Lue keskustelun säännöt.
Voiko todella mennä niin, että 13v lapsipuoli saa hankittua mulle tuomion pahoinpitelystä vaikka en ole tehnyt mitään?
27.05.2020 |
Miehen lapsi muutti meille pari vuotta sitten äitinsä päihderiippuvuuden takia, ja on aina vihannut minua, jo silloin kun kävi vain lomilla ja joka toinen viikonloppu. Mies on reissutöissä joten olen pääasiassa vastuussa lapsista, tän teinin lisäksi meillä on 3 yhteistä pienempää.
Tyttö on selkeästi ottanut asiakseen tuhota minut, on systemaattisesti esim kuraattorilla kertonut miten hirveä olen, tukistan ja haukun ja pakko syötän häntä kuulemma, myös sanonut että lyön nuorempia lapsia ja ravistelen vauvaa. Mikään ei pidä paikkaansa. Muutaman kerran olen huutanut tytölle, sen myönnän. Meidän kaikista lapsista on tehty ls-ilmoituksia tytön kertoman perusteella. Mies on puolellani, mutta sillä ei tunnu olevan väliä.
Tää on yhtä painajaista, en enää oikein pysty syömään enkä nukkumaan. En tiedä miksi hän niin kovin vihaa minua, ehkä on katkera kun ei voi asua omalla äidillään. Vaadin vain kunnioittavaa käytöstä ja ikätasoisia kotitöitä, tämä tuntuu olevan hänelle liikaa.
Oisko kellään täällä kokemusta mistään vastaavasta?
Kommentit (333)
En lukenut koko ketjua, mutta tuli sellainen mielikuva, että tyttö tarvitsisi kipeästi kahdenkeskeistä aikaa isänsä kanssa. Hän on varmaankin jäänyt paljon vaille huolenpitoa ja huomiota, ja nyt se kaikki sitten näkyy tällaisena tramatisoituneena käyttäytymisenä ja huomion hakemisena. Olisiko teidän mahdollista väliaikaisesti tehdä niin, että isä ja tytär saisivat enemmän yhteistä aikaa jutella kaikesta, tyttö saisi tunteen että hänet otetaan vastaan eikä hylätä. Mutta toki isän tulisi myös jutella siitä, että tällaisella tytön toiminnalla on ikäviä seurauksia ja että sinä ja pienemmät lapset ovat osa elämää. Isä voisi vielä lisätä, että ymmärtää varsin hyvin, että tyttöä harmittaa teidän läsnäolo (kuulostaa pahalta), ja kysyä, miksi se aiheuttaa tytölle niin paljon negatiivisia tunteita. Ymmärtävällä, avoimin mielin kuulemisella ja toisen tunteiden validoimisella on iso vaikutus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teini-ikäiset tytöt ovat tästä syystä pahimpia. Etenkin kiireellisissä sijoituksissa etc. Tunnen yhden vanhemman pariskunnan joka otti kotiinsa vuosikymmeniä kiireelliseen huostaan lapsia, osan lyhytaikaisesti, osan pitkäaikaisesti - lapset olivat aina alle 10v. Heidän työskentelynsä lasten parissa loppui siihen kun ottivat yhden 15v teinitytön kotiinsa. Tyttö yritti kiristää rahaa pariskunnalla ja kun eivät suostuneet teki miehestä rikosilmoituksen, että tämä olisi yrittänyt/hyväksikäyttänyt häntä. Sana sanaa vastaan. Tottakai kaikki luvat etc meni ottaa huostaan lapsia. Sydämellään pariskunta oli ottanut ja pelastanut lapsia vuosikymmeniä, mutta yksi teinityttö tuhosi tämän ja pilasi pariskunnan maineen laajalti.
Herää heti kiinnostus että mikä tämän isän tilanne nyt on, eikö hänellä ole keinoja/aikaa/halua/mahdollisuutta/voimia ottaa tilannetta hoitaakseen. Ap, voimia sinulle ja perheellesi, olette kyllä kovilla. Niin monta eri näkökulmaa, jotka ottaa huomioon: sinun, miehesi, tytön joka on ilmeisen traumatisoitunut ja kovia kokenut, pienet lapset jotka täysin syyttömiä myös tähän tilanteeseen. Hankalaa, että nyt vaan jonkun on otettava koppi, onko se te vai sossu, riippunee teidän voimavaroistanne. Sympatiseeraan kyllä lukemani perusteella kaikkia osapuolia.
