Sivut

Kommentit (210)

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päätin että leipäläpi aukeaa vain kolmesti päivässä ja annoskoko pidetään kohtuullisena. Leipä ja leivokset pois, ei mitään limun tai mehun kittailua, jos janottaa juon vettä. Lähtee paino tippumaan, ei kyse ole kuin itsekurista.

Itsekuri toimii mainiosti kun jokin pitää tai sen voi lopettaa ihan kokonaan, kuten tupakanpoltto ja juominen. Kumpikin onnistui itsellä ihan kerrasta eikä ole tullut mieleenkään "repsahtaa", mutta kun laihtuminen ei onnistu edes liki täydellisellä elämäntapamuutoksella helposti ja/tai puolivahingossa niin kyllähän tämä tuntuu olevan tekemätön savotta.

Itse olin siis n 20 vuoden aikana ehtinyt kokeilla kaiken (paitsi nuo pussikeittosysteemit) ja tehnyt sekä pieniä että isoja muutoksia päivittäisiin syömisiin/juomisiin ja lisännyt arkiliikuntaa. Olen ollut syömättä iltakuuden jälkeen ja olen syönyt VAIN iltakuuden jälkeen. Olen opetellut syömään aamupalan (puuroa marjoilla) ja jättämään napostelut ja unohtanut aamupalan ja syönyt vain silloin kun on nälkä. U name it, i've tried it. Lopputulos on se, että olen lihonut n 30 kiloa ja viimeiset reilun viisi vuotta paino on pysynyt tasaisena eli n 82-86 kilossa (olen "vain" 160 cm). Tämä painon vakiinnuttaminen noihin jäätäviin lukemiin onnistui täydellisellä elämäntapamuutoksella eli alkoholin käyttö ja röökinpoltto loppui (reilu 20 vuotta tuli kumpaakin "harrastettua"), punainen liha jäi kokonaan eettisistä syistä ja vaaleakin liki kokonaan eli syön enää kalaa ja kasviksia. Ja se onkin se suurin muutos, ennen en "pupunruokaa" syönyt oikeastaan ikinä. Ehkä just tsägällä oli se kurkkusiivu ja tomaatinviipale leivällä, mutta harvinaista se oli koska yleensä en moisia kaupasta ostanut eli yleensä se paahtoleipä oli päällystetty juustolla ja kinkulla tai metukalla. Nykyisin leipä ei ole enää ikinä ateria eikä edes välipala vaan ruisleipä tai näkkäri on keiton lisuke ja silloinkin ilman päällysteitä.. Vaaleaa en syö enää ollenkaan.

Ruokavalio on siis kunnossa (ja varsinkin kun vertaa entiseen) ja lisäksi liikun nykyisin päivittäin. Pikkuisen olen laiska jumppaamaan kotona eli siinä on vielä parannettavaa kun lihaskuntoa en tee käytännössä ollenkaan, mutta vähintään tunnin kävelylenkin teen joka päivä. Ennen en liikkunut mihinkään kuin autolla, mutta nykyisin käyn kaupassakin kävellen.

N43

Sanoit että olet kokeillut kaikkia mahdollisia keinoja mutta et puhunut kaloreista mitään. Oletko laskenut päivittäisen kalorimääräsi? juusto ja meetwurstileivät ovat melkoisia kaloripommeja mutta jos syö fiksusti niin tuhanteen kilokaloriinkin saa mahtumaan vaikka mitä. Tällä kyllä laihtuu koska se on matematiikkaa.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Itse laihdutin 20 kg viimeisen raskauden jälkeen noin parikymmentä vuotta sitten. Käytännössä VHH:lla, vaikka siihen aikaan sitä ei Suomessa tunnettu sillä nimellä. Se on tarkoittanut sitä, että syödään kolme ateriaa päivässä, aamiainen, lounas ja päivällinen. Välipaloja ei aikuinen ihminen tarvitse mihinkään, jos syö ruokaa joka ei nosta verensokeria liikaa. Aamupala on yleensä keitetty tai paistettu muna, tomaattia&kurkkua ja maustamaton jugurtti marjoilla + kahvia

Lautasmalli on samanlainen kuin suosituksissa, siitä vain jätetään se peruna/riisi/pastaosio pois ja laitetaan siihen kohti höyrytettyjä, paistettuja tai uunissa valmistettuja tärkkelyksettömiä vihanneksia. Jos aterioiden välissä on nälkä, vihanneksiin voi lisätä rasvaa eli voita tai oliiviöljyä lisäenergiaksi. Kermaa en oikein osaa käyttää ruuanlaitossa, vaikka ostaisin sitä, se jää jääkaappiin pilaantumaan. Kokojyväleipää saatan syödä joskus, mutta en kuitenkaan joka päivä. Pizzaakin syön joskus, mutta huomioin sen sitten seuraavien päivien syömisissä. Ei minun ole tarvinnut kieltäytyä myöskään illanvietoista, sillä monesti niissä on buffet-pöydät, joista voi koota mainiosti omalle kropalle sopivan annoksen.

