Osuuko hyvä kielipää ja matikkapää kovinkaan usein samaan ihmiseen?

Tottakai voi olla samaan aikaan matemaattinen ja kielellisesti lahjakas.

Mun mielestä on ihan vanhanaikaista höpinää ja tekosyy, ettei osaa kieliä kun on enemmän matikkapäätä tai päinvastoin.

Itse olen DI, puhun sujuvasti neljää kieltä (käytän näitä kaikkia päivittäin/lähes päivittäin), opiskelen viidettä vapaa-ajalla ja olen soittanut lapsesta asti kahta instrumenttiä... Sanoisin siis, että on höpöhöpö juttua, että kielellinen, matemaattinen tai musikaalinen lahjakkuus jotenkin poissulkisivat toisensa...

Minä. Lähes "autistinen" matikkapää ja absoluuttinen kielikorva, lisäksi liikunnallisesti lahjakas. Laulaminen ja piirtäminen 3v lapsen tasolla 😂

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osuu se joskus ainakin, oma lapseni on hyvä esimerkki. Itse olen hyvän kielipään yhdistänyt musikaaliseen lahjakkuuteen eli koska olen maailman epämusikaalisin, sen takia olen myös ihan onneton kielissä. Matikka kyllä sujuu.

Toisaalta musiikki on matikkaa, eli kyllä nekin tukee toisiaan.

Tutkimusten mukaan musiikin opiskelu tukee matematiikan opiskelua ja sama toisin päin. Musiikissahan on paljon sarjallisuutta, loogisia rakenteita jne. 

Kieletkin sujui ihan ookoo monella pitkän matikan lukijalla.

Kaikki oppiminen on joillekin helpompaa kuin toisille. Janan toisessa päässä ovat ne, jotka eivät opi äidinkieltäänkään. Hyvin harva heistä oppii edes prosentin ja prosenttiyksikön eroa, eli matikkakin tuottaa tuskaa.

Lahjakkuus on usein kapeaa, harvoin laaja-alaista, mutta ei matematiikka ja kielet ole toisensa poissulkevia. Kiinnostus ohjaa opoimista ja ikävä kyllä sosiaalinen paine.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osuu se joskus ainakin, oma lapseni on hyvä esimerkki. Itse olen hyvän kielipään yhdistänyt musikaaliseen lahjakkuuteen eli koska olen maailman epämusikaalisin, sen takia olen myös ihan onneton kielissä. Matikka kyllä sujuu.

Mun lapsella ei ole sävelkorvaa, mutta koska on matemaattisesti erittäin lahjakas, oppi pianoakin soittamaan todella hyvin lyhyessä ajassa. Hän on myös kielellisesti lahjakas, kielet tarttuvat häneen helposti.

Myös minä ja mies ollaan sekä matemaattisesti että kielellisesti lahjakkaita. En osaa sanoa onko yleisempää että on sekä että vai joko tai. Jos on matemaattisesti niin lahjakas että menee jo aspergerin puolelle, niin silloin ehkä tavallista useammin on vaikeuksia kielten kanssa - mukaanlukien äidinkieli. 

Miten asperger ja matemaattinen lahjakkuus liittyy toisiinsa? 

Mä en ylipäätään ymmärrä, miksi lahjakkuudesta jankutetaan niin paljon ja pohditaan, että onko henkilöllö nyt x-, y- vai ehkä z-pää. Joo, toki lahjakkuuseroja on, kaikista ei tule polyglotteja tai matematiikan nobelisteja vaikka miten tekisi töitä.

Kuitenkin tavallisen ihmisen kohdalla merkkaa paljon enemmän se, uskooko oppimiseen vai lahjakkuuteen. Tarkoitan tavallisuudella nyt sitä, että tavoitteet eivät ole tasolla "osaan 10 vierasta kieltä natiivitasolla / matematiikan nobelisti" vaan ennemmin "pääsen läpi virkamiesruotsista / valmistun matemaattis-luonnontieteelliseltä alalta". Lahjakkuuspuhe kannustaa olemaan edes yrittämättä ja sitten ei ainakaan kyvyt kehity.

https://www.hs.fi/elama/art-2000002887942.html

https://www.hs.fi/elama/art-2000005096914.html

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruotsi on hyvin looginen kieli ja matematiikka on logiikkaa. En nyt ihan ymmärtä, mikä ruotsissa on vaikeaa.

Mikään kieli ei ole looginen.