Vierailija kirjoitti:
Näin lastensuojelun työntekijänä voin vai kehoittaa olemaan avoin ja rehellinen itse kaikessa. Sieltä se totuus paistaa aina läpi työskentelyn aikana. Ei ole ensimmäinen kipuileva teini joka äiti/isäpuoltaan mustamaalaa ja pahimmillaan valheillaan pyrkii pyörittämään melkoista palettia ymmärtämättä itse todella mitä tekee. Pahaa oloaan purkaa ja sylkee valheillaan, joka on saatava poikki. Poikki sen saatte vain aikuisten välisellä tiiviillä, avoimella ja johdonmukaisella yhteistyöllä. Teinin puheet otetaan vakavasti ja selvitetään ja sen ohella ehkä päästään käsiksi niihin hänen todellisiin ongelmiin, joista tällainen käyttäyminen kumpuaa.
Ei ole ok, että lasua käytetään vakavan kiristämisen ja kiusaamisen välineenä! Sinähän juuri myönsit että niin tapahtuu (ei ole ensimmäinen teini...) vaikka te aina julkisuudessa väitätte että on ihan harvinaista että järjestelmää käytetään kiusaamiseen. Valhetta siis.
Oho, luin hätäisesti aloituksen ja luulin että tilanne on joku pari kk tuore, mutta tuohan on kestänyt jo vuosia!! Voimia, ap, kunpa saisitte apua!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Piituliitu kirjoitti:
Tunnen henkilökohtaisesti ap:n ja voin sanoa, että tilanne on hankalampi. Ap:n on räjähdysherkkä, voi suutuksissaan läpästä sekä omia että teiniä, siksi pelkää lastensuojelua.
On lämmin äiti vain omilleen lapsilleen, teinille on lähinnä joku aikuinen joka pitää muka huolta, kuitenkaan edes vaatimatta kotiintuloaikoja.
Tämä minullekin tuli mieleeni: entä jos teinin syytökset äitiä kohtaan ovat täysin paikkansa pitäviä?
Kuka suojelee lapsia? Isä ei ole näkemässä, mitä suljettujen seinien sisällä tapahtuu.
Piituliitu kirjoitti:
Tunnen henkilökohtaisesti ap:n ja voin sanoa, että tilanne on hankalampi. Ap:n on räjähdysherkkä, voi suutuksissaan läpästä sekä omia että teiniä, siksi pelkää lastensuojelua.
On lämmin äiti vain omilleen lapsilleen, teinille on lähinnä joku aikuinen joka pitää muka huolta, kuitenkaan edes vaatimatta kotiintuloaikoja.
Äiti selvästi pelkää jotain? Eli ei ole puhtaita jauhoja pussissa hänelläkään.
Toivottavasti teini saa apua.
Hänelle voisi olla parasta päästä äitipuolen luota turvaan.
Rakkautta ei riitä hänelle, kun isäkin on paljon poissa. Tuskin ap edes haluaa häntä nurkkiinsa.
Lapset vaistoavat myös aikuisen piiloagressiivisuuden ja tilanne voi olla räjähdysherkkä puolin ja toisin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Piituliitu kirjoitti:
Tunnen henkilökohtaisesti ap:n ja voin sanoa, että tilanne on hankalampi. Ap:n on räjähdysherkkä, voi suutuksissaan läpästä sekä omia että teiniä, siksi pelkää lastensuojelua.
On lämmin äiti vain omilleen lapsilleen, teinille on lähinnä joku aikuinen joka pitää muka huolta, kuitenkaan edes vaatimatta kotiintuloaikoja.
