mies käy joka päivä ulkona lounaalla

Nää on kyllä hassuja nämä tyypit jotka elää köyhinä kroisoksen elämää. Olen itse tulojeni perusteella varmaan 9. tulodesiilissä mutta otan silti eväitä töihin useimpina päivinä. En koe sitä mitenkään ankeaksi enkä ole kiinnostunut missä muut syövät lounaansa. Enkä koe tarpeelliseksi syödä ulkona näyttääkseni muille jotain.

AP: miehesi ei ole koskaan kasvanut aikuisen tasolle noissa rahankäyttö- ja vastuullisuusasioissa. Älä pilaa elämääsi vaan etsi joku toinen. Meissä kaikissa on vikaa mutta tuo asenne miehelläsi ei lupaa mitään parannusta nykytilaan.

Tosiaan varmaan on alkanut mietityttää nämä asiat kun alkaa tuota ikää olla sen verran, että olisi kiva jo mennä naimisiin, alkaa pohtia lasten hankintaa ja juurikin ostaa oma asunto. Joudun vierestä katsomaan kun muut tekevät noita haaveilemiani asioita ja myöriä omassa pa*skassani suoraan sanottuna tämän rahasotkun takia. Olin vielä vuosi sitten niin idiootti, että oikeasti halusin lasta ja mennä naimisiin tämän miehen kanssa. Onneksi olen nyt näitä asioita miettiessäni tajunnut, että viimeinen virhe olisi sitoutua vielä enemmän tähän ralliin. Silti elättelen toiveita, että mies joskus olisi sanansa mittainen.

- AP

Jos miehellä on pankkikortti käytössään, niin miksei pelaa tiliä tyhjäksi? Kyllä pelejä voi pelata pankkikortilla maksaen. Ja jos haluaa salata asian, niin automaatista voi tehdä käteisnostoja ilman, että edes näkyy, mihin rahat on käytetty.

Kyllä jokainen kunnon peliongelmainen käyttäisi rahat ennemmin peleihin kuin ateriointiin. Ja, jos vielä eväätkin on, ei tarvitsisi edes nähdä nälkää.

Miksi luulet että mies muuttuu? Ala jo tänään valmistella lähtöäsi ja pelasta oma elämäsi.

Vähän muunneltu vanhasta jutusta, sama juttu silloin, rahat loppu ja silti mies kävi päivisin syömässä hesessä ja vaimo söi lasten kanssa jotain purkkiruokaa.

Tehkää herkullisempia eväitä;)

Vierailija kirjoitti:

Jos miehellä on pankkikortti käytössään, niin miksei pelaa tiliä tyhjäksi? Kyllä pelejä voi pelata pankkikortilla maksaen. Ja jos haluaa salata asian, niin automaatista voi tehdä käteisnostoja ilman, että edes näkyy, mihin rahat on käytetty.

Kyllä jokainen kunnon peliongelmainen käyttäisi rahat ennemmin peleihin kuin ateriointiin. Ja, jos vielä eväätkin on, ei tarvitsisi edes nähdä nälkää.

Mies on koukussa nettikasinoihin, eikä kolikkomasiinat ole koskaan ollut se ongelma eli tämän takia tuo nettipankin käytön esto oli riittävä keino estää pelaaminen. Hänellä tosiaan on pankkikortti ja näkee tilin saldon mutta ei pysty käymään verkkopankissa siirtelemässä rahaa minnekkään. Koitettiin aiemmin, että mies antaa verkkopankkitunnukset pois omalta tililtään (=otti niistä kuvan ja huijasi siis sillä tavalla, en käynyt vahtimassa tiliä kuin n. kerran kahdessa kuukaudessa kunnes kerran siellä sitten odottikin "pieni" ylläri). 

Minä maksan perheen laskut, koitan siirtää säästötilille rahaa ja hoidan talouden muutenkin. Miehellä ei tarvitsisi mitään muuta kuin olla tuhlaamatta rahaa turhiin juttuihin. Kerron hänelle aina mihin rahaa on mennyt ja kannustanut keskustelemaan hankinnoista yhdessä. En osta itse mitään ylimääräistä tai muutakaan (jos tarvitsen uuden ripsivärin esimerkiksi, kerron siitäkin miehelle jne. ja näin kannustan avoimeen rahakeskusteluun).