No on "loogisempia" ja "vähemmän loogisia" kieliä, joskaan niiden erityispiirteet eivät ole tietenkään mistään logiikasta riippuvaisia. Loogisena kielenä voisi pitää sellaista kieltä, jossa vaikkapa taivutus menee tietyn kaavan mukaan eikä kaavasta juuri poiketa. Esimerkiksi suomi ja turkki ovat kieliä, joissa sanojen suhteita ilmaistaan sijapäätteillä. Turkkia en osaa, mutta olen kuullut, että turkissa sanavartalossa ei ole vaihtelua toisin kuin suomessa (esim. käsi on sana, jossa on runsaasti vartalovaihtelua). Tällä perusteella voisi sanoa, että turkki on looginen kieli, suomi ei. 

Voi jeesus! Opiskele kielitiedettä, ennen kuin alat pätemään!

Tuota noin, mä oon kyllä opiskellut. Mikset itse esittänyt jotain vasta-argumentteja?

Et ole opiskellut. Seuraavassa jotain tästä:

https://philosophy.stackexchange.com/questions/3937/how-come-that-a-cer…

It strongly depends what you mean by 'logical', but from philosophical point of view the most important is the ability to express logical topics, to speak logical etc.

The modern linguistic has refused the theory, that some languages are 'primitive' and it is not impossible to express some ideas in them. I've found this statement in very many scientific books about Africa, where in introduction about the African languages, there was a statement, that linguistics haven't found any example of modern human language, in which some ideas couldn't be expressed. Of course, languages have various vocabulary and isolated languages spoken by a few people tends to have limited vocabulary, but even among English speakers, most of them have limited vocabulary as single people, only the language as the whole has so wide vocabulary.

But note how little words in English are native English words. Most of them are from Latin, Greek and Latin languages. The same process can be applied to any other of human languages. So, if the whole philosophical library can be translated into any language, none of them can be considered less applicable for discussing logic issues as well. Therefore, no language is more logical than the other.

answered Oct 11 '12 at 6:52

FolksLord

Tuossahan siis sanotaan, että riippuu "loogisuuden" määritelmästä ja sitten aletaan puhua filosofiasta ja merkityksen rakentumisesta.

Tässä keskustelussa taas loogisuudella on viitattu lähinnä esim. kielioppiin, joka on (aina epätäydellinen) kuvaus siitä, miten kieli toimii. Joistain kielistä on helpompi löytää systemaattisuutta, jolloin kuvauksesta tulee "loogisempi", eli on kielioppisääntö ja siihen vähän poikkeuksia (esim. ruotsi). Toisissa kielissä taas on kielioppisääntö ja siihen paljon poikkeuksia (esim. englanti). Tämä tosiaan johtuu siitä, että luonnollisessa kielessä kielioppia ei ole ns. suunniteltu, vaan se on kuvaus orgaanisesti syntyneestä järjestelmästä (vrt. keksityt kielet).

Tuossa sitaatissa nähdäkseni puhutaan ennemminkin siitä, että sanan ja tarkoitteen välillä ei ole loogista yhteyttä (eli ei ole mitään loogista syytä, miksi "koira" viittaa tiettyyn eläimeen ja "puu" tiettyyn kasviin eikä vaikka päinvastoin). Poikkeuksena onomatopoeettiset sanat, koska niiden muoto perustuu jonkun äänen matkimiseen. Tämä on kuitenkin ihan eri kysymys kuin kysymys siitä, onko joku kieli "looginen" siinä mielessä, sen olennainen kielioppi perustuu vähäiseen määrään sääntöjä joista on melko vähän poikkeuksia.

t.Eri

Sinulla on siis enemmän lihaksia kuin esim. Peter T. Danielsilla väittää, että joku kieli on loogisempi kuin joku toinen?

https://groups.google.com/forum/#!original/sci.lang/DxLNRQsbnKI/xvaz-om…

English is no more "logical" or "illogical" than any other language, and no language is "logical" in any meaningful sense.

Tunnen asperger-pojan ( tai miehen) joka luki lukiossa kaikkia mahdollisia kieliä ja sai kaikista erinomaiset arvosanat. Ongelmia arjen hallinnassa oli kuitenkin niin paljon, että yliopisto-opinnot eivät onnistuneet.

Ehkä matemaattisesti lahjakas asperger sitten olisi yhtä omistautunut sille matematiikalle kuin tälle ihmistyypille on tyypillistä, että olisi siinä lahjakkuuden ja omistautumisen seurauksena virtuoosi.

