Lue keskustelun säännöt.
Osuuko hyvä kielipää ja matikkapää kovinkaan usein samaan ihmiseen?
Opiskelen teknillisessä yliopistossa. Yliopistotason matematiikka ja fysiikka lastenleikkiä. Ei mitään ongelmia, joka kurssista arvosana 5. Mutta ruotsista en tunnu selviävän laisinkaan. Varmaan jää kandin paperit siitä kiinni.
Ruotsinopettaja taas totesi, ettei itse ymmärtäisi yliopiston matematiikkaa.
Kommentit (210)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruotsi on hyvin looginen kieli ja matematiikka on logiikkaa. En nyt ihan ymmärtä, mikä ruotsissa on vaikeaa.
Mikään kieli ei ole looginen.
No on "loogisempia" ja "vähemmän loogisia" kieliä, joskaan niiden erityispiirteet eivät ole tietenkään mistään logiikasta riippuvaisia. Loogisena kielenä voisi pitää sellaista kieltä, jossa vaikkapa taivutus menee tietyn kaavan mukaan eikä kaavasta juuri poiketa. Esimerkiksi suomi ja turkki ovat kieliä, joissa sanojen suhteita ilmaistaan sijapäätteillä. Turkkia en osaa, mutta olen kuullut, että turkissa sanavartalossa ei ole vaihtelua toisin kuin suomessa (esim. käsi on sana, jossa on runsaasti vartalovaihtelua). Tällä perusteella voisi sanoa, että turkki on looginen kieli, suomi ei.
Voi jeesus! Opiskele kielitiedettä, ennen kuin alat pätemään!
Hihhih. "Alat pätemään". Pätiessä vois olla parempi käyttää sitä aiemmin ainoana hyväksyttynä muotona pidettyä "alkaa päteä"-vaihtoehtoa. Rektio. Ihan tyyliseikkavinkki tämä, kaltaisillesi ärsyttäville kielinatseille :)
En ole tuo vastaaja, vaan se edellinen, mutta nykyään ne molemmat rektiot ovat yleiskielessä hyväksyttyjä.
Näin on, Kotus on hyväksynyt molemmat jo yli kymmenen vuotta.
Lisäksi somepalstat ovat puhekieltä, ei kirjakieltä.
Mitä tulee loogisiin ja epäloogisiin kieliin, niin todellakin eroja on valtavasti. Joku englanti on monen mielestä helppo kieli, mutta itse asiassa se ei ole niinkään helppo, jos sitä haluaa hallita oikein hyvin. Englannissa on vain vähän yleispäteviä sääntöjä, sen sijaan ihan valtavasti poikkeuksia ja idiomeja, jotka vain pitää opetella. Sen sijaan esimerkiksi juuri ruotsissa ja saksassa on useita yleispäteviä sääntöjä, mutta poikkeuksia vähemmän - siksi moni kokee niiden rakenteen helpoksi.
Mutta tietysti se on sitten vähän makuasia, mitä kenenkin on helppo oppia. Paljon riippuu siitä, mitä kuulee runsaasti ja tarvitsee, ja minkä oppimiseen on motivaatiota. Monella teinillä varsinkin on heikosti motia ruotsin opetteluun, siihen vaikuttaa yleinen pakkoruotsista jankuttaminen.
10
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nikola Tesla puhui sujuvasti kahdeksaa kieltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruotsi on hyvin looginen kieli ja matematiikka on logiikkaa. En nyt ihan ymmärtä, mikä ruotsissa on vaikeaa.
Mikään kieli ei ole looginen.
No on "loogisempia" ja "vähemmän loogisia" kieliä, joskaan niiden erityispiirteet eivät ole tietenkään mistään logiikasta riippuvaisia. Loogisena kielenä voisi pitää sellaista kieltä, jossa vaikkapa taivutus menee tietyn kaavan mukaan eikä kaavasta juuri poiketa. Esimerkiksi suomi ja turkki ovat kieliä, joissa sanojen suhteita ilmaistaan sijapäätteillä. Turkkia en osaa, mutta olen kuullut, että turkissa sanavartalossa ei ole vaihtelua toisin kuin suomessa (esim. käsi on sana, jossa on runsaasti vartalovaihtelua). Tällä perusteella voisi sanoa, että turkki on looginen kieli, suomi ei.
Voi jeesus! Opiskele kielitiedettä, ennen kuin alat pätemään!