Olen tehnyt budjetteja, näyttänyt laskelmia, kannustanut säästämään, käydään vaan pari kertaa viikossa kaupassa ostamassa kerralla isot satsit ruokaa. Olen lupautunut tekemään niitä eväitä ettei tartteisi siihenkään nähdä vaivaa mutta ei. Laskelmille ja säästämiselle aina SANAN tasolla on innostunut mutta ei häntä se toteutus kiinnosta pätkän vertaa. Hänelle on todella tärkeää, miltä asiat näyttää ulospäin ja haluaa esittää hyvätuloista vaikka ei olisi mitään. 

- AP

Vierailija kirjoitti:

Tosiaan varmaan on alkanut mietityttää nämä asiat kun alkaa tuota ikää olla sen verran, että olisi kiva jo mennä naimisiin, alkaa pohtia lasten hankintaa ja juurikin ostaa oma asunto. Joudun vierestä katsomaan kun muut tekevät noita haaveilemiani asioita ja myöriä omassa pa*skassani suoraan sanottuna tämän rahasotkun takia. Olin vielä vuosi sitten niin idiootti, että oikeasti halusin lasta ja mennä naimisiin tämän miehen kanssa. Onneksi olen nyt näitä asioita miettiessäni tajunnut, että viimeinen virhe olisi sitoutua vielä enemmän tähän ralliin. Silti elättelen toiveita, että mies joskus olisi sanansa mittainen.

- AP

Älä nyt jukolauta vaan tuollaisen "miehen" kanssa ala mitään lapsia hankkimaan! Saati mitään yhteisiä asuntolainoja tms.! Jos sinä olet ns. järkevä, niin lähde tuosta suhteesta. Oikeasti. Minulla on omakohtaista kokemusta ja tajusin lähteä ennen, kuin minun talouteni olisi kuralla miehen toilailun takia.

Voiko joku nainen olla oikeasti noin tyhmä ja epätoivoinen? Vai onko tämä joku miesvihaprovo?

Porvoo, nyt vielä ei mennä lounaalle vaan korkeintaan haetaan se mukaan.

Ymmärrän miestäsi oikein hyvin. Tietenkin sitä mielellään käyttää omiin menoihinsa niin paljon perheen yhteisistä varoista kuin vain suinkin mahdollista, ja jos valehtelulla saavuttaa aina vain toistuvasti etua, niin miksei valehtelisi? Jos muu perhe elää säästäväisesti, niin se on heidän ongelmansa.

Mitä sitten, kun saat viimeisen lainaerän maksettua?

Hankitte miehen kanssa vielä isomman lainan? Autolainan tai asuntolainan? Kai tajuat, että olisit velkaorja lopun ikääsi? Mies ei tule muuttumaan, mutta sinä himoitset masokistisesti aina vain suurempia sitoutumuksia (joista olisit vastuussa YKSIN)!

H e r r a j u m a l a, en edes tunne sinua, mutta minua alkoi huolettaa! Tarvitset asumuseron ja terapeutin, et asuntolainaa!!

Omat asunnot, omat raha-asiat, panemassa voi käydä jos kokonaan ei halua erota. Ja joka ainoista treffeistä joita mies tämän jälkeen ehdottaa, hän maksaa 50%, kävitte sitten ulkona syömässä. leffassa, kokkaatte jomman kumman luona tms. Eli luoksesi ei ole mitään asiaa tyhjätaskuna ennen palkkapäivää.

Eikä tosiaan lapsia lapsen kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Minulla on siis varmaan jonkin tasoinen läheisriippuvuus. Jostain syystä olen järkeillyt vuosia tätä asiaa niin, että olen menettänyt niin paljon tämän miehen takia (paljon rahaa, luottotiedot, muuttanut toiselle puolelle suomea jne) että en halua "luovuttaa" koska sitten se tarkoittaa että olen tehnyt nuo kaikki niinsanotut virheet turhaan. Ihan hölmöä ja olen vasta oikeastaan tämän vuoden aikana alkanut miettiä että miten typerä ja sinisilmäinen olen alunperinkään ollut ja miltä tulevaisuuteni näyttää, jossei mieheni ala ottaa vastuuta elämästään. Tähän saakka olen jaksanut häntä "kantaa" ja auttaa, antanut anteeksi ja unohtanut mutta viime aikoina on alkanut jostain syystä tuntua ihan älyttömän raskaalta. Ehkä en pystykkään unohtamaan kaikkea mitä minulle on tehty.

Olen aina ajatellut, että kai se on ihan fine että maksan laskut ja hän ei huolehti rahaan liittyvistä asioista mutta kun ei voi edes käyttörahan kanssa luottaa aikuiseen ihmiseen niin on se nyt jo kumma. Hänellä on pakollinen tarve tuhlata viimeistä senttiä myöten kaikki, mitä tilillä on... Lupauksista huolimatta. 