Nyt olen jo 46v ja vaihdevuodet alkanevat pian, mutta paino ei ole ainakaan vielä noussut tuosta parinkymmenen vuoden takaa. Toki harrastan lenkkeilyä, mutta sillä ei mielestäni ole ollut painoon mitään vaikutusta, enemmänkin fyysisen toiminnallisuuden säilyttämiseen ja hyvän mielen ylläpitämiseen.

Juhlissa syön mitä tarjotaan enkä ala ronklaamaan, kun kerran allergioita tai yliherkkyyksiä ei ole. Omiin juhliin teen kakkupohjat mantelijauhoista. Omat herkut on hyvät juustot ja tumma suklaa. Alkoholia en käytä kuin kerran pari vuodessa.

Mielenkiintoista tehdä tämmöinen väite koskien kaikkia aikuisia.

Kyllä minä ainakin tarvitsen välipalan, että saan päivän aikana syötyä tarpeeksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse laihdutin 20 kg viimeisen raskauden jälkeen noin parikymmentä vuotta sitten. Käytännössä VHH:lla, vaikka siihen aikaan sitä ei Suomessa tunnettu sillä nimellä. Se on tarkoittanut sitä, että syödään kolme ateriaa päivässä, aamiainen, lounas ja päivällinen. Välipaloja ei aikuinen ihminen tarvitse mihinkään, jos syö ruokaa joka ei nosta verensokeria liikaa. Aamupala on yleensä keitetty tai paistettu muna, tomaattia&kurkkua ja maustamaton jugurtti marjoilla + kahvia

Lautasmalli on samanlainen kuin suosituksissa, siitä vain jätetään se peruna/riisi/pastaosio pois ja laitetaan siihen kohti höyrytettyjä, paistettuja tai uunissa valmistettuja tärkkelyksettömiä vihanneksia. Jos aterioiden välissä on nälkä, vihanneksiin voi lisätä rasvaa eli voita tai oliiviöljyä lisäenergiaksi. Kermaa en oikein osaa käyttää ruuanlaitossa, vaikka ostaisin sitä, se jää jääkaappiin pilaantumaan. Kokojyväleipää saatan syödä joskus, mutta en kuitenkaan joka päivä. Pizzaakin syön joskus, mutta huomioin sen sitten seuraavien päivien syömisissä. Ei minun ole tarvinnut kieltäytyä myöskään illanvietoista, sillä monesti niissä on buffet-pöydät, joista voi koota mainiosti omalle kropalle sopivan annoksen.

Nyt olen jo 46v ja vaihdevuodet alkanevat pian, mutta paino ei ole ainakaan vielä noussut tuosta parinkymmenen vuoden takaa. Toki harrastan lenkkeilyä, mutta sillä ei mielestäni ole ollut painoon mitään vaikutusta, enemmänkin fyysisen toiminnallisuuden säilyttämiseen ja hyvän mielen ylläpitämiseen.

Juhlissa syön mitä tarjotaan enkä ala ronklaamaan, kun kerran allergioita tai yliherkkyyksiä ei ole. Omiin juhliin teen kakkupohjat mantelijauhoista. Omat herkut on hyvät juustot ja tumma suklaa. Alkoholia en käytä kuin kerran pari vuodessa.

Mielenkiintoista tehdä tämmöinen väite koskien kaikkia aikuisia.

Kyllä minä ainakin tarvitsen välipalan, että saan päivän aikana syötyä tarpeeksi.

Mikset syö ruoka-aikana tarpeeksi? Enkä tarkoita määrää vaan sisältöä.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päätin että leipäläpi aukeaa vain kolmesti päivässä ja annoskoko pidetään kohtuullisena. Leipä ja leivokset pois, ei mitään limun tai mehun kittailua, jos janottaa juon vettä. Lähtee paino tippumaan, ei kyse ole kuin itsekurista.