Mitäpä lahjakkuudella sitten tarkoitetaan. Olen opiskellut aika paljon kieliä, ja nykyisin töissä kansainvälisessä organisaatiossa, jossa näkee monenlaista kielenosaajaa erilaisine vahvuuksineen ja heikkouksineen. Joku puhuu näpsäkästi mutta kirjoituksessa on paljon virheitä (varsinkin ei foneettisissa kielissä, valokuvamuisti kirjoitusasusta on heillä huono), joku kirjoittaa hyvin mutta omaa tolkuttoman vahvan aksentin puhuessaan jne jne. Kielioppi on tietysti logiikkaa osittain (kunhan jaksaa muistaa poikkeukset), mutta puhutussa ja kirjoitetussa kielessä on aika paljon kyse matkimisesta. Joillekin sanat ja ilmaistu tarttuvat helposti sen enempää miettimättä ja ajan oloon se kielioppikin menee sitten oikein, looginenkin mieli puhuu aika tönkösti jos sanat eivät tule itsestään vaan ne pitää joka kerta kaivaa jostain muistista. Kyseessä taitaa olla enempi taito kuin tiede niiltä osin. Toki matematiikassa on osittain sama, tietyt tekniikat pitää opetella niin hyvin, ettei niitä tarvi joka kerta pähkäillä (ainakin soveltavissa tieteissä tai jossain lukiotason opinnoissa, puhtaan matematiikan yliopistotason opiskelusta saati tutkimuksesta en sano mitään... varmasti aivan eri tason juttu).

Kielten osaamisessa taas on niin monenlaisia rekistereitä myöskin, kuinka moni sitten osaa edes omaa äidinkieltään käyttää erityisen luovasti, aika harva. Saati vieraita kieliä, jossa sen tason osaamisen jolla kaunokirjallisuutta kirjoitetaan saavuttaminen ei kaikilta edes onnistuisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruotsi on hyvin looginen kieli ja matematiikka on logiikkaa. En nyt ihan ymmärtä, mikä ruotsissa on vaikeaa.

Mikään kieli ei ole looginen.

No on "loogisempia" ja "vähemmän loogisia" kieliä, joskaan niiden erityispiirteet eivät ole tietenkään mistään logiikasta riippuvaisia. Loogisena kielenä voisi pitää sellaista kieltä, jossa vaikkapa taivutus menee tietyn kaavan mukaan eikä kaavasta juuri poiketa. Esimerkiksi suomi ja turkki ovat kieliä, joissa sanojen suhteita ilmaistaan sijapäätteillä. Turkkia en osaa, mutta olen kuullut, että turkissa sanavartalossa ei ole vaihtelua toisin kuin suomessa (esim. käsi on sana, jossa on runsaasti vartalovaihtelua). Tällä perusteella voisi sanoa, että turkki on looginen kieli, suomi ei. 

Voi jeesus! Opiskele kielitiedettä, ennen kuin alat pätemään!

Tuota noin, mä oon kyllä opiskellut. Mikset itse esittänyt jotain vasta-argumentteja?

Et ole opiskellut. Seuraavassa jotain tästä:

https://philosophy.stackexchange.com/questions/3937/how-come-that-a-cer…

It strongly depends what you mean by 'logical', but from philosophical point of view the most important is the ability to express logical topics, to speak logical etc.

The modern linguistic has refused the theory, that some languages are 'primitive' and it is not impossible to express some ideas in them. I've found this statement in very many scientific books about Africa, where in introduction about the African languages, there was a statement, that linguistics haven't found any example of modern human language, in which some ideas couldn't be expressed. Of course, languages have various vocabulary and isolated languages spoken by a few people tends to have limited vocabulary, but even among English speakers, most of them have limited vocabulary as single people, only the language as the whole has so wide vocabulary.

But note how little words in English are native English words. Most of them are from Latin, Greek and Latin languages. The same process can be applied to any other of human languages. So, if the whole philosophical library can be translated into any language, none of them can be considered less applicable for discussing logic issues as well. Therefore, no language is more logical than the other.

answered Oct 11 '12 at 6:52

FolksLord

Tuossahan siis sanotaan, että riippuu "loogisuuden" määritelmästä ja sitten aletaan puhua filosofiasta ja merkityksen rakentumisesta.

