Lue keskustelun säännöt.
Osuuko hyvä kielipää ja matikkapää kovinkaan usein samaan ihmiseen?
Opiskelen teknillisessä yliopistossa. Yliopistotason matematiikka ja fysiikka lastenleikkiä. Ei mitään ongelmia, joka kurssista arvosana 5. Mutta ruotsista en tunnu selviävän laisinkaan. Varmaan jää kandin paperit siitä kiinni.
Ruotsinopettaja taas totesi, ettei itse ymmärtäisi yliopiston matematiikkaa.
Kommentit (210)
Kyllä ihan mahdollista. Kyse on siitä, mikä kiinnostaa ja mitä jaksaa opiskella, mihin panostaa. Tunnen ihmisiä, jotka on hyviä sekä matikassa ja luonnontieteissä että kielissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse koen, että olen saanut hyvän kieli- ja matikkapään. Mutta esimerkiksi maantieto on hankalahkoa.
Kai johonkin osunut tai joku on saanut molemmat, koska mä olen umpisurkea molemmissa :D
Opiskelin kieltä pääaineena, ja monet opiskelukavereistani olivat hyviä myös matikassa. Minä en.
Ruotsi on hyvin looginen kieli ja matematiikka on logiikkaa. En nyt ihan ymmärtä, mikä ruotsissa on vaikeaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No täällä kaksi, joilla klassisesti joko tai. Minä oon matemaattisesti lahjakas, mies kielellisesti, oppii uuden kielin vaivatta ja nopeasti. Itse en osaa kuin englantia, sitäkin kenties siksi koska olin englanninkielisessä kielikylpypäiväkodissa, ja enkkua opetettu ekalta luokalta saakka, ja sitä käytän yhä työelämässä. Mutta esim ruotsia pänttäsin ihan tosissani vuoskaudet, ja yo-todistuksessa komeilee silti ruotsi 6 ja A :D
Vierailija kirjoitti:
Ruotsi on hyvin looginen kieli ja matematiikka on logiikkaa. En nyt ihan ymmärtä, mikä ruotsissa on vaikeaa.
Mikään kieli ei ole looginen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole mitään hyvää kielipäätä. Asia riippuu siitä, miten paljon aikaa ja vaivaa käyttää opiskeluun.
Tä? Meinaat, että kympin tytöt on vain fiktiota?
Totta kai osuu. Itsekin kirjoitin kuusi laudaturia ja yksi niistä oli siis pitkästä matematiikasta. Kolme oli ruotsista, englannista ja yläasteella kahdeksannella aloitetusta saksasta.
Nykyään puhun äidinkielen ohella viittä kieltä. Englanti on työkieleni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse koen, että olen saanut hyvän kieli- ja matikkapään. Mutta esimerkiksi maantieto on hankalahkoa.
Näin minullakin. Kielet ja matematiikka ovat aina olleet helpohkoja, mutta reaaliaineissa pitää pinnistellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruotsi on hyvin looginen kieli ja matematiikka on logiikkaa. En nyt ihan ymmärtä, mikä ruotsissa on vaikeaa.
Mikään kieli ei ole looginen.
No on "loogisempia" ja "vähemmän loogisia" kieliä, joskaan niiden erityispiirteet eivät ole tietenkään mistään logiikasta riippuvaisia. Loogisena kielenä voisi pitää sellaista kieltä, jossa vaikkapa taivutus menee tietyn kaavan mukaan eikä kaavasta juuri poiketa. Esimerkiksi suomi ja turkki ovat kieliä, joissa sanojen suhteita ilmaistaan sijapäätteillä. Turkkia en osaa, mutta olen kuullut, että turkissa sanavartalossa ei ole vaihtelua toisin kuin suomessa (esim. käsi on sana, jossa on runsaasti vartalovaihtelua). Tällä perusteella voisi sanoa, että turkki on looginen kieli, suomi ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eipä se matikka lukiotasolla vielä kovin hankalaa ole, eikä kieltenkään vaatimukset kovin ihmeelliset. Tottakai voi olla hyvä kaikissa aineissa tai olla olematta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruotsi on hyvin looginen kieli ja matematiikka on logiikkaa. En nyt ihan ymmärtä, mikä ruotsissa on vaikeaa.
