Kannattaako uudelle miehelle kertoa että ex oli väkivaltainen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kannata.

Ottaa opiksi vastaisuudessa eikä seurustele sellaisten kanssa.

Juurikin näin. Pahimmillaan kertominen vain pilaa nykyisen, hyvän, suhteen. Mennyt pitää käsitellä itse ja siirtyä suhteisiin vasta kun on oikeasti valmis.

Jos rehellisyys ja avoimmuus pilaa suhteen, suhde on kaukana hyvästä. 

En kyllä ymmärrä mitä hyvää voi koitua siitä, että tuo vanhat demonit uuteen suhteeseen. Ajattelen itse niin, että vien uuteen suhteeseen uuden minäni ja katson etten toista samoja vääriä kaavoja. Vanhan suhteen voi kuitata sanomalla ettei se ollut terve suhde,mutta olen oppinut ja vahvistunut paljon sen ansiosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kannata.

Ottaa opiksi vastaisuudessa eikä seurustele sellaisten kanssa.

Juurikin näin. Pahimmillaan kertominen vain pilaa nykyisen, hyvän, suhteen. Mennyt pitää käsitellä itse ja siirtyä suhteisiin vasta kun on oikeasti valmis.

Myös kertomatta jättäminen voi pilata suhteen.

Tekee sen jopa varmemmin kuin kertominen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kannata.

Ottaa opiksi vastaisuudessa eikä seurustele sellaisten kanssa.

Juurikin näin. Pahimmillaan kertominen vain pilaa nykyisen, hyvän, suhteen. Mennyt pitää käsitellä itse ja siirtyä suhteisiin vasta kun on oikeasti valmis.

Jos rehellisyys ja avoimmuus pilaa suhteen, suhde on kaukana hyvästä. 

En kyllä ymmärrä mitä hyvää voi koitua siitä, että tuo vanhat demonit uuteen suhteeseen. Ajattelen itse niin, että vien uuteen suhteeseen uuden minäni ja katson etten toista samoja vääriä kaavoja. Vanhan suhteen voi kuitata sanomalla ettei se ollut terve suhde,mutta olen oppinut ja vahvistunut paljon sen ansiosta.

Tuohan on nimenomaan sitä kertomista. Ei kukaan tällä tarkoita avoimmuudella sitä, että jokainen yksityiskohta pitää tarkkaan kuvailla. Eihän niin tehdä minkään muunkaan asian suhteen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

l

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kannata.

Ottaa opiksi vastaisuudessa eikä seurustele sellaisten kanssa.

Juurikin näin. Pahimmillaan kertominen vain pilaa nykyisen, hyvän, suhteen. Mennyt pitää käsitellä itse ja siirtyä suhteisiin vasta kun on oikeasti valmis.

Myös kertomatta jättäminen voi pilata suhteen.

Tekee sen jopa varmemmin kuin kertominen. 

Kuinka niin?

Vierailija kirjoitti:

Tilastojen perusteella suurin osa suomalaisista naisista on kokenut parisuhdeväkivaltaa. Että ihan muistutuksena täällä provosoiville miehille. Sun työkaveri,naispuolinen opiskelukaveri, kassaneiti... On kokenut fyysistä ja/tai seksuaalista väkivaltaa kumppanin toimesta.

Sellaiset miesvihaprovot siellä sitten. Totuushan on vallan toinen: "..entisen tai nykyisen kumppanin taholta väkivaltaa tai väkivallalla uhkailua oli kokenut naisista 5,1 prosenttia" Lähde: Kansallinen rikosuhritutkimus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kannata.

Ottaa opiksi vastaisuudessa eikä seurustele sellaisten kanssa.

Juurikin näin. Pahimmillaan kertominen vain pilaa nykyisen, hyvän, suhteen. Mennyt pitää käsitellä itse ja siirtyä suhteisiin vasta kun on oikeasti valmis.

Jos rehellisyys ja avoimmuus pilaa suhteen, suhde on kaukana hyvästä. 