Tässä keskustelussa taas loogisuudella on viitattu lähinnä esim. kielioppiin, joka on (aina epätäydellinen) kuvaus siitä, miten kieli toimii. Joistain kielistä on helpompi löytää systemaattisuutta, jolloin kuvauksesta tulee "loogisempi", eli on kielioppisääntö ja siihen vähän poikkeuksia (esim. ruotsi). Toisissa kielissä taas on kielioppisääntö ja siihen paljon poikkeuksia (esim. englanti). Tämä tosiaan johtuu siitä, että luonnollisessa kielessä kielioppia ei ole ns. suunniteltu, vaan se on kuvaus orgaanisesti syntyneestä järjestelmästä (vrt. keksityt kielet).

Tuossa sitaatissa nähdäkseni puhutaan ennemminkin siitä, että sanan ja tarkoitteen välillä ei ole loogista yhteyttä (eli ei ole mitään loogista syytä, miksi "koira" viittaa tiettyyn eläimeen ja "puu" tiettyyn kasviin eikä vaikka päinvastoin). Poikkeuksena onomatopoeettiset sanat, koska niiden muoto perustuu jonkun äänen matkimiseen. Tämä on kuitenkin ihan eri kysymys kuin kysymys siitä, onko joku kieli "looginen" siinä mielessä, sen olennainen kielioppi perustuu vähäiseen määrään sääntöjä joista on melko vähän poikkeuksia.

t.Eri

Sinulla on siis enemmän lihaksia kuin esim. Peter T. Danielsilla väittää, että joku kieli on loogisempi kuin joku toinen?

https://groups.google.com/forum/#!original/sci.lang/DxLNRQsbnKI/xvaz-om…

English is no more "logical" or "illogical" than any other language, and no language is "logical" in any meaningful sense.

Edelleen, riippuu logiikan määritelmästä ja siitä, mikä kenellekin on merkityksellistä. Vieraan kielen opiskelijalle vähäisiin sääntöihin ja niihin liittyyviin poikkeuksiin perustuva kokemus kielen loogisuudesta voi olla merkityksellinen.

Onko sulla mun esittämään argumenttiin joku oikea vasta-argumentti vai vaan auktoriteettiin vetoamista ja linkkejä johonkin epämääräiseen googleryhmäkeskusteluun?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruotsi on hyvin looginen kieli ja matematiikka on logiikkaa. En nyt ihan ymmärtä, mikä ruotsissa on vaikeaa.

Mikään kieli ei ole looginen.

No on "loogisempia" ja "vähemmän loogisia" kieliä, joskaan niiden erityispiirteet eivät ole tietenkään mistään logiikasta riippuvaisia. Loogisena kielenä voisi pitää sellaista kieltä, jossa vaikkapa taivutus menee tietyn kaavan mukaan eikä kaavasta juuri poiketa. Esimerkiksi suomi ja turkki ovat kieliä, joissa sanojen suhteita ilmaistaan sijapäätteillä. Turkkia en osaa, mutta olen kuullut, että turkissa sanavartalossa ei ole vaihtelua toisin kuin suomessa (esim. käsi on sana, jossa on runsaasti vartalovaihtelua). Tällä perusteella voisi sanoa, että turkki on looginen kieli, suomi ei. 

Voi jeesus! Opiskele kielitiedettä, ennen kuin alat pätemään!

Tuota noin, mä oon kyllä opiskellut. Mikset itse esittänyt jotain vasta-argumentteja?

Et ole opiskellut. Seuraavassa jotain tästä:

https://philosophy.stackexchange.com/questions/3937/how-come-that-a-cer…

It strongly depends what you mean by 'logical', but from philosophical point of view the most important is the ability to express logical topics, to speak logical etc.

The modern linguistic has refused the theory, that some languages are 'primitive' and it is not impossible to express some ideas in them. I've found this statement in very many scientific books about Africa, where in introduction about the African languages, there was a statement, that linguistics haven't found any example of modern human language, in which some ideas couldn't be expressed. Of course, languages have various vocabulary and isolated languages spoken by a few people tends to have limited vocabulary, but even among English speakers, most of them have limited vocabulary as single people, only the language as the whole has so wide vocabulary.

But note how little words in English are native English words. Most of them are from Latin, Greek and Latin languages. The same process can be applied to any other of human languages. So, if the whole philosophical library can be translated into any language, none of them can be considered less applicable for discussing logic issues as well. Therefore, no language is more logical than the other.

answered Oct 11 '12 at 6:52

FolksLord

Tuossahan siis sanotaan, että riippuu "loogisuuden" määritelmästä ja sitten aletaan puhua filosofiasta ja merkityksen rakentumisesta.

