Mitenkä maalliset kaverit ovat suhtautuneet sinuun sen jälkeen kun tulit uskoon?
Olen itse ollut uskossa oikeastaan aina, mutta tietysti pikkuhiljaa kasvanut lapsen uskosta yhä syvempään ja ns aikuisempaan uskoon. Itselläni on paljon maallisia kavereita, ja he kyllä tietävät uskostani, mutta yleensä siitä ei liiemmin puhuta, koska he eivät ole asiasta olleet kiinnostuneita.
Nyt koen kuitenkin etten voi olla enää oma itseni heidän seurassaan, vaan yritän olla jotain täysin neutraalia, vaikka en ole. Koen teesekenteleväni, kun monissa asioissa en avaa suutani tai tuo omaa näkemystäni esiin, vaikka kaikki muut tuovat. Aiemmin olen ehkä ajatellut, etten halua "lyödä Raamatulla" päähän, mutta toisaalta jos jostain keskustellaan, ja minulla on uskoni mukaisia ajatuksia aiheesta, ei se ole kenenkään "käännyttämistä", vaan mielipiteen ilmaisua.
Nyt olen päättänyt alkaa olemaan avoimempi, todellinen oma itseni näiden ihmisten seurassa, mutta tietysti se vähän jännittää... mitenkä muut vastaavassa tilanteessa olleet ovat kokeneet asian?
Kommentit (241)
Vierailija kirjoitti:
Mitä hyötyä on immenkalvosta murrosikäisellä tytöllä?
Se varmistaa että syntyvä lapsi on IHME
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen sitä mieltä, että mikään jumala, joka polkee ihmisoikeuksia, antaa lasten kuolla syöpään ja syyttömien kärsiä julmuuksia ei ole palvomisen arvoinen. Stephen Frylta kysyttiin kerran, tulisiko hän uskoon jos tapaisi Jumalan ja mitä hän kysyisi Jumalalta. Fry vastasi "How dare you?", kuinka kehtaat. Näin kysyisin minäkin. Vaikka jumala olisi olemassa, en koskaan, ikinä voisi palvoa tai seurata noin sadistista ja hirveää olentoa. Kuinka joku kehtaisikin olla kaikkivoipa ja silti ummistaa silmät kaikelle maailman pahuudelle. Ja tähän en ole vielä koskaan saanut fiksua vastausta uskovaisilta, miksi he hyväksyvät nämä kauheudet.
No, Jumalalla on erilainen ihmiskäsitys kun erehtyvällä ihmisellä, ja sen olen jo aiemmin tänne selittänyt. Luitko sen? Jos et pysty hyväksymään, että oma ihmiskäsityksesi ei ole ainoa eikä absoluuttinen totuus, et pystykkään ymmärtämään mitään Jumalan päälle.
Ja Jumala on kaikkivoipana salliva ihmisten VAPAUDEN! Hän ei halunnut meistä tahdottomia robotteja, vaan VAPAITA valitsemaan oikean tau väärän. Koska Jumala on kuitenkin oikeudenmukainen, lopussa kaikki vastaa omista valinnoistaan viimeisellä tuomiolla.
'
Ihmeellistä, kuinka niin moni vauhkoaa vapauden puolesta, mutta kun vapauden välttämättömänä osana tulee velvollisuus, syytetään Jumalaa sadistiksi. Eihän se niin voi mennä, että vain oikentekevillä voisi olla pauas, ja väärintekijöillä ei.
Ihminen on tasa-arvoinen Jumalan silmissä. Ihminen on vapaa tekemään mitä haluaa. Toki sillä on seurauksensa, minkä kaikki kantavat viimeisenä päivänä.
ap
Tätä juuri tarkoitin. Yksikään uskovainen ei pysty selittämään miksi hyväksyvät nämä julmuudet. Kokeileppa mennä kuolemaa tekevän syöpäsairaan lapsen vanhemmille sanomaan, että eikö ole kiva kun jumala on antanut meille vapauden ja siksi teidän kaksivuotias kuolee. Ja että kyllä lapsi nyt on varmaan jotain pahaa tehnyt koska jumala rankaisee, tai ehkä se oli sen naikkosen takia joka söi omenan tuhansia vuosia sitten.
Tuohon koko vastaukseesi sopii hyvin sama kommentti kuin aikaisemmin: kuinka edes kehtaat suoltaa tuollaista? Eli pysyn kannassani. Niin kauan kuin kaikkivoipa jumala antaa syyttömien kärsiä, en halua olla missään tekemisissä sellaisen sadistin kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monilta uskovaisilta tuntuu unohtuneen sellainen tärkeä opetus kuin "älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi." Kun Jumala kuitenkin on se viimeinen tuomari, ei uskovan pidä alkaa tuomitsemaan muiden valintoja ja elämäntapoja. Kristityn tehtävä on rakastaa lähimmäistään. Raamattuakin tulkitsevat kuitenkin aina ihmiset kaikessa vajavaisuudessaan.
Mutta miten se on tuomistemista, että ihminen on samaa mieltä Raamatun kanssa? Raamattuhan ei muutenkaan tuomiste ihmistä, vaan kertoo sen, mikö on oikein ja mikä väärin. Tuomio tulee vasta tulevaisuudessa, viimeisenä päivänä. Eihän minulla eikä muullakaan ole mitään tuomiovaltaa yli kenenkään, vaikka olisimme mitä mieltä tahansa, tai sanoisimme mitä tahansa! Mitä siis tarkoitat "tuomitsemisella"?
ap
Tarkoitan sitä, että Raamatussa ei suoraan sanota esim. että "älä tee aborttia". Tämä on tulkintaa. Sen sijaan Raamatussa sanotaan, että yhteen asuun ei saa sekoittaa kahta lankaa ja että huorintekijät tulee kivittää. Nämä eivät kuitenkaan ole osa sitä ydinsanomaa, vaan lakia, joka monien tulkintojen mukaan kumoutui, kun Jeesus tuli maan päälle ja toi mukanaan uuden lain. Jeesus sanoi, että se, joka ei ole tehnyt syntiä, heittäköön ensimmäisen kiven. Tähän minä uskon ja tähän viittaan tuolla tuomitsemisella.
Raamatussa kyllä aivan selvästi sanotaan, että "älä tapa", ja että elämä on Jumalan lahja ihmiselle. Raamatun kokonaisilmoitus on hyvin selvä siinä, että ihminen ei missään tilassa saisi rikkoa Jumalan luomaa vastaan, Kaksi lankaa ja huorintekijöiden kivittäminen on osa Mooseksen lakia, mikä koski juutalaisia. Jeesus tullessaan ei tuonut uutta lakia, vaan teki lain täydelliseksi. Vaikka Jeesus ei todella tullut tuomitsemaan, ei hän tullut syntiä hyväksymään. Hän ei tuominut prostituoitua, vaan sanoi, "mene, äläke tee enää huorin". Ei siis tuomiota, vaan kehoitus olla enää tekemättä syntiä. Jeesus ei tuomitse, mutta Jumala tuomitsee meidät kaikki, viimesenä päivänä.
ap
Elämän alun ajankohdasta voidaan olla montaa mieltä, ja sitä ei ainakaan ole Raamatussa suoraan sanottu. Aborttia ei voi mielestäni pelkistää tuohon "älä tapa" -käskyyn esimerkiksi juuri tästä syystä. Jos raskaus olisi saanut alkunsa vaikka raiskauksesta, olisiko sinusta pahin synnintekijä aborttiin päätyvä nainen vai hänet raiskannut mies? Mitä Raamattu mielestäsi sanoo asiasta? Vai ovatko molemmat yhtä pahoja synnintekijöitä? Onko katumuksella väliä tässä? Onko tämän ratkaiseminen edes ihmisen tehtävä?
Jos abortti on sinusta syntiä, älä tee aborttia. Niin helppoa se on. Sinun raamatuntulkintasi ei kuitenkaan mielestäni pitäisi vaikuttaa siihen, millaisessa yhteiskunnassa elämme ja saako tämä raskaana oleva nainen itse tehdä päätöksensä. Ja jos tilanne on paha, hänhän tekee sen ratkaisun vaikka laittomasti ja turvattomilla keinoilla.
Elämän alkamisen ajankohta ei kyllä ole tulkinnan varainen. Joko se alkaa ja siitä kehittyy ihminen, tai sitten se ei ala ja siitä ei kehity ihmistä. Raiskaaminen on tietysti synti. Mutta kaksi väärää ei tee yhtä oikeea. Eli myös abortti on väärin, on lähtökohta mikä hyvänsä. Miksi naisen "oikeus" aborttiin, on tärkeämpää, kuin lapsen oikeus elämään? Ihmiset kuitenkin määrittelevät lait maailmassa. Miksi vain ne ihmiset saisivat olla määrittämässä lakia, jotka hyväksyvät abortin?