Hihhih. "Alat pätemään". Pätiessä vois olla parempi käyttää sitä aiemmin ainoana hyväksyttynä muotona pidettyä "alkaa päteä"-vaihtoehtoa. Rektio. Ihan tyyliseikkavinkki tämä, kaltaisillesi ärsyttäville kielinatseille :)
En ole tuo vastaaja, vaan se edellinen, mutta nykyään ne molemmat rektiot ovat yleiskielessä hyväksyttyjä.
Siitä syystä se olikin tyylivinkki, kuten jo sanoin.
No, tyylivinkit on makuasioita. Mun suuhun on aina paremmin sopinut alkaa tekemään, osittain varmasti siksikin, että ruveta, ryhtyä ja aloittaa saavat myös ma-infinitiivin. Oon myös pitänyt tuota kyseistä knoppia aika tekemällä tehtynä sääntönä. Tykkään suomalaisesta oikeakielisyysfilosofiasta, jonka mukaan yleiskielen huoltaminen on ennen kaikkea sitä, että kieli olisi ymmärrettävää ja läpinäkyvää kaikille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruotsi on hyvin looginen kieli ja matematiikka on logiikkaa. En nyt ihan ymmärtä, mikä ruotsissa on vaikeaa.
Mikään kieli ei ole looginen.
No on "loogisempia" ja "vähemmän loogisia" kieliä, joskaan niiden erityispiirteet eivät ole tietenkään mistään logiikasta riippuvaisia. Loogisena kielenä voisi pitää sellaista kieltä, jossa vaikkapa taivutus menee tietyn kaavan mukaan eikä kaavasta juuri poiketa. Esimerkiksi suomi ja turkki ovat kieliä, joissa sanojen suhteita ilmaistaan sijapäätteillä. Turkkia en osaa, mutta olen kuullut, että turkissa sanavartalossa ei ole vaihtelua toisin kuin suomessa (esim. käsi on sana, jossa on runsaasti vartalovaihtelua). Tällä perusteella voisi sanoa, että turkki on looginen kieli, suomi ei.
Jokaisella kielellä on kielioppisäännöt. Se tekee niistää aina jossain määrin loogisia. Mutta mitä turkinkieleen tulee, niin sen vaikeus verratuna moniin muihin on, että koko heidän ajattelunsa tuntuu olevan erilaista.
Monelle juuri se tuottaa vaikeuksia, kun lähdetään suoraan kääntämään. Ollaan opeteltu sanat ja sitten niitä käännetään suoraan. Se menee lähes aina väärin. Vasta kun alkaa lukemaan kieltä kirjoista ja paljon, voi oppia jonkun kielen kunnolla. Silloin voi ymmärtää sen ajatuksen tasolla olevan logiikan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole mitään hyvää kielipäätä. Asia riippuu siitä, miten paljon aikaa ja vaivaa käyttää opiskeluun.
Täh? Tottakai on olemassa kielipää ja matikkapää. Minä esimerkiksi en kovinkaan paljon ole matematiikkaa erikseen päntännyt, vaan ne asiat aukeavat minulle ikään kuin itsestään ja osaan soveltaa niitä sujuvasti. Sen sijaan joku saattaa nähdä paljonkin vaivaa niiden samojen asioiden opetteluun, mutta ei silti niitä ymmärrä.
Miesystäväni taas osaa monia eri kieliä ja hän on oppinut esimerkiksi suomen kielen todella hyvin vain kuuntelemalla ja puhumalla rohkeasti. Toki hän peruskurssit kävi, mutta kaiken muun hän on omaksunut ihan vain käytännössä. Samalla oppimäärällä joku toinen joutuu miettimään ja opettelemaan pitkään ennen kuin saa muodostettua ymmärrettävää puhetta. Olemme esimerkiksi lukeneet hänen kanssaan suunnilleen saman oppimäärän saksaa ja opettelimme saksan sanoja. Hän pystyi painamaan ihan parissa minuutissa kymmenien sanojen suvut, kun taas minulle ne ovat täysin mahdottomia muistaa.
