Lue keskustelun säännöt.
Osuuko hyvä kielipää ja matikkapää kovinkaan usein samaan ihmiseen?
Opiskelen teknillisessä yliopistossa. Yliopistotason matematiikka ja fysiikka lastenleikkiä. Ei mitään ongelmia, joka kurssista arvosana 5. Mutta ruotsista en tunnu selviävän laisinkaan. Varmaan jää kandin paperit siitä kiinni.
Ruotsinopettaja taas totesi, ettei itse ymmärtäisi yliopiston matematiikkaa.
Kommentit (210)
Eri aivopuoliskoissa nuo kyvykkeedet melko pitkälti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Osuu se joskus ainakin, oma lapseni on hyvä esimerkki. Itse olen hyvän kielipään yhdistänyt musikaaliseen lahjakkuuteen eli koska olen maailman epämusikaalisin, sen takia olen myös ihan onneton kielissä. Matikka kyllä sujuu.
Miten teillä muilla? Jos olette hyviä kielissä, onko teillä myös hyvä lauluääni? Minulle kielet ovat helppoja, mutta en osaa laulaa.
Vierailija kirjoitti:
Osuu eikä ole edes harvinaista. Harvinaisempaa on, että vasemman ja oikean aivopuoliskon vahvuudet eli rationaalisuus (matematiikka, logiikka) ja luovuus (taiteellisuus) yhdistyvät ihmisessä. Niitäkin kyllä on esimerkiksi Leonardo Da Vinci.
Lukiossa oli yhtä aikaa kaveri joka oli kaikessa hyvä. Matematiikassa ihan yliveto mutta oli erittäin hyvä piirtämään ja erittäin musikaalinen myös. Taisi olla tosi hyvä myös liikunnassa. Äärimmäisen rasittava tapaus! Nykyään ylilääkärinä.
Omissa lapsissa näkyy sekä matemaattisuus että hyvä kielipää kaikissa, mutta musikaalisuus vain kahdessa.
No jaa... mulla on DI-puoliso joka puhuu sujuvasti ruotsia ja englantia (tekee töitä näillä kielillä) sekä lisäksi hyvin ranskaa ja auttavasti venäjää. Ja on siis erittäin hyvä matikassa ja fysiikassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole mitään hyvää kielipäätä. Asia riippuu siitä, miten paljon aikaa ja vaivaa käyttää opiskeluun.
Täh? Tottakai on olemassa kielipää
Tiedätkö, että kielelliset vähemmistöt maailmassa oppivat ympäristön kieliä, vaikka ovat samalla lailla tyhmiä ja viisaita kuin kaikki muut?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osuu se joskus ainakin, oma lapseni on hyvä esimerkki. Itse olen hyvän kielipään yhdistänyt musikaaliseen lahjakkuuteen eli koska olen maailman epämusikaalisin, sen takia olen myös ihan onneton kielissä. Matikka kyllä sujuu.
Toisaalta musiikki on matikkaa, eli kyllä nekin tukee toisiaan.
Multa tulee suusta jänis istui maassa sanat ukko nooa nuotilla ja mitään en ymmärrä :) Olen mieltänyt musiikin (lähinnä laulamisen) matkimiseksi niin kuin kieletkin. Muistan kielen sanat aina vaan "sinne päin", multa puuttuu se joku korva siitä mikä kertoisi onko se oikein vai ei,. Sama korva puuttuu musiikin suhteen.,
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Useimmiten se kai on jompikumpi.
Mut kaippa sitä kieltäkin yleensä välttävästi/riittävästi pystyy oppiin yleeensä. Ei se valmistuminen siitä jää kiinni, pääset läpi jos ei muusta niin säälistä.
Suomea olen välttävästi oppinut kirjoittaan, korkeintaan yhdyssanoissa arpomista ;)
T. DI
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruotsi on hyvin looginen kieli ja matematiikka on logiikkaa. En nyt ihan ymmärtä, mikä ruotsissa on vaikeaa.
Mikään kieli ei ole looginen.
No on "loogisempia" ja "vähemmän loogisia" kieliä, joskaan niiden erityispiirteet eivät ole tietenkään mistään logiikasta riippuvaisia. Loogisena kielenä voisi pitää sellaista kieltä, jossa vaikkapa taivutus menee tietyn kaavan mukaan eikä kaavasta juuri poiketa. Esimerkiksi suomi ja turkki ovat kieliä, joissa sanojen suhteita ilmaistaan sijapäätteillä. Turkkia en osaa, mutta olen kuullut, että turkissa sanavartalossa ei ole vaihtelua toisin kuin suomessa (esim. käsi on sana, jossa on runsaasti vartalovaihtelua). Tällä perusteella voisi sanoa, että turkki on looginen kieli, suomi ei.
Voi jeesus! Opiskele kielitiedettä, ennen kuin alat pätemään!