Raamatun mukaan jos sydämestään katuu, tekee parannuksen ja uskoo Jeesuksen sovitustyöhön, syntinsä saa anteeksi <3
ap
Tästä aborttiasiasta lienee turha alkaa vääntämään tässä ketjussa, kun kummallakin on asiasta oma näkemyksensä, joka ei tule tällä keskustelulla muuttumaan. Tuota näkemystäsi elämän alkamisesta en allekirjoita ollenkaan. Kyllähän raskaus voi alkaa ja siitä ei kehity ihmistä. Aborttihan on vain ihmisen aiheuttama keskenmeno. Kommenttini pointti ei ollut se, että lakia ei saisi olla säätämässä ihmisiä, jotka eivät hyväksy aborttia, vaikka toki henkilökohtainen käsitykseni onkin se, että mitään varsinaista lasta ei ennen syntymää ole ja että jokaisen lapsen pitäisi saada syntyä toivottuna. Pointti oli sen sijaan se, että Raamatulla voi perustella päinvastaisiakin näkemyksiä eikä sieltä löydy suoraa vastausta kaikkeen. Henkilökohtaista moraalia ei pitäisi yleistää laiksi. Tästä pääsemme takaisin siihen, että sen, että on varma uskossaan, ei pitäisi tarkoittaa sitä, että on varma olevansa aina oikeassa. Sellainen on syntiä.
Kertoisitko vielä, millä perusteella jumalattomien säätämät lait eivät perustu henkilökohtaiseen moraaliin? Siis että yrität väittää, että jumalattomien moraali on jotain absoluuttista, oikeaa ja erehtymätöntä, ja uskovien moraali on henkilökohtaista ja siis väärää?
ap
Anteeksi, olin epäselvä. Toki säädetyt lait aina tavalla tai toisella perustuvat henkilökohtaiseen moraaliin tai pikemminkin ehkä sellaiseen tietynlaiseen konsensus-moraalikäsitykseen, jota esimerkiksi nyt vaikka ketjussa mainittu ihmisoikeuksien julistus edustaa. Kun kirjoitin, että henkilökohtaista moraalia ei pitäisi yleistää laiksi, en tarkoittanut yhteistä säädettyä yhteiskunnan lakia, vaan sellaista henkilökohtaista lakia, ehkä siis enemmänkin vahvaa moraalista sääntöä, jota henkilö olettaa myös muiden "oikeamielisten" noudattavan. Tällä tarkoitan siis, että jos henkilökohtainen (vaikka raamatustulkintaankin perustuva) moraalisi sanoo, että abortti on väärin, niin älä tee aborttia. Sen sijaan olisi ylimielistä alkaa tuomitsemaan muita lainomaisesti tämän käsityksesi pohjalta, kun edelleenkään kristityn tehtävä ei ole tuomita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monilta uskovaisilta tuntuu unohtuneen sellainen tärkeä opetus kuin "älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi." Kun Jumala kuitenkin on se viimeinen tuomari, ei uskovan pidä alkaa tuomitsemaan muiden valintoja ja elämäntapoja. Kristityn tehtävä on rakastaa lähimmäistään. Raamattuakin tulkitsevat kuitenkin aina ihmiset kaikessa vajavaisuudessaan.
Mutta miten se on tuomistemista, että ihminen on samaa mieltä Raamatun kanssa? Raamattuhan ei muutenkaan tuomiste ihmistä, vaan kertoo sen, mikö on oikein ja mikä väärin. Tuomio tulee vasta tulevaisuudessa, viimeisenä päivänä. Eihän minulla eikä muullakaan ole mitään tuomiovaltaa yli kenenkään, vaikka olisimme mitä mieltä tahansa, tai sanoisimme mitä tahansa! Mitä siis tarkoitat "tuomitsemisella"?
ap
Tarkoitan sitä, että Raamatussa ei suoraan sanota esim. että "älä tee aborttia". Tämä on tulkintaa. Sen sijaan Raamatussa sanotaan, että yhteen asuun ei saa sekoittaa kahta lankaa ja että huorintekijät tulee kivittää. Nämä eivät kuitenkaan ole osa sitä ydinsanomaa, vaan lakia, joka monien tulkintojen mukaan kumoutui, kun Jeesus tuli maan päälle ja toi mukanaan uuden lain. Jeesus sanoi, että se, joka ei ole tehnyt syntiä, heittäköön ensimmäisen kiven. Tähän minä uskon ja tähän viittaan tuolla tuomitsemisella.
Raamatussa kyllä aivan selvästi sanotaan, että "älä tapa", ja että elämä on Jumalan lahja ihmiselle. Raamatun kokonaisilmoitus on hyvin selvä siinä, että ihminen ei missään tilassa saisi rikkoa Jumalan luomaa vastaan, Kaksi lankaa ja huorintekijöiden kivittäminen on osa Mooseksen lakia, mikä koski juutalaisia. Jeesus tullessaan ei tuonut uutta lakia, vaan teki lain täydelliseksi. Vaikka Jeesus ei todella tullut tuomitsemaan, ei hän tullut syntiä hyväksymään. Hän ei tuominut prostituoitua, vaan sanoi, "mene, äläke tee enää huorin". Ei siis tuomiota, vaan kehoitus olla enää tekemättä syntiä. Jeesus ei tuomitse, mutta Jumala tuomitsee meidät kaikki, viimesenä päivänä.
ap
Elämän alun ajankohdasta voidaan olla montaa mieltä, ja sitä ei ainakaan ole Raamatussa suoraan sanottu. Aborttia ei voi mielestäni pelkistää tuohon "älä tapa" -käskyyn esimerkiksi juuri tästä syystä. Jos raskaus olisi saanut alkunsa vaikka raiskauksesta, olisiko sinusta pahin synnintekijä aborttiin päätyvä nainen vai hänet raiskannut mies? Mitä Raamattu mielestäsi sanoo asiasta? Vai ovatko molemmat yhtä pahoja synnintekijöitä? Onko katumuksella väliä tässä? Onko tämän ratkaiseminen edes ihmisen tehtävä?
Jos abortti on sinusta syntiä, älä tee aborttia. Niin helppoa se on. Sinun raamatuntulkintasi ei kuitenkaan mielestäni pitäisi vaikuttaa siihen, millaisessa yhteiskunnassa elämme ja saako tämä raskaana oleva nainen itse tehdä päätöksensä. Ja jos tilanne on paha, hänhän tekee sen ratkaisun vaikka laittomasti ja turvattomilla keinoilla.
Elämän alkamisen ajankohta ei kyllä ole tulkinnan varainen. Joko se alkaa ja siitä kehittyy ihminen, tai sitten se ei ala ja siitä ei kehity ihmistä. Raiskaaminen on tietysti synti. Mutta kaksi väärää ei tee yhtä oikeea. Eli myös abortti on väärin, on lähtökohta mikä hyvänsä. Miksi naisen "oikeus" aborttiin, on tärkeämpää, kuin lapsen oikeus elämään? Ihmiset kuitenkin määrittelevät lait maailmassa. Miksi vain ne ihmiset saisivat olla määrittämässä lakia, jotka hyväksyvät abortin?
Raamatun mukaan jos sydämestään katuu, tekee parannuksen ja uskoo Jeesuksen sovitustyöhön, syntinsä saa anteeksi <3
ap
Tästä aborttiasiasta lienee turha alkaa vääntämään tässä ketjussa, kun kummallakin on asiasta oma näkemyksensä, joka ei tule tällä keskustelulla muuttumaan. Tuota näkemystäsi elämän alkamisesta en allekirjoita ollenkaan. Kyllähän raskaus voi alkaa ja siitä ei kehity ihmistä. Aborttihan on vain ihmisen aiheuttama keskenmeno. Kommenttini pointti ei ollut se, että lakia ei saisi olla säätämässä ihmisiä, jotka eivät hyväksy aborttia, vaikka toki henkilökohtainen käsitykseni onkin se, että mitään varsinaista lasta ei ennen syntymää ole ja että jokaisen lapsen pitäisi saada syntyä toivottuna. Pointti oli sen sijaan se, että Raamatulla voi perustella päinvastaisiakin näkemyksiä eikä sieltä löydy suoraa vastausta kaikkeen. Henkilökohtaista moraalia ei pitäisi yleistää laiksi. Tästä pääsemme takaisin siihen, että sen, että on varma uskossaan, ei pitäisi tarkoittaa sitä, että on varma olevansa aina oikeassa. Sellainen on syntiä.
Kertoisitko vielä, millä perusteella jumalattomien säätämät lait eivät perustu henkilökohtaiseen moraaliin? Siis että yrität väittää, että jumalattomien moraali on jotain absoluuttista, oikeaa ja erehtymätöntä, ja uskovien moraali on henkilökohtaista ja siis väärää?
ap
Anteeksi, olin epäselvä. Toki säädetyt lait aina tavalla tai toisella perustuvat henkilökohtaiseen moraaliin tai pikemminkin ehkä sellaiseen tietynlaiseen konsensus-moraalikäsitykseen, jota esimerkiksi nyt vaikka ketjussa mainittu ihmisoikeuksien julistus edustaa. Kun kirjoitin, että henkilökohtaista moraalia ei pitäisi yleistää laiksi, en tarkoittanut yhteistä säädettyä yhteiskunnan lakia, vaan sellaista henkilökohtaista lakia, ehkä siis enemmänkin vahvaa moraalista sääntöä, jota henkilö olettaa myös muiden "oikeamielisten" noudattavan. Tällä tarkoitan siis, että jos henkilökohtainen (vaikka raamatustulkintaankin perustuva) moraalisi sanoo, että abortti on väärin, niin älä tee aborttia. Sen sijaan olisi ylimielistä alkaa tuomitsemaan muita lainomaisesti tämän käsityksesi pohjalta, kun edelleenkään kristityn tehtävä ei ole tuomita.
