Osuuko hyvä kielipää ja matikkapää kovinkaan usein samaan ihmiseen?
Opiskelen teknillisessä yliopistossa. Yliopistotason matematiikka ja fysiikka lastenleikkiä. Ei mitään ongelmia, joka kurssista arvosana 5. Mutta ruotsista en tunnu selviävän laisinkaan. Varmaan jää kandin paperit siitä kiinni.
Ruotsinopettaja taas totesi, ettei itse ymmärtäisi yliopiston matematiikkaa.
Kommentit (210)
Mulla on pitkästä matikasta lukiosta 10 ja yo-kirjoituksista L. Puhun 8 eri kieltä. Pidän matematiikkaa vahvempana, sitä ei sillä tavalla ole tarvinnut opetella tai opiskella.
Nykyisten tutkimusten mukaan sun pitäis olla suhteellisen monipuolisesti taitava, yleisälykkyys on nykyään se vallitsevin teoria. Eli jos on älykäs, on yleensä monilla osa-alueilla taitava. Varmaan tossa ruotsissa on kyse motivaatiosta, itellä se kans tökkii ja siirrän sitä kurssia kokoajan vaan eteenpäin. Muuten ei mitään ongelmia yliopisto-opinnoissa.
Välillä osuu ja välillä ei. Itselleni kielet ovat helppoja, ajattelen asioita englanniksi paljon, ja sekoitan suomea ja englantia joskus keskenään puhuessani asioita, joita haluan korostaa. Matemaattinen pää on surkea sen takia vain, koska matikka ei minua kiinnosta, ei sen takia, etten sitä ymmärtäisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikuisena kiinnostuin eräästä afrikkalaisesta heimokielestä, jota ei tietenkään voi opiskella Suomessa. Netistä löysin opiskelumateriaalia, sanakirjan jne. Nyt osaan kieltä hyvin, ihan itseopiskelun tuloksena.
Niin varmaan.
Jatoo maŋ turunee le, kabiriŋ wuloo dooyaa be hawoo ne.
Leijona ei käänny, kun pieni koira haukkuu.
Minä olen huono matikassa, en vaan tajua sitä, joten ei ole motivaatiotakaan perehtyä siihen. Kielissä olen hyvä. Musiikki oli minulla koulussa 7-8 luokkaa, ei paras muttei kovin huonokaan.
Osuu. Isällä on hyvä matikkapää, äidillä hyvä kielipää, minä ja veli saatiin molemmat 😎
Minusta jos ihmisellä on hyvä muisti tai hän osaa käyttää muistitekniikoita, hän pääsee pitkälle ihan missä tahansa teoreettisessa opiskelussa. Oli sitten kyseessä matikka tai kielet.
Kielellinen lahjakkuus on minusta eri asia kuin pelkkä kielen mekaaninen osaaminen. Kielellisesti lahjakas ihminen käyttää kieltä taitavasti, omaperäisesti, intuitiivisesti. Oli sitten kyseessä vieras tai äidinkieli.
Tällainen lahjakkuus ei minusta kulje yhdessä matemaattisen lahjakkuuden kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Ruotsi on hyvin looginen kieli ja matematiikka on logiikkaa. En nyt ihan ymmärtä, mikä ruotsissa on vaikeaa.
Koska se ei kiinnosta yhtään, on tylsä ja ruma kieli. Sellaisen opiskeluun ei ole minkäänlaista halua tuhlata aikaa.
Nää eri älykkyyden lajit taitaa olla tsoukkeja.
Harvemmin, esim eräs mies on joku matikkanero. Asui yli 10 v usassa ja puhui sen jälkeenkin enkkua murteella. Osasi kyllä kirjoittaa ihan oikein.
Kummipoikani on hyvä matikassa ja kielissä. Eihän se ole kumma koska oikeasti lingvistiikka on loogista ja ajattelutapa on samanlainen. Itse olin koulussa kielinero ja matikka ei juurikaan kiinnostanut. Enemmän johtui ehkä opettajista silloin. Myöhemmin olen opiskellut sekä matikkaa että lingvistiikkaa yliopistossa. Olin jopa parempi matikassa, mutta sekin mielestäni johtui eniten opettajasta ja opetusilmapiiristä.