Tämä on trolli. Älä kiusaa, ap:lla on jo riittävän vaikeaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lastensuojelu ei lähtökohtaisesti ymmärrä vanhempaa. Perhe- ja kasvatusneuvolat pystyvät myöskään auttamaan vain harvoja. Ongelma on siinä, että jos vanhempi menettääkin (joskus ihan aiheesta/pitkään jatkuneesta väsymyksestä/stressistä) hermonsa, on kyyti kylmää. Miten toimia teinin kanssa, joka tekee muun perheen elämästä sietämätöntä, vaikka hänen eteensä on tehty kaikki, mitä kasvatusoppaat sanovat?
Pois lukien hyväksikäyttö ja vakava väkivalta, pitäisi muuten satunnaiseen kurittamiseen suhtautua olosuhteiden mukaan. Lapsen kurittaminen kiellettiin lailla 80-luvun alkupuolella, mutta kesti pitkään ennen kuin tätä alettiin vouhkata suureen ääneen, ettei näin saa tehdä tai kyseessä on poliisijuttu. Aika monien tietämieni ihmisten vanhemmat olisivat joutuneet poliisin kanssa tekemisiin, fyysinen kurittaminen oli tavallista vielä kymmenen vuotta ainakin tuon lain voimaan tulon jälkeen ja silloin lapset vielä omasivat jonkinlaisen kunnioituksen aikuisia kohtaan. Nykyisin kaikista tilanteista pitäisi selviytyä kauniilla puheella ja näkyville kirjatuilla säännöillä. Harvaan toimivat.
Jos lastensuojelussa työskentelisi mukana myös niitä ihmisiä, jotka ymmärtävät kokonaistilanteen, sekä muut kuormittavat tekijät, niin apua perheissä haettaisiin varmaan helpommin. Se, että kuormitetaan jo valmiiksi kuormittunutta vanhempaa lisää, ei toimi. Fiksu sossu (katoava luonnonvara) näkee pintaa syvemmälle, vahvistaa asioita positiivisen kautta, eikä toteuta "yksi malli sopii kaikille" tapaa. Tuossa tilanteessa, jos vaikeaa teiniä on kuritettukin, on useimmiten pinnan alla nuorella muuta, mikä pitäisi käsitellä. Se tapahtunut kuritus, vaikka ikävää onkin, ei aikuisiälläkään ole yleensä se seikka mitä pahimpana teini-iästään muistelee. Monille murrosikä ei ole kuitenkaan sitä elämän parasta aikaa, vaikka asiat olisivat ympärillä hyvinkin. Sossujen pitäisi ohjata myös nuorta kohtelemaan muita, kuten toivoo itseään kohdeltavan . Sossujen taidot tunnistaa mahdolliset mielenterveydelliset ongelmat, joita nuorella on, ovat jo koulutuksen ja ammattitaudin vuoksi yleensä rajalliset.
En ymmärrä miksi kaikki pelkää sossua? Tutun poika otti kättä pidempää ja uhkaili äitipuolta. Äitipuoli muutti pois ja teki lasun, ja siellä vaan kuitattiin se tilanne "pikku riitana" eikä johtanut mihinkään. Äitipuoli on äärettömän kultainen ja pidetty, tiedän hänen ja pojan isän kertomana ettei aiheuttanut tilannetta, ja sairastui stressireaktioon tuon päällekarkauksen jälkeen. Tuo poika on käynyt useita kertoja muidenkin päälle, mm. koulukaveriensa, lintsasi viikottain jne. Isä ei pärjää eikä sossu puutu.
Vai onko näissä isoja paikkakuntakohtaisia eroja? Ei saisi olla, toimintatavat pitäisi olla samat. Meillä täällä kaupungissa on kouluissakin tuntirajat mitä voi olla pois jonka jälkeen koulu lähtee selvittämään tilannetta. Tuolla maalla tuo poika oli viikottain pois (ennen koronaa siis) eikä koulusta puututtu ollenkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En usko ap:n teksitä ollenkaan. Liian mustavalkoinen.
Ja onko ap pelkästään kotona lasten kanssa päivät ja viikot, kun mies on reissutyössä, vai käykö ap itsekin töissä.
Millainen koulutus ap:lla on? Miten asutte?
Sivullisena tekisin tästä perheestä lasun ja heti!
Idiootti!