Millaisia menetelmiä käytät saksan kielen sukujen muistamiseen? Jos sinulla on kuvamuisti, luulen, että oppisit suvut helposti näin: tee vaikka Word-tiedosto ja kirjoita sana ja sukua osoittamaan jokin tietty kuva, esim.:
maskuliini (miehen kuva)
feminiini (naisen kuva)
neutri (esim. auton kuva, koska "das Auto" on neutri)
Sitten vain yhdistät mielessäsi suvun kuvaan. Esim.:
der Tisch (mies istuu pöydällä)
das Buch (kirja on auton katolla)
Feminiinit erottaa usein päätteistä. Suurin osa e-loppuisista on feminiinejä (esim. die Blume). Lisäksi on muita feminiinin päätteitä, esim. -ung (die Ûbung) ja -schaft (die Gesellschaft). Suurempi vaikeus on erottaa maskuliinit ja neutrit toisistaan.
Halusin tällä vain sanoa, että ehkä oppisit suvut näin paljon paremmin kuin kirjan luettelosta. Ei saa luovuttaa, jos yksi menetelmä ei itselle toimi. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä näitäkin on. Eräs nuoruudenkaveri. Osasi sujuvasti jo kouluaikana kaikki luettavat kielet, pitkä matikka L ja sen lisäksi oli luova tyyppi. Siinä sitten mietti pyrkiäkö teatterikorkeaan, teknilliseen korkeakouluun vai mihin. Hän on nyt lääkäri. Hän ei ollut mikään hikaripinko myöskään vaan biletti muiden mukana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselläni jäi yliopisto suorittamatta juurikin ruotsin takia. Nyt olen pitkäaikaistytön. Muiden kurssien ka. oli noin. 4. Teknillinen ala.
Kerro vähän tarkemmin, miten voi olla, että jäi siitä ruotsin kurssista kiinni.
Virkamiesruotsi oli ainakin tuolloin pakollinen. En saanut kurssia läpi. Opintotuet loppui joten keskeytin opinnot. Dippatyö oli 90% valmis
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselläni jäi yliopisto suorittamatta juurikin ruotsin takia. Nyt olen pitkäaikaistytön. Muiden kurssien ka. oli noin. 4. Teknillinen ala.
Kerro vähän tarkemmin, miten voi olla, että jäi siitä ruotsin kurssista kiinni.
Virkamiesruotsi oli ainakin tuolloin pakollinen. En saanut kurssia läpi. Opintotuet loppui joten keskeytin opinnot. Dippatyö oli 90% valmis
Eli sen sijaan, että olisit uusinut kurssin tai käynyt jonkin kertauskurssin, päätit heittää opiskelemasi tutkinnon romukoppaan? Voi hyvänen aika.
Olen kirjoittanut äidinkielestä, pitkästä matikasta, fysiikasta, kemiasta, biologiasta, ranskasta, ja ruotsista kaikista ällät - kielet ovat lahjakkuusalueeni (opiskelen myös italiaa, saksaa ja espanjaa), niiden eteen en joudu tekemään töitä. Sen sijaan matikka ja fysiikka ovat minulle työläitä, en ikimaailmassa olisi lähtenyt opiskelemaan yliopistoon niitä (tosin en opiskele kieliäkään, oma alani "vähän siltä väliltä").
Ei ei samassa yksilössä sekä kielellistä että matemaattista lahjakkuutta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Osuu se joskus ainakin, oma lapseni on hyvä esimerkki. Itse olen hyvän kielipään yhdistänyt musikaaliseen lahjakkuuteen eli koska olen maailman epämusikaalisin, sen takia olen myös ihan onneton kielissä. Matikka kyllä sujuu.
Mun lapsella ei ole sävelkorvaa, mutta koska on matemaattisesti erittäin lahjakas, oppi pianoakin soittamaan todella hyvin lyhyessä ajassa. Hän on myös kielellisesti lahjakas, kielet tarttuvat häneen helposti.
Myös minä ja mies ollaan sekä matemaattisesti että kielellisesti lahjakkaita. En osaa sanoa onko yleisempää että on sekä että vai joko tai. Jos on matemaattisesti niin lahjakas että menee jo aspergerin puolelle, niin silloin ehkä tavallista useammin on vaikeuksia kielten kanssa - mukaanlukien äidinkieli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruotsi on hyvin looginen kieli ja matematiikka on logiikkaa. En nyt ihan ymmärtä, mikä ruotsissa on vaikeaa.
Mikään kieli ei ole looginen.