Itsekuri toimii mainiosti kun jokin pitää tai sen voi lopettaa ihan kokonaan, kuten tupakanpoltto ja juominen. Kumpikin onnistui itsellä ihan kerrasta eikä ole tullut mieleenkään "repsahtaa", mutta kun laihtuminen ei onnistu edes liki täydellisellä elämäntapamuutoksella helposti ja/tai puolivahingossa niin kyllähän tämä tuntuu olevan tekemätön savotta.

Itse olin siis n 20 vuoden aikana ehtinyt kokeilla kaiken (paitsi nuo pussikeittosysteemit) ja tehnyt sekä pieniä että isoja muutoksia päivittäisiin syömisiin/juomisiin ja lisännyt arkiliikuntaa. Olen ollut syömättä iltakuuden jälkeen ja olen syönyt VAIN iltakuuden jälkeen. Olen opetellut syömään aamupalan (puuroa marjoilla) ja jättämään napostelut ja unohtanut aamupalan ja syönyt vain silloin kun on nälkä. U name it, i've tried it. Lopputulos on se, että olen lihonut n 30 kiloa ja viimeiset reilun viisi vuotta paino on pysynyt tasaisena eli n 82-86 kilossa (olen "vain" 160 cm). Tämä painon vakiinnuttaminen noihin jäätäviin lukemiin onnistui täydellisellä elämäntapamuutoksella eli alkoholin käyttö ja röökinpoltto loppui (reilu 20 vuotta tuli kumpaakin "harrastettua"), punainen liha jäi kokonaan eettisistä syistä ja vaaleakin liki kokonaan eli syön enää kalaa ja kasviksia. Ja se onkin se suurin muutos, ennen en "pupunruokaa" syönyt oikeastaan ikinä. Ehkä just tsägällä oli se kurkkusiivu ja tomaatinviipale leivällä, mutta harvinaista se oli koska yleensä en moisia kaupasta ostanut eli yleensä se paahtoleipä oli päällystetty juustolla ja kinkulla tai metukalla. Nykyisin leipä ei ole enää ikinä ateria eikä edes välipala vaan ruisleipä tai näkkäri on keiton lisuke ja silloinkin ilman päällysteitä.. Vaaleaa en syö enää ollenkaan.

Ruokavalio on siis kunnossa (ja varsinkin kun vertaa entiseen) ja lisäksi liikun nykyisin päivittäin. Pikkuisen olen laiska jumppaamaan kotona eli siinä on vielä parannettavaa kun lihaskuntoa en tee käytännössä ollenkaan, mutta vähintään tunnin kävelylenkin teen joka päivä. Ennen en liikkunut mihinkään kuin autolla, mutta nykyisin käyn kaupassakin kävellen.

N43

Sanoit että olet kokeillut kaikkia mahdollisia keinoja mutta et puhunut kaloreista mitään. Oletko laskenut päivittäisen kalorimääräsi? juusto ja meetwurstileivät ovat melkoisia kaloripommeja mutta jos syö fiksusti niin tuhanteen kilokaloriinkin saa mahtumaan vaikka mitä. Tällä kyllä laihtuu koska se on matematiikkaa.

Mutta ihmisen elimistön toiminta ei ole matematiikkaa, vaan kemiaa.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päätin että leipäläpi aukeaa vain kolmesti päivässä ja annoskoko pidetään kohtuullisena. Leipä ja leivokset pois, ei mitään limun tai mehun kittailua, jos janottaa juon vettä. Lähtee paino tippumaan, ei kyse ole kuin itsekurista.

Itsekuri toimii mainiosti kun jokin pitää tai sen voi lopettaa ihan kokonaan, kuten tupakanpoltto ja juominen. Kumpikin onnistui itsellä ihan kerrasta eikä ole tullut mieleenkään "repsahtaa", mutta kun laihtuminen ei onnistu edes liki täydellisellä elämäntapamuutoksella helposti ja/tai puolivahingossa niin kyllähän tämä tuntuu olevan tekemätön savotta.