Tässä keskustelussa taas loogisuudella on viitattu lähinnä esim. kielioppiin, joka on (aina epätäydellinen) kuvaus siitä, miten kieli toimii. Joistain kielistä on helpompi löytää systemaattisuutta, jolloin kuvauksesta tulee "loogisempi", eli on kielioppisääntö ja siihen vähän poikkeuksia (esim. ruotsi). Toisissa kielissä taas on kielioppisääntö ja siihen paljon poikkeuksia (esim. englanti). Tämä tosiaan johtuu siitä, että luonnollisessa kielessä kielioppia ei ole ns. suunniteltu, vaan se on kuvaus orgaanisesti syntyneestä järjestelmästä (vrt. keksityt kielet).

Tuossa sitaatissa nähdäkseni puhutaan ennemminkin siitä, että sanan ja tarkoitteen välillä ei ole loogista yhteyttä (eli ei ole mitään loogista syytä, miksi "koira" viittaa tiettyyn eläimeen ja "puu" tiettyyn kasviin eikä vaikka päinvastoin). Poikkeuksena onomatopoeettiset sanat, koska niiden muoto perustuu jonkun äänen matkimiseen. Tämä on kuitenkin ihan eri kysymys kuin kysymys siitä, onko joku kieli "looginen" siinä mielessä, sen olennainen kielioppi perustuu vähäiseen määrään sääntöjä joista on melko vähän poikkeuksia.

t.Eri

Sinulla on siis enemmän lihaksia kuin esim. Peter T. Danielsilla väittää, että joku kieli on loogisempi kuin joku toinen?

https://groups.google.com/forum/#!original/sci.lang/DxLNRQsbnKI/xvaz-om…

English is no more "logical" or "illogical" than any other language, and no language is "logical" in any meaningful sense.

Edelleen, riippuu logiikan määritelmästä ja siitä, mikä kenellekin on merkityksellistä. Vieraan kielen opiskelijalle vähäisiin sääntöihin ja niihin liittyyviin poikkeuksiin perustuva kokemus kielen loogisuudesta voi olla merkityksellinen.

Onko sulla mun esittämään argumenttiin joku oikea vasta-argumentti vai vaan auktoriteettiin vetoamista ja linkkejä johonkin epämääräiseen googleryhmäkeskusteluun?

Voi hyvä jumala sun kanssas!

https://en.wikipedia.org/wiki/Peter_T._Daniels

Ne korreloivat positiivisesti. Jos jollain on hyvä matikkapää, niin sitten hänellä on satunnaisesti valittua yksilöä todennäköisemmin myös hyvä kielipää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruotsi on hyvin looginen kieli ja matematiikka on logiikkaa. En nyt ihan ymmärtä, mikä ruotsissa on vaikeaa.

Mikään kieli ei ole looginen.

No on "loogisempia" ja "vähemmän loogisia" kieliä, joskaan niiden erityispiirteet eivät ole tietenkään mistään logiikasta riippuvaisia. Loogisena kielenä voisi pitää sellaista kieltä, jossa vaikkapa taivutus menee tietyn kaavan mukaan eikä kaavasta juuri poiketa. Esimerkiksi suomi ja turkki ovat kieliä, joissa sanojen suhteita ilmaistaan sijapäätteillä. Turkkia en osaa, mutta olen kuullut, että turkissa sanavartalossa ei ole vaihtelua toisin kuin suomessa (esim. käsi on sana, jossa on runsaasti vartalovaihtelua). Tällä perusteella voisi sanoa, että turkki on looginen kieli, suomi ei. 

Voi jeesus! Opiskele kielitiedettä, ennen kuin alat pätemään!

Tuota noin, mä oon kyllä opiskellut. Mikset itse esittänyt jotain vasta-argumentteja?

Et ole opiskellut. Seuraavassa jotain tästä:

https://philosophy.stackexchange.com/questions/3937/how-come-that-a-cer…

It strongly depends what you mean by 'logical', but from philosophical point of view the most important is the ability to express logical topics, to speak logical etc.

The modern linguistic has refused the theory, that some languages are 'primitive' and it is not impossible to express some ideas in them. I've found this statement in very many scientific books about Africa, where in introduction about the African languages, there was a statement, that linguistics haven't found any example of modern human language, in which some ideas couldn't be expressed. Of course, languages have various vocabulary and isolated languages spoken by a few people tends to have limited vocabulary, but even among English speakers, most of them have limited vocabulary as single people, only the language as the whole has so wide vocabulary.