Saako Jumala tuomita ihmisen?
SAA kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monilta uskovaisilta tuntuu unohtuneen sellainen tärkeä opetus kuin "älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi." Kun Jumala kuitenkin on se viimeinen tuomari, ei uskovan pidä alkaa tuomitsemaan muiden valintoja ja elämäntapoja. Kristityn tehtävä on rakastaa lähimmäistään. Raamattuakin tulkitsevat kuitenkin aina ihmiset kaikessa vajavaisuudessaan.
Mutta miten se on tuomistemista, että ihminen on samaa mieltä Raamatun kanssa? Raamattuhan ei muutenkaan tuomiste ihmistä, vaan kertoo sen, mikö on oikein ja mikä väärin. Tuomio tulee vasta tulevaisuudessa, viimeisenä päivänä. Eihän minulla eikä muullakaan ole mitään tuomiovaltaa yli kenenkään, vaikka olisimme mitä mieltä tahansa, tai sanoisimme mitä tahansa! Mitä siis tarkoitat "tuomitsemisella"?
ap
Tarkoitan sitä, että Raamatussa ei suoraan sanota esim. että "älä tee aborttia". Tämä on tulkintaa. Sen sijaan Raamatussa sanotaan, että yhteen asuun ei saa sekoittaa kahta lankaa ja että huorintekijät tulee kivittää. Nämä eivät kuitenkaan ole osa sitä ydinsanomaa, vaan lakia, joka monien tulkintojen mukaan kumoutui, kun Jeesus tuli maan päälle ja toi mukanaan uuden lain. Jeesus sanoi, että se, joka ei ole tehnyt syntiä, heittäköön ensimmäisen kiven. Tähän minä uskon ja tähän viittaan tuolla tuomitsemisella.
Raamatussa kyllä aivan selvästi sanotaan, että "älä tapa", ja että elämä on Jumalan lahja ihmiselle. Raamatun kokonaisilmoitus on hyvin selvä siinä, että ihminen ei missään tilassa saisi rikkoa Jumalan luomaa vastaan, Kaksi lankaa ja huorintekijöiden kivittäminen on osa Mooseksen lakia, mikä koski juutalaisia. Jeesus tullessaan ei tuonut uutta lakia, vaan teki lain täydelliseksi. Vaikka Jeesus ei todella tullut tuomitsemaan, ei hän tullut syntiä hyväksymään. Hän ei tuominut prostituoitua, vaan sanoi, "mene, äläke tee enää huorin". Ei siis tuomiota, vaan kehoitus olla enää tekemättä syntiä. Jeesus ei tuomitse, mutta Jumala tuomitsee meidät kaikki, viimesenä päivänä.
ap
Elämän alun ajankohdasta voidaan olla montaa mieltä, ja sitä ei ainakaan ole Raamatussa suoraan sanottu. Aborttia ei voi mielestäni pelkistää tuohon "älä tapa" -käskyyn esimerkiksi juuri tästä syystä. Jos raskaus olisi saanut alkunsa vaikka raiskauksesta, olisiko sinusta pahin synnintekijä aborttiin päätyvä nainen vai hänet raiskannut mies? Mitä Raamattu mielestäsi sanoo asiasta? Vai ovatko molemmat yhtä pahoja synnintekijöitä? Onko katumuksella väliä tässä? Onko tämän ratkaiseminen edes ihmisen tehtävä?
Jos abortti on sinusta syntiä, älä tee aborttia. Niin helppoa se on. Sinun raamatuntulkintasi ei kuitenkaan mielestäni pitäisi vaikuttaa siihen, millaisessa yhteiskunnassa elämme ja saako tämä raskaana oleva nainen itse tehdä päätöksensä. Ja jos tilanne on paha, hänhän tekee sen ratkaisun vaikka laittomasti ja turvattomilla keinoilla.
Elämän alkamisen ajankohta ei kyllä ole tulkinnan varainen. Joko se alkaa ja siitä kehittyy ihminen, tai sitten se ei ala ja siitä ei kehity ihmistä. Raiskaaminen on tietysti synti. Mutta kaksi väärää ei tee yhtä oikeea. Eli myös abortti on väärin, on lähtökohta mikä hyvänsä. Miksi naisen "oikeus" aborttiin, on tärkeämpää, kuin lapsen oikeus elämään? Ihmiset kuitenkin määrittelevät lait maailmassa. Miksi vain ne ihmiset saisivat olla määrittämässä lakia, jotka hyväksyvät abortin?
Raamatun mukaan jos sydämestään katuu, tekee parannuksen ja uskoo Jeesuksen sovitustyöhön, syntinsä saa anteeksi <3
ap
Tästä aborttiasiasta lienee turha alkaa vääntämään tässä ketjussa, kun kummallakin on asiasta oma näkemyksensä, joka ei tule tällä keskustelulla muuttumaan. Tuota näkemystäsi elämän alkamisesta en allekirjoita ollenkaan. Kyllähän raskaus voi alkaa ja siitä ei kehity ihmistä. Aborttihan on vain ihmisen aiheuttama keskenmeno. Kommenttini pointti ei ollut se, että lakia ei saisi olla säätämässä ihmisiä, jotka eivät hyväksy aborttia, vaikka toki henkilökohtainen käsitykseni onkin se, että mitään varsinaista lasta ei ennen syntymää ole ja että jokaisen lapsen pitäisi saada syntyä toivottuna. Pointti oli sen sijaan se, että Raamatulla voi perustella päinvastaisiakin näkemyksiä eikä sieltä löydy suoraa vastausta kaikkeen. Henkilökohtaista moraalia ei pitäisi yleistää laiksi. Tästä pääsemme takaisin siihen, että sen, että on varma uskossaan, ei pitäisi tarkoittaa sitä, että on varma olevansa aina oikeassa. Sellainen on syntiä.
Kertoisitko vielä, millä perusteella jumalattomien säätämät lait eivät perustu henkilökohtaiseen moraaliin? Siis että yrität väittää, että jumalattomien moraali on jotain absoluuttista, oikeaa ja erehtymätöntä, ja uskovien moraali on henkilökohtaista ja siis väärää?
ap
Anteeksi, olin epäselvä. Toki säädetyt lait aina tavalla tai toisella perustuvat henkilökohtaiseen moraaliin tai pikemminkin ehkä sellaiseen tietynlaiseen konsensus-moraalikäsitykseen, jota esimerkiksi nyt vaikka ketjussa mainittu ihmisoikeuksien julistus edustaa. Kun kirjoitin, että henkilökohtaista moraalia ei pitäisi yleistää laiksi, en tarkoittanut yhteistä säädettyä yhteiskunnan lakia, vaan sellaista henkilökohtaista lakia, ehkä siis enemmänkin vahvaa moraalista sääntöä, jota henkilö olettaa myös muiden "oikeamielisten" noudattavan. Tällä tarkoitan siis, että jos henkilökohtainen (vaikka raamatustulkintaankin perustuva) moraalisi sanoo, että abortti on väärin, niin älä tee aborttia. Sen sijaan olisi ylimielistä alkaa tuomitsemaan muita lainomaisesti tämän käsityksesi pohjalta, kun edelleenkään kristityn tehtävä ei ole tuomita.
Saako Jumala tuomita ihmisen?
Vaatiiko JUmala neitsyyttä naiselta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen, että ilmaiset mielipiteesi mahdollisimman pian ystävillesi, niin he pääsevät sinusta ahdasmielisestä eroon ja voit hihhuloida Jessen kanssa ihan kaksin.
Pystytkö kuvittelemaan tilannetta, että uskovan mielestä sinä ja muut jumalattomat ovat ahdasmielisiä? He kun eivät ymmärrä kuin maanpäällisiä, "näkyviä" asioita, ihmisen järkeen rajoittuen. Pyhässä Hengessä oleva kristitty ymmärtää asiat laajasti, eikä se ymmärrys pysähdy ihmisen suuruuskuvitelmiin omasta viisaudestaan.
