita. Niitä kirjoittivat papit, joilla oli enemmän koulutusta kuin opettajilla.
Jostain syystä tv-sarjojen koulutaulut on aina lavastettu noin, ikään kuin viisas ja ahkera opettaja ratkoisi vaikeita yhtälöitä vapaa-ajallaan. Se antaa kuvan uuraasta tiedon temppelistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Inhottaa, että Marya ollaan naittamassa 15-vuotiaana. Käytännössä sitten myös ensimmäinen synnytys 15 v, koska ehkäisyä ei ole. Niin mielettömän nuori, pahaa tekee. Ymmärtäisin, jos tämä juonenkäänne kuvaisi edes todellista historiallista tapahtumaa, mutta jostain syystä käsikirjoittajat ovat keksineet koko juonenkäänteen. Onneksi harvoin tuohonkaan aikaan noin nuorena naimisiin mentiin.
Kyllä, hullua, että noin hyvässä perheessä suostuttaisiin siihen, että lapsi menee naimisiin 15-vuotiaana.
Kyllä tuohonkin aikaan tiedettiin, että ihminen kehittyy vielä tuosta iästä valtavasti ja parinvalinta voi mennä täysin pieleen, kun noin nuorena valitsee. Kamalampaa vielä on se, että eroaminen tuohon aikaan oli hankala
Varmasti tiedettiin siihen aikaan pikkukylissä kaikki. Ja jos ei tiedetty, niin katsottiin internetistä.
Lukisitte joskus jotain vanhoja kirjoja, niin tietäisitte, mitä se elämä muinoin oli. En tällä kommentilla puolusta 15-vuotiaiden avioliittoja, ihmettelen vain, miten pihalla te olette kaikesta.Vanhemmat kyllä tiesivät omien kokemustensa ja sisarustensa ja kaveriensa kokemusten perusteella, että liian nuoren valittu puoliso epäonnistui useammin.
Eihän lapsesta voi tietää, millainen hänestä tulee aikuisen eikä lapsi osaa valita hyvää.
Oli kypsyyden merkki haluta nuorena naimisiin. Vielä 1980 -luvun Suomessa meni jokunen 15 -vuotias naimisiin, tiedän tapauksen. Yhdessä ei välttämättä annettu asua ilman avioliittoa, vaikka sitäkin tapahtui.
Kun täysi-ikäisyyden raja oli korkea 21v, sitä kierrettiin avioliitolla, mm. 16 -vuotiaana avioitunut ex-anoppi aikoinaan.
Mitä tulee Lauraan ja ukkoikäisiin miehiin niin lapsen ja vanhan ihmisen ystävyys on ollut ihanne ja hyve. Monasti nämä ikäryhmät hoitivat toinen toisistaan ja vanhukset olivat kokonaan toisten armoilla. Oli siis asiallista opettaa hyvää käytöstä näitä kohtaan, siihen kehotti jo kristillinen etiikkakin.
Mummon serkkukin meni 1. avioliittoon vasta 16 -vuotiaana olakseen aikaihmisen veroinen. Modernisti hän otti eron, kun sulhanen osoittautui vääräksi valinnaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pahin oli se kun siinä yhdessä jaksossa oli se New York times siinä kaivon kannella
Miksi kaivon kannella ei voisi olla New York Timesia? Lehti perustettiin 1851, joten olisihan sitä joku voinut lukea. Kenen kaivolla se oli ja missä jaksossa?
Olesonin likakaivon kannella. Rouva Oleson kyykkykakalla lukenu ja ehkäpä muutaman sivun hyväkseen käyttänyt...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katsoin juuri jakson, jossa Mary ja mr Edwardsin kasvattipoika kihlautuvat.
Miten on mahdollista, että Mary on vasta 13 ja puoli. Silti isänsä sanoo pojalle, että odota kunnes Mary on 15, niin hän on sinun.
Tarkoitus siis mennä naimisiin 15-vuotiaana. Onko muka laillista mennä naimisiin 15 - vuotiaana. Miksi Charles olisi suostunut edes noin tyhmään.
Mr Edwards alka jopa rakentaa talo heille.
1800-luvulla saattoivat lapsiliitot olla yleisiä n 15 v jälkeen. Näitä liittoja oli vielä 1900-luvulla. Jerry Lee Lewis meni naimisiin 15-vuotiaan kanssa 50-luvulla. Joskus on tyttöä väitetty 13 v. Tom Jones meni 16 v naimisiin, Linda oli siinä 15-16.
