Lue keskustelun säännöt.
Mitenkä maalliset kaverit ovat suhtautuneet sinuun sen jälkeen kun tulit uskoon?
25.05.2020 |
Olen itse ollut uskossa oikeastaan aina, mutta tietysti pikkuhiljaa kasvanut lapsen uskosta yhä syvempään ja ns aikuisempaan uskoon. Itselläni on paljon maallisia kavereita, ja he kyllä tietävät uskostani, mutta yleensä siitä ei liiemmin puhuta, koska he eivät ole asiasta olleet kiinnostuneita.
Nyt koen kuitenkin etten voi olla enää oma itseni heidän seurassaan, vaan yritän olla jotain täysin neutraalia, vaikka en ole. Koen teesekenteleväni, kun monissa asioissa en avaa suutani tai tuo omaa näkemystäni esiin, vaikka kaikki muut tuovat. Aiemmin olen ehkä ajatellut, etten halua "lyödä Raamatulla" päähän, mutta toisaalta jos jostain keskustellaan, ja minulla on uskoni mukaisia ajatuksia aiheesta, ei se ole kenenkään "käännyttämistä", vaan mielipiteen ilmaisua.
Nyt olen päättänyt alkaa olemaan avoimempi, todellinen oma itseni näiden ihmisten seurassa, mutta tietysti se vähän jännittää... mitenkä muut vastaavassa tilanteessa olleet ovat kokeneet asian?
Kommentit (241)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerro joku esimerkki asiasta, jonka olisit halunnut sanoa ääneen mutta et ole uskaltanut?
No esim klassikko aiheet, että abortti on murha, ja avioliitto on miehen ja naisen välinen. Myös että seksin soisin kuuluvan vain avioliittoon. Se että en halua kuunnella kaikkea musiikkia tai katsella kaikkia elovukia sanoitusten/teemojen takia. Sen että en halua kuunnella mitään pilkkaavaa "vitsailua" Jeesuksesta.
Tässä nyt muutamia esimerkkejä, mihin en ole kovin vahvasti ottanut kantaa, vaikka he varmaan voivat arvata ainakin joistain asioista, mitä itse niistä ajattelen.
Ja mielestäsi on jotenkin outoa että kaverisi vieroksuvat sinun ihmisoikeuksia polkevia mielipiteitäsi?
jos joku mun ystäväni löytäsi Jeesuksen..niin ghoustaisin sen välittömästi.
Miksi?
Leikitään että olet ystäväni
Kysyn sinulta: missä itsemrhan tehnyt isäni on.
Sinä vastaat:
Etten tiedä, onneksi, mutta Raamatun mukaan jokainen kuollut on tuonelassa odottamassa viimeistä päivää, jolloin Jumala tuomitsee taivaaseen tai helvettiin oikeudenmukaisesti.
ap
Isäni oli ateisti
Eli missä isäni on?
Edelleenkään en tiedä, mutta uskon Raamatun ilmoitukseen, jonka mukaan kaikki kuolleet ovat tuonelassa odottamassa viimeistä tuomiota. Toki myös Raamatun mukaan joka ei ole syntynyt uudesti ylhäältä, ei voi nähdä taivasten valtakuntaa. Lohdullista kuitenkin on, että me emme tiedä edesmenneiden lopullista sydämentilaa kuoleman hetkellä, emmekä tiedä mitä niissä hetkissä on voinut tapahtua. Ja onneksi meillä ei ole tuomiovaltaa asiaan, vaan voimme luottaa rakastavan Jumalan parempaan ymmärrykseen ja oikeudenmukaisuuteen.
ap
Raamatussa lukee selkeästi että jumalan kieltäjät joutuvat hlvettiin
Onko näin ap?
Kyllä, näin se Raamattu ilmoittaa, ja siihen myös itse uskon.
ap
Eli missä ateisti itsemrhan tehnyt isäni on?
Vi.tustako me voidaan tietää, kuollut ja maatunut??
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monilta uskovaisilta tuntuu unohtuneen sellainen tärkeä opetus kuin "älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi." Kun Jumala kuitenkin on se viimeinen tuomari, ei uskovan pidä alkaa tuomitsemaan muiden valintoja ja elämäntapoja. Kristityn tehtävä on rakastaa lähimmäistään. Raamattuakin tulkitsevat kuitenkin aina ihmiset kaikessa vajavaisuudessaan.
Jatkan vielä, että yksi syy, miksi olen pysytellyt kauan erossa kristinuskosta, on juuri uskovaisten kovuus ja tuomitsevuus. On yksi asia olla varma uskossaan ja toinen olla varma siitä, että on aina oikeassa. En myöskään koe konservatiivisia arvoja yleensä omakseni, ja nehän näissä yhteisöissä ovat usein vallalla. Kristus palasi kuitenkin elämääni, kun ymmärsin sen, että oikeastaan olen aina uskonut hänen opetuksiinsa ja että armo ja lähimmäisenrakkaus ovat niitä harvoja aidosti hyviä asioita, joita on. En ole vielä liittynyt mihinkään kirkkoon tai seurakuntaan, sillä nämä pyrkivät mielestäni vähän liikaa vaikuttamaan maallisiin asioihin. Haluaisin löytää paikan, jossa voi palvella Jumalaa ja rukoilla luomakunnan puolesta ilman, että minulle sanellaan totuutena jonkun ihmisen näkemystä siitä, miten Raamatun oppeja pitäisi soveltaa yhteiskuntaan ja henkilökohtaiseen elämään.
Kaiken a ja o onkin juuri itse lukea ja tutkia Raamattua. Uskossa oleva ihminen ymmärtää Raamatun sanaa Pyhässä Hengessä. Usko myös kasvaa ja ymmärrys lisääntyy, mitä pidemmälle sitä tietä kulkee.
Raamattu ottaa aika selvästi kantaa syntiin, ja siihen kuinka synti erottaa ihmisen Jumalasta. Miten suhtaudut tähän? Myöskin Jumalan ihmiskäsitys on täysin eri kuin meidän ihmisten. Jumalan edessä me olemme ihmisiä, jotka valitsevat oikein, ja sitten valitsevat väärin. Tekevät siis oikeita asioista, ja vääriä asioita, eli syntiä.
Maallinen ihmiskäsitys taas on, että ihminen on hyvä, vaikka tekee syntiä. Ikäänkuin ihminen olisi samaa syntiensä kanssa, vaikka oikeastihan ihminen valitsee oikean ja väärän väliltä.
Ihminen ei ole siis yhtä syntiensä kanssa, vaan niitä vastaan voi taistella. Mitä ajattelet tästä?