Pystyn toki, mutta niin kauan kuin uskovaisten "tietämys" perustuu satuolentoon ja näkymättömiin, todistamattomiin asioihin, ei kiinnosta vaikka olisivat minusta mitä tahansa mieltä! Tässä on uskovaisten suurin ongelma - he luulevat tietävänsä kaiken koska jumala. Ei-uskovaiset tietävät olevansa erehtyväisiä ja usein väärässä, ei maailma ollutkaan littana ja aurinko ei kiertänytkään maata. Mutta ei-uskovainen etsii aktiivisesti tietoa, oppii uutta ja on valmis myöntämään kun on väärässä, JOS ja KUN asia pystytään tieteellisesti toistamaan. Tätä ei uskovainen ikinä ole valmis tekemään, koska luottaa sokeasti siihen, että jumala ja sitä kautta uskovaiset ovat aina oikeassa.
Kyllä uskovainen toki myöntää olevansa väärässä silloin kun on, ja tekee vieläpä parannusta siitä vääryydestään. Mutta koska usko on uskoa, eikä edes tarkoitettu tieteellä todistettavaksi, ei krisititty voi tietenkään uskostaan luopua. Yhtälailla kuin uskoa ei voi todistaa tieteeksi, ei sitä voi myöskään todistaa valheeksi.
ap
Voi kultapieni, toivoisin niin että ymmärtäisit mitä itse kirjoitat siellä kiihkossasi😁 eli suoraan myönsit, sinä vain uskot kun muut tietää. On se kumma miten sun mututuntuman pitäisi jotenkin olla korkeammassa asemassa kuin todistettava tiede. Toki saat uskoa vieläkin ihan mihin haluat, mutta älä sitten myöskään itse kutsu uskoasi totuudeksi. Totuuden määritelmä näet on, että sen pystyy todistaa todeksi.
Vierailija kirjoitti:
SAA kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monilta uskovaisilta tuntuu unohtuneen sellainen tärkeä opetus kuin "älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi." Kun Jumala kuitenkin on se viimeinen tuomari, ei uskovan pidä alkaa tuomitsemaan muiden valintoja ja elämäntapoja. Kristityn tehtävä on rakastaa lähimmäistään. Raamattuakin tulkitsevat kuitenkin aina ihmiset kaikessa vajavaisuudessaan.
Mutta miten se on tuomistemista, että ihminen on samaa mieltä Raamatun kanssa? Raamattuhan ei muutenkaan tuomiste ihmistä, vaan kertoo sen, mikö on oikein ja mikä väärin. Tuomio tulee vasta tulevaisuudessa, viimeisenä päivänä. Eihän minulla eikä muullakaan ole mitään tuomiovaltaa yli kenenkään, vaikka olisimme mitä mieltä tahansa, tai sanoisimme mitä tahansa! Mitä siis tarkoitat "tuomitsemisella"?
ap
Tarkoitan sitä, että Raamatussa ei suoraan sanota esim. että "älä tee aborttia". Tämä on tulkintaa. Sen sijaan Raamatussa sanotaan, että yhteen asuun ei saa sekoittaa kahta lankaa ja että huorintekijät tulee kivittää. Nämä eivät kuitenkaan ole osa sitä ydinsanomaa, vaan lakia, joka monien tulkintojen mukaan kumoutui, kun Jeesus tuli maan päälle ja toi mukanaan uuden lain. Jeesus sanoi, että se, joka ei ole tehnyt syntiä, heittäköön ensimmäisen kiven. Tähän minä uskon ja tähän viittaan tuolla tuomitsemisella.
Raamatussa kyllä aivan selvästi sanotaan, että "älä tapa", ja että elämä on Jumalan lahja ihmiselle. Raamatun kokonaisilmoitus on hyvin selvä siinä, että ihminen ei missään tilassa saisi rikkoa Jumalan luomaa vastaan, Kaksi lankaa ja huorintekijöiden kivittäminen on osa Mooseksen lakia, mikä koski juutalaisia. Jeesus tullessaan ei tuonut uutta lakia, vaan teki lain täydelliseksi. Vaikka Jeesus ei todella tullut tuomitsemaan, ei hän tullut syntiä hyväksymään. Hän ei tuominut prostituoitua, vaan sanoi, "mene, äläke tee enää huorin". Ei siis tuomiota, vaan kehoitus olla enää tekemättä syntiä. Jeesus ei tuomitse, mutta Jumala tuomitsee meidät kaikki, viimesenä päivänä.
ap
Elämän alun ajankohdasta voidaan olla montaa mieltä, ja sitä ei ainakaan ole Raamatussa suoraan sanottu. Aborttia ei voi mielestäni pelkistää tuohon "älä tapa" -käskyyn esimerkiksi juuri tästä syystä. Jos raskaus olisi saanut alkunsa vaikka raiskauksesta, olisiko sinusta pahin synnintekijä aborttiin päätyvä nainen vai hänet raiskannut mies? Mitä Raamattu mielestäsi sanoo asiasta? Vai ovatko molemmat yhtä pahoja synnintekijöitä? Onko katumuksella väliä tässä? Onko tämän ratkaiseminen edes ihmisen tehtävä?
Jos abortti on sinusta syntiä, älä tee aborttia. Niin helppoa se on. Sinun raamatuntulkintasi ei kuitenkaan mielestäni pitäisi vaikuttaa siihen, millaisessa yhteiskunnassa elämme ja saako tämä raskaana oleva nainen itse tehdä päätöksensä. Ja jos tilanne on paha, hänhän tekee sen ratkaisun vaikka laittomasti ja turvattomilla keinoilla.
Elämän alkamisen ajankohta ei kyllä ole tulkinnan varainen. Joko se alkaa ja siitä kehittyy ihminen, tai sitten se ei ala ja siitä ei kehity ihmistä. Raiskaaminen on tietysti synti. Mutta kaksi väärää ei tee yhtä oikeea. Eli myös abortti on väärin, on lähtökohta mikä hyvänsä. Miksi naisen "oikeus" aborttiin, on tärkeämpää, kuin lapsen oikeus elämään? Ihmiset kuitenkin määrittelevät lait maailmassa. Miksi vain ne ihmiset saisivat olla määrittämässä lakia, jotka hyväksyvät abortin?
Raamatun mukaan jos sydämestään katuu, tekee parannuksen ja uskoo Jeesuksen sovitustyöhön, syntinsä saa anteeksi <3
ap
Tästä aborttiasiasta lienee turha alkaa vääntämään tässä ketjussa, kun kummallakin on asiasta oma näkemyksensä, joka ei tule tällä keskustelulla muuttumaan. Tuota näkemystäsi elämän alkamisesta en allekirjoita ollenkaan. Kyllähän raskaus voi alkaa ja siitä ei kehity ihmistä. Aborttihan on vain ihmisen aiheuttama keskenmeno. Kommenttini pointti ei ollut se, että lakia ei saisi olla säätämässä ihmisiä, jotka eivät hyväksy aborttia, vaikka toki henkilökohtainen käsitykseni onkin se, että mitään varsinaista lasta ei ennen syntymää ole ja että jokaisen lapsen pitäisi saada syntyä toivottuna. Pointti oli sen sijaan se, että Raamatulla voi perustella päinvastaisiakin näkemyksiä eikä sieltä löydy suoraa vastausta kaikkeen. Henkilökohtaista moraalia ei pitäisi yleistää laiksi. Tästä pääsemme takaisin siihen, että sen, että on varma uskossaan, ei pitäisi tarkoittaa sitä, että on varma olevansa aina oikeassa. Sellainen on syntiä.
Kertoisitko vielä, millä perusteella jumalattomien säätämät lait eivät perustu henkilökohtaiseen moraaliin? Siis että yrität väittää, että jumalattomien moraali on jotain absoluuttista, oikeaa ja erehtymätöntä, ja uskovien moraali on henkilökohtaista ja siis väärää?
ap
Anteeksi, olin epäselvä. Toki säädetyt lait aina tavalla tai toisella perustuvat henkilökohtaiseen moraaliin tai pikemminkin ehkä sellaiseen tietynlaiseen konsensus-moraalikäsitykseen, jota esimerkiksi nyt vaikka ketjussa mainittu ihmisoikeuksien julistus edustaa. Kun kirjoitin, että henkilökohtaista moraalia ei pitäisi yleistää laiksi, en tarkoittanut yhteistä säädettyä yhteiskunnan lakia, vaan sellaista henkilökohtaista lakia, ehkä siis enemmänkin vahvaa moraalista sääntöä, jota henkilö olettaa myös muiden "oikeamielisten" noudattavan. Tällä tarkoitan siis, että jos henkilökohtainen (vaikka raamatustulkintaankin perustuva) moraalisi sanoo, että abortti on väärin, niin älä tee aborttia. Sen sijaan olisi ylimielistä alkaa tuomitsemaan muita lainomaisesti tämän käsityksesi pohjalta, kun edelleenkään kristityn tehtävä ei ole tuomita.
Saako Jumala tuomita ihmisen?
Vaatiiko JUmala neitsyyttä naiselta?
Miksi Iranilainen tyttö ei kasva kristinuskoon?
Miksi Jumala rankaisee näin Iranilaista tyttöä?
Tyttö on neitsyt..immenkalvo on ehjä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerro joku esimerkki asiasta, jonka olisit halunnut sanoa ääneen mutta et ole uskaltanut?