No on "loogisempia" ja "vähemmän loogisia" kieliä, joskaan niiden erityispiirteet eivät ole tietenkään mistään logiikasta riippuvaisia. Loogisena kielenä voisi pitää sellaista kieltä, jossa vaikkapa taivutus menee tietyn kaavan mukaan eikä kaavasta juuri poiketa. Esimerkiksi suomi ja turkki ovat kieliä, joissa sanojen suhteita ilmaistaan sijapäätteillä. Turkkia en osaa, mutta olen kuullut, että turkissa sanavartalossa ei ole vaihtelua toisin kuin suomessa (esim. käsi on sana, jossa on runsaasti vartalovaihtelua). Tällä perusteella voisi sanoa, että turkki on looginen kieli, suomi ei.
Voi jeesus! Opiskele kielitiedettä, ennen kuin alat pätemään!
Tuota noin, mä oon kyllä opiskellut. Mikset itse esittänyt jotain vasta-argumentteja?
Et ole opiskellut. Seuraavassa jotain tästä:
https://philosophy.stackexchange.com/questions/3937/how-come-that-a-cer…
It strongly depends what you mean by 'logical', but from philosophical point of view the most important is the ability to express logical topics, to speak logical etc.
The modern linguistic has refused the theory, that some languages are 'primitive' and it is not impossible to express some ideas in them. I've found this statement in very many scientific books about Africa, where in introduction about the African languages, there was a statement, that linguistics haven't found any example of modern human language, in which some ideas couldn't be expressed. Of course, languages have various vocabulary and isolated languages spoken by a few people tends to have limited vocabulary, but even among English speakers, most of them have limited vocabulary as single people, only the language as the whole has so wide vocabulary.
But note how little words in English are native English words. Most of them are from Latin, Greek and Latin languages. The same process can be applied to any other of human languages. So, if the whole philosophical library can be translated into any language, none of them can be considered less applicable for discussing logic issues as well. Therefore, no language is more logical than the other.
answered Oct 11 '12 at 6:52
FolksLord
Nyt tuskin puhuttiin siitä, voiko kielellä ilmaista loogisesti asioita. Olen aivan samaa mieltä, että kaikilla elävillä kielillä voi ja on jopa hiukan kolonialistista kuvitella, että joku kieli olisi muita erinomaisempi siinä suhteessa.
Lainasanojen määrä ei myöskään liity asiaan millään tavalla. Valtakielissä kaikissa on runsaasti lainasanoja, se on jopa yksi kielen apsorbtiokyvyn ja elinvoimaisuuden mittareista.
Mutta nyt puhuttiin kielen rakenteesta ja kieliopista. Onko kielessä selkeät säännöt ja poikkeamia vähän vai onko kielessä vähän yleispäteviä sääntöjä ja runsaasti poikkeuksen poikkeuksia.
Jälkimmäisistä esimerkki on englanti.
10
Sisältö jatkuu mainoksen alla
51 jatkaa: laulukokeista olen aina saanut 10 tai 10- ja soitan pianoa, en silti pitäisi itseäni musikaalisena (niin moni muu on paljon lahjakkaampi musikaalisesti).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselläni jäi yliopisto suorittamatta juurikin ruotsin takia. Nyt olen pitkäaikaistytön. Muiden kurssien ka. oli noin. 4. Teknillinen ala.
Kerro vähän tarkemmin, miten voi olla, että jäi siitä ruotsin kurssista kiinni.
Virkamiesruotsi oli ainakin tuolloin pakollinen. En saanut kurssia läpi. Opintotuet loppui joten keskeytin opinnot. Dippatyö oli 90% valmis
Eli sen sijaan, että olisit uusinut kurssin tai käynyt jonkin kertauskurssin, päätit heittää opiskelemasi tutkinnon romukoppaan? Voi hyvänen aika.
No en olisi ikipäivänä saanut sitä ruotsia läpi. Pari kertaa sitä turhaan yritin. Kirjoitin ruotsista lukiossa a:n ja kirjoituksistakin oli loppuviimein aikaa jo noin 6 vuotta(intti+opinnot)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruotsi on hyvin looginen kieli ja matematiikka on logiikkaa. En nyt ihan ymmärtä, mikä ruotsissa on vaikeaa.
Mikään kieli ei ole looginen.
