Lue keskustelun säännöt.
Miehen tietokonenurkka sotkee sisustus-flown :(
Onko muilla ongelmaa? Olen koittanut sisustaa kodistamme harmonista vaaleaa, modernia. Mutta yksi eye-sore on miehen tietokonenurkka. Iso musta laatikko pöydän alla, musta ruma näyttö. Lapsen turvaistuimelta näyttävä räikeä "pelituoli"..
Onko vinkkejä miten tuosta saisi flowhun sopivan? Olen ehdottanut että tietokoneen voisi esim. maalata tai koristella, mutta vastaus on aina "ei".
Kommentit (919)
Minä saan aina yökkäyskohtauksen kun saavun kotiin jossa on sisustus-tekstitarroja, Keep calm -tauluja, Gantin tähtityynyjä ja New York-Paris-London seinäkelloja/canvastauluja. Joku tietokoneen keskusyksikkö näyttöineen on siinä seurassa hyvinkin siedetty näkymä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kiva, että pöytäkoneesi ei sitten tarvitse olla verkkovirrassa kiinni, kun sitä käytät. Tiesitkö muuten, että myös kannettavaan voi kiinnittää erilliset näytöt ja näppäimistön?
Kannettavaa tietokonetta ei voi käytännössä päivittää uusilla osilla lainkaan kuin aniharvoissa tapauksissa. Koneen käyttöikä on siis varsinkin raskasta multimediakäyttöä, kuten pelaamista ajatellen ratkaisevasti lyhyempi kuin pöytäkoneella.
Tämä on yksi todella merkittävä syy rakentaa/ostaa PC kannettavan tietokoneen sijaan.
Ja kyllä, kannettavaan tietokoneeseen voi liittää periaatteessa samat oheislaitteet kuin torniin.
PC on silti käytännöllisempi ja ennenkaikkea objektiivisesti tehokkaampi ratkaisu kuin kannettava, Mac- laitteista puhumattakaan.
Pelituoli lähinnä kun vietät jo aivan liian pitkään koneella vs työtuoli?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jonnet pelaa ja teini-ikäisen tasolle jääneet. En tunne yhtään normaalia aikuista miestä, joka pelaisi. Kaikki ovat jotenkin outoja, vähän lapsekkaita.
Kyllä mä pitäisin mun 52-vuotiasta miestä ihan normaalina, vastuullisena aikuisena. Tässä kohtaa elämää alkaa palkkakin olla jo kohdillaan (10k€/kk) ja varallisuuttakin kertynyt, joten tuollaiset sisustushommat ja uudet osat tietokoneeseen hoituu ilman hammasten kiristelyä. Nuo sisustusongelmat koskevat enemmän nuoria, jotka asuvat ahtaasti ja joilla ei ole varaa shoppailla Vepsäläisellä ja Ergoforumissa.
Ergoforumissa? Työtuoli on työtuoli on ruma.
Vierailija kirjoitti:
Tämmöiset kommentin palauttavat uskoa että vielä löydän jostain naisen joka kykenee yhteiseloon että kotini tuntuu kodilta eikä paikalta missä ollaan kylässä
Kyllä meitä on! Enkä ole tuo, jolle vastasit.
Meillä minä muutin alussa miehen asuntoon, joka oli miehen sisustama. Mutta vaikka siellä oli aluksi jotain sellaisia huonekaluja, jotka olivat minulle hirvistyksen kauhistus, niin ei se sisustus kerralla mennyt uusiksi. Miehelle piti pystyä perustelemaan, miksi halusin muutosta ja senkin jälkeen se uusi huonekalu (tai verhot) valittiin yhdessä.
Tärkeintä on molemminpuolinen kunnioitus, että kumpikaan ei jyrää toisen tahdon vastaisesti. Vaihtoehtoja etsitään, kunnes löytyy sellainen, joka käy molemmille. On meille käynyt niinkin, että on jouduttu verho-ostoksilla toteamaan, että meillä on niin erilainen maku, ettei me löydetään mitään. Sitten oltiin ilman. Muutama vuosi siitä eteenpäin oli maut jo muuttuneet sen verran, että löytyi yhteinen sävel.
