Kannattaako uudelle miehelle kertoa että ex oli väkivaltainen?

Miten siitä muka voisi kertoa leimautumatta itse typerykseksi? Että antoi kohdella itseään niin. En kertoisi. En ottaisi riskiä, että hyvä suhde menisi pilalle exän takia.

Vierailija kirjoitti:

En kertonut rskauksesta, koska en halunnut uhriviittaa tai erityiskohtelua. Se on entistä elämääni, eikä vaikuta nykysuhteeseen. Jos olisin jotenkin vammautunut, ja muuten haluaisin jotain suojeluja miehen taholta niin ehkä kertoisin väkivaltaisesta exästä. Eniten olisi varmaankin vaikea selittää miksi halusin jäädä hakkattavaksi. Jos taas kertahakkaus, niin antaisin olla.

Vammoja ne on henkiset vammatkin. Ilman niitä ei kukaan selviä väkivallasta. Enemmän tai vähemmän vammauttaa kaikkia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kannata.

Ottaa opiksi vastaisuudessa eikä seurustele sellaisten kanssa.

Juurikin näin. Pahimmillaan kertominen vain pilaa nykyisen, hyvän, suhteen. Mennyt pitää käsitellä itse ja siirtyä suhteisiin vasta kun on oikeasti valmis.

Jos rehellisyys ja avoimmuus pilaa suhteen, suhde on kaukana hyvästä. 

En kyllä ymmärrä mitä hyvää voi koitua siitä, että tuo vanhat demonit uuteen suhteeseen. Ajattelen itse niin, että vien uuteen suhteeseen uuden minäni ja katson etten toista samoja vääriä kaavoja. Vanhan suhteen voi kuitata sanomalla ettei se ollut terve suhde,mutta olen oppinut ja vahvistunut paljon sen ansiosta.

Tuohan on nimenomaan sitä kertomista. Ei kukaan tällä tarkoita avoimmuudella sitä, että jokainen yksityiskohta pitää tarkkaan kuvailla. Eihän niin tehdä minkään muunkaan asian suhteen. 

Okei? Ymmärsin sitten väärin. Joka tapauksessa en kertoisi jos ei kysyttäisi ja jos kysyttäisiin,niin sanoisin kuten kuvailin.

Onnea vain siihen hetkeen, kun kumppanille paljastuu, että olet salaillut asioita. Aika moni ei ota sellaista hyvällä. On ihan normaalia kanssakäymistä kertoa itsekin asioita eikä vain odottaa, josko joku keksisi niistä kysyä. 

Vaikutat aggressiiviselta. Kiitos, oikein hyvin menee. Minulla ei ole mitään salattavaa ja suhteemme voi hyvin.

Nyt kyllä ne demonit saavat sinut tulkitsemaan omiasi. En ole lainkaan aggressiivinen. Olen vain avoimmuuden kannalla. Sehän on hienoa, jos sinulla ei ole salattavaa. Sain jotenkin sellaisen kuvan, että olisi, kun kerroit, että et halua puhua menneistä ellei niistä erikseen kysytä. Mutta ehkä ymmärsin sinut väärin tai et edes ole tuo sama kirjoittaja. 

Olen sama kirjoittaja ja kyllä,et tunnu ymmärtävän näkökantaani. Ei se mitään, hyvää jatkoa sinulle :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En kertonut rskauksesta, koska en halunnut uhriviittaa tai erityiskohtelua. Se on entistä elämääni, eikä vaikuta nykysuhteeseen. Jos olisin jotenkin vammautunut, ja muuten haluaisin jotain suojeluja miehen taholta niin ehkä kertoisin väkivaltaisesta exästä. Eniten olisi varmaankin vaikea selittää miksi halusin jäädä hakkattavaksi. Jos taas kertahakkaus, niin antaisin olla.

Vammoja ne on henkiset vammatkin. Ilman niitä ei kukaan selviä väkivallasta. Enemmän tai vähemmän vammauttaa kaikkia. 

Miten ne henkiset vammat näkyy?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En kertonut rskauksesta, koska en halunnut uhriviittaa tai erityiskohtelua. Se on entistä elämääni, eikä vaikuta nykysuhteeseen. Jos olisin jotenkin vammautunut, ja muuten haluaisin jotain suojeluja miehen taholta niin ehkä kertoisin väkivaltaisesta exästä. Eniten olisi varmaankin vaikea selittää miksi halusin jäädä hakkattavaksi. Jos taas kertahakkaus, niin antaisin olla.

Vammoja ne on henkiset vammatkin. Ilman niitä ei kukaan selviä väkivallasta. Enemmän tai vähemmän vammauttaa kaikkia. 

Parisuhde ei ole terapiasuhde. Monelta tuntuu unohtuvan tämä.