But note how little words in English are native English words. Most of them are from Latin, Greek and Latin languages. The same process can be applied to any other of human languages. So, if the whole philosophical library can be translated into any language, none of them can be considered less applicable for discussing logic issues as well. Therefore, no language is more logical than the other.

answered Oct 11 '12 at 6:52

FolksLord

Tuossahan siis sanotaan, että riippuu "loogisuuden" määritelmästä ja sitten aletaan puhua filosofiasta ja merkityksen rakentumisesta.

Tässä keskustelussa taas loogisuudella on viitattu lähinnä esim. kielioppiin, joka on (aina epätäydellinen) kuvaus siitä, miten kieli toimii. Joistain kielistä on helpompi löytää systemaattisuutta, jolloin kuvauksesta tulee "loogisempi", eli on kielioppisääntö ja siihen vähän poikkeuksia (esim. ruotsi). Toisissa kielissä taas on kielioppisääntö ja siihen paljon poikkeuksia (esim. englanti). Tämä tosiaan johtuu siitä, että luonnollisessa kielessä kielioppia ei ole ns. suunniteltu, vaan se on kuvaus orgaanisesti syntyneestä järjestelmästä (vrt. keksityt kielet).

Tuossa sitaatissa nähdäkseni puhutaan ennemminkin siitä, että sanan ja tarkoitteen välillä ei ole loogista yhteyttä (eli ei ole mitään loogista syytä, miksi "koira" viittaa tiettyyn eläimeen ja "puu" tiettyyn kasviin eikä vaikka päinvastoin). Poikkeuksena onomatopoeettiset sanat, koska niiden muoto perustuu jonkun äänen matkimiseen. Tämä on kuitenkin ihan eri kysymys kuin kysymys siitä, onko joku kieli "looginen" siinä mielessä, sen olennainen kielioppi perustuu vähäiseen määrään sääntöjä joista on melko vähän poikkeuksia.

t.Eri

Sinulla on siis enemmän lihaksia kuin esim. Peter T. Danielsilla väittää, että joku kieli on loogisempi kuin joku toinen?

https://groups.google.com/forum/#!original/sci.lang/DxLNRQsbnKI/xvaz-om…

English is no more "logical" or "illogical" than any other language, and no language is "logical" in any meaningful sense.

Edelleen, riippuu logiikan määritelmästä ja siitä, mikä kenellekin on merkityksellistä. Vieraan kielen opiskelijalle vähäisiin sääntöihin ja niihin liittyyviin poikkeuksiin perustuva kokemus kielen loogisuudesta voi olla merkityksellinen.

Onko sulla mun esittämään argumenttiin joku oikea vasta-argumentti vai vaan auktoriteettiin vetoamista ja linkkejä johonkin epämääräiseen googleryhmäkeskusteluun?

Eiköhän tuo toinen koita sanoa juuri tätä. Logiikka ei ole millään lailla sidoksissa mihinkään tiettyyn logiikkaan, ne on kaikki logiikoita. Toiset on intuitiivisempia ja kuvattavissa harvemmilla säännöillä kuin toiset, mutta ei ne ole yhtään sen enemmän tai vähemmän "loogisia". Tällaisen aiheen käsittelyssä ei kannata käyttää arkikielen termistöä, se ei ole riittävän täsmällistä.

Vierailija kirjoitti:

Ruotsi on hyvin looginen kieli ja matematiikka on logiikkaa. En nyt ihan ymmärtä, mikä ruotsissa on vaikeaa.

Mä en kanskaan ymmärrä mikä porukalla siinä mättää. Kielenä ihan hiton paljon helpompi kuin englanti. Englantia osaan huonommin kuin keskimääräinen suomalainen, vaikka sitä on opetettu ala-asteella, yläasteella, amiksessa ja ammattikorkeakoulussa ja lopputulos oli se, että maksoin kaverille 30€ siitä, että kirjoitti mun opparin tiivistelmän englanniksi, kun en itse sitä osannut. Ruotsia vain yläasteella, amiksessa kerrattiin ysin kirjaa, muutama vuosi taukoa ja kaikki unohdettu amkissa ja sieltä kaikki kertauskurssit mitkä muuten kävin englannistakin. Lopputulos nyt on se, että osaan ruotsin kieliopin lähes täydellisesti ja ainoo mikä pätkii on onneton sanaston osaaminen, mutta pärjään kielellä Ruotsissa toisin kun moni muu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruotsi on hyvin looginen kieli ja matematiikka on logiikkaa. En nyt ihan ymmärtä, mikä ruotsissa on vaikeaa.