Oikea Laura eikä hänen sukulaiset menneet lapsina naimisiin. Kyseessä oli joku käsikirjoittajien äklo idea, varsinkin kun oikea Mary ei mennyt ikinä naimisiin eikä edes kihloihin.
Eiköhän juonenkäänteet olleet herra Landonin kynästä tai ainakin hänen hyväksymiään. Joku vimma on ollut kirjoittaa Laurakin ystävystymään kaikenlaisten vanhojen ukkojen kanssa.
Se ei varmasti ole ollut mikään normi 1970-1980 -luvulla sen paremmin kuin Lauran elinaikanakaan. Viittaan nyt siihen kun joku aiemmin kirjoitti, että sarjalla on yritetty kosia valmistumisajan amerikkalaisia katsojia. Kirjathan olivat jo kovasti rakastettuja, jos tuota sanaa sopii käyttää. Miksi 1970-luvun katsoja ei olisi voinut tykätä sarjasta ilman, että se menee noin överiksi? Miksi on haluttu antaa tuollainen kuva uudisraivaajien ajasta?
Kirjassa Hopeajärven rannalla muuten kerrotaan lapsiavioliitoista. Laura ja hänen serkkunsa Liisa (Alice?) menevät viemään pyykkiä erään uudisraivaajan vaimon pestäväksi.
- Onko Elisa mennyt naimisiin? Liisa kysyi.
- Kyllä. Hänet vihittiin eilen, Elisan äiti vastasi ylpeästi. Hänen isänsä sanoo, että kolmetoistavuotias on vielä kovin nuori, mutta Elisa sai hyvän miehen, ja minun mielestäni on hyvä aloittaa nuorena. Minäkin menin nuorena naimisiin.
Tuon jälkeen Laura ja Liisa lähtevät säikähtäneen oloisina pois, tajuten että ovat itsekin suunnilleen saman ikäisiä ja vielä ihan lapsia. Siten he toisaalta toteavat, että eipä elämä sen raskaampaa ole, vaikka tekisi kotitöitä omassa kodissa (avioliitossa) kuin lapsuudenperheessä. Laura myös toteaa, että hän pitää paljon lapsista. Ymmärtää siis sen, että niitä lapsia alkaa sitten tulla kun naimisiin menee.
Vaikka tämä tarina ei olisi tapahtunut juuri näin, niin Laura varmasti oli tavannut tällaisia perheitä ja kuullut vastaavia tapauksia.
Valitettavasti aina löytyy tuollaisia "Elisan äitejä", jotka puskevat tyttärensä samaan kärsimykseen, minkä itse ovat kokeneet, vaikka ihan varmasti tietävät, ettei ole mitenkään 'hyvä aloittaa nuorena'.
Samassa kirjassa kerrotaan myös, että Lauran äiti piti hänelle puhuttelun ja painotti, ettei tyttöjen sopinut tehdä tuttavuutta karkeapuheisten miesten kanssa. Hänen tulisi muistaa, ettei hyvin kasvatettu tyttö tehnyt mitään sellaista, mikä herätti huomiota. Serkku Liisakin oli äidin mielestä liian raisu.
Eli vaikka Walnut Groven pankkiiri nyt ei ollut rääväsuinen työmies, niin tuskin oikeat Ingallsit olisivat antaneet Lauran juosta kalareissuilla tutustumassa häneen, tai johonkin erakkoon rähjäisessä talossaan. Tuskin Laura siskoineen myöskään riemukiljuen hyppivät herra Edwardsin syliin.
Sarjassa olisi ihan hyvin voinut olla hauskuutta ilman tällaisia kuvioita, mutta jostain syystä niitä piti kirjoittaa mukaan.
En ole nyt vähään aikaan katsonut niitä jaksoja, joissa Mary heilastelee John Jr:n kanssa, mutta minulle ei tullut niistä aikoinaan ihan niin epämukavaa oloa kuin joillekin teille muille. Maryhan on tosi ihastunut siihen poikaan jo jossain ihan varhaisessa jaksossa, heti kun Mr Edwards and Grace Snider ovat juuri adoptoineet orpolapset. He ovat siis todennäköisesti viettäneet paljon aikaa yhdessä jo pitkään siinä vaiheessa, kun sarjassa keksitään, että voitaisiin tehdä aiheesta pari teemajaksoa ja laittaa heidät rakastumaan ja menemään kihloihin. Molemmista nuorista annetaan hirveän kypsä ja vakavamielinen vaikutelma, niin että lapsikatsojat tuskin ajattelevat heitä lapsina ja samastuvat heihin. Olen katsonut ohjelmaa lasten kanssa, ja heistä Mary vaikutti jo alussa "isolta", ehkä "noin 12-vuotiaalta" kun taas Laura voisi olla "ehkä 7-8". (Noihin kihlausajan jaksoihin ei ole vielä päästy.)