Ehkä ajatuksesi kristittyjen kovuudesta liittyy siihen, ettet täysin vielä samaistu Raamatun mukaiseen ihsmiskäsitykseen? :)
ap
Niin, mielestäni jokaisen suhde Jumalaan on henkilökohtainen siinä mielessä, että jokainen tietää itse omallatunnollaan väärintekonsa ja syntinsä, sen mikä vie kauemmas Jumalasta. Raamatussa synnistä ei puhuta mitenkään yksiselitteisesti, mutta selvää on se, ettei kenenkään tehtävä ole laskea muiden syntejä, vaan omiaan. Syntejään tulee katua ja näin päästä taas lähemmäs Jumalaa. Selvää on myös se, ettei yksikään ihminen ole synnitön. En ole hirveän hyvin perillä siitä, mihin kaikkiin kristinuskon haaroihin ajatus perisynnistä kuuluu, mutta vaikka perisyntiä ei olisikaan, on selvä asia, että jokainen ihminen tekee myös syntiä eikä kukaan ole siis synnitön. Raamatussa ei ole mitään selvää syntilistaa, johon omia tekojaan vertaisi. Uskon, että oikea käsitys synnistä syntyy omantunnon ja Raamatun tutkimisen yhteistoiminnassa.
Kun Raamattu avautuu Pyhän Hengen johdatuksessa, oma synnintunto kasvaa, ja ymmärrämme entistä tarkemmin juuri omassa toiminnassa olevaa syntiä mitä ei aiemmin synniksi edes tajunnut. ns. Hengellistä omaa tuntoa ei ole ilman Henkeä, vaan koska ihmiset ihan jo kollektiivisesti, (ja toki myös hlökohtaisesti) ovat syntiin langenneet, he eivät voi luottaa "omaantuntoonsa". Raamatun mukaan jokaisen ihmisen sydän on petollinen, ja johtaa lopulta kaikki harhaan. Eli van Pyhässä Hengessä voimme kasvaa uskossa, ja oppia erottamaan syntiä hienovaraisemmin.
Mitä tulee uskon henkilökohtaisuuteen, niin Raamatun mukaan se ei ole henkilökohtainen asia. Jeesus sanoi, että menkää kaikkeen maailmaan tekemään kaikki kansat minun opetuslapsikseni. Lähetyskäsky kehoittaa siis hyvin julkiseen sanan julistamiseen, ja myöskin uskonsa tulee suullaan julki tunnustaa.
ap
Muistan kyllä Raamatusta myös kertomuksen, jossa joku rukoili näyttävästi julkisesti ja Jeesus paheksui tätä ja kehotti ruokoilemaan mieluummin yksityisesti, sillä Jumala kyllä kuulee kaikki vilpittömät rukoukset. Lähetyskäsky toki kehottaa levittämään uskoa, mutta aidon uskonhan saa vain Jumalalta Pyhän Hengen kautta.
Itseasiassa Raamatun mukaan "usko syntyy kuulemisesta, mutta kuulemisen synnyttää Kristuksen sana". Eli evankeliumin kuuleminen synnyttää uskoa, Jumalan armosta toki. :)
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ap ja muutkin, jotka pohtivat miksi saavat kuraa niskaan, kun julistavat "omia, uskonnon värittämiä mielipiteitään". Ihan oikeasti vi**uilematta, niin miettikääpä huviksenne, miten itse ottaisitte keskusteluun osallistumisen ja esim. Grimmin satukirjasta otetuilla teeseillä mielipiteen perustelun?
On jokseenkin lapsellista ja sivistymätöntä verrata Raamattua ja Grimmin satuja, ylipäätään edes kirjallisina teoksina puuttumatta vielä edes siihen, miten uskottavana sisätöä pitää. Joten jatka yrittämistä, onnistut ehkä parempaankin päänaukomiseen! :)
ap
Aika rumasti ap puhut ollaksesi niin suvaitsevainen ja löpilöö. Ihan asiallinenkin kysymys oli ensimmäisen viestin kirjoittajalla, Raamattu kuitenkin on ihmisen kirjoittama kirja. Kannattaisi rukoilla vähän ymmärrystä ja järkeä, tosin et taida silläkään unestasi herätä😂
Siis mitenkä sanavalintani liittyy suvaitsevaisuuteen? :D Ja ei, en ole suvaitsevainen, enkä erityisemmin edes kaunopuheinen, ja mielestäni sanavalinnat olivat juuri passelit kyseiseen tilanteeseen. :D Suvaitseminen ei ole sama asia, kuin olla laittamatta välejä poikki kaikkiin, jotka sattuvat olemaan eri mieltä kanssani?
ap
Suosittelen, että ilmaiset mielipiteesi mahdollisimman pian ystävillesi, niin he pääsevät sinusta ahdasmielisestä eroon ja voit hihhuloida Jessen kanssa ihan kaksin.
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen, että ilmaiset mielipiteesi mahdollisimman pian ystävillesi, niin he pääsevät sinusta ahdasmielisestä eroon ja voit hihhuloida Jessen kanssa ihan kaksin.
Pystytkö kuvittelemaan tilannetta, että uskovan mielestä sinä ja muut jumalattomat ovat ahdasmielisiä? He kun eivät ymmärrä kuin maanpäällisiä, "näkyviä" asioita, ihmisen järkeen rajoittuen. Pyhässä Hengessä oleva kristitty ymmärtää asiat laajasti, eikä se ymmärrys pysähdy ihmisen suuruuskuvitelmiin omasta viisaudestaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monilta uskovaisilta tuntuu unohtuneen sellainen tärkeä opetus kuin "älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi." Kun Jumala kuitenkin on se viimeinen tuomari, ei uskovan pidä alkaa tuomitsemaan muiden valintoja ja elämäntapoja. Kristityn tehtävä on rakastaa lähimmäistään. Raamattuakin tulkitsevat kuitenkin aina ihmiset kaikessa vajavaisuudessaan.
Mutta miten se on tuomistemista, että ihminen on samaa mieltä Raamatun kanssa? Raamattuhan ei muutenkaan tuomiste ihmistä, vaan kertoo sen, mikö on oikein ja mikä väärin. Tuomio tulee vasta tulevaisuudessa, viimeisenä päivänä. Eihän minulla eikä muullakaan ole mitään tuomiovaltaa yli kenenkään, vaikka olisimme mitä mieltä tahansa, tai sanoisimme mitä tahansa! Mitä siis tarkoitat "tuomitsemisella"?
ap
Tarkoitan sitä, että Raamatussa ei suoraan sanota esim. että "älä tee aborttia". Tämä on tulkintaa. Sen sijaan Raamatussa sanotaan, että yhteen asuun ei saa sekoittaa kahta lankaa ja että huorintekijät tulee kivittää. Nämä eivät kuitenkaan ole osa sitä ydinsanomaa, vaan lakia, joka monien tulkintojen mukaan kumoutui, kun Jeesus tuli maan päälle ja toi mukanaan uuden lain. Jeesus sanoi, että se, joka ei ole tehnyt syntiä, heittäköön ensimmäisen kiven. Tähän minä uskon ja tähän viittaan tuolla tuomitsemisella.