Hihhih. "Alat pätemään". Pätiessä vois olla parempi käyttää sitä aiemmin ainoana hyväksyttynä muotona pidettyä "alkaa päteä"-vaihtoehtoa. Rektio. Ihan tyyliseikkavinkki tämä, kaltaisillesi ärsyttäville kielinatseille :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Maailmassa on ihmisiä jotka osaavat kymmeniä kieliä sujuvasti ja saattavat hallita samasta kielestä useita eri murteitakin. Kyllä heillä varmaan myös jotakin synnynnäistä lahjakkuutta on.
Samoin kuin huippuluokan matemaatikoillakin, joita ei ole edes kovin paljon.
Itselläni jäi yliopisto suorittamatta juurikin ruotsin takia. Nyt olen pitkäaikaistytön. Muiden kurssien ka. oli noin. 4. Teknillinen ala.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruotsi on hyvin looginen kieli ja matematiikka on logiikkaa. En nyt ihan ymmärtä, mikä ruotsissa on vaikeaa.
Mikään kieli ei ole looginen.
No on "loogisempia" ja "vähemmän loogisia" kieliä, joskaan niiden erityispiirteet eivät ole tietenkään mistään logiikasta riippuvaisia. Loogisena kielenä voisi pitää sellaista kieltä, jossa vaikkapa taivutus menee tietyn kaavan mukaan eikä kaavasta juuri poiketa. Esimerkiksi suomi ja turkki ovat kieliä, joissa sanojen suhteita ilmaistaan sijapäätteillä. Turkkia en osaa, mutta olen kuullut, että turkissa sanavartalossa ei ole vaihtelua toisin kuin suomessa (esim. käsi on sana, jossa on runsaasti vartalovaihtelua). Tällä perusteella voisi sanoa, että turkki on looginen kieli, suomi ei.
Voi jeesus! Opiskele kielitiedettä, ennen kuin alat pätemään!
Hihhih. "Alat pätemään". Pätiessä vois olla parempi käyttää sitä aiemmin ainoana hyväksyttynä muotona pidettyä "alkaa päteä"-vaihtoehtoa. Rektio. Ihan tyyliseikkavinkki tämä, kaltaisillesi ärsyttäville kielinatseille :)
En ole tuo vastaaja, vaan se edellinen, mutta nykyään ne molemmat rektiot ovat yleiskielessä hyväksyttyjä.
Vierailija kirjoitti:
Itselläni jäi yliopisto suorittamatta juurikin ruotsin takia. Nyt olen pitkäaikaistytön. Muiden kurssien ka. oli noin. 4. Teknillinen ala.
Kerro vähän tarkemmin, miten voi olla, että jäi siitä ruotsin kurssista kiinni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei ole mitään hyvää kielipäätä. Asia riippuu siitä, miten paljon aikaa ja vaivaa käyttää opiskeluun.
Tuo ei kyllä pidä paikkaansa. Toki jokainen oppii, jos on motivaatiota ja sitkeyttä, mutta on kielellistä lahjakkuuttakin, verbaalinen lahjakkuus on itse asiassa yksi älykkyyden osa-alue ja sitä voidaan mitata kielellisen älykkyyden testillä.
Itse olen myös kielellisesti lahjakas, ja siis ihan tuollaisella tutkimuksellakin on asiaa tutkittu. Mutta en mitään verrattuna yhteen kollegaan, joka osaa ihan valtavan määrän kieliä ja saattaa kesäloman jälkeen kertoa, että "opiskelin italian kesälomalla". Ja siis todellakin osaa sen sitten, tekee töitä kääntäjänä eli ei ole kyse mistään "osaan tilata olutta baarissa" -kielenosaamisen tasosta.
10
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruotsi on hyvin looginen kieli ja matematiikka on logiikkaa. En nyt ihan ymmärtä, mikä ruotsissa on vaikeaa.
Mikään kieli ei ole looginen.
No on "loogisempia" ja "vähemmän loogisia" kieliä, joskaan niiden erityispiirteet eivät ole tietenkään mistään logiikasta riippuvaisia. Loogisena kielenä voisi pitää sellaista kieltä, jossa vaikkapa taivutus menee tietyn kaavan mukaan eikä kaavasta juuri poiketa. Esimerkiksi suomi ja turkki ovat kieliä, joissa sanojen suhteita ilmaistaan sijapäätteillä. Turkkia en osaa, mutta olen kuullut, että turkissa sanavartalossa ei ole vaihtelua toisin kuin suomessa (esim. käsi on sana, jossa on runsaasti vartalovaihtelua). Tällä perusteella voisi sanoa, että turkki on looginen kieli, suomi ei.
Voi jeesus! Opiskele kielitiedettä, ennen kuin alat pätemään!
Hihhih. "Alat pätemään". Pätiessä vois olla parempi käyttää sitä aiemmin ainoana hyväksyttynä muotona pidettyä "alkaa päteä"-vaihtoehtoa. Rektio. Ihan tyyliseikkavinkki tämä, kaltaisillesi ärsyttäville kielinatseille :)
En ole tuo vastaaja, vaan se edellinen, mutta nykyään ne molemmat rektiot ovat yleiskielessä hyväksyttyjä.
Siitä syystä se olikin tyylivinkki, kuten jo sanoin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole mitään hyvää kielipäätä. Asia riippuu siitä, miten paljon aikaa ja vaivaa käyttää opiskeluun.