Oikeassa elämässä voi olla, että vanhempien olisi tuollaisessa tilanteessa, kun läheiset ystävykset rakastuvat, vähän niin kuin pakko suhtautua ymmärtäväisesti ja antaa jokin tarpeeksi pitkä muttei liian pitkä minimikihlausaika, koska muutenhan he voisivat karata tai alkaa muhimoimaan naimattomina ja aiheuttaa skandaalin. Lasten naittamisen kanssahan tuolla ei ole mitään tekemistä, kun lapset itse ovat ne, jotka ovat rakastuneita ja haluaisivat liian nuorina naimisiin. Käsikirjoittajat onneksi stoppasivat heti alkuunsa ennen kuin teinikyyhkyläisten tuli aika mennä oikeasti vihille ja aloittaa seksielämä ja kirjoittivat Marylle etäsuhteen, eron ja sydänsuruja. Suhteesta tulee siis lopulta kuitenkin lähinnä opettavainen tarina siitä, miten ensirakkaus usein päättyy siihen, kun elämä vie eri suuntiin ja löytyy uusia kiinnostuksenkohteita.
Adamin kanssakin Mary kyllä etenee turhan pikaisesti, mutta siinä vaiheessa hän sentään asuu jo muualla kuin kotona ja on kokenut jo sekä tuon epäonnisen kihlauksen että sokeutumisen ja voisi ajatella, että kypsynyt vähän tavallista nopeammin.
Hauska yksityiskohta, joka ei taatusti näy sarjassa: Lauran vanhemmat eivät olleet mukana Lauran eikä Carrien häissä. Grace meni naimisiin vanhempiensa luona ja hänen vihkimistä he näin olivat todistamassa. Laura meni naimisiin mustassa pyhäasussa.
En ole sarjaa katsonut niin paljoa, mutta olen varma että siinä on tv-sarjojen kliseiset häät morsiamenluovutuksineen ja hääpukuineen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katsoin juuri jakson, jossa Mary ja mr Edwardsin kasvattipoika kihlautuvat.
Miten on mahdollista, että Mary on vasta 13 ja puoli. Silti isänsä sanoo pojalle, että odota kunnes Mary on 15, niin hän on sinun.
Tarkoitus siis mennä naimisiin 15-vuotiaana. Onko muka laillista mennä naimisiin 15 - vuotiaana. Miksi Charles olisi suostunut edes noin tyhmään.
Mr Edwards alka jopa rakentaa talo heille.
1800-luvulla saattoivat lapsiliitot olla yleisiä n 15 v jälkeen. Näitä liittoja oli vielä 1900-luvulla. Jerry Lee Lewis meni naimisiin 15-vuotiaan kanssa 50-luvulla. Joskus on tyttöä väitetty 13 v. Tom Jones meni 16 v naimisiin, Linda oli siinä 15-16.
Oikea Laura eikä hänen sukulaiset menneet lapsina naimisiin. Kyseessä oli joku käsikirjoittajien äklo idea, varsinkin kun oikea Mary ei mennyt ikinä naimisiin eikä edes kihloihin.
Eiköhän juonenkäänteet olleet herra Landonin kynästä tai ainakin hänen hyväksymiään. Joku vimma on ollut kirjoittaa Laurakin ystävystymään kaikenlaisten vanhojen ukkojen kanssa.
Se ei varmasti ole ollut mikään normi 1970-1980 -luvulla sen paremmin kuin Lauran elinaikanakaan. Viittaan nyt siihen kun joku aiemmin kirjoitti, että sarjalla on yritetty kosia valmistumisajan amerikkalaisia katsojia. Kirjathan olivat jo kovasti rakastettuja, jos tuota sanaa sopii käyttää. Miksi 1970-luvun katsoja ei olisi voinut tykätä sarjasta ilman, että se menee noin överiksi? Miksi on haluttu antaa tuollainen kuva uudisraivaajien ajasta?