En kyllä ymmärrä mitä hyvää voi koitua siitä, että tuo vanhat demonit uuteen suhteeseen. Ajattelen itse niin, että vien uuteen suhteeseen uuden minäni ja katson etten toista samoja vääriä kaavoja. Vanhan suhteen voi kuitata sanomalla ettei se ollut terve suhde,mutta olen oppinut ja vahvistunut paljon sen ansiosta.

Tuohan on nimenomaan sitä kertomista. Ei kukaan tällä tarkoita avoimmuudella sitä, että jokainen yksityiskohta pitää tarkkaan kuvailla. Eihän niin tehdä minkään muunkaan asian suhteen. 

Okei? Ymmärsin sitten väärin. Joka tapauksessa en kertoisi jos ei kysyttäisi ja jos kysyttäisiin,niin sanoisin kuten kuvailin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kannata.

Ottaa opiksi vastaisuudessa eikä seurustele sellaisten kanssa.

Juurikin näin. Pahimmillaan kertominen vain pilaa nykyisen, hyvän, suhteen. Mennyt pitää käsitellä itse ja siirtyä suhteisiin vasta kun on oikeasti valmis.

Jos rehellisyys ja avoimmuus pilaa suhteen, suhde on kaukana hyvästä. 

En kyllä ymmärrä mitä hyvää voi koitua siitä, että tuo vanhat demonit uuteen suhteeseen. Ajattelen itse niin, että vien uuteen suhteeseen uuden minäni ja katson etten toista samoja vääriä kaavoja. Vanhan suhteen voi kuitata sanomalla ettei se ollut terve suhde,mutta olen oppinut ja vahvistunut paljon sen ansiosta.

No minäpä kerron: Se, että kerrot kumppanille kipeän asian (oli se ihan mikä tahansa), osoittaa, että koet olosi hänen kanssaan turvalliseksi ja luotat häneen. Terveessä parisuhteessa nuo kaksi ovat hyvin olennaisia asioita. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuohan on yksityisasia, joka liittyy edelliseen suhteeseen eikä nykyiseen. Ei ole mitään velvollisuutta ainakaan kertoa.

Aika paljon ne vaikutukset saattavat näkyä vielä siinä nykyisessäkin. Siksi on hyvä kertoa, ettei uusi kumppani ihmettele, miksi toinen pelkää riitatilanteita tms. Tietenkään ei ole pakko kertoa, mutta normaaliin suhteeseen kuuluu asioiden jakaminen ja se, että toista yritetään ymmärtää. 

Mutta kannattaa ymmärtää sekin, että ei toinen voi kaikkea ymmärtää, mitä ei ole itse kokenut.

Se koskee positiivisia asioitakin. Eivät kumppanini voi tietää, millaista on tanssia balettia.

Mutta eivät voi myöskään päästä saappaisiini siinä, millaista on pelätä sitä, että toinen vetää turpaan.

 Mutta niin kuin tässäkin keskustelussa on todettu, niin ei nämä tilanteetkaan ole kaikki samanlaisia: jollakulla väkivaltaisesta suhteesta on jo aikaa, toisella se voi olla tuoreempi. Minusta kuitenkin kannattaa miettiä sitä, miten suhde vaikuttaa, mitä siitä kertoo ja miten siitä kertoo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehenä haluaisin kyllä kuulla tuollaisesta. 

Miksi?

Se antaisi eväitä naisen luonteenlaadun arviointiin.

Mitä se kertoisi luonteenlaadusta? Ihminen muuttuu koko ajan.

Näin juuri. Oleellisinta olisi, MITEN nainen kertoisi tästä. Tästä voisi päätellä, onko nainen käsitellyt asian, onko hän kynnysmatto, onko hän riivinrauta, olenko laastari, jne.

t. tuo jota lainasit.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kannata.

Ottaa opiksi vastaisuudessa eikä seurustele sellaisten kanssa.

Juurikin näin. Pahimmillaan kertominen vain pilaa nykyisen, hyvän, suhteen. Mennyt pitää käsitellä itse ja siirtyä suhteisiin vasta kun on oikeasti valmis.

Myös kertomatta jättäminen voi pilata suhteen.

Tekee sen jopa varmemmin kuin kertominen. 