Raamatussa kyllä aivan selvästi sanotaan, että "älä tapa", ja että elämä on Jumalan lahja ihmiselle. Raamatun kokonaisilmoitus on hyvin selvä siinä, että ihminen ei missään tilassa saisi rikkoa Jumalan luomaa vastaan, Kaksi lankaa ja huorintekijöiden kivittäminen on osa Mooseksen lakia, mikä koski juutalaisia. Jeesus tullessaan ei tuonut uutta lakia, vaan teki lain täydelliseksi. Vaikka Jeesus ei todella tullut tuomitsemaan, ei hän tullut syntiä hyväksymään. Hän ei tuominut prostituoitua, vaan sanoi, "mene, äläke tee enää huorin". Ei siis tuomiota, vaan kehoitus olla enää tekemättä syntiä. Jeesus ei tuomitse, mutta Jumala tuomitsee meidät kaikki, viimesenä päivänä.
ap
Elämän alun ajankohdasta voidaan olla montaa mieltä, ja sitä ei ainakaan ole Raamatussa suoraan sanottu. Aborttia ei voi mielestäni pelkistää tuohon "älä tapa" -käskyyn esimerkiksi juuri tästä syystä. Jos raskaus olisi saanut alkunsa vaikka raiskauksesta, olisiko sinusta pahin synnintekijä aborttiin päätyvä nainen vai hänet raiskannut mies? Mitä Raamattu mielestäsi sanoo asiasta? Vai ovatko molemmat yhtä pahoja synnintekijöitä? Onko katumuksella väliä tässä? Onko tämän ratkaiseminen edes ihmisen tehtävä?
Jos abortti on sinusta syntiä, älä tee aborttia. Niin helppoa se on. Sinun raamatuntulkintasi ei kuitenkaan mielestäni pitäisi vaikuttaa siihen, millaisessa yhteiskunnassa elämme ja saako tämä raskaana oleva nainen itse tehdä päätöksensä. Ja jos tilanne on paha, hänhän tekee sen ratkaisun vaikka laittomasti ja turvattomilla keinoilla.
Elämän alkamisen ajankohta ei kyllä ole tulkinnan varainen. Joko se alkaa ja siitä kehittyy ihminen, tai sitten se ei ala ja siitä ei kehity ihmistä. Raiskaaminen on tietysti synti. Mutta kaksi väärää ei tee yhtä oikeea. Eli myös abortti on väärin, on lähtökohta mikä hyvänsä. Miksi naisen "oikeus" aborttiin, on tärkeämpää, kuin lapsen oikeus elämään? Ihmiset kuitenkin määrittelevät lait maailmassa. Miksi vain ne ihmiset saisivat olla määrittämässä lakia, jotka hyväksyvät abortin?
Raamatun mukaan jos sydämestään katuu, tekee parannuksen ja uskoo Jeesuksen sovitustyöhön, syntinsä saa anteeksi <3
ap
Tästä aborttiasiasta lienee turha alkaa vääntämään tässä ketjussa, kun kummallakin on asiasta oma näkemyksensä, joka ei tule tällä keskustelulla muuttumaan. Tuota näkemystäsi elämän alkamisesta en allekirjoita ollenkaan. Kyllähän raskaus voi alkaa ja siitä ei kehity ihmistä. Aborttihan on vain ihmisen aiheuttama keskenmeno. Kommenttini pointti ei ollut se, että lakia ei saisi olla säätämässä ihmisiä, jotka eivät hyväksy aborttia, vaikka toki henkilökohtainen käsitykseni onkin se, että mitään varsinaista lasta ei ennen syntymää ole ja että jokaisen lapsen pitäisi saada syntyä toivottuna. Pointti oli sen sijaan se, että Raamatulla voi perustella päinvastaisiakin näkemyksiä eikä sieltä löydy suoraa vastausta kaikkeen. Henkilökohtaista moraalia ei pitäisi yleistää laiksi. Tästä pääsemme takaisin siihen, että sen, että on varma uskossaan, ei pitäisi tarkoittaa sitä, että on varma olevansa aina oikeassa. Sellainen on syntiä.
Itse olen sitä mieltä, että mikään jumala, joka polkee ihmisoikeuksia, antaa lasten kuolla syöpään ja syyttömien kärsiä julmuuksia ei ole palvomisen arvoinen. Stephen Frylta kysyttiin kerran, tulisiko hän uskoon jos tapaisi Jumalan ja mitä hän kysyisi Jumalalta. Fry vastasi "How dare you?", kuinka kehtaat. Näin kysyisin minäkin. Vaikka jumala olisi olemassa, en koskaan, ikinä voisi palvoa tai seurata noin sadistista ja hirveää olentoa. Kuinka joku kehtaisikin olla kaikkivoipa ja silti ummistaa silmät kaikelle maailman pahuudelle. Ja tähän en ole vielä koskaan saanut fiksua vastausta uskovaisilta, miksi he hyväksyvät nämä kauheudet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerro joku esimerkki asiasta, jonka olisit halunnut sanoa ääneen mutta et ole uskaltanut?
No esim klassikko aiheet, että abortti on murha, ja avioliitto on miehen ja naisen välinen. Myös että seksin soisin kuuluvan vain avioliittoon. Se että en halua kuunnella kaikkea musiikkia tai katsella kaikkia elovukia sanoitusten/teemojen takia. Sen että en halua kuunnella mitään pilkkaavaa "vitsailua" Jeesuksesta.
Tässä nyt muutamia esimerkkejä, mihin en ole kovin vahvasti ottanut kantaa, vaikka he varmaan voivat arvata ainakin joistain asioista, mitä itse niistä ajattelen.
Ja mielestäsi on jotenkin outoa että kaverisi vieroksuvat sinun ihmisoikeuksia polkevia mielipiteitäsi?
Mielestäni on outoa, että he eivät hyväksy erilaisia katsantokantoja. Minulle nuo eivät ole ihmisoikeusasioita.