Kirjassa Hopeajärven rannalla muuten kerrotaan lapsiavioliitoista. Laura ja hänen serkkunsa Liisa (Alice?) menevät viemään pyykkiä erään uudisraivaajan vaimon pestäväksi.
- Onko Elisa mennyt naimisiin? Liisa kysyi.
- Kyllä. Hänet vihittiin eilen, Elisan äiti vastasi ylpeästi. Hänen isänsä sanoo, että kolmetoistavuotias on vielä kovin nuori, mutta Elisa sai hyvän miehen, ja minun mielestäni on hyvä aloittaa nuorena. Minäkin menin nuorena naimisiin.
Tuon jälkeen Laura ja Liisa lähtevät säikähtäneen oloisina pois, tajuten että ovat itsekin suunnilleen saman ikäisiä ja vielä ihan lapsia. Siten he toisaalta toteavat, että eipä elämä sen raskaampaa ole, vaikka tekisi kotitöitä omassa kodissa (avioliitossa) kuin lapsuudenperheessä. Laura myös toteaa, että hän pitää paljon lapsista. Ymmärtää siis sen, että niitä lapsia alkaa sitten tulla kun naimisiin menee.
Vaikka tämä tarina ei olisi tapahtunut juuri näin, niin Laura varmasti oli tavannut tällaisia perheitä ja kuullut vastaavia tapauksia.
Valitettavasti aina löytyy tuollaisia "Elisan äitejä", jotka puskevat tyttärensä samaan kärsimykseen, minkä itse ovat kokeneet, vaikka ihan varmasti tietävät, ettei ole mitenkään 'hyvä aloittaa nuorena'.
Samassa kirjassa kerrotaan myös, että Lauran äiti piti hänelle puhuttelun ja painotti, ettei tyttöjen sopinut tehdä tuttavuutta karkeapuheisten miesten kanssa. Hänen tulisi muistaa, ettei hyvin kasvatettu tyttö tehnyt mitään sellaista, mikä herätti huomiota. Serkku Liisakin oli äidin mielestä liian raisu.
Eli vaikka Walnut Groven pankkiiri nyt ei ollut rääväsuinen työmies, niin tuskin oikeat Ingallsit olisivat antaneet Lauran juosta kalareissuilla tutustumassa häneen, tai johonkin erakkoon rähjäisessä talossaan. Tuskin Laura siskoineen myöskään riemukiljuen hyppivät herra Edwardsin syliin.
Sarjassa olisi ihan hyvin voinut olla hauskuutta ilman tällaisia kuvioita, mutta jostain syystä niitä piti kirjoittaa mukaan.
En ole nyt vähään aikaan katsonut niitä jaksoja, joissa Mary heilastelee John Jr:n kanssa, mutta minulle ei tullut niistä aikoinaan ihan niin epämukavaa oloa kuin joillekin teille muille. Maryhan on tosi ihastunut siihen poikaan jo jossain ihan varhaisessa jaksossa, heti kun Mr Edwards and Grace Snider ovat juuri adoptoineet orpolapset. He ovat siis todennäköisesti viettäneet paljon aikaa yhdessä jo pitkään siinä vaiheessa, kun sarjassa keksitään, että voitaisiin tehdä aiheesta pari teemajaksoa ja laittaa heidät rakastumaan ja menemään kihloihin. Molemmista nuorista annetaan hirveän kypsä ja vakavamielinen vaikutelma, niin että lapsikatsojat tuskin ajattelevat heitä lapsina ja samastuvat heihin. Olen katsonut ohjelmaa lasten kanssa, ja heistä Mary vaikutti jo alussa "isolta", ehkä "noin 12-vuotiaalta" kun taas Laura voisi olla "ehkä 7-8". (Noihin kihlausajan jaksoihin ei ole vielä päästy.)