Kyllä minä ainakin kunnioittasin kumppanin päätöstä olla puhumatta asiasta, jos muuten on jo päässyt siitä yli. Eri asia, jos vieläkin oireileen, niin sitten olisi hyvä tietää mistä tämä johtuu. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kannata.

Ottaa opiksi vastaisuudessa eikä seurustele sellaisten kanssa.

Juurikin näin. Pahimmillaan kertominen vain pilaa nykyisen, hyvän, suhteen. Mennyt pitää käsitellä itse ja siirtyä suhteisiin vasta kun on oikeasti valmis.

Jos rehellisyys ja avoimmuus pilaa suhteen, suhde on kaukana hyvästä. 

En kyllä ymmärrä mitä hyvää voi koitua siitä, että tuo vanhat demonit uuteen suhteeseen. Ajattelen itse niin, että vien uuteen suhteeseen uuden minäni ja katson etten toista samoja vääriä kaavoja. Vanhan suhteen voi kuitata sanomalla ettei se ollut terve suhde,mutta olen oppinut ja vahvistunut paljon sen ansiosta.

Tuohan on nimenomaan sitä kertomista. Ei kukaan tällä tarkoita avoimmuudella sitä, että jokainen yksityiskohta pitää tarkkaan kuvailla. Eihän niin tehdä minkään muunkaan asian suhteen. 

Okei? Ymmärsin sitten väärin. Joka tapauksessa en kertoisi jos ei kysyttäisi ja jos kysyttäisiin,niin sanoisin kuten kuvailin.

Onnea vain siihen hetkeen, kun kumppanille paljastuu, että olet salaillut asioita. Aika moni ei ota sellaista hyvällä. On ihan normaalia kanssakäymistä kertoa itsekin asioita eikä vain odottaa, josko joku keksisi niistä kysyä. 

Kannattaa kertoa. Kerroin omalle miehellenikin että exä pahoinpiteli ja raiskasi. Avoimuus suhteessa tärkeää että ymmärtää kumppania

Sain pahan paniikkikohtauksen jossain vaiheessa suhteen alussa kun otettiin leikkimielinen painimatsi miehen kanssa. Mieskin säikähti pahasti, niin kerroin eksän väkivaltaisuudesta ja tappoyrityksestä. Aloin silloin vielä myös aina panikoimaan kun joku korotti ääntään tai koin tilanteen yhtään uhkaavaksi. En siis ole haukkunut enkä syyllistänyt eksää, olen kertonut tapahtumista niin neutraalisti kun suinkin voin.

Nyt ollaan seurusteltu neljä vuotta enkä enää juuri panikoi kun tämä suhde tuntuu turvalliselta, en saa mitään takaumia jne riitatilanteissakaan.

Menneisyys on osa ihmistä ja muokkaa persoonaa, musta ainakin on ollut ihan hyvä kertoa.

Musta olisi kamala salata jotain.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tilastojen perusteella suurin osa suomalaisista naisista on kokenut parisuhdeväkivaltaa. Että ihan muistutuksena täällä provosoiville miehille. Sun työkaveri,naispuolinen opiskelukaveri, kassaneiti... On kokenut fyysistä ja/tai seksuaalista väkivaltaa kumppanin toimesta.

Sellaiset miesvihaprovot siellä sitten. Totuushan on vallan toinen: "..entisen tai nykyisen kumppanin taholta väkivaltaa tai väkivallalla uhkailua oli kokenut naisista 5,1 prosenttia" Lähde: Kansallinen rikosuhritutkimus.

Unohdat, että lähisuhdeväkivalta on piilorikollisuutta, jota on vaikea tutkia. Mutta jo tilastojen mukaan naiset ovat kärsijöitä

https://www.stat.fi/til/rpk/2018/15/rpk_2018_15_2019-06-06_tie_001_fi.h…

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kannata.

Ottaa opiksi vastaisuudessa eikä seurustele sellaisten kanssa.

Juurikin näin. Pahimmillaan kertominen vain pilaa nykyisen, hyvän, suhteen. Mennyt pitää käsitellä itse ja siirtyä suhteisiin vasta kun on oikeasti valmis.