Vierailija kirjoitti:

Miten siitä muka voisi kertoa leimautumatta itse typerykseksi? Että antoi kohdella itseään niin. En kertoisi. En ottaisi riskiä, että hyvä suhde menisi pilalle exän takia.

Vaikka näin: "Exä löi minua"

Harvempi siihen lupaa kyselee, joten kyse ei ole siitä, että "annoin kohdella itseäni niin". Kannattaa mennä terapiaan, jos tuollaisia ajatuksia tulee. Ne eivät ole terveitä. Väkivalta ei koskaan ole uhrin syy. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En kertonut rskauksesta, koska en halunnut uhriviittaa tai erityiskohtelua. Se on entistä elämääni, eikä vaikuta nykysuhteeseen. Jos olisin jotenkin vammautunut, ja muuten haluaisin jotain suojeluja miehen taholta niin ehkä kertoisin väkivaltaisesta exästä. Eniten olisi varmaankin vaikea selittää miksi halusin jäädä hakkattavaksi. Jos taas kertahakkaus, niin antaisin olla.

Vammoja ne on henkiset vammatkin. Ilman niitä ei kukaan selviä väkivallasta. Enemmän tai vähemmän vammauttaa kaikkia. 

Parisuhde ei ole terapiasuhde. Monelta tuntuu unohtuvan tämä.

Ei se tarkoita sitä jos kertoo menneisyyden haavoista kumppanille. Tarkempi käsittely sitten terapiassa tietysti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En kertonut rskauksesta, koska en halunnut uhriviittaa tai erityiskohtelua. Se on entistä elämääni, eikä vaikuta nykysuhteeseen. Jos olisin jotenkin vammautunut, ja muuten haluaisin jotain suojeluja miehen taholta niin ehkä kertoisin väkivaltaisesta exästä. Eniten olisi varmaankin vaikea selittää miksi halusin jäädä hakkattavaksi. Jos taas kertahakkaus, niin antaisin olla.

Vammoja ne on henkiset vammatkin. Ilman niitä ei kukaan selviä väkivallasta. Enemmän tai vähemmän vammauttaa kaikkia. 

Miten ne henkiset vammat näkyy?

Monellakin tapaa. Täällä tuntuu monella näkyvän niin, etteivät uskalla olla rehellisiä uudelle kumppanille, koska pelkäävät tämän reaktiota. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En kertonut rskauksesta, koska en halunnut uhriviittaa tai erityiskohtelua. Se on entistä elämääni, eikä vaikuta nykysuhteeseen. Jos olisin jotenkin vammautunut, ja muuten haluaisin jotain suojeluja miehen taholta niin ehkä kertoisin väkivaltaisesta exästä. Eniten olisi varmaankin vaikea selittää miksi halusin jäädä hakkattavaksi. Jos taas kertahakkaus, niin antaisin olla.

Vammoja ne on henkiset vammatkin. Ilman niitä ei kukaan selviä väkivallasta. Enemmän tai vähemmän vammauttaa kaikkia. 

Parisuhde ei ole terapiasuhde. Monelta tuntuu unohtuvan tämä.

Missä kohtaa sanoin, että olisi?

Vierailija kirjoitti:

Miten siitä muka voisi kertoa leimautumatta itse typerykseksi? Että antoi kohdella itseään niin. En kertoisi. En ottaisi riskiä, että hyvä suhde menisi pilalle exän takia.

Samasta syystä en kerro. En halua näyttää heikolta lapaselta uuden miehen silmissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En kertonut rskauksesta, koska en halunnut uhriviittaa tai erityiskohtelua. Se on entistä elämääni, eikä vaikuta nykysuhteeseen. Jos olisin jotenkin vammautunut, ja muuten haluaisin jotain suojeluja miehen taholta niin ehkä kertoisin väkivaltaisesta exästä. Eniten olisi varmaankin vaikea selittää miksi halusin jäädä hakkattavaksi. Jos taas kertahakkaus, niin antaisin olla.

Vammoja ne on henkiset vammatkin. Ilman niitä ei kukaan selviä väkivallasta. Enemmän tai vähemmän vammauttaa kaikkia. 

Parisuhde ei ole terapiasuhde. Monelta tuntuu unohtuvan tämä.

Eli koskaan ei puhuta mistään syvemmästä, koska ei saa käyttää toista terapeuttina? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa valita uudeksi kumppaniksi sellainen mies, jolle kokee voivansa kertoa, sellainen johon luottaa. Jos joudut miettimään asiaa, hän ei ehkä ole oikea mies sinulle.

Meinasi juuri tulla sanomaan, että taitaa tämä uusikin mies olla samaa sorttia. Mutta mihinpä w t juovistaan pääsee.