No on "loogisempia" ja "vähemmän loogisia" kieliä, joskaan niiden erityispiirteet eivät ole tietenkään mistään logiikasta riippuvaisia. Loogisena kielenä voisi pitää sellaista kieltä, jossa vaikkapa taivutus menee tietyn kaavan mukaan eikä kaavasta juuri poiketa. Esimerkiksi suomi ja turkki ovat kieliä, joissa sanojen suhteita ilmaistaan sijapäätteillä. Turkkia en osaa, mutta olen kuullut, että turkissa sanavartalossa ei ole vaihtelua toisin kuin suomessa (esim. käsi on sana, jossa on runsaasti vartalovaihtelua). Tällä perusteella voisi sanoa, että turkki on looginen kieli, suomi ei.
Voi jeesus! Opiskele kielitiedettä, ennen kuin alat pätemään!
Tuota noin, mä oon kyllä opiskellut. Mikset itse esittänyt jotain vasta-argumentteja?
Et ole opiskellut. Seuraavassa jotain tästä:
https://philosophy.stackexchange.com/questions/3937/how-come-that-a-cer…
It strongly depends what you mean by 'logical', but from philosophical point of view the most important is the ability to express logical topics, to speak logical etc.
The modern linguistic has refused the theory, that some languages are 'primitive' and it is not impossible to express some ideas in them. I've found this statement in very many scientific books about Africa, where in introduction about the African languages, there was a statement, that linguistics haven't found any example of modern human language, in which some ideas couldn't be expressed. Of course, languages have various vocabulary and isolated languages spoken by a few people tends to have limited vocabulary, but even among English speakers, most of them have limited vocabulary as single people, only the language as the whole has so wide vocabulary.
But note how little words in English are native English words. Most of them are from Latin, Greek and Latin languages. The same process can be applied to any other of human languages. So, if the whole philosophical library can be translated into any language, none of them can be considered less applicable for discussing logic issues as well. Therefore, no language is more logical than the other.
answered Oct 11 '12 at 6:52
FolksLord
Tuo ei liittynyt lainkaan siihen, mistä mä kirjoitin. Tuo oli semantiikkaa, mä puhuin morfologiasta. (Oletan, että voin nyt käyttää näitä kielitieteellisiä termejä, kun itse otit kielititeeen puheeksi.)
Yritä argumentoida mieluummin omin sanoin, älä niin, että googlaat is language logical ja sitten kopioit jonkun tekstin tänne, vaikkei se liity ollenkaan siihen, mistä oli puhe.
Sinun kannattaisi keskittyä viestimään tavalla, jolla voisit vähentää keskustelukumppanien aliarvioimista. Morfologia on ihan tavallinen termi, jonka kuka vaan sivistynyt ymmärtää. Ei tarvitse erikseen alleviivata sen käyttöä ja kysellä ymmärtääkö muut nyt varmasti.
Eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruotsi on hyvin looginen kieli ja matematiikka on logiikkaa. En nyt ihan ymmärtä, mikä ruotsissa on vaikeaa.
Mikään kieli ei ole looginen.
No on "loogisempia" ja "vähemmän loogisia" kieliä, joskaan niiden erityispiirteet eivät ole tietenkään mistään logiikasta riippuvaisia. Loogisena kielenä voisi pitää sellaista kieltä, jossa vaikkapa taivutus menee tietyn kaavan mukaan eikä kaavasta juuri poiketa. Esimerkiksi suomi ja turkki ovat kieliä, joissa sanojen suhteita ilmaistaan sijapäätteillä. Turkkia en osaa, mutta olen kuullut, että turkissa sanavartalossa ei ole vaihtelua toisin kuin suomessa (esim. käsi on sana, jossa on runsaasti vartalovaihtelua). Tällä perusteella voisi sanoa, että turkki on looginen kieli, suomi ei.
Jokaisella kielellä on kielioppisäännöt. Se tekee niistää aina jossain määrin loogisia. Mutta mitä turkinkieleen tulee, niin sen vaikeus verratuna moniin muihin on, että koko heidän ajattelunsa tuntuu olevan erilaista.
Monelle juuri se tuottaa vaikeuksia, kun lähdetään suoraan kääntämään. Ollaan opeteltu sanat ja sitten niitä käännetään suoraan. Se menee lähes aina väärin. Vasta kun alkaa lukemaan kieltä kirjoista ja paljon, voi oppia jonkun kielen kunnolla. Silloin voi ymmärtää sen ajatuksen tasolla olevan logiikan.