Ihmisoikeudet eivät ole mielipideasia. Se, että jotkut uskonnolliset persläpivaltiot polkevat ihmisoikeuksia ei anna sinulle oikeutta toimia samoin. Vaikka se teitä uskiksia kovasti tuntuukin yhdistävän.
Kertoisitko vielä, mistä löytyy absoluuttinen ihmisoikeusmittari? Itse löydän sen Raamatusta, mutta sinä löydät sen ihmisten muuttuvista mielipiteistä. jotka muuttuvat maittain ja ajoittain. Ymmärrät varmasti itasekkin, että ajatuksesi ihmisoikeuksista, vaativat uskoa siihen, että ne ovat oikein. Ja minun puolestani on täysin ok uskoa niin. Pointti on vain se, että kaikilla on oikeus uskoa mihin haluaa. :)
ap
YK:n ihmisoikeuksien julistuksesta. Ja toki voi ihan omia aivojakin käyttää. Luulisi tyhmemmällekin olevan selvää, että ideologia joka pyrkii alistamaan tai väheksymään toisia kansanryhmää on läpimätä.
Ahaa, YK on siis se yksi ja erehtymätön?
Kyllä. Tai siis YK:n ihmisoikeuksien julistus on.
"Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan."
Aika vähän tuohon on lisättävää tai poistettavaa. Toki kaltaisesi sortajat mielellään ottavat kaikilta halveksumiltaan kansanryhmiltä oikeudet pois, ja varmaan päänkin jos se vielä sallittaisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monilta uskovaisilta tuntuu unohtuneen sellainen tärkeä opetus kuin "älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi." Kun Jumala kuitenkin on se viimeinen tuomari, ei uskovan pidä alkaa tuomitsemaan muiden valintoja ja elämäntapoja. Kristityn tehtävä on rakastaa lähimmäistään. Raamattuakin tulkitsevat kuitenkin aina ihmiset kaikessa vajavaisuudessaan.
Mutta miten se on tuomistemista, että ihminen on samaa mieltä Raamatun kanssa? Raamattuhan ei muutenkaan tuomiste ihmistä, vaan kertoo sen, mikö on oikein ja mikä väärin. Tuomio tulee vasta tulevaisuudessa, viimeisenä päivänä. Eihän minulla eikä muullakaan ole mitään tuomiovaltaa yli kenenkään, vaikka olisimme mitä mieltä tahansa, tai sanoisimme mitä tahansa! Mitä siis tarkoitat "tuomitsemisella"?
ap
Tarkoitan sitä, että Raamatussa ei suoraan sanota esim. että "älä tee aborttia". Tämä on tulkintaa. Sen sijaan Raamatussa sanotaan, että yhteen asuun ei saa sekoittaa kahta lankaa ja että huorintekijät tulee kivittää. Nämä eivät kuitenkaan ole osa sitä ydinsanomaa, vaan lakia, joka monien tulkintojen mukaan kumoutui, kun Jeesus tuli maan päälle ja toi mukanaan uuden lain. Jeesus sanoi, että se, joka ei ole tehnyt syntiä, heittäköön ensimmäisen kiven. Tähän minä uskon ja tähän viittaan tuolla tuomitsemisella.
Raamatussa kyllä aivan selvästi sanotaan, että "älä tapa", ja että elämä on Jumalan lahja ihmiselle. Raamatun kokonaisilmoitus on hyvin selvä siinä, että ihminen ei missään tilassa saisi rikkoa Jumalan luomaa vastaan, Kaksi lankaa ja huorintekijöiden kivittäminen on osa Mooseksen lakia, mikä koski juutalaisia. Jeesus tullessaan ei tuonut uutta lakia, vaan teki lain täydelliseksi. Vaikka Jeesus ei todella tullut tuomitsemaan, ei hän tullut syntiä hyväksymään. Hän ei tuominut prostituoitua, vaan sanoi, "mene, äläke tee enää huorin". Ei siis tuomiota, vaan kehoitus olla enää tekemättä syntiä. Jeesus ei tuomitse, mutta Jumala tuomitsee meidät kaikki, viimesenä päivänä.
ap
Elämän alun ajankohdasta voidaan olla montaa mieltä, ja sitä ei ainakaan ole Raamatussa suoraan sanottu. Aborttia ei voi mielestäni pelkistää tuohon "älä tapa" -käskyyn esimerkiksi juuri tästä syystä. Jos raskaus olisi saanut alkunsa vaikka raiskauksesta, olisiko sinusta pahin synnintekijä aborttiin päätyvä nainen vai hänet raiskannut mies? Mitä Raamattu mielestäsi sanoo asiasta? Vai ovatko molemmat yhtä pahoja synnintekijöitä? Onko katumuksella väliä tässä? Onko tämän ratkaiseminen edes ihmisen tehtävä?
Jos abortti on sinusta syntiä, älä tee aborttia. Niin helppoa se on. Sinun raamatuntulkintasi ei kuitenkaan mielestäni pitäisi vaikuttaa siihen, millaisessa yhteiskunnassa elämme ja saako tämä raskaana oleva nainen itse tehdä päätöksensä. Ja jos tilanne on paha, hänhän tekee sen ratkaisun vaikka laittomasti ja turvattomilla keinoilla.
Elämän alkamisen ajankohta ei kyllä ole tulkinnan varainen. Joko se alkaa ja siitä kehittyy ihminen, tai sitten se ei ala ja siitä ei kehity ihmistä. Raiskaaminen on tietysti synti. Mutta kaksi väärää ei tee yhtä oikeea. Eli myös abortti on väärin, on lähtökohta mikä hyvänsä. Miksi naisen "oikeus" aborttiin, on tärkeämpää, kuin lapsen oikeus elämään? Ihmiset kuitenkin määrittelevät lait maailmassa. Miksi vain ne ihmiset saisivat olla määrittämässä lakia, jotka hyväksyvät abortin?
Raamatun mukaan jos sydämestään katuu, tekee parannuksen ja uskoo Jeesuksen sovitustyöhön, syntinsä saa anteeksi <3
ap
Tästä aborttiasiasta lienee turha alkaa vääntämään tässä ketjussa, kun kummallakin on asiasta oma näkemyksensä, joka ei tule tällä keskustelulla muuttumaan. Tuota näkemystäsi elämän alkamisesta en allekirjoita ollenkaan. Kyllähän raskaus voi alkaa ja siitä ei kehity ihmistä. Aborttihan on vain ihmisen aiheuttama keskenmeno. Kommenttini pointti ei ollut se, että lakia ei saisi olla säätämässä ihmisiä, jotka eivät hyväksy aborttia, vaikka toki henkilökohtainen käsitykseni onkin se, että mitään varsinaista lasta ei ennen syntymää ole ja että jokaisen lapsen pitäisi saada syntyä toivottuna. Pointti oli sen sijaan se, että Raamatulla voi perustella päinvastaisiakin näkemyksiä eikä sieltä löydy suoraa vastausta kaikkeen. Henkilökohtaista moraalia ei pitäisi yleistää laiksi. Tästä pääsemme takaisin siihen, että sen, että on varma uskossaan, ei pitäisi tarkoittaa sitä, että on varma olevansa aina oikeassa. Sellainen on syntiä.