Itse olin siis n 20 vuoden aikana ehtinyt kokeilla kaiken (paitsi nuo pussikeittosysteemit) ja tehnyt sekä pieniä että isoja muutoksia päivittäisiin syömisiin/juomisiin ja lisännyt arkiliikuntaa. Olen ollut syömättä iltakuuden jälkeen ja olen syönyt VAIN iltakuuden jälkeen. Olen opetellut syömään aamupalan (puuroa marjoilla) ja jättämään napostelut ja unohtanut aamupalan ja syönyt vain silloin kun on nälkä. U name it, i've tried it. Lopputulos on se, että olen lihonut n 30 kiloa ja viimeiset reilun viisi vuotta paino on pysynyt tasaisena eli n 82-86 kilossa (olen "vain" 160 cm). Tämä painon vakiinnuttaminen noihin jäätäviin lukemiin onnistui täydellisellä elämäntapamuutoksella eli alkoholin käyttö ja röökinpoltto loppui (reilu 20 vuotta tuli kumpaakin "harrastettua"), punainen liha jäi kokonaan eettisistä syistä ja vaaleakin liki kokonaan eli syön enää kalaa ja kasviksia. Ja se onkin se suurin muutos, ennen en "pupunruokaa" syönyt oikeastaan ikinä. Ehkä just tsägällä oli se kurkkusiivu ja tomaatinviipale leivällä, mutta harvinaista se oli koska yleensä en moisia kaupasta ostanut eli yleensä se paahtoleipä oli päällystetty juustolla ja kinkulla tai metukalla. Nykyisin leipä ei ole enää ikinä ateria eikä edes välipala vaan ruisleipä tai näkkäri on keiton lisuke ja silloinkin ilman päällysteitä.. Vaaleaa en syö enää ollenkaan.

Ruokavalio on siis kunnossa (ja varsinkin kun vertaa entiseen) ja lisäksi liikun nykyisin päivittäin. Pikkuisen olen laiska jumppaamaan kotona eli siinä on vielä parannettavaa kun lihaskuntoa en tee käytännössä ollenkaan, mutta vähintään tunnin kävelylenkin teen joka päivä. Ennen en liikkunut mihinkään kuin autolla, mutta nykyisin käyn kaupassakin kävellen.

N43

Sanoit että olet kokeillut kaikkia mahdollisia keinoja mutta et puhunut kaloreista mitään. Oletko laskenut päivittäisen kalorimääräsi? juusto ja meetwurstileivät ovat melkoisia kaloripommeja mutta jos syö fiksusti niin tuhanteen kilokaloriinkin saa mahtumaan vaikka mitä. Tällä kyllä laihtuu koska se on matematiikkaa.

Mutta ihmisen elimistön toiminta ei ole matematiikkaa, vaan kemiaa.

Mannapuuroa ja mansikkaa?

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päätin että leipäläpi aukeaa vain kolmesti päivässä ja annoskoko pidetään kohtuullisena. Leipä ja leivokset pois, ei mitään limun tai mehun kittailua, jos janottaa juon vettä. Lähtee paino tippumaan, ei kyse ole kuin itsekurista.

Itsekurilla ei laihduteta, ei sellaista kukaan kauaa jaksa. Ruuan pitää olla sellaista, että pysyy kylläisenä muutamalla ruokailukerralla päivässä ilman kärvistelyä.

Kyllä itsekuria tarvitaan laihduttaessa. Sitten painon ylläpitämiseen täytyy syödä niin, ettei tarvitse kärvistellä. Mutta alussa tulee kyllä nälkä jos on tottunut syömään liikaa. Mahalaukku tottuu nopeasti, mutta tottumuksien ja tapojen (esim. tunnesyömisen) muuttamiseen menee vähän enemmän aikaa. 

Sitä syömistäkin voi vähentää pikkuhiljaa. Mikä voi olla parempi taktiikka, jos sen syömisen hallinnassa on suuria ongelmia.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tykkää herkuista ja syöminen tuo iloa elämään, niin silloin joutuu hyväksymään sen, että laihtuminen ja normaalipainossa pysyminen edellyttää että joka päivä loppuelämän ajan joutuu kieltäytymään mielihaluistaan. Tämä on karu totuus, tiedän kokemuksesta. Et koskaan enää voi syödä ja juoda kaikkea sitä mitä haluat ja niin paljon kuin haluat. Elämään pitää saada joku muu hyvänolon lähde, tai sitten pitää oppia pärjäämään ilman sitä hyvää oloa.

Niistä mielihaluista pääsee eroon, jos vain haluaa. Eikä ole edes vaikeaa.


No kerro ihmeessä lisää. Jos toimiva keino olisi, kokeilisin heti.

Sulla on vähän sellainen asenne, että et taida uskoa. Yksinkertaisesti syöt sellaista ruokaa ruoka-aikana, mikä ei aiheuta niitä mielitekoja.