Mikään kieli ei ole looginen.

No on "loogisempia" ja "vähemmän loogisia" kieliä, joskaan niiden erityispiirteet eivät ole tietenkään mistään logiikasta riippuvaisia. Loogisena kielenä voisi pitää sellaista kieltä, jossa vaikkapa taivutus menee tietyn kaavan mukaan eikä kaavasta juuri poiketa. Esimerkiksi suomi ja turkki ovat kieliä, joissa sanojen suhteita ilmaistaan sijapäätteillä. Turkkia en osaa, mutta olen kuullut, että turkissa sanavartalossa ei ole vaihtelua toisin kuin suomessa (esim. käsi on sana, jossa on runsaasti vartalovaihtelua). Tällä perusteella voisi sanoa, että turkki on looginen kieli, suomi ei. 

Voi jeesus! Opiskele kielitiedettä, ennen kuin alat pätemään!

Tuota noin, mä oon kyllä opiskellut. Mikset itse esittänyt jotain vasta-argumentteja?

Et ole opiskellut. Seuraavassa jotain tästä:

https://philosophy.stackexchange.com/questions/3937/how-come-that-a-cer…

It strongly depends what you mean by 'logical', but from philosophical point of view the most important is the ability to express logical topics, to speak logical etc.

The modern linguistic has refused the theory, that some languages are 'primitive' and it is not impossible to express some ideas in them. I've found this statement in very many scientific books about Africa, where in introduction about the African languages, there was a statement, that linguistics haven't found any example of modern human language, in which some ideas couldn't be expressed. Of course, languages have various vocabulary and isolated languages spoken by a few people tends to have limited vocabulary, but even among English speakers, most of them have limited vocabulary as single people, only the language as the whole has so wide vocabulary.

But note how little words in English are native English words. Most of them are from Latin, Greek and Latin languages. The same process can be applied to any other of human languages. So, if the whole philosophical library can be translated into any language, none of them can be considered less applicable for discussing logic issues as well. Therefore, no language is more logical than the other.

answered Oct 11 '12 at 6:52

FolksLord

Tuossahan siis sanotaan, että riippuu "loogisuuden" määritelmästä ja sitten aletaan puhua filosofiasta ja merkityksen rakentumisesta.

Tässä keskustelussa taas loogisuudella on viitattu lähinnä esim. kielioppiin, joka on (aina epätäydellinen) kuvaus siitä, miten kieli toimii. Joistain kielistä on helpompi löytää systemaattisuutta, jolloin kuvauksesta tulee "loogisempi", eli on kielioppisääntö ja siihen vähän poikkeuksia (esim. ruotsi). Toisissa kielissä taas on kielioppisääntö ja siihen paljon poikkeuksia (esim. englanti). Tämä tosiaan johtuu siitä, että luonnollisessa kielessä kielioppia ei ole ns. suunniteltu, vaan se on kuvaus orgaanisesti syntyneestä järjestelmästä (vrt. keksityt kielet).

Tuossa sitaatissa nähdäkseni puhutaan ennemminkin siitä, että sanan ja tarkoitteen välillä ei ole loogista yhteyttä (eli ei ole mitään loogista syytä, miksi "koira" viittaa tiettyyn eläimeen ja "puu" tiettyyn kasviin eikä vaikka päinvastoin). Poikkeuksena onomatopoeettiset sanat, koska niiden muoto perustuu jonkun äänen matkimiseen. Tämä on kuitenkin ihan eri kysymys kuin kysymys siitä, onko joku kieli "looginen" siinä mielessä, sen olennainen kielioppi perustuu vähäiseen määrään sääntöjä joista on melko vähän poikkeuksia.

t.Eri

Sinulla on siis enemmän lihaksia kuin esim. Peter T. Danielsilla väittää, että joku kieli on loogisempi kuin joku toinen?

https://groups.google.com/forum/#!original/sci.lang/DxLNRQsbnKI/xvaz-om…

English is no more "logical" or "illogical" than any other language, and no language is "logical" in any meaningful sense.

Edelleen, riippuu logiikan määritelmästä ja siitä, mikä kenellekin on merkityksellistä. Vieraan kielen opiskelijalle vähäisiin sääntöihin ja niihin liittyyviin poikkeuksiin perustuva kokemus kielen loogisuudesta voi olla merkityksellinen.