Oikeassa elämässä voi olla, että vanhempien olisi tuollaisessa tilanteessa, kun läheiset ystävykset rakastuvat, vähän niin kuin pakko suhtautua ymmärtäväisesti ja antaa jokin tarpeeksi pitkä muttei liian pitkä minimikihlausaika, koska muutenhan he voisivat karata tai alkaa muhimoimaan naimattomina ja aiheuttaa skandaalin. Lasten naittamisen kanssahan tuolla ei ole mitään tekemistä, kun lapset itse ovat ne, jotka ovat rakastuneita ja haluaisivat liian nuorina naimisiin. Käsikirjoittajat onneksi stoppasivat heti alkuunsa ennen kuin teinikyyhkyläisten tuli aika mennä oikeasti vihille ja aloittaa seksielämä ja kirjoittivat Marylle etäsuhteen, eron ja sydänsuruja. Suhteesta tulee siis lopulta kuitenkin lähinnä opettavainen tarina siitä, miten ensirakkaus usein päättyy siihen, kun elämä vie eri suuntiin ja löytyy uusia kiinnostuksenkohteita.
Adamin kanssakin Mary kyllä etenee turhan pikaisesti, mutta siinä vaiheessa hän sentään asuu jo muualla kuin kotona ja on kokenut jo sekä tuon epäonnisen kihlauksen että sokeutumisen ja voisi ajatella, että kypsynyt vähän tavallista nopeammin.
Historiallisesta näkökulmasta olisi tietysti olla parasta jättää Mary naimattomaksi, mutta se olisi varmaan antanut näkövammaisten mahdollisuuksista 1970-luvun lapsikatsojille vähän turhan synkän kuvan. Piti Marylle kirjoittaa vähintään kosijoita, joita sokeus ei haittaa, ja jonkinlainen ammatti.
Katsoin jonkin haastattelun, jossa Maryn näyttelijä arveli, että Marysta tuli sarjalle hankala henkilö etenkin sokeutumisen jälkeen. Hän vain oli kaukana sokeainkoulussa, tai sitten jos hän oli Walnut Grovessa, niin oli vaikea keksiä tarinoita, joissa hänellä olisi luontevasti iso rooli. Ei olisi ollut uskottavaa, että sokea ihminen olisi tuohon aikaan voinut tehdä sitä tai tätä. Hänet laitettiin hurraamaan perheen kanssa esim. baseball-otteluun, jossa hän ei oikeasti varmaan olisi viihtynyt, koska ei nähnyt mitä kentällä tapahtui.
Varmaan sarjan tekijöillä alkoi olla tunnelma, että Marylle pitää keksiä pikimmiten jotain omia isoja ja kiinnostavia juonenkäänteitä, kun hän nyt kuitenkin oli yksi päähenkilöistä (eli hänellä piti olla paljon ruutuaikaa), ja keksivät sitten nämä rakkausjutut. Sinällään ajankohtaista sisältöä teinitytölle, mutta Mary olisi ollut hyvä kirjoittaa joko pikkuisen vanhemmaksi tai jutut vähemmän vakaviksi. Ja sitten kun Marylla alkoi mennä elämässä liiankin hyvin, heidän piti kirjoittaa jotain tosi karua, jotta sarja olisi kriitikoiden mielestä "realistinen" draama eikä mikään saippuasiirappi tai kesy lastenohjelma. Niinpä sitten vastapainoksi kirjoitettiin mm. sydänsuruja, keskenmeno, tulipalo ja vauvan kuolema. Huh.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pahin oli se kun siinä yhdessä jaksossa oli se New York times siinä kaivon kannella
Miksi kaivon kannella ei voisi olla New York Timesia? Lehti perustettiin 1851, joten olisihan sitä joku voinut lukea. Kenen kaivolla se oli ja missä jaksossa?
Olesonin likakaivon kannella. Rouva Oleson kyykkykakalla lukenu ja ehkäpä muutaman sivun hyväkseen käyttänyt...
No toisaalta jos nyt jonkun tuossa kylässä voisi kuvitella tilaavan New York Timesia joko omaan käyttöön tai irtonumeroina myytäväksi, niin rouva Olesonin. Hän halusi osoittaa, että heidän perheensä oli parempaa väkeä, ja eikös hän siksi toisekseen ollut kotoisin jostain idästä (en ole varma, sanotaanko sitä sarjassa vai olenko keksinyt sen itse).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Inhottaa, että Marya ollaan naittamassa 15-vuotiaana. Käytännössä sitten myös ensimmäinen synnytys 15 v, koska ehkäisyä ei ole. Niin mielettömän nuori, pahaa tekee. Ymmärtäisin, jos tämä juonenkäänne kuvaisi edes todellista historiallista tapahtumaa, mutta jostain syystä käsikirjoittajat ovat keksineet koko juonenkäänteen. Onneksi harvoin tuohonkaan aikaan noin nuorena naimisiin mentiin.