No esim klassikko aiheet, että abortti on murha, ja avioliitto on miehen ja naisen välinen. Myös että seksin soisin kuuluvan vain avioliittoon. Se että en halua kuunnella kaikkea musiikkia tai katsella kaikkia elovukia sanoitusten/teemojen takia. Sen että en halua kuunnella mitään pilkkaavaa "vitsailua" Jeesuksesta.
Tässä nyt muutamia esimerkkejä, mihin en ole kovin vahvasti ottanut kantaa, vaikka he varmaan voivat arvata ainakin joistain asioista, mitä itse niistä ajattelen.
Ja mielestäsi on jotenkin outoa että kaverisi vieroksuvat sinun ihmisoikeuksia polkevia mielipiteitäsi?
Mielestäni on outoa, että he eivät hyväksy erilaisia katsantokantoja. Minulle nuo eivät ole ihmisoikeusasioita.
Ihmisoikeudet eivät ole mielipideasia. Se, että jotkut uskonnolliset persläpivaltiot polkevat ihmisoikeuksia ei anna sinulle oikeutta toimia samoin. Vaikka se teitä uskiksia kovasti tuntuukin yhdistävän.
Kertoisitko vielä, mistä löytyy absoluuttinen ihmisoikeusmittari? Itse löydän sen Raamatusta, mutta sinä löydät sen ihmisten muuttuvista mielipiteistä. jotka muuttuvat maittain ja ajoittain. Ymmärrät varmasti itasekkin, että ajatuksesi ihmisoikeuksista, vaativat uskoa siihen, että ne ovat oikein. Ja minun puolestani on täysin ok uskoa niin. Pointti on vain se, että kaikilla on oikeus uskoa mihin haluaa. :)
ap
YK:n ihmisoikeuksien julistuksesta. Ja toki voi ihan omia aivojakin käyttää. Luulisi tyhmemmällekin olevan selvää, että ideologia joka pyrkii alistamaan tai väheksymään toisia kansanryhmää on läpimätä.
Ahaa, YK on siis se yksi ja erehtymätön?
Kyllä. Tai siis YK:n ihmisoikeuksien julistus on.
"Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan."
Aika vähän tuohon on lisättävää tai poistettavaa. Toki kaltaisesi sortajat mielellään ottavat kaikilta halveksumiltaan kansanryhmiltä oikeudet pois, ja varmaan päänkin jos se vielä sallittaisiin.
No itse olen sitä mieltä, että ihminen on kyllä täysin samanarvoinen kaikkien kanssa, mutta ne oikeudet määrittelee Jumala, eikä ihminen. Mielestäni ihmisellä ei ole oikeutta tappaa muita ihmisiä, tai vaikka hakata eläimiä, tai puhua rumasti. Jonkun mielestä ihmisellä on oikeus hakata eläimiä, abortoida lapsia ja puhua rumasti.
Ihmisarvo on eri asia kuin ihmisoikeudet. Nämä asiat ovat vaarallisia sotkea keskenään. Btw, todellinen absoluuttinen ihmisarvo määrittyy vain ihmisen suhteessa Jumalaan. Muuten ihmisten "samalla viivalla" olo ei käytännössä voi toteutua, koska kaikki ihmiset ovat erilaisia. Ajatuksena toki hyvä ja kannatettava, mutta erehtyvä ihminen ei pysty absoluuttista asiaa toteuttamaan.
ap
Jumala saa tuomita ihmisen hlvettiin.
Olen nähnyt kirkossa kuvia joissa ihmiset ovat prun kidutettavana liekkimeressä.
Ja miksi näin käy.
Ihminen ei uskonut Jumalaan...aijai
Mielestäni ihmisellä ei ole oikeutta tappaa muita ihmisiä, tai vaikka hakata eläimiä, tai puhua rumasti.
SAA kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monilta uskovaisilta tuntuu unohtuneen sellainen tärkeä opetus kuin "älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi." Kun Jumala kuitenkin on se viimeinen tuomari, ei uskovan pidä alkaa tuomitsemaan muiden valintoja ja elämäntapoja. Kristityn tehtävä on rakastaa lähimmäistään. Raamattuakin tulkitsevat kuitenkin aina ihmiset kaikessa vajavaisuudessaan.
Mutta miten se on tuomistemista, että ihminen on samaa mieltä Raamatun kanssa? Raamattuhan ei muutenkaan tuomiste ihmistä, vaan kertoo sen, mikö on oikein ja mikä väärin. Tuomio tulee vasta tulevaisuudessa, viimeisenä päivänä. Eihän minulla eikä muullakaan ole mitään tuomiovaltaa yli kenenkään, vaikka olisimme mitä mieltä tahansa, tai sanoisimme mitä tahansa! Mitä siis tarkoitat "tuomitsemisella"?
ap
Tarkoitan sitä, että Raamatussa ei suoraan sanota esim. että "älä tee aborttia". Tämä on tulkintaa. Sen sijaan Raamatussa sanotaan, että yhteen asuun ei saa sekoittaa kahta lankaa ja että huorintekijät tulee kivittää. Nämä eivät kuitenkaan ole osa sitä ydinsanomaa, vaan lakia, joka monien tulkintojen mukaan kumoutui, kun Jeesus tuli maan päälle ja toi mukanaan uuden lain. Jeesus sanoi, että se, joka ei ole tehnyt syntiä, heittäköön ensimmäisen kiven. Tähän minä uskon ja tähän viittaan tuolla tuomitsemisella.
Raamatussa kyllä aivan selvästi sanotaan, että "älä tapa", ja että elämä on Jumalan lahja ihmiselle. Raamatun kokonaisilmoitus on hyvin selvä siinä, että ihminen ei missään tilassa saisi rikkoa Jumalan luomaa vastaan, Kaksi lankaa ja huorintekijöiden kivittäminen on osa Mooseksen lakia, mikä koski juutalaisia. Jeesus tullessaan ei tuonut uutta lakia, vaan teki lain täydelliseksi. Vaikka Jeesus ei todella tullut tuomitsemaan, ei hän tullut syntiä hyväksymään. Hän ei tuominut prostituoitua, vaan sanoi, "mene, äläke tee enää huorin". Ei siis tuomiota, vaan kehoitus olla enää tekemättä syntiä. Jeesus ei tuomitse, mutta Jumala tuomitsee meidät kaikki, viimesenä päivänä.
ap
Elämän alun ajankohdasta voidaan olla montaa mieltä, ja sitä ei ainakaan ole Raamatussa suoraan sanottu. Aborttia ei voi mielestäni pelkistää tuohon "älä tapa" -käskyyn esimerkiksi juuri tästä syystä. Jos raskaus olisi saanut alkunsa vaikka raiskauksesta, olisiko sinusta pahin synnintekijä aborttiin päätyvä nainen vai hänet raiskannut mies? Mitä Raamattu mielestäsi sanoo asiasta? Vai ovatko molemmat yhtä pahoja synnintekijöitä? Onko katumuksella väliä tässä? Onko tämän ratkaiseminen edes ihmisen tehtävä?
Jos abortti on sinusta syntiä, älä tee aborttia. Niin helppoa se on. Sinun raamatuntulkintasi ei kuitenkaan mielestäni pitäisi vaikuttaa siihen, millaisessa yhteiskunnassa elämme ja saako tämä raskaana oleva nainen itse tehdä päätöksensä. Ja jos tilanne on paha, hänhän tekee sen ratkaisun vaikka laittomasti ja turvattomilla keinoilla.
Elämän alkamisen ajankohta ei kyllä ole tulkinnan varainen. Joko se alkaa ja siitä kehittyy ihminen, tai sitten se ei ala ja siitä ei kehity ihmistä. Raiskaaminen on tietysti synti. Mutta kaksi väärää ei tee yhtä oikeea. Eli myös abortti on väärin, on lähtökohta mikä hyvänsä. Miksi naisen "oikeus" aborttiin, on tärkeämpää, kuin lapsen oikeus elämään? Ihmiset kuitenkin määrittelevät lait maailmassa. Miksi vain ne ihmiset saisivat olla määrittämässä lakia, jotka hyväksyvät abortin?
Raamatun mukaan jos sydämestään katuu, tekee parannuksen ja uskoo Jeesuksen sovitustyöhön, syntinsä saa anteeksi <3
ap
Tästä aborttiasiasta lienee turha alkaa vääntämään tässä ketjussa, kun kummallakin on asiasta oma näkemyksensä, joka ei tule tällä keskustelulla muuttumaan. Tuota näkemystäsi elämän alkamisesta en allekirjoita ollenkaan. Kyllähän raskaus voi alkaa ja siitä ei kehity ihmistä. Aborttihan on vain ihmisen aiheuttama keskenmeno. Kommenttini pointti ei ollut se, että lakia ei saisi olla säätämässä ihmisiä, jotka eivät hyväksy aborttia, vaikka toki henkilökohtainen käsitykseni onkin se, että mitään varsinaista lasta ei ennen syntymää ole ja että jokaisen lapsen pitäisi saada syntyä toivottuna. Pointti oli sen sijaan se, että Raamatulla voi perustella päinvastaisiakin näkemyksiä eikä sieltä löydy suoraa vastausta kaikkeen. Henkilökohtaista moraalia ei pitäisi yleistää laiksi. Tästä pääsemme takaisin siihen, että sen, että on varma uskossaan, ei pitäisi tarkoittaa sitä, että on varma olevansa aina oikeassa. Sellainen on syntiä.