Kertoisitko vielä, millä perusteella jumalattomien säätämät lait eivät perustu henkilökohtaiseen moraaliin? Siis että yrität väittää, että jumalattomien moraali on jotain absoluuttista, oikeaa ja erehtymätöntä, ja uskovien moraali on henkilökohtaista ja siis väärää?
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On jokseenkin lapsellista ja sivistymätöntä verrata Raamattua ja Grimmin satuja, ylipäätään edes kirjallisina teoksina puuttumatta vielä edes siihen, miten uskottavana sisätöä pitää.
]Joten jatka yrittämistä, onnistut ehkä parempaankin päänaukomiseen! :)
ap
Sorry, mainitsin että ihan kettuilematta kirjoitin tuon, en päänaukomisena. Toki Grimmin mainitseminen on provosoivaa, mutta samalla osui ja upposi - nimittäin reaktiosi oli juuri se, mitä odotin. Eli satu-viittaukset kuitataan päänaukomisena.
Lähtökohtaisesti isä Athanasiuksen kokoonpanema eepos on kokoelma tarinoita ja huom. nimenomaan tarinoita, joita isä Athanasius ei ole voinut millään todistaa itse oikeaksi (tai vääräksikään), koska tämä kokoelma saatiin aikaan reilut 300 vuotta Jeesus-nimisen hahmon kuoleman jälkeen. On aika vähän konkreettisia todisteita kyseisen kirjan tapahtumista, joiden laatua voisi kuvailla hyvinkin "yliluonnollisiksi" - joten oikeastaan herää kysymys, onko Grimmin sadut huono vertailukohta, koska ne on kirjoitettu lapsille? Onko se "sivistyneempää uskoa" aikuisille kirjoitettuihin satuihin? Edelleen kysyn tätä ihan ilman kettuilua.
Länsimaisena, rationaalisena ja konkreettisen tieteen kannattajana tarinat ovat tarinoita, kunnes toisin todistetaan. Se, että tarinat on kirjattu nuotioiden runonlaulannoista ja satoja vuosia myöhemmin nippu "viisaita" kokoontuu Nikeaan miettimään, mikä näistä on se "oikea totuus" ja mikä "väärä totuus", ei mitenkään edistä tarinakokoelman uskottavuutta.
Aihe sinällään olisi ihan kiinnostava keskustelunaihe, mutta jos todella Raamattu on vain "Grimmin satukirja aikuisille", ei ehkä oma tietämyksesi Raamatusta riitä syvempään keskusteluun. Olisit nyt verrannut edes Raamattua ja Koraania, mutta ei.... :D
ap
Raamattu on ihan samanlainen satukirja kuin Grimmin sadut, joten miksei niitä voisi vertailla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen, että ilmaiset mielipiteesi mahdollisimman pian ystävillesi, niin he pääsevät sinusta ahdasmielisestä eroon ja voit hihhuloida Jessen kanssa ihan kaksin.
Pystytkö kuvittelemaan tilannetta, että uskovan mielestä sinä ja muut jumalattomat ovat ahdasmielisiä? He kun eivät ymmärrä kuin maanpäällisiä, "näkyviä" asioita, ihmisen järkeen rajoittuen. Pyhässä Hengessä oleva kristitty ymmärtää asiat laajasti, eikä se ymmärrys pysähdy ihmisen suuruuskuvitelmiin omasta viisaudestaan.
Pystyn toki, mutta niin kauan kuin uskovaisten "tietämys" perustuu satuolentoon ja näkymättömiin, todistamattomiin asioihin, ei kiinnosta vaikka olisivat minusta mitä tahansa mieltä! Tässä on uskovaisten suurin ongelma - he luulevat tietävänsä kaiken koska jumala. Ei-uskovaiset tietävät olevansa erehtyväisiä ja usein väärässä, ei maailma ollutkaan littana ja aurinko ei kiertänytkään maata. Mutta ei-uskovainen etsii aktiivisesti tietoa, oppii uutta ja on valmis myöntämään kun on väärässä, JOS ja KUN asia pystytään tieteellisesti toistamaan. Tätä ei uskovainen ikinä ole valmis tekemään, koska luottaa sokeasti siihen, että jumala ja sitä kautta uskovaiset ovat aina oikeassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse olen sitä mieltä, että mikään jumala, joka polkee ihmisoikeuksia, antaa lasten kuolla syöpään ja syyttömien kärsiä julmuuksia ei ole palvomisen arvoinen. Stephen Frylta kysyttiin kerran, tulisiko hän uskoon jos tapaisi Jumalan ja mitä hän kysyisi Jumalalta. Fry vastasi "How dare you?", kuinka kehtaat. Näin kysyisin minäkin. Vaikka jumala olisi olemassa, en koskaan, ikinä voisi palvoa tai seurata noin sadistista ja hirveää olentoa. Kuinka joku kehtaisikin olla kaikkivoipa ja silti ummistaa silmät kaikelle maailman pahuudelle. Ja tähän en ole vielä koskaan saanut fiksua vastausta uskovaisilta, miksi he hyväksyvät nämä kauheudet.
No, Jumalalla on erilainen ihmiskäsitys kun erehtyvällä ihmisellä, ja sen olen jo aiemmin tänne selittänyt. Luitko sen? Jos et pysty hyväksymään, että oma ihmiskäsityksesi ei ole ainoa eikä absoluuttinen totuus, et pystykkään ymmärtämään mitään Jumalan päälle.
Ja Jumala on kaikkivoipana salliva ihmisten VAPAUDEN! Hän ei halunnut meistä tahdottomia robotteja, vaan VAPAITA valitsemaan oikean tau väärän. Koska Jumala on kuitenkin oikeudenmukainen, lopussa kaikki vastaa omista valinnoistaan viimeisellä tuomiolla.
'
Ihmeellistä, kuinka niin moni vauhkoaa vapauden puolesta, mutta kun vapauden välttämättömänä osana tulee velvollisuus, syytetään Jumalaa sadistiksi. Eihän se niin voi mennä, että vain oikentekevillä voisi olla pauas, ja väärintekijöillä ei.