Idiootti trolli. Ai että jos nainen tulee hakatuksi niin hän saa siitä ikuisen leiman? Eli etpä saa hyvää parisuhdetta ja rakkautta enää kun olet merkitty? Jos sun tyttäres tulis kerran raiskatuksi ja sen jälkeen uudelleen ja uudelleen ja uudelleen...sanoisitko samaa? Sairasta syyllistää uhria. Näin siinä käy kun ei anneta kunnon tuomioita tässä maassa! Aletaan syyllistää uhria!

Hyvin sanottu tuo että parisuhde ei ole terapiasuhde! Kyllä naisena vi tuttaisi jauhaa ja kuunnella miehen entisistä kokemuksista "kun Laura mökötti ja heitteli tavaroita ja läpsi ja kirkui. Siksi olen tällainen". Huoh 🙄

Hoitakaa itsenne kuntoon ennen kuin alatte uuteen suhteeseen!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten siitä muka voisi kertoa leimautumatta itse typerykseksi? Että antoi kohdella itseään niin. En kertoisi. En ottaisi riskiä, että hyvä suhde menisi pilalle exän takia.

Samasta syystä en kerro. En halua näyttää heikolta lapaselta uuden miehen silmissä.

Tässä myös oiva esimerkki niistä henkisistä vammoista, joista joku kyseli.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En kertonut rskauksesta, koska en halunnut uhriviittaa tai erityiskohtelua. Se on entistä elämääni, eikä vaikuta nykysuhteeseen. Jos olisin jotenkin vammautunut, ja muuten haluaisin jotain suojeluja miehen taholta niin ehkä kertoisin väkivaltaisesta exästä. Eniten olisi varmaankin vaikea selittää miksi halusin jäädä hakkattavaksi. Jos taas kertahakkaus, niin antaisin olla.

Vammoja ne on henkiset vammatkin. Ilman niitä ei kukaan selviä väkivallasta. Enemmän tai vähemmän vammauttaa kaikkia. 

MInä hoidin henkiset vammani terapiassa. Minusta riittää, että puhuin niistä terapeutuille enkä halua puhua taas asioista uudelle kumppanille. 

Vierailija kirjoitti:

Hyvin sanottu tuo että parisuhde ei ole terapiasuhde! Kyllä naisena vi tuttaisi jauhaa ja kuunnella miehen entisistä kokemuksista "kun Laura mökötti ja heitteli tavaroita ja läpsi ja kirkui. Siksi olen tällainen". Huoh 🙄

Hoitakaa itsenne kuntoon ennen kuin alatte uuteen suhteeseen!

Sinun ei kannata ryhtyä parisuhteeseen, jos kuunteleminen ja toisen ymmärtäminen on noin hankalaa. En minäkään tarkoita, että menneissä pitää rypeä, mutta kyllä niistä voi normaalissa suhteessa puhua. 

Suomalaiselle miehelle ei kannata kertoa kun niin heikko itsetunto, mutta ulkomaalaiselle kyllä. Kokemusta on, ja ainoa joka osasi suhtautua asiaan parhaiten oli/on edelleen ulkomaalainen. Suomalainen mies joko pelkäsi exää, vaikka mitään syytä ei ollut tai piti minua jotenkin syyllisenä väkivaltaan tai tunsi munansa pienentyvän muuten vaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten siitä muka voisi kertoa leimautumatta itse typerykseksi? Että antoi kohdella itseään niin. En kertoisi. En ottaisi riskiä, että hyvä suhde menisi pilalle exän takia.

Samasta syystä en kerro. En halua näyttää heikolta lapaselta uuden miehen silmissä.

En edes tapaile ketään. En halua ottaa riskiä, että väkivalta toistuisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En kertonut rskauksesta, koska en halunnut uhriviittaa tai erityiskohtelua. Se on entistä elämääni, eikä vaikuta nykysuhteeseen. Jos olisin jotenkin vammautunut, ja muuten haluaisin jotain suojeluja miehen taholta niin ehkä kertoisin väkivaltaisesta exästä. Eniten olisi varmaankin vaikea selittää miksi halusin jäädä hakkattavaksi. Jos taas kertahakkaus, niin antaisin olla.

Vammoja ne on henkiset vammatkin. Ilman niitä ei kukaan selviä väkivallasta. Enemmän tai vähemmän vammauttaa kaikkia. 

MInä hoidin henkiset vammani terapiassa. Minusta riittää, että puhuin niistä terapeutuille enkä halua puhua taas asioista uudelle kumppanille. 

Mikäpäs siinä, jos haluaa elää suhteessa, jossa on salaisuuksia. 

Vierailija kirjoitti:

Miten siitä muka voisi kertoa leimautumatta itse typerykseksi? Että antoi kohdella itseään niin. En kertoisi. En ottaisi riskiä, että hyvä suhde menisi pilalle exän takia.

Tämän takia en itsekään kertoisi. Hävettäisi, että on jäänyt huonoon suhteeseen.