Vierailija kirjoitti:
Piituliitu kirjoitti:
Tunnen henkilökohtaisesti ap:n ja voin sanoa, että tilanne on hankalampi. Ap:n on räjähdysherkkä, voi suutuksissaan läpästä sekä omia että teiniä, siksi pelkää lastensuojelua.
On lämmin äiti vain omilleen lapsilleen, teinille on lähinnä joku aikuinen joka pitää muka huolta, kuitenkaan edes vaatimatta kotiintuloaikoja.Äiti selvästi pelkää jotain? Eli ei ole puhtaita jauhoja pussissa hänelläkään.
Toivottavasti teini saa apua.
Hänelle voisi olla parasta päästä äitipuolen luota turvaan.
Rakkautta ei riitä hänelle, kun isäkin on paljon poissa. Tuskin ap edes haluaa häntä nurkkiinsa.
Lapset vaistoavat myös aikuisen piiloagressiivisuuden ja tilanne voi olla räjähdysherkkä puolin ja toisin!
Minä ainakaan en halua mieheni teiniä kotiini. Vihaamme toisiamme molemminpuolisesti. En ole piiloagressiivinen vaan kertonut tämän suoraan sekä miehelle että tytölle. Tyttö on mielestäni vain sielultaan ilkeä ja pahansuopa - sellaisiakin on. Isänsä puolusti vuosikausia kunnes tyttö teki jotain sellaista joka aukaisi miehenkin silmät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miksi kaikki pelkää sossua? Tutun poika otti kättä pidempää ja uhkaili äitipuolta. Äitipuoli muutti pois ja teki lasun, ja siellä vaan kuitattiin se tilanne "pikku riitana" eikä johtanut mihinkään. Äitipuoli on äärettömän kultainen ja pidetty, tiedän hänen ja pojan isän kertomana ettei aiheuttanut tilannetta, ja sairastui stressireaktioon tuon päällekarkauksen jälkeen. Tuo poika on käynyt useita kertoja muidenkin päälle, mm. koulukaveriensa, lintsasi viikottain jne. Isä ei pärjää eikä sossu puutu.
Vai onko näissä isoja paikkakuntakohtaisia eroja? Ei saisi olla, toimintatavat pitäisi olla samat. Meillä täällä kaupungissa on kouluissakin tuntirajat mitä voi olla pois jonka jälkeen koulu lähtee selvittämään tilannetta. Tuolla maalla tuo poika oli viikottain pois (ennen koronaa siis) eikä koulusta puututtu ollenkaan.
Minun tuntumani on, että on suuria eroja eri kaupungeissa ja varmaan ihan sosiaalityöntekijästäkin riippuen
. On alkoholistivanhempia, joiden lapset ihan heitteillä, lasuja tehdään useita ja koskaan mihinkään ei oikeastaan puututa ja meno jatkuu yhtä pahana. Ja sitten taas ihan normaalissa uupumuksessa vaikkapa koliikkivauvan ja isomman lapsen kanssa, jos ei hoitoapua läheisistä ole tarjolla, ensimmäiseksi tarjotaan jotain vapaaehtoista sijoitusta, sen sijaan että olisi vaikka kodinhoitaja kerran viikossa että vanhemmat saisi nukkua muutaman tunnin.
Olen aiemmin ajatellut, että sos.toimessa on asiallista ja ammattitaitoista porukkaa, kun omat sos.työntekijäkaverit tällaisia tuntuvat olevan, mutta kyllä siellä melko kummallisia tapauksia tuntuu olevan.
Joskus on käynyt mielessä, että jätetäänkö oikeasti uhkaavien alkkis/narkki/jengivanhempien lapset hoitamatta, tai ainakin uostaanottoa vältetään, koska siitä seuraisi sos.työntekijälle uhkaa/vaaraa ja sitten lievempiä tapauksia hoidetaan isolla tarmolla ja sillä ikäänkuin pestään omaatuntoa puhtaaksi siitä ettei ole puututtu noihin vaikeimpiin perheisiin, "kyllä minä kuitenkin sen ja sen hoidin ja autoin, vaiken sitä narkki-Pasin lasta uskaltanutkaan auttaa enempää".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En usko ap:n teksitä ollenkaan. Liian mustavalkoinen.