Kertoisitko vielä, millä perusteella jumalattomien säätämät lait eivät perustu henkilökohtaiseen moraaliin? Siis että yrität väittää, että jumalattomien moraali on jotain absoluuttista, oikeaa ja erehtymätöntä, ja uskovien moraali on henkilökohtaista ja siis väärää?
ap
Anteeksi, olin epäselvä. Toki säädetyt lait aina tavalla tai toisella perustuvat henkilökohtaiseen moraaliin tai pikemminkin ehkä sellaiseen tietynlaiseen konsensus-moraalikäsitykseen, jota esimerkiksi nyt vaikka ketjussa mainittu ihmisoikeuksien julistus edustaa. Kun kirjoitin, että henkilökohtaista moraalia ei pitäisi yleistää laiksi, en tarkoittanut yhteistä säädettyä yhteiskunnan lakia, vaan sellaista henkilökohtaista lakia, ehkä siis enemmänkin vahvaa moraalista sääntöä, jota henkilö olettaa myös muiden "oikeamielisten" noudattavan. Tällä tarkoitan siis, että jos henkilökohtainen (vaikka raamatustulkintaankin perustuva) moraalisi sanoo, että abortti on väärin, niin älä tee aborttia. Sen sijaan olisi ylimielistä alkaa tuomitsemaan muita lainomaisesti tämän käsityksesi pohjalta, kun edelleenkään kristityn tehtävä ei ole tuomita.
Saako Jumala tuomita ihmisen?
Ei siinä ole mistään saamisesta kyse. Jumalan tehtävä on tuomita eikä ihmisen pidä ylimielisenä puuttua siihen. Tietysti maallinen laki täytyy olla olemassa yhteiskuntajärjestyksen kannalta, mutta Jumala on ainoa, joka voi lopulta tuomita väärän ja oikean välillä.
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni ihmisellä ei ole oikeutta tappaa muita ihmisiä, tai vaikka hakata eläimiä, tai puhua rumasti.
Tiedätkö että JUmala on antanut anteeksi LATE 3 mrhaajalle?
Nykyään Late saarnaa aviorikosta vastaan radiossa
Jumala tykkää tppajista:)
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni ihmisellä ei ole oikeutta tappaa muita ihmisiä, tai vaikka hakata eläimiä, tai puhua rumasti.
Paitsi jos on uskovainen joka puhuu ateistille, kuten AP tässä keskustelussa😊
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen sitä mieltä, että mikään jumala, joka polkee ihmisoikeuksia, antaa lasten kuolla syöpään ja syyttömien kärsiä julmuuksia ei ole palvomisen arvoinen. Stephen Frylta kysyttiin kerran, tulisiko hän uskoon jos tapaisi Jumalan ja mitä hän kysyisi Jumalalta. Fry vastasi "How dare you?", kuinka kehtaat. Näin kysyisin minäkin. Vaikka jumala olisi olemassa, en koskaan, ikinä voisi palvoa tai seurata noin sadistista ja hirveää olentoa. Kuinka joku kehtaisikin olla kaikkivoipa ja silti ummistaa silmät kaikelle maailman pahuudelle. Ja tähän en ole vielä koskaan saanut fiksua vastausta uskovaisilta, miksi he hyväksyvät nämä kauheudet.
No, Jumalalla on erilainen ihmiskäsitys kun erehtyvällä ihmisellä, ja sen olen jo aiemmin tänne selittänyt. Luitko sen? Jos et pysty hyväksymään, että oma ihmiskäsityksesi ei ole ainoa eikä absoluuttinen totuus, et pystykkään ymmärtämään mitään Jumalan päälle.
Ja Jumala on kaikkivoipana salliva ihmisten VAPAUDEN! Hän ei halunnut meistä tahdottomia robotteja, vaan VAPAITA valitsemaan oikean tau väärän. Koska Jumala on kuitenkin oikeudenmukainen, lopussa kaikki vastaa omista valinnoistaan viimeisellä tuomiolla.
'
Ihmeellistä, kuinka niin moni vauhkoaa vapauden puolesta, mutta kun vapauden välttämättömänä osana tulee velvollisuus, syytetään Jumalaa sadistiksi. Eihän se niin voi mennä, että vain oikentekevillä voisi olla pauas, ja väärintekijöillä ei.
Ihminen on tasa-arvoinen Jumalan silmissä. Ihminen on vapaa tekemään mitä haluaa. Toki sillä on seurauksensa, minkä kaikki kantavat viimeisenä päivänä.
ap
Tätä juuri tarkoitin. Yksikään uskovainen ei pysty selittämään miksi hyväksyvät nämä julmuudet. Kokeileppa mennä kuolemaa tekevän syöpäsairaan lapsen vanhemmille sanomaan, että eikö ole kiva kun jumala on antanut meille vapauden ja siksi teidän kaksivuotias kuolee. Ja että kyllä lapsi nyt on varmaan jotain pahaa tehnyt koska jumala rankaisee, tai ehkä se oli sen naikkosen takia joka söi omenan tuhansia vuosia sitten.
Tuohon koko vastaukseesi sopii hyvin sama kommentti kuin aikaisemmin: kuinka edes kehtaat suoltaa tuollaista? Eli pysyn kannassani. Niin kauan kuin kaikkivoipa jumala antaa syyttömien kärsiä, en halua olla missään tekemisissä sellaisen sadistin kanssa.
Niin. Sinä luulet että ihminen on syytön. Minä tiedän että ei ole. Lisäksi, maanpäällinen sadanvuoden taival ei Jumalan näkökulmasta ole itseisarvo, vaan hyvin pieni välivaihe ennen iänkaikkisuutta. Olen onnellinen kaikkien pienten rakkaiden ihmistaimien puolesta, että vaikka lyhyt elämänsä on ollut kärsimystä täynnä, ei ole heillä kärsimystä enää, vaan iänkaikkisuus Jumalan luona odottaa <3
Siunausta ja jaksamisa kaikille sairauden kanssa muodossa tai toisessa kamppaileville!
ap
Adolfina Mielivalta kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Adolfina Mielivalta kirjoitti:
Oma uskoontuloni ei ollut mikään näkyvä, silmätavaava, dramaattinen ja äkillinen tapahtuma, joten kukaan ei oikeastaan edes tajunnut uskovaisuuttani moniin vuosiin. Koska arvomaailmani on hyvin liberaali, enkä muutenkaan ole stereotyyppinen uskovainen, kaikki tuttuni luulevat minun vain esittävän. Kertoo paljon, että kun ilmoitin sitten aikovani opiskella papiksi, kommentit olivat tasoa: "Niin no, onhan niitä sellaisia leipäpappejakin, jotka eivät itse usko!"
Aina välillä kun sama aihe nousee puheeksi, monilla on kova hinku varmistaa, että eihän minusta vain tule sitten mitään homofobista ja abortinvastaista käännyttäjä-hihhulia vaan olenhan enemmä sellainen iloinen ja nuorekas pappi, aivan kuin luonteeni jotenkin radikaalisti muuttuisi samalla sekunnilla kun saan liperit kaulaan. Sitten saan kuulla tarinoita kaiken maailman bikinifitness-, motoristi-, hevari- ja punkpapeista. Ja harmittelua miten kirkko on kyllä niin vanhanaikainen, että naispappina tulen varmasti saamaan paljon kuraa niskaan, enkä voi viran puolesta ilmaista enää mitään poliittisa mielipiteitä.
Monilla kirkkoa vastustavilla tuttavillani on yllättävän 50-lukulainen käsitys papeista. Mutta eihän se minun ongelmani ole, jokainen saa minun puolestani uskoa mihin haluaa tai olla uskomatta mihinkään.
Haittaako sinua että ystäväsi joutuvat kadotukseen?
En ole ikinä uskonut kadotukseen.
Mitä sitten uskot kuoleman jälkeen tapahtuvan? Kaikki menevät taivaaseen (halusivat tai eivät)? Kaikki loppuu kuolemaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni ihmisellä ei ole oikeutta tappaa muita ihmisiä, tai vaikka hakata eläimiä, tai puhua rumasti.
Tiedätkö että JUmala on antanut anteeksi LATE 3 mrhaajalle?
Nykyään Late saarnaa aviorikosta vastaan radiossa
Jumala tykkää tppajista:)
Maan pelätyimpiin rikollisiin kuulunut Lauri ”Late” Johansson on vapaa mies 1. kesäkuuta 2020. Asiasta päätti Helsingin hovioikeus.