Kyllä, hullua, että noin hyvässä perheessä suostuttaisiin siihen, että lapsi menee naimisiin 15-vuotiaana.
Kyllä tuohonkin aikaan tiedettiin, että ihminen kehittyy vielä tuosta iästä valtavasti ja parinvalinta voi mennä täysin pieleen, kun noin nuorena valitsee. Kamalampaa vielä on se, että eroaminen tuohon aikaan oli hankala
Varmasti tiedettiin siihen aikaan pikkukylissä kaikki. Ja jos ei tiedetty, niin katsottiin internetistä.
Lukisitte joskus jotain vanhoja kirjoja, niin tietäisitte, mitä se elämä muinoin oli. En tällä kommentilla puolusta 15-vuotiaiden avioliittoja, ihmettelen vain, miten pihalla te olette kaikesta.Vanhemmat kyllä tiesivät omien kokemustensa ja sisarustensa ja kaveriensa kokemusten perusteella, että liian nuoren valittu puoliso epäonnistui useammin.
Eihän lapsesta voi tietää, millainen hänestä tulee aikuisen eikä lapsi osaa valita hyvää.
Oli kypsyyden merkki haluta nuorena naimisiin. Vielä 1980 -luvun Suomessa meni jokunen 15 -vuotias naimisiin, tiedän tapauksen. Yhdessä ei välttämättä annettu asua ilman avioliittoa, vaikka sitäkin tapahtui.
Kun täysi-ikäisyyden raja oli korkea 21v, sitä kierrettiin avioliitolla, mm. 16 -vuotiaana avioitunut ex-anoppi aikoinaan.
Mitä tulee Lauraan ja ukkoikäisiin miehiin niin lapsen ja vanhan ihmisen ystävyys on ollut ihanne ja hyve. Monasti nämä ikäryhmät hoitivat toinen toisistaan ja vanhukset olivat kokonaan toisten armoilla. Oli siis asiallista opettaa hyvää käytöstä näitä kohtaan, siihen kehotti jo kristillinen etiikkakin.
Minä tiedän tapauksen 1990-luvun Suomesta, jossa 15-vuotias meni naimisiin. Kypsyyden merkistä en täsdä tapauksessa sanoisi mitään...
Vierailija kirjoitti:
Minua huvittaa se koristeellinen rautasänky, joka viimeksi oli opettajattaren kotona. Muistaakseni sama sänky oli myös Nelliellä. Heillä oli myös huoneissaan samat tapetit. Jossain hotellissakin oli taas sama sänky.
Suomessa ja Ruotsissa kaikilla oli ne samanlaiset puusohvat ja muutaman perusmallin tuolit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Inhottaa, että Marya ollaan naittamassa 15-vuotiaana. Käytännössä sitten myös ensimmäinen synnytys 15 v, koska ehkäisyä ei ole. Niin mielettömän nuori, pahaa tekee. Ymmärtäisin, jos tämä juonenkäänne kuvaisi edes todellista historiallista tapahtumaa, mutta jostain syystä käsikirjoittajat ovat keksineet koko juonenkäänteen. Onneksi harvoin tuohonkaan aikaan noin nuorena naimisiin mentiin.
Kyllä, hullua, että noin hyvässä perheessä suostuttaisiin siihen, että lapsi menee naimisiin 15-vuotiaana.
Kyllä tuohonkin aikaan tiedettiin, että ihminen kehittyy vielä tuosta iästä valtavasti ja parinvalinta voi mennä täysin pieleen, kun noin nuorena valitsee. Kamalampaa vielä on se, että eroaminen tuohon aikaan oli hankala
Varmasti tiedettiin siihen aikaan pikkukylissä kaikki. Ja jos ei tiedetty, niin katsottiin internetistä.
Lukisitte joskus jotain vanhoja kirjoja, niin tietäisitte, mitä se elämä muinoin oli. En tällä kommentilla puolusta 15-vuotiaiden avioliittoja, ihmettelen vain, miten pihalla te olette kaikesta.Vanhemmat kyllä tiesivät omien kokemustensa ja sisarustensa ja kaveriensa kokemusten perusteella, että liian nuoren valittu puoliso epäonnistui useammin.
Eihän lapsesta voi tietää, millainen hänestä tulee aikuisen eikä lapsi osaa valita hyvää.