Ja onko ap pelkästään kotona lasten kanssa päivät ja viikot, kun mies on reissutyössä, vai käykö ap itsekin töissä.
Millainen koulutus ap:lla on? Miten asutte?
Sivullisena tekisin tästä perheestä lasun ja heti!
Koulutukseni ei varmaan tähän kuulu. Kuten kirjoitin, meillä on vauva joten olen luonnollisesti kotona nyt. Ap
Voi jessus.
Useampi lapsi jo ennestään ja tämä yksi ongelmapesäke, ja siihen sirkukseen teette sitten lisää lapsia.
Oikea älyn väläys.
Vierailija kirjoitti:
Piituliitu kirjoitti:
Tunnen henkilökohtaisesti ap:n ja voin sanoa, että tilanne on hankalampi. Ap:n on räjähdysherkkä, voi suutuksissaan läpästä sekä omia että teiniä, siksi pelkää lastensuojelua.
On lämmin äiti vain omilleen lapsilleen, teinille on lähinnä joku aikuinen joka pitää muka huolta, kuitenkaan edes vaatimatta kotiintuloaikoja.Äiti selvästi pelkää jotain? Eli ei ole puhtaita jauhoja pussissa hänelläkään.
Toivottavasti teini saa apua.
Hänelle voisi olla parasta päästä äitipuolen luota turvaan.
Rakkautta ei riitä hänelle, kun isäkin on paljon poissa. Tuskin ap edes haluaa häntä nurkkiinsa.
Lapset vaistoavat myös aikuisen piiloagressiivisuuden ja tilanne voi olla räjähdysherkkä puolin ja toisin!
Tiedoksi, että tuo on sossulan taktiikka. Esitetään että vanhempi on epäilyttävä jos ei halua ottaa vapaaehtoisesti sossujen "pyyteetöntä" "apua" eli valvontaa vastaan.
Koska alussa niiden on vaikeinta pakottaa asiakkuutta. Ainut kohta, johon vaaditaan todisteita joten yrittävät manipuloida vastaanottamaan sen vapaaehtoisesti.
Jatkossa sitten riittääkin sossun perustelematon huoli kaikkiin toimenpiteisiin.
Vierailija kirjoitti:
Onko tuo normaalin ihmisen puhetta, että laitettaisiin ihmisen kotiin salaa kuvaava kamera?
Saako ihmistä kuvata salaa, tämän tietämättä edes kotonaan.Ei varmasti saa,
Ja jos tuollaisen tekee, joutuu aivan varmasti vastuuseen siitä.
Mitä helvetin harhaisia mammoja täällä kirjoittelee, taidatte olla kaikki hoitoon valmiita hörhöjä, ja arvelen että suurin osa teistä nauttiikin joitain melkoisia mömmöjä, kun tuollaisia asioita ehdotetaan alaikäisen lapsen seuraamiseen. Ja vielä kotona, kodissa, jonka pitäisi ihmiselle se yksityisin paikka, mitä maailmassa on.
Eikö teitä todellakaan hävetä yhtään?
Ei kameroita tarvitse laittaa salaa kuvaamaan, vaan kaikille perheenjäsenille tietenkin kerrotaan, että kodissa on jatkossa turvakamerat nauhoittamassa. Se on täysin luvallista ja niin monissa kodeissa on tehtykin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Seuraavan kerran kun alkaa vittuilua ja isä ei ole kotona vaan mukula sysätty sinun kontolle, soita sosiaalipäivystykseen ja ilmoita, että siirtyy heidän vastuulle, et huolehdi toisten lapsesta. Ei ole sinun vastuulla tuollaisen kasvatus jos olet kerran monesti sanonut ongelmista ja tyttökin on sinua vastaan. Sano tytölle, että joko käyttäytyy tai menee laitokseen aina siksi aikaa kun isänsä ei ole paapomassa. Voiko tuon ikäistä syyttää kunnianloukkauksesta? Jos voi, tee se.