Johansson on istunut elinkautista tuomiota kolmesta murhasta. Pelätyn Natural Born Killers -rikollisjärjestön eli N.B.K.:n perustaneen Johanssonin uhrit olivat Remu Aaltosen veli Jari Aaltonen, rikoskumppani Pauli Saastamoinen sekä järjestön ex-jäsen Sami Huhtimo. Aaltonen kuoli vuonna 1998, Saastamoinen 1992 ja Huhtimo vuonna 2001.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monilta uskovaisilta tuntuu unohtuneen sellainen tärkeä opetus kuin "älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi." Kun Jumala kuitenkin on se viimeinen tuomari, ei uskovan pidä alkaa tuomitsemaan muiden valintoja ja elämäntapoja. Kristityn tehtävä on rakastaa lähimmäistään. Raamattuakin tulkitsevat kuitenkin aina ihmiset kaikessa vajavaisuudessaan.
Mutta miten se on tuomistemista, että ihminen on samaa mieltä Raamatun kanssa? Raamattuhan ei muutenkaan tuomiste ihmistä, vaan kertoo sen, mikö on oikein ja mikä väärin. Tuomio tulee vasta tulevaisuudessa, viimeisenä päivänä. Eihän minulla eikä muullakaan ole mitään tuomiovaltaa yli kenenkään, vaikka olisimme mitä mieltä tahansa, tai sanoisimme mitä tahansa! Mitä siis tarkoitat "tuomitsemisella"?
ap
Tarkoitan sitä, että Raamatussa ei suoraan sanota esim. että "älä tee aborttia". Tämä on tulkintaa. Sen sijaan Raamatussa sanotaan, että yhteen asuun ei saa sekoittaa kahta lankaa ja että huorintekijät tulee kivittää. Nämä eivät kuitenkaan ole osa sitä ydinsanomaa, vaan lakia, joka monien tulkintojen mukaan kumoutui, kun Jeesus tuli maan päälle ja toi mukanaan uuden lain. Jeesus sanoi, että se, joka ei ole tehnyt syntiä, heittäköön ensimmäisen kiven. Tähän minä uskon ja tähän viittaan tuolla tuomitsemisella.
Raamatussa kyllä aivan selvästi sanotaan, että "älä tapa", ja että elämä on Jumalan lahja ihmiselle. Raamatun kokonaisilmoitus on hyvin selvä siinä, että ihminen ei missään tilassa saisi rikkoa Jumalan luomaa vastaan, Kaksi lankaa ja huorintekijöiden kivittäminen on osa Mooseksen lakia, mikä koski juutalaisia. Jeesus tullessaan ei tuonut uutta lakia, vaan teki lain täydelliseksi. Vaikka Jeesus ei todella tullut tuomitsemaan, ei hän tullut syntiä hyväksymään. Hän ei tuominut prostituoitua, vaan sanoi, "mene, äläke tee enää huorin". Ei siis tuomiota, vaan kehoitus olla enää tekemättä syntiä. Jeesus ei tuomitse, mutta Jumala tuomitsee meidät kaikki, viimesenä päivänä.
ap
Elämän alun ajankohdasta voidaan olla montaa mieltä, ja sitä ei ainakaan ole Raamatussa suoraan sanottu. Aborttia ei voi mielestäni pelkistää tuohon "älä tapa" -käskyyn esimerkiksi juuri tästä syystä. Jos raskaus olisi saanut alkunsa vaikka raiskauksesta, olisiko sinusta pahin synnintekijä aborttiin päätyvä nainen vai hänet raiskannut mies? Mitä Raamattu mielestäsi sanoo asiasta? Vai ovatko molemmat yhtä pahoja synnintekijöitä? Onko katumuksella väliä tässä? Onko tämän ratkaiseminen edes ihmisen tehtävä?
Jos abortti on sinusta syntiä, älä tee aborttia. Niin helppoa se on. Sinun raamatuntulkintasi ei kuitenkaan mielestäni pitäisi vaikuttaa siihen, millaisessa yhteiskunnassa elämme ja saako tämä raskaana oleva nainen itse tehdä päätöksensä. Ja jos tilanne on paha, hänhän tekee sen ratkaisun vaikka laittomasti ja turvattomilla keinoilla.
Elämän alkamisen ajankohta ei kyllä ole tulkinnan varainen. Joko se alkaa ja siitä kehittyy ihminen, tai sitten se ei ala ja siitä ei kehity ihmistä. Raiskaaminen on tietysti synti. Mutta kaksi väärää ei tee yhtä oikeea. Eli myös abortti on väärin, on lähtökohta mikä hyvänsä. Miksi naisen "oikeus" aborttiin, on tärkeämpää, kuin lapsen oikeus elämään? Ihmiset kuitenkin määrittelevät lait maailmassa. Miksi vain ne ihmiset saisivat olla määrittämässä lakia, jotka hyväksyvät abortin?
Raamatun mukaan jos sydämestään katuu, tekee parannuksen ja uskoo Jeesuksen sovitustyöhön, syntinsä saa anteeksi <3
ap
Tästä aborttiasiasta lienee turha alkaa vääntämään tässä ketjussa, kun kummallakin on asiasta oma näkemyksensä, joka ei tule tällä keskustelulla muuttumaan. Tuota näkemystäsi elämän alkamisesta en allekirjoita ollenkaan. Kyllähän raskaus voi alkaa ja siitä ei kehity ihmistä. Aborttihan on vain ihmisen aiheuttama keskenmeno. Kommenttini pointti ei ollut se, että lakia ei saisi olla säätämässä ihmisiä, jotka eivät hyväksy aborttia, vaikka toki henkilökohtainen käsitykseni onkin se, että mitään varsinaista lasta ei ennen syntymää ole ja että jokaisen lapsen pitäisi saada syntyä toivottuna. Pointti oli sen sijaan se, että Raamatulla voi perustella päinvastaisiakin näkemyksiä eikä sieltä löydy suoraa vastausta kaikkeen. Henkilökohtaista moraalia ei pitäisi yleistää laiksi. Tästä pääsemme takaisin siihen, että sen, että on varma uskossaan, ei pitäisi tarkoittaa sitä, että on varma olevansa aina oikeassa. Sellainen on syntiä.
Kertoisitko vielä, millä perusteella jumalattomien säätämät lait eivät perustu henkilökohtaiseen moraaliin? Siis että yrität väittää, että jumalattomien moraali on jotain absoluuttista, oikeaa ja erehtymätöntä, ja uskovien moraali on henkilökohtaista ja siis väärää?
ap
Anteeksi, olin epäselvä. Toki säädetyt lait aina tavalla tai toisella perustuvat henkilökohtaiseen moraaliin tai pikemminkin ehkä sellaiseen tietynlaiseen konsensus-moraalikäsitykseen, jota esimerkiksi nyt vaikka ketjussa mainittu ihmisoikeuksien julistus edustaa. Kun kirjoitin, että henkilökohtaista moraalia ei pitäisi yleistää laiksi, en tarkoittanut yhteistä säädettyä yhteiskunnan lakia, vaan sellaista henkilökohtaista lakia, ehkä siis enemmänkin vahvaa moraalista sääntöä, jota henkilö olettaa myös muiden "oikeamielisten" noudattavan. Tällä tarkoitan siis, että jos henkilökohtainen (vaikka raamatustulkintaankin perustuva) moraalisi sanoo, että abortti on väärin, niin älä tee aborttia. Sen sijaan olisi ylimielistä alkaa tuomitsemaan muita lainomaisesti tämän käsityksesi pohjalta, kun edelleenkään kristityn tehtävä ei ole tuomita.
Kristityn tehtävä on tuoda Jumalan valtakuntaa ja Hänen tahtiaan maan päälle! Parhaassa tapauksessa tilanne olisi tietysti se, että suurin osa ihmisistä tulisi uskoon, ja enemmistön esimerkillä maasta saisi enemmän Jumalan tahdon mukaisen.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen, että ilmaiset mielipiteesi mahdollisimman pian ystävillesi, niin he pääsevät sinusta ahdasmielisestä eroon ja voit hihhuloida Jessen kanssa ihan kaksin.
Pystytkö kuvittelemaan tilannetta, että uskovan mielestä sinä ja muut jumalattomat ovat ahdasmielisiä? He kun eivät ymmärrä kuin maanpäällisiä, "näkyviä" asioita, ihmisen järkeen rajoittuen. Pyhässä Hengessä oleva kristitty ymmärtää asiat laajasti, eikä se ymmärrys pysähdy ihmisen suuruuskuvitelmiin omasta viisaudestaan.
Pystyn toki, mutta niin kauan kuin uskovaisten "tietämys" perustuu satuolentoon ja näkymättömiin, todistamattomiin asioihin, ei kiinnosta vaikka olisivat minusta mitä tahansa mieltä! Tässä on uskovaisten suurin ongelma - he luulevat tietävänsä kaiken koska jumala. Ei-uskovaiset tietävät olevansa erehtyväisiä ja usein väärässä, ei maailma ollutkaan littana ja aurinko ei kiertänytkään maata. Mutta ei-uskovainen etsii aktiivisesti tietoa, oppii uutta ja on valmis myöntämään kun on väärässä, JOS ja KUN asia pystytään tieteellisesti toistamaan. Tätä ei uskovainen ikinä ole valmis tekemään, koska luottaa sokeasti siihen, että jumala ja sitä kautta uskovaiset ovat aina oikeassa.