En ihan oikeasti käsitä mitä tällä tarkoitetaan. Voiko olla niin, että 45 vuoden jälkeenkään en ole löytänyt niitä ruokia, joiden syömisen jälkeen ei tekisi mieli herkkuja. Elämäni on hyvin säännöllistä ja syön monipuolisesti terveellisen aamiaisen, lounaan ja päivällisen. Minä pidän makeasta. Voin toki olla ilman herkkuja, mutta se tarkoittaa että minun on oltava ilman jotain sellaista mitä mieleni tekee, se tarkoittaa jokapäiväistä kieltäytymistä.

Et tosin maininnut, mitä syöt, mutta et ilmeisesti ole löytänyt ruokaa, joka poistaa mieliteot. Tai et ole edes halunnut löytää.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päätin että leipäläpi aukeaa vain kolmesti päivässä ja annoskoko pidetään kohtuullisena. Leipä ja leivokset pois, ei mitään limun tai mehun kittailua, jos janottaa juon vettä. Lähtee paino tippumaan, ei kyse ole kuin itsekurista.

Itsekurilla ei laihduteta, ei sellaista kukaan kauaa jaksa. Ruuan pitää olla sellaista, että pysyy kylläisenä muutamalla ruokailukerralla päivässä ilman kärvistelyä.

Kyllä itsekuria tarvitaan laihduttaessa. Sitten painon ylläpitämiseen täytyy syödä niin, ettei tarvitse kärvistellä. Mutta alussa tulee kyllä nälkä jos on tottunut syömään liikaa. Mahalaukku tottuu nopeasti, mutta tottumuksien ja tapojen (esim. tunnesyömisen) muuttamiseen menee vähän enemmän aikaa. 

Sitä syömistäkin voi vähentää pikkuhiljaa. Mikä voi olla parempi taktiikka, jos sen syömisen hallinnassa on suuria ongelmia.

Parempi vaihtoehto on muuttaa syömisen sisältöä, vähentyminen sujuu sitten itsestään.

Vierailija

Itse olen tiputtanut 10kg kolmessa kuukaudessa. Helppoa on ollut, enkä ole syönyt edes mitenkään erityisen vähän.

Alkoholi kokonaan pois ja kaikki herkut pois ja normaalia ruokaa vain. Punainen liha oikeastaan kokonaan pois, niin jää ne makkarat ja muut samalla siinä.

Aerobista liikuntaa, eli itsellä 1-2 tunnin juoksulenkkejä 3-4 kertaa viikossa.

Pari kiloa aion vielä pudottaa, mutta sitten riittää.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tykkää herkuista ja syöminen tuo iloa elämään, niin silloin joutuu hyväksymään sen, että laihtuminen ja normaalipainossa pysyminen edellyttää että joka päivä loppuelämän ajan joutuu kieltäytymään mielihaluistaan. Tämä on karu totuus, tiedän kokemuksesta. Et koskaan enää voi syödä ja juoda kaikkea sitä mitä haluat ja niin paljon kuin haluat. Elämään pitää saada joku muu hyvänolon lähde, tai sitten pitää oppia pärjäämään ilman sitä hyvää oloa.

Niistä mielihaluista pääsee eroon, jos vain haluaa. Eikä ole edes vaikeaa.


No kerro ihmeessä lisää. Jos toimiva keino olisi, kokeilisin heti.

Sulla on vähän sellainen asenne, että et taida uskoa. Yksinkertaisesti syöt sellaista ruokaa ruoka-aikana, mikä ei aiheuta niitä mielitekoja.


En ihan oikeasti käsitä mitä tällä tarkoitetaan. Voiko olla niin, että 45 vuoden jälkeenkään en ole löytänyt niitä ruokia, joiden syömisen jälkeen ei tekisi mieli herkkuja. Elämäni on hyvin säännöllistä ja syön monipuolisesti terveellisen aamiaisen, lounaan ja päivällisen. Minä pidän makeasta. Voin toki olla ilman herkkuja, mutta se tarkoittaa että minun on oltava ilman jotain sellaista mitä mieleni tekee, se tarkoittaa jokapäiväistä kieltäytymistä.