Ihminen on tasa-arvoinen Jumalan silmissä. Ihminen on vapaa tekemään mitä haluaa. Toki sillä on seurauksensa, minkä kaikki kantavat viimeisenä päivänä.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monilta uskovaisilta tuntuu unohtuneen sellainen tärkeä opetus kuin "älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi." Kun Jumala kuitenkin on se viimeinen tuomari, ei uskovan pidä alkaa tuomitsemaan muiden valintoja ja elämäntapoja. Kristityn tehtävä on rakastaa lähimmäistään. Raamattuakin tulkitsevat kuitenkin aina ihmiset kaikessa vajavaisuudessaan.
Mutta miten se on tuomistemista, että ihminen on samaa mieltä Raamatun kanssa? Raamattuhan ei muutenkaan tuomiste ihmistä, vaan kertoo sen, mikö on oikein ja mikä väärin. Tuomio tulee vasta tulevaisuudessa, viimeisenä päivänä. Eihän minulla eikä muullakaan ole mitään tuomiovaltaa yli kenenkään, vaikka olisimme mitä mieltä tahansa, tai sanoisimme mitä tahansa! Mitä siis tarkoitat "tuomitsemisella"?
ap
Tarkoitan sitä, että Raamatussa ei suoraan sanota esim. että "älä tee aborttia". Tämä on tulkintaa. Sen sijaan Raamatussa sanotaan, että yhteen asuun ei saa sekoittaa kahta lankaa ja että huorintekijät tulee kivittää. Nämä eivät kuitenkaan ole osa sitä ydinsanomaa, vaan lakia, joka monien tulkintojen mukaan kumoutui, kun Jeesus tuli maan päälle ja toi mukanaan uuden lain. Jeesus sanoi, että se, joka ei ole tehnyt syntiä, heittäköön ensimmäisen kiven. Tähän minä uskon ja tähän viittaan tuolla tuomitsemisella.
Raamatussa kyllä aivan selvästi sanotaan, että "älä tapa", ja että elämä on Jumalan lahja ihmiselle. Raamatun kokonaisilmoitus on hyvin selvä siinä, että ihminen ei missään tilassa saisi rikkoa Jumalan luomaa vastaan, Kaksi lankaa ja huorintekijöiden kivittäminen on osa Mooseksen lakia, mikä koski juutalaisia. Jeesus tullessaan ei tuonut uutta lakia, vaan teki lain täydelliseksi. Vaikka Jeesus ei todella tullut tuomitsemaan, ei hän tullut syntiä hyväksymään. Hän ei tuominut prostituoitua, vaan sanoi, "mene, äläke tee enää huorin". Ei siis tuomiota, vaan kehoitus olla enää tekemättä syntiä. Jeesus ei tuomitse, mutta Jumala tuomitsee meidät kaikki, viimesenä päivänä.
ap
Elämän alun ajankohdasta voidaan olla montaa mieltä, ja sitä ei ainakaan ole Raamatussa suoraan sanottu. Aborttia ei voi mielestäni pelkistää tuohon "älä tapa" -käskyyn esimerkiksi juuri tästä syystä. Jos raskaus olisi saanut alkunsa vaikka raiskauksesta, olisiko sinusta pahin synnintekijä aborttiin päätyvä nainen vai hänet raiskannut mies? Mitä Raamattu mielestäsi sanoo asiasta? Vai ovatko molemmat yhtä pahoja synnintekijöitä? Onko katumuksella väliä tässä? Onko tämän ratkaiseminen edes ihmisen tehtävä?
Jos abortti on sinusta syntiä, älä tee aborttia. Niin helppoa se on. Sinun raamatuntulkintasi ei kuitenkaan mielestäni pitäisi vaikuttaa siihen, millaisessa yhteiskunnassa elämme ja saako tämä raskaana oleva nainen itse tehdä päätöksensä. Ja jos tilanne on paha, hänhän tekee sen ratkaisun vaikka laittomasti ja turvattomilla keinoilla.
Elämän alkamisen ajankohta ei kyllä ole tulkinnan varainen. Joko se alkaa ja siitä kehittyy ihminen, tai sitten se ei ala ja siitä ei kehity ihmistä.
Jaahas, eli keskenmenoja ei siellä mielikuvitusmaailmassasi tapahdu lainkaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monilta uskovaisilta tuntuu unohtuneen sellainen tärkeä opetus kuin "älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi." Kun Jumala kuitenkin on se viimeinen tuomari, ei uskovan pidä alkaa tuomitsemaan muiden valintoja ja elämäntapoja. Kristityn tehtävä on rakastaa lähimmäistään. Raamattuakin tulkitsevat kuitenkin aina ihmiset kaikessa vajavaisuudessaan.
Jatkan vielä, että yksi syy, miksi olen pysytellyt kauan erossa kristinuskosta, on juuri uskovaisten kovuus ja tuomitsevuus. On yksi asia olla varma uskossaan ja toinen olla varma siitä, että on aina oikeassa. En myöskään koe konservatiivisia arvoja yleensä omakseni, ja nehän näissä yhteisöissä ovat usein vallalla. Kristus palasi kuitenkin elämääni, kun ymmärsin sen, että oikeastaan olen aina uskonut hänen opetuksiinsa ja että armo ja lähimmäisenrakkaus ovat niitä harvoja aidosti hyviä asioita, joita on. En ole vielä liittynyt mihinkään kirkkoon tai seurakuntaan, sillä nämä pyrkivät mielestäni vähän liikaa vaikuttamaan maallisiin asioihin. Haluaisin löytää paikan, jossa voi palvella Jumalaa ja rukoilla luomakunnan puolesta ilman, että minulle sanellaan totuutena jonkun ihmisen näkemystä siitä, miten Raamatun oppeja pitäisi soveltaa yhteiskuntaan ja henkilökohtaiseen elämään.
Kaiken a ja o onkin juuri itse lukea ja tutkia Raamattua. Uskossa oleva ihminen ymmärtää Raamatun sanaa Pyhässä Hengessä. Usko myös kasvaa ja ymmärrys lisääntyy, mitä pidemmälle sitä tietä kulkee.
Raamattu ottaa aika selvästi kantaa syntiin, ja siihen kuinka synti erottaa ihmisen Jumalasta. Miten suhtaudut tähän? Myöskin Jumalan ihmiskäsitys on täysin eri kuin meidän ihmisten. Jumalan edessä me olemme ihmisiä, jotka valitsevat oikein, ja sitten valitsevat väärin. Tekevät siis oikeita asioista, ja vääriä asioita, eli syntiä.