Kyllä uskovainen toki myöntää olevansa väärässä silloin kun on, ja tekee vieläpä parannusta siitä vääryydestään. Mutta koska usko on uskoa, eikä edes tarkoitettu tieteellä todistettavaksi, ei krisititty voi tietenkään uskostaan luopua. Yhtälailla kuin uskoa ei voi todistaa tieteeksi, ei sitä voi myöskään todistaa valheeksi.
ap
Voi kultapieni, toivoisin niin että ymmärtäisit mitä itse kirjoitat siellä kiihkossasi😁 eli suoraan myönsit, sinä vain uskot kun muut tietää. On se kumma miten sun mututuntuman pitäisi jotenkin olla korkeammassa asemassa kuin todistettava tiede. Toki saat uskoa vieläkin ihan mihin haluat, mutta älä sitten myöskään itse kutsu uskoasi totuudeksi. Totuuden määritelmä näet on, että sen pystyy todistaa todeksi.
No minkä asian pystyy oikeesti todeksi sanoa. Kaikki maallisetkin asiat on vaan jonkun ihmisen keksintöä.
Vierailija kirjoitti:
SAA kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monilta uskovaisilta tuntuu unohtuneen sellainen tärkeä opetus kuin "älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi." Kun Jumala kuitenkin on se viimeinen tuomari, ei uskovan pidä alkaa tuomitsemaan muiden valintoja ja elämäntapoja. Kristityn tehtävä on rakastaa lähimmäistään. Raamattuakin tulkitsevat kuitenkin aina ihmiset kaikessa vajavaisuudessaan.
Mutta miten se on tuomistemista, että ihminen on samaa mieltä Raamatun kanssa? Raamattuhan ei muutenkaan tuomiste ihmistä, vaan kertoo sen, mikö on oikein ja mikä väärin. Tuomio tulee vasta tulevaisuudessa, viimeisenä päivänä. Eihän minulla eikä muullakaan ole mitään tuomiovaltaa yli kenenkään, vaikka olisimme mitä mieltä tahansa, tai sanoisimme mitä tahansa! Mitä siis tarkoitat "tuomitsemisella"?
ap
Tarkoitan sitä, että Raamatussa ei suoraan sanota esim. että "älä tee aborttia". Tämä on tulkintaa. Sen sijaan Raamatussa sanotaan, että yhteen asuun ei saa sekoittaa kahta lankaa ja että huorintekijät tulee kivittää. Nämä eivät kuitenkaan ole osa sitä ydinsanomaa, vaan lakia, joka monien tulkintojen mukaan kumoutui, kun Jeesus tuli maan päälle ja toi mukanaan uuden lain. Jeesus sanoi, että se, joka ei ole tehnyt syntiä, heittäköön ensimmäisen kiven. Tähän minä uskon ja tähän viittaan tuolla tuomitsemisella.
Raamatussa kyllä aivan selvästi sanotaan, että "älä tapa", ja että elämä on Jumalan lahja ihmiselle. Raamatun kokonaisilmoitus on hyvin selvä siinä, että ihminen ei missään tilassa saisi rikkoa Jumalan luomaa vastaan, Kaksi lankaa ja huorintekijöiden kivittäminen on osa Mooseksen lakia, mikä koski juutalaisia. Jeesus tullessaan ei tuonut uutta lakia, vaan teki lain täydelliseksi. Vaikka Jeesus ei todella tullut tuomitsemaan, ei hän tullut syntiä hyväksymään. Hän ei tuominut prostituoitua, vaan sanoi, "mene, äläke tee enää huorin". Ei siis tuomiota, vaan kehoitus olla enää tekemättä syntiä. Jeesus ei tuomitse, mutta Jumala tuomitsee meidät kaikki, viimesenä päivänä.
ap
Elämän alun ajankohdasta voidaan olla montaa mieltä, ja sitä ei ainakaan ole Raamatussa suoraan sanottu. Aborttia ei voi mielestäni pelkistää tuohon "älä tapa" -käskyyn esimerkiksi juuri tästä syystä. Jos raskaus olisi saanut alkunsa vaikka raiskauksesta, olisiko sinusta pahin synnintekijä aborttiin päätyvä nainen vai hänet raiskannut mies? Mitä Raamattu mielestäsi sanoo asiasta? Vai ovatko molemmat yhtä pahoja synnintekijöitä? Onko katumuksella väliä tässä? Onko tämän ratkaiseminen edes ihmisen tehtävä?
Jos abortti on sinusta syntiä, älä tee aborttia. Niin helppoa se on. Sinun raamatuntulkintasi ei kuitenkaan mielestäni pitäisi vaikuttaa siihen, millaisessa yhteiskunnassa elämme ja saako tämä raskaana oleva nainen itse tehdä päätöksensä. Ja jos tilanne on paha, hänhän tekee sen ratkaisun vaikka laittomasti ja turvattomilla keinoilla.
Elämän alkamisen ajankohta ei kyllä ole tulkinnan varainen. Joko se alkaa ja siitä kehittyy ihminen, tai sitten se ei ala ja siitä ei kehity ihmistä. Raiskaaminen on tietysti synti. Mutta kaksi väärää ei tee yhtä oikeea. Eli myös abortti on väärin, on lähtökohta mikä hyvänsä. Miksi naisen "oikeus" aborttiin, on tärkeämpää, kuin lapsen oikeus elämään? Ihmiset kuitenkin määrittelevät lait maailmassa. Miksi vain ne ihmiset saisivat olla määrittämässä lakia, jotka hyväksyvät abortin?
Raamatun mukaan jos sydämestään katuu, tekee parannuksen ja uskoo Jeesuksen sovitustyöhön, syntinsä saa anteeksi <3
ap
Tästä aborttiasiasta lienee turha alkaa vääntämään tässä ketjussa, kun kummallakin on asiasta oma näkemyksensä, joka ei tule tällä keskustelulla muuttumaan. Tuota näkemystäsi elämän alkamisesta en allekirjoita ollenkaan. Kyllähän raskaus voi alkaa ja siitä ei kehity ihmistä. Aborttihan on vain ihmisen aiheuttama keskenmeno. Kommenttini pointti ei ollut se, että lakia ei saisi olla säätämässä ihmisiä, jotka eivät hyväksy aborttia, vaikka toki henkilökohtainen käsitykseni onkin se, että mitään varsinaista lasta ei ennen syntymää ole ja että jokaisen lapsen pitäisi saada syntyä toivottuna. Pointti oli sen sijaan se, että Raamatulla voi perustella päinvastaisiakin näkemyksiä eikä sieltä löydy suoraa vastausta kaikkeen. Henkilökohtaista moraalia ei pitäisi yleistää laiksi. Tästä pääsemme takaisin siihen, että sen, että on varma uskossaan, ei pitäisi tarkoittaa sitä, että on varma olevansa aina oikeassa. Sellainen on syntiä.
Kertoisitko vielä, millä perusteella jumalattomien säätämät lait eivät perustu henkilökohtaiseen moraaliin? Siis että yrität väittää, että jumalattomien moraali on jotain absoluuttista, oikeaa ja erehtymätöntä, ja uskovien moraali on henkilökohtaista ja siis väärää?
ap
Anteeksi, olin epäselvä. Toki säädetyt lait aina tavalla tai toisella perustuvat henkilökohtaiseen moraaliin tai pikemminkin ehkä sellaiseen tietynlaiseen konsensus-moraalikäsitykseen, jota esimerkiksi nyt vaikka ketjussa mainittu ihmisoikeuksien julistus edustaa. Kun kirjoitin, että henkilökohtaista moraalia ei pitäisi yleistää laiksi, en tarkoittanut yhteistä säädettyä yhteiskunnan lakia, vaan sellaista henkilökohtaista lakia, ehkä siis enemmänkin vahvaa moraalista sääntöä, jota henkilö olettaa myös muiden "oikeamielisten" noudattavan. Tällä tarkoitan siis, että jos henkilökohtainen (vaikka raamatustulkintaankin perustuva) moraalisi sanoo, että abortti on väärin, niin älä tee aborttia. Sen sijaan olisi ylimielistä alkaa tuomitsemaan muita lainomaisesti tämän käsityksesi pohjalta, kun edelleenkään kristityn tehtävä ei ole tuomita.
Saako Jumala tuomita ihmisen?
Vaatiiko JUmala neitsyyttä naiselta?
Ei vaadi.
ap
Jep jep. Sinunmielestäsi siis on aivan sama kuka tekee ja miten, jos lopputulos on sama? Eli ei ole väliä kuoleeko ihminen syöpää vai luotiin, kun jokatapauksessa kuolee? Pelottava ajatusmaailma.
ap