Onko sulla mun esittämään argumenttiin joku oikea vasta-argumentti vai vaan auktoriteettiin vetoamista ja linkkejä johonkin epämääräiseen googleryhmäkeskusteluun?

Eiköhän tuo toinen koita sanoa juuri tätä. Logiikka ei ole millään lailla sidoksissa mihinkään tiettyyn logiikkaan, ne on kaikki logiikoita. Toiset on intuitiivisempia ja kuvattavissa harvemmilla säännöillä kuin toiset, mutta ei ne ole yhtään sen enemmän tai vähemmän "loogisia". Tällaisen aiheen käsittelyssä ei kannata käyttää arkikielen termistöä, se ei ole riittävän täsmällistä.

Mä en näe mitään syytä, miksi ei voisi sanoa, että järjestelmä, joka on kuvattavissa säännöillä, joihin ei ole poikkeuksia, on loogisempi kuin järjestelmä, jota ei voi kuvailla säännöillä, joihin ei ole poikkeuksia. Mutta miten vain.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itselläni jäi yliopisto suorittamatta juurikin ruotsin takia. Nyt olen pitkäaikaistytön. Muiden kurssien ka. oli noin. 4. Teknillinen ala.

Kerro vähän tarkemmin, miten voi olla, että jäi siitä ruotsin kurssista kiinni. 

Virkamiesruotsi oli ainakin tuolloin pakollinen. En saanut kurssia läpi. Opintotuet loppui joten keskeytin opinnot. Dippatyö oli 90% valmis

Eli sen sijaan, että olisit uusinut kurssin tai käynyt jonkin kertauskurssin, päätit heittää opiskelemasi tutkinnon romukoppaan? Voi hyvänen aika.

No en olisi ikipäivänä saanut sitä ruotsia läpi. Pari kertaa sitä turhaan yritin. Kirjoitin ruotsista lukiossa a:n ja kirjoituksistakin oli loppuviimein aikaa jo noin 6 vuotta(intti+opinnot)

No ihan varmasti olisit, kun olisit mennyt juttelemaan opettajan kanssa. Mä muistan, kun mulla oli se suullinen ruotsintentti, ja olin siinä aivan surkea, mutta niin se vain meni läpi. Mulla oli myös pitkä aika ruotsinopinnoista.

Jos tämä tarina on totta, niin huh huh!

Sä olet ilmeisesti käynyt samaa yliopistoa kuin Sanna Marin joka on saanut virkamiesruotsin ilmeisesti säälistä läpi kun ei pysty puhumaan sanaakaan ruotsia. Ei kaikissa yliopistoissa onnistu tällainen.

Itse olen kanssa saanut korkeakoulussa virkamiesruotsin läpi ykkösellä. Ostin opetusta tuttavalta, joka suomenruotsalainen. Kun kurssi läpi, niin välittömästi pään nollaus juomalla itsensä sammuksiin. Olen ihan onneton ruotsissa vieläkin. Ei jäänyt mitään mieleen.

Minulla.

Sekä minä että veljeni pärjäsimme ihan mainiosti sekä pitkässä matematiikassa että kielissä. Monilla on sellsinen asenne matematiikkaan tsi kieliin, joka estää oppimisen. Ei ne asiat ilman opiskelua sinne päähän sujahda.

Minulla on matikka ja kielet olleet molemmat vahvoja. Olen muusikko, ja usein kyllä sanotaan että muusikoilla on kielipäätä ja matikkapäätä.

Itse miellän oppimiskykyni niin, että minun on helpointa oppia tekemällä, ei lukemalla. Matikassa ja kielissä tehtiin paljon tehtäviä joten ne tuntuivat minusta käytännönläheisiltä (ja soittamista opitaan soittamalla, ei voi kirjoista lukea). Reaaliaineiden lukeminen oli ja on edelleen aika tuskaa. Omana aikana reaalin opiskelu oli aika pitkälti lukemista ja kalvosulkeisia. Varmaan nykykoulun hieman toiminnallisempi opiskelutapa olisi sopinut itselleni paremmin.

Välillä hävettää esim oma historiantuntemus. Olen koittanut paikata tätä aikuisiällä esim. historiaan pohjautuvia leffoja katsomalla. Kielistä luin koulussa saksan ja englannin pitkänä, sekä pakollisen ruotsin. Aikuisiällä olen huvikseni opetellut alkeita eri kielistä, espanja, ranska, italia ja hollanti ainakin. Mitään eksoottisempia kieliä en ole uskaltautunut vielä kokeilemaan...