- AP

Olet menettänyt paljon ja lopulta tulet menettämään vielä enemmän. Loppuelämän rippeet tuollaisen ihmisen kanssa. Ryhdistäydy. Tai tuhoat loputkin elämästäsi.

Vierailija kirjoitti:

Minulla on siis varmaan jonkin tasoinen läheisriippuvuus. Jostain syystä olen järkeillyt vuosia tätä asiaa niin, että olen menettänyt niin paljon tämän miehen takia (paljon rahaa, luottotiedot, muuttanut toiselle puolelle suomea jne) että en halua "luovuttaa" koska sitten se tarkoittaa että olen tehnyt nuo kaikki niinsanotut virheet turhaan. - AP

Voi herraisä sentään. Etkö ole ikinä kuullut sanontaa "When you are in a hole, stop digging"??

Pahin mahdollinen virhe on jäädä tuollaiseen surkeaan ja aivan toivottomaan suhteeseen "kun olen sitten tehnyt virheet turhaan". Lähde nyt. Jos et lähde, niin 10 vuoden kuluttua, mietit että voi voi en minä nytkään voi lähteä kun sitten olen menettänyt vielä 10 kertaa enemmän ja tehnyt vielä 10 kertaa enemmän virheitä turhaan..

Milloin luottotietosi palautuvat? Ainakin siihen saakka joudut kestämään miestäsi, koska ei pääse tekemään mitään isompaa kuprua.

Pian sen jälkeen, kun olet saanut luottotietosi takaisin, ottaa miehesi luultvasti niin isot lainat nimissäsi, että tajuat vihdoin lähteä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos miehellä on pankkikortti käytössään, niin miksei pelaa tiliä tyhjäksi? Kyllä pelejä voi pelata pankkikortilla maksaen. Ja jos haluaa salata asian, niin automaatista voi tehdä käteisnostoja ilman, että edes näkyy, mihin rahat on käytetty.

Kyllä jokainen kunnon peliongelmainen käyttäisi rahat ennemmin peleihin kuin ateriointiin. Ja, jos vielä eväätkin on, ei tarvitsisi edes nähdä nälkää.

Mies on koukussa nettikasinoihin, eikä kolikkomasiinat ole koskaan ollut se ongelma eli tämän takia tuo nettipankin käytön esto oli riittävä keino estää pelaaminen. Hänellä tosiaan on pankkikortti ja näkee tilin saldon mutta ei pysty käymään verkkopankissa siirtelemässä rahaa minnekkään. Koitettiin aiemmin, että mies antaa verkkopankkitunnukset pois omalta tililtään (=otti niistä kuvan ja huijasi siis sillä tavalla, en käynyt vahtimassa tiliä kuin n. kerran kahdessa kuukaudessa kunnes kerran siellä sitten odottikin "pieni" ylläri). 

Minä maksan perheen laskut, koitan siirtää säästötilille rahaa ja hoidan talouden muutenkin. Miehellä ei tarvitsisi mitään muuta kuin olla tuhlaamatta rahaa turhiin juttuihin. Kerron hänelle aina mihin rahaa on mennyt ja kannustanut keskustelemaan hankinnoista yhdessä. En osta itse mitään ylimääräistä tai muutakaan (jos tarvitsen uuden ripsivärin esimerkiksi, kerron siitäkin miehelle jne. ja näin kannustan avoimeen rahakeskusteluun).

Olen tehnyt budjetteja, näyttänyt laskelmia, kannustanut säästämään, käydään vaan pari kertaa viikossa kaupassa ostamassa kerralla isot satsit ruokaa. Olen lupautunut tekemään niitä eväitä ettei tartteisi siihenkään nähdä vaivaa mutta ei. Laskelmille ja säästämiselle aina SANAN tasolla on innostunut mutta ei häntä se toteutus kiinnosta pätkän vertaa. Hänelle on todella tärkeää, miltä asiat näyttää ulospäin ja haluaa esittää hyvätuloista vaikka ei olisi mitään. 

- AP

Eli olet laskenut budjetin. Tiedät, paljonko suunnilleen menee missäkin kuussa asumiseen ja ruokaan. Mikä siinä siis on vaikeaa, että jaat sen summan kahteen osaan. Avaatte yhteisen taloustilin. Miehen palkasta menee suoraan tilipäivänä hänen osuutensa. Sinun palkastasi sinun tilipäivänäsi. Sinä maksat laskut ja ruuan siltä tililtä. Jos mies ei laita omaa osuuttaan tai jos hän siirtää tililtä rahaa henkilökohtaiseen käyttöön, tiedät että nyt on homma taputeltu ja kerrot sen myös hänelle etukäteen.