Jos rehellisyys ja avoimmuus pilaa suhteen, suhde on kaukana hyvästä. 

En kyllä ymmärrä mitä hyvää voi koitua siitä, että tuo vanhat demonit uuteen suhteeseen. Ajattelen itse niin, että vien uuteen suhteeseen uuden minäni ja katson etten toista samoja vääriä kaavoja. Vanhan suhteen voi kuitata sanomalla ettei se ollut terve suhde,mutta olen oppinut ja vahvistunut paljon sen ansiosta.

Tuohan on nimenomaan sitä kertomista. Ei kukaan tällä tarkoita avoimmuudella sitä, että jokainen yksityiskohta pitää tarkkaan kuvailla. Eihän niin tehdä minkään muunkaan asian suhteen. 

Okei? Ymmärsin sitten väärin. Joka tapauksessa en kertoisi jos ei kysyttäisi ja jos kysyttäisiin,niin sanoisin kuten kuvailin.

Onnea vain siihen hetkeen, kun kumppanille paljastuu, että olet salaillut asioita. Aika moni ei ota sellaista hyvällä. On ihan normaalia kanssakäymistä kertoa itsekin asioita eikä vain odottaa, josko joku keksisi niistä kysyä. 

Vaikutat aggressiiviselta. Kiitos, oikein hyvin menee. Minulla ei ole mitään salattavaa ja suhteemme voi hyvin.

En kertonut rskauksesta, koska en halunnut uhriviittaa tai erityiskohtelua. Se on entistä elämääni, eikä vaikuta nykysuhteeseen. Jos olisin jotenkin vammautunut, ja muuten haluaisin jotain suojeluja miehen taholta niin ehkä kertoisin väkivaltaisesta exästä. Eniten olisi varmaankin vaikea selittää miksi halusin jäädä hakkattavaksi. Jos taas kertahakkaus, niin antaisin olla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuohan on yksityisasia, joka liittyy edelliseen suhteeseen eikä nykyiseen. Ei ole mitään velvollisuutta ainakaan kertoa.

Aika paljon ne vaikutukset saattavat näkyä vielä siinä nykyisessäkin. Siksi on hyvä kertoa, ettei uusi kumppani ihmettele, miksi toinen pelkää riitatilanteita tms. Tietenkään ei ole pakko kertoa, mutta normaaliin suhteeseen kuuluu asioiden jakaminen ja se, että toista yritetään ymmärtää. 

Mutta kannattaa ymmärtää sekin, että ei toinen voi kaikkea ymmärtää, mitä ei ole itse kokenut.

Se koskee positiivisia asioitakin. Eivät kumppanini voi tietää, millaista on tanssia balettia.

Mutta eivät voi myöskään päästä saappaisiini siinä, millaista on pelätä sitä, että toinen vetää turpaan.

Siinäpä onkin oivallinen tilaisuus testata toisen kykyä kuunnella ja tuntea empatiaa toista kohtaan. Joillekin nämä ominaisuudet ovat toisessa kultaakin kalliimpia :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kannata.

Ottaa opiksi vastaisuudessa eikä seurustele sellaisten kanssa.

Juurikin näin. Pahimmillaan kertominen vain pilaa nykyisen, hyvän, suhteen. Mennyt pitää käsitellä itse ja siirtyä suhteisiin vasta kun on oikeasti valmis.

Jos rehellisyys ja avoimmuus pilaa suhteen, suhde on kaukana hyvästä. 

En kyllä ymmärrä mitä hyvää voi koitua siitä, että tuo vanhat demonit uuteen suhteeseen. Ajattelen itse niin, että vien uuteen suhteeseen uuden minäni ja katson etten toista samoja vääriä kaavoja. Vanhan suhteen voi kuitata sanomalla ettei se ollut terve suhde,mutta olen oppinut ja vahvistunut paljon sen ansiosta.

Tuohan on nimenomaan sitä kertomista. Ei kukaan tällä tarkoita avoimmuudella sitä, että jokainen yksityiskohta pitää tarkkaan kuvailla. Eihän niin tehdä minkään muunkaan asian suhteen. 