Voi olla osittain psykologista. Jos olet tottunut syömään herkkuja, varmasti niitä tekeekin mieli. Esimerkiksi itsellä alkaa tehdä mieli karkkia AINA kun menen leffaan. Koska olen tottunut siihen, että leffassa syön karkkia.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tykkää herkuista ja syöminen tuo iloa elämään, niin silloin joutuu hyväksymään sen, että laihtuminen ja normaalipainossa pysyminen edellyttää että joka päivä loppuelämän ajan joutuu kieltäytymään mielihaluistaan. Tämä on karu totuus, tiedän kokemuksesta. Et koskaan enää voi syödä ja juoda kaikkea sitä mitä haluat ja niin paljon kuin haluat. Elämään pitää saada joku muu hyvänolon lähde, tai sitten pitää oppia pärjäämään ilman sitä hyvää oloa.

Niistä mielihaluista pääsee eroon, jos vain haluaa. Eikä ole edes vaikeaa.


No kerro ihmeessä lisää. Jos toimiva keino olisi, kokeilisin heti.

Sulla on vähän sellainen asenne, että et taida uskoa. Yksinkertaisesti syöt sellaista ruokaa ruoka-aikana, mikä ei aiheuta niitä mielitekoja.


En ihan oikeasti käsitä mitä tällä tarkoitetaan. Voiko olla niin, että 45 vuoden jälkeenkään en ole löytänyt niitä ruokia, joiden syömisen jälkeen ei tekisi mieli herkkuja. Elämäni on hyvin säännöllistä ja syön monipuolisesti terveellisen aamiaisen, lounaan ja päivällisen. Minä pidän makeasta. Voin toki olla ilman herkkuja, mutta se tarkoittaa että minun on oltava ilman jotain sellaista mitä mieleni tekee, se tarkoittaa jokapäiväistä kieltäytymistä.

Voi olla osittain psykologista. Jos olet tottunut syömään herkkuja, varmasti niitä tekeekin mieli. Esimerkiksi itsellä alkaa tehdä mieli karkkia AINA kun menen leffaan. Koska olen tottunut siihen, että leffassa syön karkkia.

Turha psykolgialla selittää, kun se on kemiaa.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse laihdutin 20 kg viimeisen raskauden jälkeen noin parikymmentä vuotta sitten. Käytännössä VHH:lla, vaikka siihen aikaan sitä ei Suomessa tunnettu sillä nimellä. Se on tarkoittanut sitä, että syödään kolme ateriaa päivässä, aamiainen, lounas ja päivällinen. Välipaloja ei aikuinen ihminen tarvitse mihinkään, jos syö ruokaa joka ei nosta verensokeria liikaa. Aamupala on yleensä keitetty tai paistettu muna, tomaattia&kurkkua ja maustamaton jugurtti marjoilla + kahvia

Lautasmalli on samanlainen kuin suosituksissa, siitä vain jätetään se peruna/riisi/pastaosio pois ja laitetaan siihen kohti höyrytettyjä, paistettuja tai uunissa valmistettuja tärkkelyksettömiä vihanneksia. Jos aterioiden välissä on nälkä, vihanneksiin voi lisätä rasvaa eli voita tai oliiviöljyä lisäenergiaksi. Kermaa en oikein osaa käyttää ruuanlaitossa, vaikka ostaisin sitä, se jää jääkaappiin pilaantumaan. Kokojyväleipää saatan syödä joskus, mutta en kuitenkaan joka päivä. Pizzaakin syön joskus, mutta huomioin sen sitten seuraavien päivien syömisissä. Ei minun ole tarvinnut kieltäytyä myöskään illanvietoista, sillä monesti niissä on buffet-pöydät, joista voi koota mainiosti omalle kropalle sopivan annoksen.

Nyt olen jo 46v ja vaihdevuodet alkanevat pian, mutta paino ei ole ainakaan vielä noussut tuosta parinkymmenen vuoden takaa. Toki harrastan lenkkeilyä, mutta sillä ei mielestäni ole ollut painoon mitään vaikutusta, enemmänkin fyysisen toiminnallisuuden säilyttämiseen ja hyvän mielen ylläpitämiseen.

Juhlissa syön mitä tarjotaan enkä ala ronklaamaan, kun kerran allergioita tai yliherkkyyksiä ei ole. Omiin juhliin teen kakkupohjat mantelijauhoista. Omat herkut on hyvät juustot ja tumma suklaa. Alkoholia en käytä kuin kerran pari vuodessa.

Mielenkiintoista tehdä tämmöinen väite koskien kaikkia aikuisia.