Ja mikä ärsyttävintä, joskus niihin omiin valintoihin kyllästyy! Ensin on pitänyt kauheaa lobbauskampanjaa, että nää juomalasit kyllästyttää jo, eikö voida vaihtaa. Sitten lopulta tulee lupa ja hankitaan uudet juomalasit. Eikös jo viiden vuoden päästä nekin ala kyllästyttää! Siinä sitten nolona selittämään miehelle, että taas pitäisi vaihtaa o_O
Mutta se on ihan parhautta, kun pitkän etsimisen jälkeen löytää jotain, mistä molemmat on tohkeissaan. Meillä oli samat aterimet olleet jo 15 vuotta ja pitkään oltiin etsitty ja mietitty uusia, mutta ei löydetty kivoja. Kunnes vihdoin mies löysi jostain keittiötarvikeliikkeestä sarjan, jossa oli tyyliin 72 erilaista osaa. Ja on hyvän tuntuiset kädessä. Ihan mahtavuutta, kun on vihdoin pihviveitset samaa sarjaa kuin muutkin aterimet ja elämämme ensimmäistä kertaa meillä on myös greippilusikat ja kakkuhaarukat <3 Koko sarjaa emme ostaneet, mutta ihanaa että vihdoin on sarja mihin kuuluu vaikka mitä (jopa tee- ja kahvilusikat oli erikseen, ruokalusikoissakin britti- ja jenkkivaihtoehdot) ja voi täydentää tarpeen mukaan. Nämä jää lapselle perinnöksi <3
Tietenkään avioliitossa ei saa aina läpi kaikkia omia toivomuksia sisustuksen tai minkään muunkaan suhteen. Se on se hinta, mikä maksetaan siitä, että saa jakaa elämänsä rakkaan ihmisen kanssa. Kannattaa siis valita se puoliso huolella, että voi kokea hänen olevan kaikkien kopromissien arvoinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehelle oma asunto tai oma huone. Ja naiselle oma, lapselle oma, sitten muut tilat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No usein naisilla on kanssa tietokonenurkka, mä olen yksinasuva nainen ja mulla on olohuoneen nurkassa ihan pöytäkone kaikkine lisukkeineen. Pakko olla, kun opiskelen ja tykkään myös pelata. Sisustus kärsii, mutta ei auta. Vihaan kannettavia tietokoneita, niiden kanssa kunnollinen ergonomia on aivan haaveunta ja lisäksi akunkesto aivan surkea (pitää olla koko ajan pistoke seinässä). Kannettavassa myös näyttö on aivan surkean pieni. Kaavailen pöytäkoneelleni juuri entistä isompaa näyttöä.
Kiva, että pöytäkoneesi ei sitten tarvitse olla verkkovirrassa kiinni, kun sitä käytät. Tiesitkö muuten, että myös kannettavaan voi kiinnittää erilliset näytöt ja näppäimistön?
Kyllä tiedän että voi liittää, mutta silloin kannettavasta tulee myös se nurkassa kököttävä pöytäkone, kun siihen liitetään muita härpäkkeitä. Miksi niin tekisin? Typerää.
Minulle kannettava on nimenomaan se "kakkoskone" jota kanniskellaan mukana esim. koulussa ja töissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehdotan ap:lle erillisiä koteja. Problem solved.
Kuulkaas typsyt, sillä miehellä on ihan yhtä suuri oikeus viihtyä siinä asunnossa kuin tällä flown rakentajallakin. Olisiko jotakin miesten keskustelupalstaa missä saisimme lukea miehen näkemyksen tästä flowsta ja mitä mieltä hän siitä oikeasti on. Yhdesssä asuminen on kompromissejä kuten avio/avoliittokin. Vihkikaavassakin kysytään tahdotko rakastaa, siis tahdotko, ei rakastatko hullun lailla. Ilmankos avioerot ovat niin yleisiä kun sopu loppuu yhteen tietokoneeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pöytäkone kierrätykseen/SER:iin ja Macbook pro tilalle.
Olen ehdottanut mutta ei pyöri kuulemma pelit samalla lailla.
AP
Pelit? Onko miehesi 15-vuotias?
Tämä. Yhtään pelaavaa miestä en jaksaisi katsella!
Eikä tarvitse! Kyllä sinulle joku salijamppa löytyy, tai mistä nyt tykkäätkin. Ja pelaajamiehille löytyy kivoja pelaajanaisia.
Minulla on pelaava 53v mies. Saattaa löytyä tietokoneelta aamulla kun herään, kun ei ole malttanut lopettaa pelaamista. Meneehän tuo välillä överiksi, mutta en silti vaihtaisi pois <3
Meillä koti on koti ja galleriat sun muut näyttelytilat on ihan erikseen muualla. Ei tarvitse kodista yrittää väkisin pusertaa sellaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
eye sore,flow voi jumankekka tätä englannin sotkemista suomenkielisiin juttuihin,onko muka hienoa tähh!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pöytäkone kierrätykseen/SER:iin ja Macbook pro tilalle.
Olen ehdottanut mutta ei pyöri kuulemma pelit samalla lailla.
AP
Pelit? Onko miehesi 15-vuotias?
Pelaajien keski-ikä miesten puolella on muistaakseni jossain 32 vuoden hujakoilla.