Toivottavasti et koskaan ole vastuussa yhdestäkään lapsesta. Et nimittäin ole siihen lainkaan soveltuva henkilö. Lapsikin on ihminen, vaikka hän käyttäytyisi miten. Vieläpä keskeneräinen ihminen, joka ei ymmärrä kaikilta osin tekojensa seurauksia. Ei ne ongelmat poistu laitokseen lakaisemalla. Melkein jopa päinvastoin. Siitähän se lapsi vasta alkaakin oirehtia ja joku päivä tekee todeksi sen, mistä nyt ap:ta syyttää. Rajansa se on lastenkin sietokyvyllä eikä heitä voi pompotella kuin palloa sinne tänne. Alle 15-vuotias ei ole rikosoikeudellisesti vastuussa ja vaikka olisi, rikosilmoitus ei ongelmia tässä tapauksessa poista. Lisää vain.
Edellinen vastaaja kirjoitti ihan hyvin. Minulla on oireileva 12 v poika ja ihan koulussa opettajan ja koulukuraattorin toimesta (olin pojan kanssa palaverissa heidän kanssaan) on pojalle kerrottu, että hän joutuu muuttamaan sijaiskotiin ellei muuta käyttäytymistään. Mikäli kotona ei pystytä pahasti oirelevaa lasta auttamaan, niin silloin on lapsellekin paras vaihtoehto saada apua jossain muualla.
Kiitos taas kommenteista. Luin vielä uudelleen nuo pyytämäni lastensuojelun paperit, ja vaikka suoraan ei olla sanottu että nuoremmista lapsista olisi huolta, siellä on kuitenkin lauseita jotka hieman mietityttää, mm. "Äiti on keskustelussa vuolassanainen ja hermostuneen oloinen" - Eikö tämä ole ihan normaalia olla hermostunut jos ei ole tottunut olemaan lasun kanssa tekemisissä ja syytetään asioista joita ei ole tehnyt? Ja sitten meidän 4-vuotiaasta "Lapsi varautunut, haluaisi äidin paikalle", (halusivat siis jututtaa niin etten saanut olla samassa tilassa).
Osaisiko joku asiantuntevampi sanoa kertooko nämä nyt sitten jostain huolesta vai ovatko ns neutraaleja merkintöjä?
Äidistään tyttö ei ole suostunut kuulemma puhumaan yhtään mitään, ei hyvää eikä negaa. Ap
Tytön käytös kuulostaa todella haastavalta ja luotaantyöntävän vastenmieliseltä, mutta siitä paistaa läpi niin kovasti se tytön paha olo. Vaikka hän osaakin tehdä ilkeitä asioita, hän on silti lapsi jolla on lapsen ajatusmaailma ja teot, ja todella paha olo. Kiinnostaisi tietää, mitä äitinsä on mahdollisesti puhunut lapselle teistä, tytöllä voi olla todella vääristynyt kuva tilanteista. Olisiko yhtään mahdollista isä-tytär-keskustelu? Isä kertoisi, että tyttö ei ole tehnyt mitään väärää että vanhempansa erosivat ja että äidin ongelmat eivät ole tytön vika ja että äidillä on sairaus joka tätä hallitsee, ja varmasti haluaisi olla tytölle parempi äiti jos vaan saisi valita. Tytöllä vaikuttaa olevan niin kova tarve tulla nähdyksi, pystyä hallitsemaan tilannetta.
Toki voi olla että perheenne keinot eivät tähän tilanteeseen riitä, mutta kyllä isän pitäisi nyt keskustella ymmärtävästi lapsensa kanssa (en tarkoita etteikö olisi jo tehnyt näin, en tiedä). Vaikka ymmärrän teidän turhautumisen ja sinua ja muita lapsianne kohtaan tilanne on todella epäreilu, niin tämä miehesi lapsi on kokenut todella kovia. Hänen tulee saada kuulla se, että häntä rakastetaan ja hänen vihansa ym. tunteet ovat kovin luonnollisia ja tilanne saattaa pohjimmiltaan tuntua tytöstäkin pahalta. Voimia, ap, teidän ei tarvitse selvitä tilanteesta yksin, eikä varsinkaan sinun pidä ottaa päävastuuta asiasta!