Loppuraha on omaa rahaa. Siitä maksellaan omat ulosotot ja lounaat ja laitteet ja ripsivärit ja mitä ikinä haluaakin. Tai voi säästää sitä omaa kotia varten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tota, noita lounaita ulkoa käytetään, kun on työpaikan ateriaetu. Ellei mulla olisi, minäkin toisin eväät töihin. Ja kuulun ylimpään tulodesiiliin. 😶

No aloittajan miehellä on kyllä tosi surkea ateriaetu sitten, jos jostain hese/subway-tyyppisistä lounaista jää ateriaedun jälkeenkin 10-15€ itse maksettavaa joka kerta. Tai ehkä hänellä ei ole ateriaetua, vaikka just sinulla sattuukin olemaan?

Niin, kirjoittamani tarkoitti tietenkin, että täysjärkinen käy ulkona syömässä vain jos hänellä on ateriaetu.

Ap:n mies ei kuulu tähän ryhmään. Ei täysjärkisen eikä ateriaetua saaviin.

Ei mulle olisi tullut mieleenkään, että joku pienituloinen tekee noin omilla rahoillaan.

Vierailija kirjoitti:

Mitä sitten, kun saat viimeisen lainaerän maksettua?

Hankitte miehen kanssa vielä isomman lainan? Autolainan tai asuntolainan? Kai tajuat, että olisit velkaorja lopun ikääsi? Mies ei tule muuttumaan, mutta sinä himoitset masokistisesti aina vain suurempia sitoutumuksia (joista olisit vastuussa YKSIN)!

H e r r a j u m a l a, en edes tunne sinua, mutta minua alkoi huolettaa! Tarvitset asumuseron ja terapeutin, et asuntolainaa!!

Siis just tämän asian takia minuakin huolettaa tosi paljon tämä tilanne. Pelottaa että minua aletaan käyttää taas "hyväksi" ja vaikka nyt olen saanut paljon vahvuutta ja itsevarmuutta kohdata kaikenmaailman huutamiset ja manipulointiyritykset rahaan liittyen, entä jos taas sorrun ostamaan jotain tai muuten vaan pilaan taas elämäni.

Meillä=minulla on autolaina, joka oli ensimmäkin 8000e enemmän kun olin liikkeeseen mennessä sanonut ylärajaksi (miehen kaveri oli automyyjä ja saivat yhdessä houkuteltua ottamaan kalliimman). Auto on kauhea murheenkryyni, se vie jo muutenkin olemattomasta budjetista aika ison osan. Mies ei suostu myymään autoa, hänkin on maksanut eriä siitä ja tarvitsee sitä työhönsä. Minä haluaisin ostaa halvemman auton mutta mies ei suostu. Tuokin varmaan kertoo miten tossun alla olen. Mies sanoo itsensä irti töistä jos myyn tuon auton jne. Ei minulla ole ollut aiemmin varaa ottaa tuollaista riskiä ja kun rahat autoon on löytynyt, se on myös pidetty. Ensin kiva ja ihana pieni "luksus"juttu on muuttunut vuosien saatossa minulle häpeälliseksi esittelykappaleeksi joka syö viimeisetkin rahat. Mies on puhunut monesti jopa 40 000e autolainoista ja sehän on ihan käsittämätöntä jossei ole edes omaa asuntoa. Vaikea arvata kuka senkin lainan joutuisi nimiinsä ottamaan :) :) 

Pitäisikö näyttää tämä keskustelu miehelle mitä olette mieltä? On täällä aika suoria mielipiteitä kuitenkin asiaan liittyen. Jos minun sanani ei auta niin uskoisikohan hän kymmeniä muita tuntemattomia ihmisiä... Mene ja tiedä mutta epätoivoinen olen ja harmittaa että olen vuosikausia tuhlannut tälläisessä kurassa. Jos olisin heti alkuun tajunnut, mitä on tapahtumassa ja olisi ollut edes hitunen arvostusta itseä kohtaan, ei näitä ongelmia olisi. 

- AP

Ap, kirjoitit että olisit turhaan haaskannut aikaa ja resursseja, etkä voi sen takia lähteä. Sellainen on uhkapelurinkin ajatus - ensi kierroksella tulee jättipotti, joka paikkaa vajeen. Vaan kun ei tule.

 Olet vasta 30-vuotias ja nyt paljon viisaampi kuin aloittaessasi, joten reippaasti vaan toimeksi. Niitä menetettyjä kutsutaan oppirahoiksi.