Järkkyä. Miten jaksatte jotain pelaavia miesvauvoja? Itse deittailen miehiä Tinderistä ja jos profiilissa vaan mikään emoji tai muu antaa ymmärtää, että tyyppi pelaa, niin menee välittömästi vasempaan.
Todella hyvä, että nuo miehet säästyvät pirttihirmulta kontrollifriikiltä, jota ärsyttää toisten harmittomat harrastukset. Tässä vinkki niin miehille kuin naisille: jos kumppani yrittää kontrolloida sitä, mitä sinä saat tehdä vapaa-ajalla ja mitä tavaroita saat omistaa (vaikka et aiheuta muille haittaa) niin sellainen tollo vaihtoon heti. Parempi vaikka yksin, kuin jonkun kotihitlerin kanssa.
Olen samaa mieltä. Parempi yksin kuin pelaavan miehen kanssa.
Hankala se on pelien kanssa kilpailla miehen huomiosta kun pelit ovat paljon mielenkiintoisempia ja palkitsevampia kuin nainen
Apua :D Palkitsevaa(??) hakata ohjainta ja päästä jollekin nextille levelille, joka ei merkitse oikeassa elämässä yhtään mitään :D Aivan yhtä tyhjän kanssa. Aika kuluu, elämä valuu sormien ja peliohjainten välistä hukkaan näitä saavutuksia :DD tahkotessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen tämänkin ketjun konsensusta joka näyttäisi olevan ettei tietokonenurkkaukset ole rumia ja tiellä.
Itse olen it-alalla kumppanini kanssa ja todellakin ärsyttää että meillä kummallakin on hirveä liuta rumaa tietsikkarojua pilaamassa kodin feng shuita. Ongelma ei siis ole siinä tietokoneessa itsessään: se on tärkeä työ- ja harrastusväline ja pitää toki sopia kotiin. Ydinongelma on sen ulkonäkö.
Jostain hemmetin syystä tietokoneita/näyttöjä/näppäimistöjä/tietsikkatuoleja ei valmisteta muuhun sisustusmakuun kuin 16v amisjonnelle. Eli mustaa muovia, kirkkaita formularaitoja, ledivalaistuksia, jne. Ei vain millään sovi meidänkään antiikkisisustukseen mitenkään nätisti. Ei minun eikä kumppanin mielestä.
Tarvitsen työhöni mukavan työtuolin, mutta tämmöisiä on tarjolla (voitte kuvitella tuon antiikkihuonekalujen keskelle - ei ole nätti):
https://www.jimms.fi/fi/Product/Show/167940/tegc-3030001-c1/thunderx3-y…;
Näytöt ovat sentään nykyään litteitä, mutta eivät nekään hökötykset kaunista kotia. Näppäimistöt ovat lisäksi hirveitä pölynkerääjiä ja vaikeasti putsattavia.Käyn töissä ja maksaisin mielelläni ylimääräistä rahaa siitä ettei tarvitse katsoa yököttäviä hökötyksiä, mutta kun kaunista laatutavaraa ei vain tehdä tällä alalla!
Olet nyt katsonut tuoleja ihan väärästä kaupasta. Mies osti juuri hiljattain tällaisen tuolin:
https://www.tuolimies.fi/tuote/hag-sofi/ mustana. Maksoihan se melkein 1700€ mutta hyvää tuolia tässä haettiin. Ei tämäkään toki teidän antiikkien kanssa sovi, mutta miksi ihmeessä edes katselet jostain Jimmsistä, jos itsellesi hyvää työtuolia etsit? Tuolimies ja Ergoforum olisi ne, mistä itse katselisin. Ergonomia edellä ja ulkonäkö hyvänä kakkosena.
Jos kerran töitä teette kotona, niin kannattaa se sähköpöytäkin ostaa suosiolla. Nekään ei kaikki ole rumia ja niihin voi halutessaan laittaa oman pöytälevyn. Edelleen ei nekään ole antiikkia, mutta kun teillä kerran työhuone on erikseen, niin ehkä siellä moderni kotitoimistotyyli voisi olla sallittua?
Siitä olen samaa mieltä, että nyt kun tämä etätyöskentely on lisääntynyt, niin pitäisi kyllä olla tällekin alalle sisustussuunnittelijoita ja myös huonekaluratkaisuja tarjolla. Kotona olevan IT-raudan määrä on lisääntynyt, mutta kodin toivoisi silti olevan jollain tapaa kodikas. Johonkin ne kaikki keskusyksiköt ja muut härpäkkeet olisi kiva saada nätisti, etteivät rönsyile pöydällä ja lattialla. Työnantaja sentään on nyt siirtynyt siihen, että kahden monitorin sijaan on nyt yksi leveämpi, kaareva monitori. Auttaa vähän tässä ahdingossa, mutta ei vielä pelasta.