Oli kypsyyden merkki haluta nuorena naimisiin. Vielä 1980 -luvun Suomessa meni jokunen 15 -vuotias naimisiin, tiedän tapauksen. Yhdessä ei välttämättä annettu asua ilman avioliittoa, vaikka sitäkin tapahtui.
Kun täysi-ikäisyyden raja oli korkea 21v, sitä kierrettiin avioliitolla, mm. 16 -vuotiaana avioitunut ex-anoppi aikoinaan.
Mitä tulee Lauraan ja ukkoikäisiin miehiin niin lapsen ja vanhan ihmisen ystävyys on ollut ihanne ja hyve. Monasti nämä ikäryhmät hoitivat toinen toisistaan ja vanhukset olivat kokonaan toisten armoilla. Oli siis asiallista opettaa hyvää käytöstä näitä kohtaan, siihen kehotti jo kristillinen etiikkakin.Minä tiedän tapauksen 1990-luvun Suomesta, jossa 15-vuotias meni naimisiin. Kypsyyden merkistä en täsdä tapauksessa sanoisi mitään...
Sitä tavoiteltiin varhaisella avioliitolla. Oltiin olevinaan aikuisia.
Joskus vanhemmat vaativat tuota, jos oltiin raskaana ( jos eivät erottaneet paria väkisin).
Ja kuten kerroin, alaikäisyys kumoutui avioliitolla niin kauan kuin raja oli 21.
Lapsiavioliitot on edelleen köyhien maiden ongelma. Ei ole muuta sosiaaliturvaa. Vanhempi mies katsotaan hyväksi ja vakaaksi vaihtoehdoksi.
Samanlainen peitto kaikilla kaikkialla paitsi Ingallsien talossa on poikkeavat peitot.
Ingallsien talon peitot näyttävät oikeilta tilkkutäkeiltä.
Muualla olevat peitot on yhtenäisen värisiä ja siinä sitten paikka paikoin painettuja tilkkualueita.
Käyttävät sama täkkiä kaikkialla (paitsi ingallsseilla)
Vierailija kirjoitti:
Areenasta katsoessani (ja aikanaan katsoin TV:stä kaikki sunnuntaisin klo 18 70-80luvuilla, lapsena luin myös kirjat) ja tätä palstaa lukiessa on alkanut viehättää matka suunnitelma. Google mapsista olen reittiä tutkinut, jossa näkisin Wiskonsinissa ja Minnesotassa mm. Pepinin, Walnut Hroven , Plum Greenin, Sleepy Eyen, Mankaton ja Minneapolisin. Sieltä kautta olen tutkaillut lähemminkin noita paikkoja, käynyt virtuaalimuseoissa ym.
On selvinnyt, että tuo koulumatka tytöillä oli vakaa pari km eli ihan käveltävä, kuten he ja äiti kävelevätkin.
Onko nuo paikat oikeasti olemassa, wallnut grove?
Eikö jenkeissä ole joku teemapuisto little house preria?
Tää on kyllä kirjoista.
Hopeajärven rannalla-kirjassa Laura miettii, että äiti halua jostain lapsestaan tulevan opettajan. Aiemmin kaikki ajattelivat, että se on Mary mutta kun Mary sokeutui, on sitten Laurasta tultava opettaja.
Mikä järki siinä on, että jostain lapsesta on tultava opettaja. Miksi vanhemmat toivoisivat tuollaista. Voisin ymmärtää että toivoisivat vaikka lakimiestä tai lääkäriä, niin siitä olisi suvussa apua. Miksi jostain on tultava opettaja.
Oliko tuohon aikaan niin, että opettajan virka oli varattu naimatrromille naisille ja joutui pois, jos meni naimisiin. Siis ideana se, että yksinäinen nainen sai elannon, kun ei ollut miestä. (toisaalta miesopettajat sallittiin kanssa.)
Vierailija kirjoitti:
Tää on kyllä kirjoista.
Hopeajärven rannalla-kirjassa Laura miettii, että äiti halua jostain lapsestaan tulevan opettajan. Aiemmin kaikki ajattelivat, että se on Mary mutta kun Mary sokeutui, on sitten Laurasta tultava opettaja.
Mikä järki siinä on, että jostain lapsesta on tultava opettaja. Miksi vanhemmat toivoisivat tuollaista. Voisin ymmärtää että toivoisivat vaikka lakimiestä tai lääkäriä, niin siitä olisi suvussa apua. Miksi jostain on tultava opettaja.