Okei? Ymmärsin sitten väärin. Joka tapauksessa en kertoisi jos ei kysyttäisi ja jos kysyttäisiin,niin sanoisin kuten kuvailin.

Onnea vain siihen hetkeen, kun kumppanille paljastuu, että olet salaillut asioita. Aika moni ei ota sellaista hyvällä. On ihan normaalia kanssakäymistä kertoa itsekin asioita eikä vain odottaa, josko joku keksisi niistä kysyä. 

Vaikutat aggressiiviselta. Kiitos, oikein hyvin menee. Minulla ei ole mitään salattavaa ja suhteemme voi hyvin.

Nyt kyllä ne demonit saavat sinut tulkitsemaan omiasi. En ole lainkaan aggressiivinen. Olen vain avoimmuuden kannalla. Sehän on hienoa, jos sinulla ei ole salattavaa. Sain jotenkin sellaisen kuvan, että olisi, kun kerroit, että et halua puhua menneistä ellei niistä erikseen kysytä. Mutta ehkä ymmärsin sinut väärin tai et edes ole tuo sama kirjoittaja. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kannata.

Ottaa opiksi vastaisuudessa eikä seurustele sellaisten kanssa.

Juurikin näin. Pahimmillaan kertominen vain pilaa nykyisen, hyvän, suhteen. Mennyt pitää käsitellä itse ja siirtyä suhteisiin vasta kun on oikeasti valmis.

Jos rehellisyys ja avoimmuus pilaa suhteen, suhde on kaukana hyvästä. 

En kyllä ymmärrä mitä hyvää voi koitua siitä, että tuo vanhat demonit uuteen suhteeseen. Ajattelen itse niin, että vien uuteen suhteeseen uuden minäni ja katson etten toista samoja vääriä kaavoja. Vanhan suhteen voi kuitata sanomalla ettei se ollut terve suhde,mutta olen oppinut ja vahvistunut paljon sen ansiosta.

No minäpä kerron: Se, että kerrot kumppanille kipeän asian (oli se ihan mikä tahansa), osoittaa, että koet olosi hänen kanssaan turvalliseksi ja luotat häneen. Terveessä parisuhteessa nuo kaksi ovat hyvin olennaisia asioita. 

Turvallisuus ja luottamus syntyy kyllä ihan muuta kautta kuin vellomalla menneessä ja puhumalla niistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kannata.

Ottaa opiksi vastaisuudessa eikä seurustele sellaisten kanssa.

Juurikin näin. Pahimmillaan kertominen vain pilaa nykyisen, hyvän, suhteen. Mennyt pitää käsitellä itse ja siirtyä suhteisiin vasta kun on oikeasti valmis.

Jos rehellisyys ja avoimmuus pilaa suhteen, suhde on kaukana hyvästä. 

En kyllä ymmärrä mitä hyvää voi koitua siitä, että tuo vanhat demonit uuteen suhteeseen. Ajattelen itse niin, että vien uuteen suhteeseen uuden minäni ja katson etten toista samoja vääriä kaavoja. Vanhan suhteen voi kuitata sanomalla ettei se ollut terve suhde,mutta olen oppinut ja vahvistunut paljon sen ansiosta.

Tuohan on nimenomaan sitä kertomista. Ei kukaan tällä tarkoita avoimmuudella sitä, että jokainen yksityiskohta pitää tarkkaan kuvailla. Eihän niin tehdä minkään muunkaan asian suhteen. 

Okei? Ymmärsin sitten väärin. Joka tapauksessa en kertoisi jos ei kysyttäisi ja jos kysyttäisiin,niin sanoisin kuten kuvailin.

Onnea vain siihen hetkeen, kun kumppanille paljastuu, että olet salaillut asioita. Aika moni ei ota sellaista hyvällä. On ihan normaalia kanssakäymistä kertoa itsekin asioita eikä vain odottaa, josko joku keksisi niistä kysyä. 

En minä ainakaan ajattele, että se on salailua, jos ei kerroa kaikkia yksityiskohtia entisestä elämästään. Tuo on kuitenkin yksityisasia. Mulle riittää, jos toinen sanoo, että oli ihan pee suhde, mutta ei halua puhua siitä.