Täh? Tottakai on olemassa kielipää
Tiedätkö, että kielelliset vähemmistöt maailmassa oppivat ympäristön kieliä, vaikka ovat samalla lailla tyhmiä ja viisaita kuin kaikki muut?
Ja tämä liittyi aiheeseen miten? Tottakai vieraan kielen oppii melko helposti, jos sitä lapsesta asti opettelee ja aktiivisesti joutuu käyttämään. Ei se kuitenkaan vielä kerro kielipäästä yhtään mitään. Siinähän on ideana se, että toinen oppii saman asian helpommin kuin toinen. Kukaan ei väittänyt, ettei huonommalla kielipäällä pystyisi opettelemaan ympäristön kieltä, jos on pakko. Omaksuminen vain on hitaampaa kuin toisilla.
Niin siis mikä kieli ei ole looginen.
Puhuttuna kaikki, muuten viestin koodaaminen puheeksi ei olisi mahdollista.
Kirjoitettuna suuurin osa ei ole, lukuun ottamatta foneettisesti kirjoitettuja kieliä, joista taitaa Suomi olla ainoita, ehkä Saksan kanssa. Osaisitko esim. kertoa miten eglannin sana naapurit. kirjoitetaan ja miten se vastaa lausuntaa, ja mikä logiikka siinä on takana? Odottelen jännittyneenä.
Itse olen molemmissa hyvä. Ystäväni on erittäin hyvä kielissä (puhuu 5 kieltä hyvin), mutta matemaattisesti on oikeasti huono. Riippuu ihan ihmisestä. Jotkut on hyviä ihan kaikessa, toiset joissakin asioissa, osa ei oikein onnistu missään...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruotsi on hyvin looginen kieli ja matematiikka on logiikkaa. En nyt ihan ymmärtä, mikä ruotsissa on vaikeaa.
Mikään kieli ei ole looginen.
No on "loogisempia" ja "vähemmän loogisia" kieliä, joskaan niiden erityispiirteet eivät ole tietenkään mistään logiikasta riippuvaisia. Loogisena kielenä voisi pitää sellaista kieltä, jossa vaikkapa taivutus menee tietyn kaavan mukaan eikä kaavasta juuri poiketa. Esimerkiksi suomi ja turkki ovat kieliä, joissa sanojen suhteita ilmaistaan sijapäätteillä. Turkkia en osaa, mutta olen kuullut, että turkissa sanavartalossa ei ole vaihtelua toisin kuin suomessa (esim. käsi on sana, jossa on runsaasti vartalovaihtelua). Tällä perusteella voisi sanoa, että turkki on looginen kieli, suomi ei.
Voi jeesus! Opiskele kielitiedettä, ennen kuin alat pätemään!
Tuota noin, mä oon kyllä opiskellut. Mikset itse esittänyt jotain vasta-argumentteja?
Et ole opiskellut. Seuraavassa jotain tästä:
https://philosophy.stackexchange.com/questions/3937/how-come-that-a-cer…
It strongly depends what you mean by 'logical', but from philosophical point of view the most important is the ability to express logical topics, to speak logical etc.
The modern linguistic has refused the theory, that some languages are 'primitive' and it is not impossible to express some ideas in them. I've found this statement in very many scientific books about Africa, where in introduction about the African languages, there was a statement, that linguistics haven't found any example of modern human language, in which some ideas couldn't be expressed. Of course, languages have various vocabulary and isolated languages spoken by a few people tends to have limited vocabulary, but even among English speakers, most of them have limited vocabulary as single people, only the language as the whole has so wide vocabulary.
But note how little words in English are native English words. Most of them are from Latin, Greek and Latin languages. The same process can be applied to any other of human languages. So, if the whole philosophical library can be translated into any language, none of them can be considered less applicable for discussing logic issues as well. Therefore, no language is more logical than the other.
answered Oct 11 '12 at 6:52
FolksLord
Täh? Tottakai on olemassa kielipää ja matikkapää. Minä esimerkiksi en kovinkaan paljon ole matematiikkaa erikseen päntännyt, vaan ne asiat aukeavat minulle ikään kuin itsestään ja osaan soveltaa niitä sujuvasti. Sen sijaan joku saattaa nähdä paljonkin vaivaa niiden samojen asioiden opetteluun, mutta ei silti niitä ymmärrä.
Miesystäväni taas osaa monia eri kieliä ja hän on oppinut esimerkiksi suomen kielen todella hyvin vain kuuntelemalla ja puhumalla rohkeasti. Toki hän peruskurssit kävi, mutta kaiken muun hän on omaksunut ihan vain käytännössä. Samalla oppimäärällä joku toinen joutuu miettimään ja opettelemaan pitkään ennen kuin saa muodostettua ymmärrettävää puhetta. Olemme esimerkiksi lukeneet hänen kanssaan suunnilleen saman oppimäärän saksaa ja opettelimme saksan sanoja. Hän pystyi painamaan ihan parissa minuutissa kymmenien sanojen suvut, kun taas minulle ne ovat täysin mahdottomia muistaa.