Oliko tuohon aikaan niin, että opettajan virka oli varattu naimatrromille naisille ja joutui pois, jos meni naimisiin. Siis ideana se, että yksinäinen nainen sai elannon, kun ei ollut miestä. (toisaalta miesopettajat sallittiin kanssa.)
Tuohon aikaan opettaja oli aika lailla ainoa ”akateeminen” ammatti, joka naisella saattoi olla. Koulutuskin olo melko yksinkertainen: ainakin Lauran kohdalla joku pikkuviranomainen käväisi hänen kotonaan ja kuulusteli, miten hyvin Laura hallitsi koulussa oppimansa perusjutut, ja sen lyhyen kuulustelun perusteella Laura sai luvan opettaa. Lakimiehen tai lääkärin opinnot olivat pitkät, kalliit, ja hyvin harvoja poikkeuksia lukuunottamatta naisia ei niihin hyväksytty.
Alue: Aihe vapaa
Eiköhän juonenkäänteet olleet herra Landonin kynästä tai ainakin hänen hyväksymiään. Joku vimma on ollut kirjoittaa Laurakin ystävystymään kaikenlaisten vanhojen ukkojen kanssa.
Se ei varmasti ole ollut mikään normi 1970-1980 -luvulla sen paremmin kuin Lauran elinaikanakaan. Viittaan nyt siihen kun joku aiemmin kirjoitti, että sarjalla on yritetty kosia valmistumisajan amerikkalaisia katsojia. Kirjathan olivat jo kovasti rakastettuja, jos tuota sanaa sopii käyttää. Miksi 1970-luvun katsoja ei olisi voinut tykätä sarjasta ilman, että se menee noin överiksi? Miksi on haluttu antaa tuollainen kuva uudisraivaajien ajasta?
Kirjassa Hopeajärven rannalla muuten kerrotaan lapsiavioliitoista. Laura ja hänen serkkunsa Liisa (Alice?) menevät viemään pyykkiä erään uudisraivaajan vaimon pestäväksi.
- Onko Elisa mennyt naimisiin? Liisa kysyi.
- Kyllä. Hänet vihittiin eilen, Elisan äiti vastasi ylpeästi. Hänen isänsä sanoo, että kolmetoistavuotias on vielä kovin nuori, mutta Elisa sai hyvän miehen, ja minun mielestäni on hyvä aloittaa nuorena. Minäkin menin nuorena naimisiin.
Tuon jälkeen Laura ja Liisa lähtevät säikähtäneen oloisina pois, tajuten että ovat itsekin suunnilleen saman ikäisiä ja vielä ihan lapsia. Siten he toisaalta toteavat, että eipä elämä sen raskaampaa ole, vaikka tekisi kotitöitä omassa kodissa (avioliitossa) kuin lapsuudenperheessä. Laura myös toteaa, että hän pitää paljon lapsista. Ymmärtää siis sen, että niitä lapsia alkaa sitten tulla kun naimisiin menee.
Vaikka tämä tarina ei olisi tapahtunut juuri näin, niin Laura varmasti oli tavannut tällaisia perheitä ja kuullut vastaavia tapauksia.
Valitettavasti aina löytyy tuollaisia "Elisan äitejä", jotka puskevat tyttärensä samaan kärsimykseen, minkä itse ovat kokeneet, vaikka ihan varmasti tietävät, ettei ole mitenkään 'hyvä aloittaa nuorena'.
Samassa kirjassa kerrotaan myös, että Lauran äiti piti hänelle puhuttelun ja painotti, ettei tyttöjen sopinut tehdä tuttavuutta karkeapuheisten miesten kanssa. Hänen tulisi muistaa, ettei hyvin kasvatettu tyttö tehnyt mitään sellaista, mikä herätti huomiota. Serkku Liisakin oli äidin mielestä liian raisu.
Eli vaikka Walnut Groven pankkiiri nyt ei ollut rääväsuinen työmies, niin tuskin oikeat Ingallsit olisivat antaneet Lauran juosta kalareissuilla tutustumassa häneen, tai johonkin erakkoon rähjäisessä talossaan. Tuskin Laura siskoineen myöskään riemukiljuen hyppivät herra Edwardsin syliin.
Sarjassa olisi ihan hyvin voinut olla hauskuutta ilman tällaisia kuvioita, mutta jostain syystä niitä piti kirjoittaa mukaan.