Kyllä, eikä mun mielestä "logiikka" nyt ole just se periaate, jolla kieliä ja niiden oppimista voi arvioida, mutta kun kielen opetteleminen alkaa, pitää oppia jonkun verran sitä kielioppia ja morfologiaa (sanojen taipumista), että pääsee käyttämään kieltä. Tuon turkin otin esimerkiksi vain siksi, että opetan välillä sijaisena suomea ulkomaalaisille, ja mun yksi turkkilainen opiskelija oli ihan epätoivon vallassa juuri tuon kanssa, että suomessa on niin paljon vaihtelua taivutusvartalossa. Osittain siksikin ne suomen sijamuodot opetetaan usein aika hitaassa tahdissa. Siitähän se vaikeus sitten vasta alkaa, kun on päässyt ihan vähän sisälle perusasioihin!
Tuossa viestissäni käsittelin nyt lähinnä sitä, mitä ihmiset mieltävät kielissä "loogisiksi" asioiksi, eli sitä, että vaikkapa nyt se taivutus on säännönmukaista.
Ruotsikin on perutasolla aika helppoa, koska sen kielioppi on aika johdonmukaista ja helppoa, mutta mun mielestä taas ruotsin sananmuodostus on ihan hirveää, siis nämä sanat, jotka on muodostettu jostain konkreettisesta verbistä ja prepositiosta tai muusta prefiksistä, ja joiden merkitys ei ole millään tavalla läpinäkyvä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruotsi on hyvin looginen kieli ja matematiikka on logiikkaa. En nyt ihan ymmärtä, mikä ruotsissa on vaikeaa.
Mikään kieli ei ole looginen.
No on "loogisempia" ja "vähemmän loogisia" kieliä, joskaan niiden erityispiirteet eivät ole tietenkään mistään logiikasta riippuvaisia. Loogisena kielenä voisi pitää sellaista kieltä, jossa vaikkapa taivutus menee tietyn kaavan mukaan eikä kaavasta juuri poiketa. Esimerkiksi suomi ja turkki ovat kieliä, joissa sanojen suhteita ilmaistaan sijapäätteillä. Turkkia en osaa, mutta olen kuullut, että turkissa sanavartalossa ei ole vaihtelua toisin kuin suomessa (esim. käsi on sana, jossa on runsaasti vartalovaihtelua). Tällä perusteella voisi sanoa, että turkki on looginen kieli, suomi ei.
Voi jeesus! Opiskele kielitiedettä, ennen kuin alat pätemään!
Tuota noin, mä oon kyllä opiskellut. Mikset itse esittänyt jotain vasta-argumentteja?
Et ole opiskellut. Seuraavassa jotain tästä:
https://philosophy.stackexchange.com/questions/3937/how-come-that-a-cer…
It strongly depends what you mean by 'logical', but from philosophical point of view the most important is the ability to express logical topics, to speak logical etc.
The modern linguistic has refused the theory, that some languages are 'primitive' and it is not impossible to express some ideas in them. I've found this statement in very many scientific books about Africa, where in introduction about the African languages, there was a statement, that linguistics haven't found any example of modern human language, in which some ideas couldn't be expressed. Of course, languages have various vocabulary and isolated languages spoken by a few people tends to have limited vocabulary, but even among English speakers, most of them have limited vocabulary as single people, only the language as the whole has so wide vocabulary.
But note how little words in English are native English words. Most of them are from Latin, Greek and Latin languages. The same process can be applied to any other of human languages. So, if the whole philosophical library can be translated into any language, none of them can be considered less applicable for discussing logic issues as well. Therefore, no language is more logical than the other.
answered Oct 11 '12 at 6:52
FolksLord
Tuo ei liittynyt lainkaan siihen, mistä mä kirjoitin. Tuo oli semantiikkaa, mä puhuin morfologiasta. (Oletan, että voin nyt käyttää näitä kielitieteellisiä termejä, kun itse otit kielititeeen puheeksi.)
Yritä argumentoida mieluummin omin sanoin, älä niin, että googlaat is language logical ja sitten kopioit jonkun tekstin tänne, vaikkei se liity ollenkaan siihen, mistä oli puhe.
Sinun kannattaisi keskittyä viestimään tavalla, jolla voisit vähentää keskustelukumppanien aliarvioimista. Morfologia on ihan tavallinen termi, jonka kuka vaan sivistynyt ymmärtää. Ei tarvitse erikseen alleviivata sen käyttöä ja kysellä ymmärtääkö muut nyt varmasti.