Vierailija kirjoitti:
Minä saan aina yökkäyskohtauksen kun saavun kotiin jossa on sisustus-tekstitarroja, Keep calm -tauluja, Gantin tähtityynyjä ja New York-Paris-London seinäkelloja/canvastauluja. Joku tietokoneen keskusyksikkö näyttöineen on siinä seurassa hyvinkin siedetty näkymä.
Eikö mancavet ole enää muodissa? Sinne voi äijä rakentaa vaikka millaisen peliluolan ja emäntä saa laittaa heinämaljakkonsa ja purkkinsa & purnukkansa sitten muihin tiloihin. Ja toooodella iso Paris-seinäkello olohuoneeseen.
Jo on nipoja.:-) Taitaa olla äijän parempi muuttaa muualle ja valkata itselleen vähemmän nipo hienonpieru.
Mulla on useampi pöytäkone ihan harrastuksen vuoksi. Olen myös ollut alalla töissä. Pelaan myös silloin tällöin pelejä ja olen vasta 67 vuotta nuori.:-)
Kuuntelen myös musiikkia. Kaiuttimet ovat puiset, toista metriä korkeat, yli puoli metriä leveät ja painavat 80 kiloa kipale. Niitä on vähän hankala piilottaa saati että ne on sijoitettava äänentoiston ehdoilla eikä sisustuksellisesti. Niihin liittyvä elektroniikka vie myös paljon tilaa ja kaikki mustia. Onneksi vaimovainaani ymmärsi myös hyvän äänentoiston päälle ja kuunteli itsekin paljon omia lempiartistejaan. Meillä oli vähän erilainen musiikkimaku.
Lisäksi harrastan myös autojen ja moottoripyörien rakentelua. Niiden osia eksyy välillä kotiin. Ei semmoisia rasvaisia. Yhtenä talvena seisoi pojan harvinaisen kevarin vasta koottu moottori kaiuttimen päällä odottelemassa paikoilleen asennusta kunnes runko valmistuu. Vaimon naisvieraat sitä kauhistelivat kun taas miesvieraat kävivät sitä aina ihailemassa todeten että upea sisustuselementti, mustaa ja peiliksi kiillotettua alumiinia. Huomattava on että se oli vasta koottu, ei haissut öljylle, bensalle eikä millekään muulle. Pölyjä siitä piti välillä pyyhkiä kun mustassa pinnassa näkyi niin helposti.
Jos toisen harrastuksia ei parisuhteessa salli tai ymmärrä, niin ei siitä yhteiselosta tule mitään. Vaimollani oli omat harrastuksensa ja minulla omani ja molemmille on annettava tilaa.
Minä en ymmärrä tätä nykyistä suvaitsemattomuuden kulttuuria. Kaikkea kauhistellaan ja väännellään asioita ja tehdään kärpäsestä härkästä. Ovatko ihmiset seonneet vai olenko jo liian vanha tähän omituiseksi muuttuneeseen maailmaan.:-DDD
Mikä estää käyttämästä normaalia työtuolia, niitähän on joka lähtöön eri värisinä ja mallisina. Kalliimpia toki kuin amisjonnejen tuolit, mutta ergonomialtaan hyviä. Ja ne koneenrohjot voi kyllä laittaa kaappiin piiloon, vaikka antiikkisellaiseen, johtoineen, mutta jotenkin en pysty kuvittelemaan näppistä tai näyttöä muunlaisena kuin mitä ne nyt ovat ilman että niiden funktio kärsii. Voihan siihen näyttöön tietysti teettää barokkiraamit, jos se helpottaa tai laittaa koko höskän barokkikaappiin siksi aikaa kun se ei ole käytössä niin ei sitten ainakaan näy.
Viihtyykö se mies sitten siellä heinikossa? Mancavessa varmasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En lukenut vasta kuin n. 5 ensimmäistä viestiä, mutta jos ap joskus näet tämän, niin ajattelen kanssasi ihan samoin. Asun yksin, mutta jos vielä joskus asuisin yhdessä jonkun miehen kanssa, niin en suostuisi siihen, että tietokone on paikassa, jossa joudun katselemaan sitä. Kotonani ei ole telkkaria eikä tietokonetta. En todellakaan halua kotiini mitään tummia (tai muunkaan värisiä) elektroniikkamöhkäleitä! Jos miehellä on varaa laittaa asumiseen kiinni sen verran ekstraa, että saadaan lisähuone, niin voin harkita, että olisi yksi huone työhuoneena, jonne ruma elektroniikka olisi piilotettu.
Yksin on hyvä olla.
Tai varakkaampi mies.
Ja jos mä joutuisin kirjoittamaan jonkun läppärin vaivasen alimittaisella ja muutenkin surkealla näppäimistöllä jotain tällaista nettipostausta pidempää tekstiä, vetäisin itseltäni ranteet auki....