Kyllä minä ainakin tarvitsen välipalan, että saan päivän aikana syötyä tarpeeksi.

Mikset syö ruoka-aikana tarpeeksi? Enkä tarkoita määrää vaan sisältöä.

Kaksi syytä. En pysty syömään niin suuria annoksia ja mun on helpompi pitää yllä kylläisyyttä iltapäivän välipalan avulla, koska muuten lounaan ja illallisen väli venyy liian pitkäksi. Ja ihan kalorintarpeen vuoksi syön tuon välipalan.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päätin että leipäläpi aukeaa vain kolmesti päivässä ja annoskoko pidetään kohtuullisena. Leipä ja leivokset pois, ei mitään limun tai mehun kittailua, jos janottaa juon vettä. Lähtee paino tippumaan, ei kyse ole kuin itsekurista.

Itsekurilla ei laihduteta, ei sellaista kukaan kauaa jaksa. Ruuan pitää olla sellaista, että pysyy kylläisenä muutamalla ruokailukerralla päivässä ilman kärvistelyä.

Kyllä itsekuria tarvitaan laihduttaessa. Sitten painon ylläpitämiseen täytyy syödä niin, ettei tarvitse kärvistellä. Mutta alussa tulee kyllä nälkä jos on tottunut syömään liikaa. Mahalaukku tottuu nopeasti, mutta tottumuksien ja tapojen (esim. tunnesyömisen) muuttamiseen menee vähän enemmän aikaa. 

Sitä syömistäkin voi vähentää pikkuhiljaa. Mikä voi olla parempi taktiikka, jos sen syömisen hallinnassa on suuria ongelmia.

Parempi vaihtoehto on muuttaa syömisen sisältöä, vähentyminen sujuu sitten itsestään.

Muuten ihan hyvä, mutta ne muutokset pitää tehdä siten, että kyseinen yksilö kykenee ne hallitsemaan.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Itse olen tiputtanut 10kg kolmessa kuukaudessa. Helppoa on ollut, enkä ole syönyt edes mitenkään erityisen vähän.

Alkoholi kokonaan pois ja kaikki herkut pois ja normaalia ruokaa vain. Punainen liha oikeastaan kokonaan pois, niin jää ne makkarat ja muut samalla siinä.

Aerobista liikuntaa, eli itsellä 1-2 tunnin juoksulenkkejä 3-4 kertaa viikossa.

Pari kiloa aion vielä pudottaa, mutta sitten riittää.

Jätit siis ravintorikkaimman ruuan pois.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen tiputtanut 10kg kolmessa kuukaudessa. Helppoa on ollut, enkä ole syönyt edes mitenkään erityisen vähän.

Alkoholi kokonaan pois ja kaikki herkut pois ja normaalia ruokaa vain. Punainen liha oikeastaan kokonaan pois, niin jää ne makkarat ja muut samalla siinä.

Aerobista liikuntaa, eli itsellä 1-2 tunnin juoksulenkkejä 3-4 kertaa viikossa.

Pari kiloa aion vielä pudottaa, mutta sitten riittää.

Jätit siis ravintorikkaimman ruuan pois.


Ai siis alkoholin, karkit ja punaisen lihan? Juu energiarikkaita ne toki ovat.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse laihdutin 20 kg viimeisen raskauden jälkeen noin parikymmentä vuotta sitten. Käytännössä VHH:lla, vaikka siihen aikaan sitä ei Suomessa tunnettu sillä nimellä. Se on tarkoittanut sitä, että syödään kolme ateriaa päivässä, aamiainen, lounas ja päivällinen. Välipaloja ei aikuinen ihminen tarvitse mihinkään, jos syö ruokaa joka ei nosta verensokeria liikaa. Aamupala on yleensä keitetty tai paistettu muna, tomaattia&kurkkua ja maustamaton jugurtti marjoilla + kahvia

Lautasmalli on samanlainen kuin suosituksissa, siitä vain jätetään se peruna/riisi/pastaosio pois ja laitetaan siihen kohti höyrytettyjä, paistettuja tai uunissa valmistettuja tärkkelyksettömiä vihanneksia. Jos aterioiden välissä on nälkä, vihanneksiin voi lisätä rasvaa eli voita tai oliiviöljyä lisäenergiaksi. Kermaa en oikein osaa käyttää ruuanlaitossa, vaikka ostaisin sitä, se jää jääkaappiin pilaantumaan. Kokojyväleipää saatan syödä joskus, mutta en kuitenkaan joka päivä. Pizzaakin syön joskus, mutta huomioin sen sitten seuraavien päivien syömisissä. Ei minun ole tarvinnut kieltäytyä myöskään illanvietoista, sillä monesti niissä on buffet-pöydät, joista voi koota mainiosti omalle kropalle sopivan annoksen.