Maallinen ihmiskäsitys taas on, että ihminen on hyvä, vaikka tekee syntiä. Ikäänkuin ihminen olisi samaa syntiensä kanssa, vaikka oikeastihan ihminen valitsee oikean ja väärän väliltä.
Ihminen ei ole siis yhtä syntiensä kanssa, vaan niitä vastaan voi taistella. Mitä ajattelet tästä?
Ehkä ajatuksesi kristittyjen kovuudesta liittyy siihen, ettet täysin vielä samaistu Raamatun mukaiseen ihsmiskäsitykseen? :)
ap
Niin, mielestäni jokaisen suhde Jumalaan on henkilökohtainen siinä mielessä, että jokainen tietää itse omallatunnollaan väärintekonsa ja syntinsä, sen mikä vie kauemmas Jumalasta. Raamatussa synnistä ei puhuta mitenkään yksiselitteisesti, mutta selvää on se, ettei kenenkään tehtävä ole laskea muiden syntejä, vaan omiaan. Syntejään tulee katua ja näin päästä taas lähemmäs Jumalaa. Selvää on myös se, ettei yksikään ihminen ole synnitön. En ole hirveän hyvin perillä siitä, mihin kaikkiin kristinuskon haaroihin ajatus perisynnistä kuuluu, mutta vaikka perisyntiä ei olisikaan, on selvä asia, että jokainen ihminen tekee myös syntiä eikä kukaan ole siis synnitön. Raamatussa ei ole mitään selvää syntilistaa, johon omia tekojaan vertaisi. Uskon, että oikea käsitys synnistä syntyy omantunnon ja Raamatun tutkimisen yhteistoiminnassa.
Kun Raamattu avautuu Pyhän Hengen johdatuksessa, oma synnintunto kasvaa, ja ymmärrämme entistä tarkemmin juuri omassa toiminnassa olevaa syntiä mitä ei aiemmin synniksi edes tajunnut. ns. Hengellistä omaa tuntoa ei ole ilman Henkeä, vaan koska ihmiset ihan jo kollektiivisesti, (ja toki myös hlökohtaisesti) ovat syntiin langenneet, he eivät voi luottaa "omaantuntoonsa". Raamatun mukaan jokaisen ihmisen sydän on petollinen, ja johtaa lopulta kaikki harhaan. Eli van Pyhässä Hengessä voimme kasvaa uskossa, ja oppia erottamaan syntiä hienovaraisemmin.
Mitä tulee uskon henkilökohtaisuuteen, niin Raamatun mukaan se ei ole henkilökohtainen asia. Jeesus sanoi, että menkää kaikkeen maailmaan tekemään kaikki kansat minun opetuslapsikseni. Lähetyskäsky kehoittaa siis hyvin julkiseen sanan julistamiseen, ja myöskin uskonsa tulee suullaan julki tunnustaa.
ap
Miksi siis säästät ystäväsi Jumalan sanalta ja tuomitset heidät kadotukseen?
Pelasta ystäväsi, etteivät he hukkuisi
sillä he eivät tiedä mitä he tekevät
Etkö välitä ystävistäsi?
miksi he saavat hukkua?
Miksi et vastaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen, että ilmaiset mielipiteesi mahdollisimman pian ystävillesi, niin he pääsevät sinusta ahdasmielisestä eroon ja voit hihhuloida Jessen kanssa ihan kaksin.
Pystytkö kuvittelemaan tilannetta, että uskovan mielestä sinä ja muut jumalattomat ovat ahdasmielisiä? He kun eivät ymmärrä kuin maanpäällisiä, "näkyviä" asioita, ihmisen järkeen rajoittuen. Pyhässä Hengessä oleva kristitty ymmärtää asiat laajasti, eikä se ymmärrys pysähdy ihmisen suuruuskuvitelmiin omasta viisaudestaan.
Pystyn toki, mutta niin kauan kuin uskovaisten "tietämys" perustuu satuolentoon ja näkymättömiin, todistamattomiin asioihin, ei kiinnosta vaikka olisivat minusta mitä tahansa mieltä! Tässä on uskovaisten suurin ongelma - he luulevat tietävänsä kaiken koska jumala. Ei-uskovaiset tietävät olevansa erehtyväisiä ja usein väärässä, ei maailma ollutkaan littana ja aurinko ei kiertänytkään maata. Mutta ei-uskovainen etsii aktiivisesti tietoa, oppii uutta ja on valmis myöntämään kun on väärässä, JOS ja KUN asia pystytään tieteellisesti toistamaan. Tätä ei uskovainen ikinä ole valmis tekemään, koska luottaa sokeasti siihen, että jumala ja sitä kautta uskovaiset ovat aina oikeassa.
Kyllä uskovainen toki myöntää olevansa väärässä silloin kun on, ja tekee vieläpä parannusta siitä vääryydestään. Mutta koska usko on uskoa, eikä edes tarkoitettu tieteellä todistettavaksi, ei krisititty voi tietenkään uskostaan luopua. Yhtälailla kuin uskoa ei voi todistaa tieteeksi, ei sitä voi myöskään todistaa valheeksi.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerro joku esimerkki asiasta, jonka olisit halunnut sanoa ääneen mutta et ole uskaltanut?
No esim klassikko aiheet, että abortti on murha, ja avioliitto on miehen ja naisen välinen. Myös että seksin soisin kuuluvan vain avioliittoon. Se että en halua kuunnella kaikkea musiikkia tai katsella kaikkia elovukia sanoitusten/teemojen takia. Sen että en halua kuunnella mitään pilkkaavaa "vitsailua" Jeesuksesta.
Tässä nyt muutamia esimerkkejä, mihin en ole kovin vahvasti ottanut kantaa, vaikka he varmaan voivat arvata ainakin joistain asioista, mitä itse niistä ajattelen.
Ja mielestäsi on jotenkin outoa että kaverisi vieroksuvat sinun ihmisoikeuksia polkevia mielipiteitäsi?
jos joku mun ystäväni löytäsi Jeesuksen..niin ghoustaisin sen välittömästi.
Miksi?
Leikitään että olet ystäväni
Kysyn sinulta: missä itsemrhan tehnyt isäni on.
Sinä vastaat:
Etten tiedä, onneksi, mutta Raamatun mukaan jokainen kuollut on tuonelassa odottamassa viimeistä päivää, jolloin Jumala tuomitsee taivaaseen tai helvettiin oikeudenmukaisesti.
ap
Isäni oli ateisti
Eli missä isäni on?