Eri
Ohiksena: sinä aloit brassailla ekana kielitieteellä. Sinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruotsi on hyvin looginen kieli ja matematiikka on logiikkaa. En nyt ihan ymmärtä, mikä ruotsissa on vaikeaa.
Mikään kieli ei ole looginen.
No on "loogisempia" ja "vähemmän loogisia" kieliä, joskaan niiden erityispiirteet eivät ole tietenkään mistään logiikasta riippuvaisia. Loogisena kielenä voisi pitää sellaista kieltä, jossa vaikkapa taivutus menee tietyn kaavan mukaan eikä kaavasta juuri poiketa. Esimerkiksi suomi ja turkki ovat kieliä, joissa sanojen suhteita ilmaistaan sijapäätteillä. Turkkia en osaa, mutta olen kuullut, että turkissa sanavartalossa ei ole vaihtelua toisin kuin suomessa (esim. käsi on sana, jossa on runsaasti vartalovaihtelua). Tällä perusteella voisi sanoa, että turkki on looginen kieli, suomi ei.
Voi jeesus! Opiskele kielitiedettä, ennen kuin alat pätemään!
Tuota noin, mä oon kyllä opiskellut. Mikset itse esittänyt jotain vasta-argumentteja?
Et ole opiskellut. Seuraavassa jotain tästä:
https://philosophy.stackexchange.com/questions/3937/how-come-that-a-cer…
It strongly depends what you mean by 'logical', but from philosophical point of view the most important is the ability to express logical topics, to speak logical etc.
The modern linguistic has refused the theory, that some languages are 'primitive' and it is not impossible to express some ideas in them. I've found this statement in very many scientific books about Africa, where in introduction about the African languages, there was a statement, that linguistics haven't found any example of modern human language, in which some ideas couldn't be expressed. Of course, languages have various vocabulary and isolated languages spoken by a few people tends to have limited vocabulary, but even among English speakers, most of them have limited vocabulary as single people, only the language as the whole has so wide vocabulary.
But note how little words in English are native English words. Most of them are from Latin, Greek and Latin languages. The same process can be applied to any other of human languages. So, if the whole philosophical library can be translated into any language, none of them can be considered less applicable for discussing logic issues as well. Therefore, no language is more logical than the other.
answered Oct 11 '12 at 6:52
FolksLord
Tuo ei liittynyt lainkaan siihen, mistä mä kirjoitin. Tuo oli semantiikkaa, mä puhuin morfologiasta. (Oletan, että voin nyt käyttää näitä kielitieteellisiä termejä, kun itse otit kielititeeen puheeksi.)
Yritä argumentoida mieluummin omin sanoin, älä niin, että googlaat is language logical ja sitten kopioit jonkun tekstin tänne, vaikkei se liity ollenkaan siihen, mistä oli puhe.
Sinun kannattaisi keskittyä viestimään tavalla, jolla voisit vähentää keskustelukumppanien aliarvioimista. Morfologia on ihan tavallinen termi, jonka kuka vaan sivistynyt ymmärtää. Ei tarvitse erikseen alleviivata sen käyttöä ja kysellä ymmärtääkö muut nyt varmasti.
Eri
Ohiksena: sinä aloit brassailla ekana kielitieteellä. Sinä.
Yritäpä jaksaa lukea viestit loppuun asti ennen virhepäätelmien tekemistä kirjoittajasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruotsi on hyvin looginen kieli ja matematiikka on logiikkaa. En nyt ihan ymmärtä, mikä ruotsissa on vaikeaa.
Mikään kieli ei ole looginen.
No on "loogisempia" ja "vähemmän loogisia" kieliä, joskaan niiden erityispiirteet eivät ole tietenkään mistään logiikasta riippuvaisia. Loogisena kielenä voisi pitää sellaista kieltä, jossa vaikkapa taivutus menee tietyn kaavan mukaan eikä kaavasta juuri poiketa. Esimerkiksi suomi ja turkki ovat kieliä, joissa sanojen suhteita ilmaistaan sijapäätteillä. Turkkia en osaa, mutta olen kuullut, että turkissa sanavartalossa ei ole vaihtelua toisin kuin suomessa (esim. käsi on sana, jossa on runsaasti vartalovaihtelua). Tällä perusteella voisi sanoa, että turkki on looginen kieli, suomi ei.