Mikään kieli ei ole looginen.
No on "loogisempia" ja "vähemmän loogisia" kieliä, joskaan niiden erityispiirteet eivät ole tietenkään mistään logiikasta riippuvaisia. Loogisena kielenä voisi pitää sellaista kieltä, jossa vaikkapa taivutus menee tietyn kaavan mukaan eikä kaavasta juuri poiketa. Esimerkiksi suomi ja turkki ovat kieliä, joissa sanojen suhteita ilmaistaan sijapäätteillä. Turkkia en osaa, mutta olen kuullut, että turkissa sanavartalossa ei ole vaihtelua toisin kuin suomessa (esim. käsi on sana, jossa on runsaasti vartalovaihtelua). Tällä perusteella voisi sanoa, että turkki on looginen kieli, suomi ei.
Voi jeesus! Opiskele kielitiedettä, ennen kuin alat pätemään!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lataa kännykkääsi duolingo ja ota opiskelukieleksi ruotsi. kyllä se sitten siitä
Osuu se joskus ainakin, oma lapseni on hyvä esimerkki. Itse olen hyvän kielipään yhdistänyt musikaaliseen lahjakkuuteen eli koska olen maailman epämusikaalisin, sen takia olen myös ihan onneton kielissä. Matikka kyllä sujuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruotsi on hyvin looginen kieli ja matematiikka on logiikkaa. En nyt ihan ymmärtä, mikä ruotsissa on vaikeaa.
Mikään kieli ei ole looginen.
No on "loogisempia" ja "vähemmän loogisia" kieliä, joskaan niiden erityispiirteet eivät ole tietenkään mistään logiikasta riippuvaisia. Loogisena kielenä voisi pitää sellaista kieltä, jossa vaikkapa taivutus menee tietyn kaavan mukaan eikä kaavasta juuri poiketa. Esimerkiksi suomi ja turkki ovat kieliä, joissa sanojen suhteita ilmaistaan sijapäätteillä. Turkkia en osaa, mutta olen kuullut, että turkissa sanavartalossa ei ole vaihtelua toisin kuin suomessa (esim. käsi on sana, jossa on runsaasti vartalovaihtelua). Tällä perusteella voisi sanoa, että turkki on looginen kieli, suomi ei.
Voi jeesus! Opiskele kielitiedettä, ennen kuin alat pätemään!
Tuota noin, mä oon kyllä opiskellut. Mikset itse esittänyt jotain vasta-argumentteja?
Osuu eikä ole edes harvinaista. Harvinaisempaa on, että vasemman ja oikean aivopuoliskon vahvuudet eli rationaalisuus (matematiikka, logiikka) ja luovuus (taiteellisuus) yhdistyvät ihmisessä. Niitäkin kyllä on esimerkiksi Leonardo Da Vinci.
Vierailija kirjoitti:
Osuu se joskus ainakin, oma lapseni on hyvä esimerkki. Itse olen hyvän kielipään yhdistänyt musikaaliseen lahjakkuuteen eli koska olen maailman epämusikaalisin, sen takia olen myös ihan onneton kielissä. Matikka kyllä sujuu.
Toisaalta musiikki on matikkaa, eli kyllä nekin tukee toisiaan.
Harvoin osuu samaan henkilöön ainakaan niin, että henkilöllä mysö kielten suullinen ilmaisu olisi huippuluokkaa. Toki on mahdollista, mutta erittäin harvinaista.
Esim. kun opiskelin TKK:ssa, niin paljon henkilöitä joille matematiikka ja fysiikka lastenleikkiä (minulle melko vaikeaa) mutta joku ruotsin kieli hirveän vaikeaa (minulle lasten leikkiä).
Sain matikan tenteistä kovalla lukemisella jotain 3/5.
Osuu ainakin joskus. Mun mies on opiskellut viittä vierasta kieltä (osin koulussa, osin sen jälkeen) ja lukiossa pitkästä matikasta 10 ja L.