Edelleenkään en tiedä, mutta uskon Raamatun ilmoitukseen, jonka mukaan kaikki kuolleet ovat tuonelassa odottamassa viimeistä tuomiota. Toki myös Raamatun mukaan joka ei ole syntynyt uudesti ylhäältä, ei voi nähdä taivasten valtakuntaa. Lohdullista kuitenkin on, että me emme tiedä edesmenneiden lopullista sydämentilaa kuoleman hetkellä, emmekä tiedä mitä niissä hetkissä on voinut tapahtua. Ja onneksi meillä ei ole tuomiovaltaa asiaan, vaan voimme luottaa rakastavan Jumalan parempaan ymmärrykseen ja oikeudenmukaisuuteen.
ap
Raamatussa lukee selkeästi että jumalan kieltäjät joutuvat hlvettiin
Onko näin ap?
Kyllä, näin se Raamattu ilmoittaa, ja siihen myös itse uskon.
ap
Eli missä ateisti itsemrhan tehnyt isäni on?
Vi.tustako me voidaan tietää, kuollut ja maatunut??
Isäni on hlvetissä.Näin unen jossa hän katseli minua liekkimerestä.
Ap..puhelee pehmoisia eikä vastannut kysymykseeni.
Samalla kiertelyllä,hän tuomitsee läheisensä itsekkäästi ikuiseen tuleen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen sitä mieltä, että mikään jumala, joka polkee ihmisoikeuksia, antaa lasten kuolla syöpään ja syyttömien kärsiä julmuuksia ei ole palvomisen arvoinen. Stephen Frylta kysyttiin kerran, tulisiko hän uskoon jos tapaisi Jumalan ja mitä hän kysyisi Jumalalta. Fry vastasi "How dare you?", kuinka kehtaat. Näin kysyisin minäkin. Vaikka jumala olisi olemassa, en koskaan, ikinä voisi palvoa tai seurata noin sadistista ja hirveää olentoa. Kuinka joku kehtaisikin olla kaikkivoipa ja silti ummistaa silmät kaikelle maailman pahuudelle. Ja tähän en ole vielä koskaan saanut fiksua vastausta uskovaisilta, miksi he hyväksyvät nämä kauheudet.
No, Jumalalla on erilainen ihmiskäsitys kun erehtyvällä ihmisellä, ja sen olen jo aiemmin tänne selittänyt. Luitko sen? Jos et pysty hyväksymään, että oma ihmiskäsityksesi ei ole ainoa eikä absoluuttinen totuus, et pystykkään ymmärtämään mitään Jumalan päälle.
Ja Jumala on kaikkivoipana salliva ihmisten VAPAUDEN! Hän ei halunnut meistä tahdottomia robotteja, vaan VAPAITA valitsemaan oikean tau väärän. Koska Jumala on kuitenkin oikeudenmukainen, lopussa kaikki vastaa omista valinnoistaan viimeisellä tuomiolla.
'
Ihmeellistä, kuinka niin moni vauhkoaa vapauden puolesta, mutta kun vapauden välttämättömänä osana tulee velvollisuus, syytetään Jumalaa sadistiksi. Eihän se niin voi mennä, että vain oikentekevillä voisi olla pauas, ja väärintekijöillä ei.
Ihminen on tasa-arvoinen Jumalan silmissä. Ihminen on vapaa tekemään mitä haluaa. Toki sillä on seurauksensa, minkä kaikki kantavat viimeisenä päivänä.
ap
Se kaikkivaltias Jumala poistaa edelleen vapaan tahdon mahdollisuuden, kuten olen täälläkin tällä viikolla jo varmaan kolmessa eri keskustelussa todennut. Jos Jumala on kaikkivaltias, tietää hän silloin jo ennalta kaikki valintamme, jolloin meillä ei ole mitään mahdollisuutta valita toisin. Hyvin yksinkertaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen, että ilmaiset mielipiteesi mahdollisimman pian ystävillesi, niin he pääsevät sinusta ahdasmielisestä eroon ja voit hihhuloida Jessen kanssa ihan kaksin.
Pystytkö kuvittelemaan tilannetta, että uskovan mielestä sinä ja muut jumalattomat ovat ahdasmielisiä? He kun eivät ymmärrä kuin maanpäällisiä, "näkyviä" asioita, ihmisen järkeen rajoittuen. Pyhässä Hengessä oleva kristitty ymmärtää asiat laajasti, eikä se ymmärrys pysähdy ihmisen suuruuskuvitelmiin omasta viisaudestaan.
Pystyn toki, mutta niin kauan kuin uskovaisten "tietämys" perustuu satuolentoon ja näkymättömiin, todistamattomiin asioihin, ei kiinnosta vaikka olisivat minusta mitä tahansa mieltä! Tässä on uskovaisten suurin ongelma - he luulevat tietävänsä kaiken koska jumala. Ei-uskovaiset tietävät olevansa erehtyväisiä ja usein väärässä, ei maailma ollutkaan littana ja aurinko ei kiertänytkään maata. Mutta ei-uskovainen etsii aktiivisesti tietoa, oppii uutta ja on valmis myöntämään kun on väärässä, JOS ja KUN asia pystytään tieteellisesti toistamaan. Tätä ei uskovainen ikinä ole valmis tekemään, koska luottaa sokeasti siihen, että jumala ja sitä kautta uskovaiset ovat aina oikeassa.
Kyllä uskovainen toki myöntää olevansa väärässä silloin kun on, ja tekee vieläpä parannusta siitä vääryydestään. Mutta koska usko on uskoa, eikä edes tarkoitettu tieteellä todistettavaksi, ei krisititty voi tietenkään uskostaan luopua. Yhtälailla kuin uskoa ei voi todistaa tieteeksi, ei sitä voi myöskään todistaa valheeksi.
ap
Ap voiko neitsyt tulla raskaaksi.
vastaa yhsdellä sanalla
Mitä hyötyä on immenkalvosta murrosikäisellä tytöllä?
Elämän alkamisen ajankohta ei kyllä ole tulkinnan varainen. Joko se alkaa ja siitä kehittyy ihminen, tai sitten se ei ala ja siitä ei kehity ihmistä. Raiskaaminen on tietysti synti. Mutta kaksi väärää ei tee yhtä oikeea. Eli myös abortti on väärin, on lähtökohta mikä hyvänsä. Miksi naisen "oikeus" aborttiin, on tärkeämpää, kuin lapsen oikeus elämään? Ihmiset kuitenkin määrittelevät lait maailmassa. Miksi vain ne ihmiset saisivat olla määrittämässä lakia, jotka hyväksyvät abortin?
Raamatun mukaan jos sydämestään katuu, tekee parannuksen ja uskoo Jeesuksen sovitustyöhön, syntinsä saa anteeksi <3
ap