Voi jeesus! Opiskele kielitiedettä, ennen kuin alat pätemään!
Tuota noin, mä oon kyllä opiskellut. Mikset itse esittänyt jotain vasta-argumentteja?
Et ole opiskellut. Seuraavassa jotain tästä:
https://philosophy.stackexchange.com/questions/3937/how-come-that-a-cer…
It strongly depends what you mean by 'logical', but from philosophical point of view the most important is the ability to express logical topics, to speak logical etc.
The modern linguistic has refused the theory, that some languages are 'primitive' and it is not impossible to express some ideas in them. I've found this statement in very many scientific books about Africa, where in introduction about the African languages, there was a statement, that linguistics haven't found any example of modern human language, in which some ideas couldn't be expressed. Of course, languages have various vocabulary and isolated languages spoken by a few people tends to have limited vocabulary, but even among English speakers, most of them have limited vocabulary as single people, only the language as the whole has so wide vocabulary.
But note how little words in English are native English words. Most of them are from Latin, Greek and Latin languages. The same process can be applied to any other of human languages. So, if the whole philosophical library can be translated into any language, none of them can be considered less applicable for discussing logic issues as well. Therefore, no language is more logical than the other.
answered Oct 11 '12 at 6:52
FolksLord
Tuo ei liittynyt lainkaan siihen, mistä mä kirjoitin. Tuo oli semantiikkaa, mä puhuin morfologiasta. (Oletan, että voin nyt käyttää näitä kielitieteellisiä termejä, kun itse otit kielititeeen puheeksi.)
Yritä argumentoida mieluummin omin sanoin, älä niin, että googlaat is language logical ja sitten kopioit jonkun tekstin tänne, vaikkei se liity ollenkaan siihen, mistä oli puhe.
Sinun kannattaisi keskittyä viestimään tavalla, jolla voisit vähentää keskustelukumppanien aliarvioimista. Morfologia on ihan tavallinen termi, jonka kuka vaan sivistynyt ymmärtää. Ei tarvitse erikseen alleviivata sen käyttöä ja kysellä ymmärtääkö muut nyt varmasti.
Eri
Huomasitko, "Eri", että hän ei varsinaisesti kirjoittanut mulle kovin rakentavasti?
Mun kokemuksen mukaan morfologia (kielitieteessä) ei ole sellainen juttu, jonka ihmiset ymmärtävät pelkän yleissivistyksen perusteella, enkä sen takia käytäkään sitä, kun asioista puhutaan yleistajuisella tasolla, vaan yksinkertaistan ja olen läpinäkyvämpi, mutta kun tämä henkilö nyt (ilman vasta-argumentteja) väitti, että en ole kielitiedettä opiskellut, niin oletin sitten, ettei niitä tarvitse selittää auki.
Kannattaa, "Eri", lukea koko keskustelu ennen siihen osallistumista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselläni jäi yliopisto suorittamatta juurikin ruotsin takia. Nyt olen pitkäaikaistytön. Muiden kurssien ka. oli noin. 4. Teknillinen ala.
Kerro vähän tarkemmin, miten voi olla, että jäi siitä ruotsin kurssista kiinni.
Virkamiesruotsi oli ainakin tuolloin pakollinen. En saanut kurssia läpi. Opintotuet loppui joten keskeytin opinnot. Dippatyö oli 90% valmis
Eli sen sijaan, että olisit uusinut kurssin tai käynyt jonkin kertauskurssin, päätit heittää opiskelemasi tutkinnon romukoppaan? Voi hyvänen aika.
No en olisi ikipäivänä saanut sitä ruotsia läpi. Pari kertaa sitä turhaan yritin. Kirjoitin ruotsista lukiossa a:n ja kirjoituksistakin oli loppuviimein aikaa jo noin 6 vuotta(intti+opinnot)
Olisit edes sen dippatyön tehnyt valmiiksi. Onhan ruotsinkurssia vaille valmis paljon parempi kuin ruotsinkurssia + diplomityötä vaille valmis. Ruosia olisit voinut tahkota sitten työelämässä, kyllä se jossain vaiheessa olisi läpi mennyt.
Musiikillinen lahjakkuus liittyy matemaattiseen. Sävelet ovat matemaattisia. Ei siis liity kielelliseen.