Nyt olen jo 46v ja vaihdevuodet alkanevat pian, mutta paino ei ole ainakaan vielä noussut tuosta parinkymmenen vuoden takaa. Toki harrastan lenkkeilyä, mutta sillä ei mielestäni ole ollut painoon mitään vaikutusta, enemmänkin fyysisen toiminnallisuuden säilyttämiseen ja hyvän mielen ylläpitämiseen.

Juhlissa syön mitä tarjotaan enkä ala ronklaamaan, kun kerran allergioita tai yliherkkyyksiä ei ole. Omiin juhliin teen kakkupohjat mantelijauhoista. Omat herkut on hyvät juustot ja tumma suklaa. Alkoholia en käytä kuin kerran pari vuodessa.

Mielenkiintoista tehdä tämmöinen väite koskien kaikkia aikuisia.

Kyllä minä ainakin tarvitsen välipalan, että saan päivän aikana syötyä tarpeeksi.

Mikset syö ruoka-aikana tarpeeksi? Enkä tarkoita määrää vaan sisältöä.

Kaksi syytä. En pysty syömään niin suuria annoksia ja mun on helpompi pitää yllä kylläisyyttä iltapäivän välipalan avulla, koska muuten lounaan ja illallisen väli venyy liian pitkäksi. Ja ihan kalorintarpeen vuoksi syön tuon välipalan.

Ei tarvita mitään suuria annoksia, vaan panostetaan sisältöön.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen tiputtanut 10kg kolmessa kuukaudessa. Helppoa on ollut, enkä ole syönyt edes mitenkään erityisen vähän.

Alkoholi kokonaan pois ja kaikki herkut pois ja normaalia ruokaa vain. Punainen liha oikeastaan kokonaan pois, niin jää ne makkarat ja muut samalla siinä.

Aerobista liikuntaa, eli itsellä 1-2 tunnin juoksulenkkejä 3-4 kertaa viikossa.

Pari kiloa aion vielä pudottaa, mutta sitten riittää.

Jätit siis ravintorikkaimman ruuan pois.


Ai siis alkoholin, karkit ja punaisen lihan? Juu energiarikkaita ne toki ovat.

Piti sitten viisastella. Alkoholi ja karkit ei ole ruokaa. Liha on ravintorikasta energiapitoista ruokaa, sitä ihminen elääkseen tarvitsee. Eikä se aiheuta ylipainoa eikä vaikeuta laihtumista.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse laihdutin 20 kg viimeisen raskauden jälkeen noin parikymmentä vuotta sitten. Käytännössä VHH:lla, vaikka siihen aikaan sitä ei Suomessa tunnettu sillä nimellä. Se on tarkoittanut sitä, että syödään kolme ateriaa päivässä, aamiainen, lounas ja päivällinen. Välipaloja ei aikuinen ihminen tarvitse mihinkään, jos syö ruokaa joka ei nosta verensokeria liikaa. Aamupala on yleensä keitetty tai paistettu muna, tomaattia&kurkkua ja maustamaton jugurtti marjoilla + kahvia

Lautasmalli on samanlainen kuin suosituksissa, siitä vain jätetään se peruna/riisi/pastaosio pois ja laitetaan siihen kohti höyrytettyjä, paistettuja tai uunissa valmistettuja tärkkelyksettömiä vihanneksia. Jos aterioiden välissä on nälkä, vihanneksiin voi lisätä rasvaa eli voita tai oliiviöljyä lisäenergiaksi. Kermaa en oikein osaa käyttää ruuanlaitossa, vaikka ostaisin sitä, se jää jääkaappiin pilaantumaan. Kokojyväleipää saatan syödä joskus, mutta en kuitenkaan joka päivä. Pizzaakin syön joskus, mutta huomioin sen sitten seuraavien päivien syömisissä. Ei minun ole tarvinnut kieltäytyä myöskään illanvietoista, sillä monesti niissä on buffet-pöydät, joista voi koota mainiosti omalle kropalle sopivan annoksen.

Nyt olen jo 46v ja vaihdevuodet alkanevat pian, mutta paino ei ole ainakaan vielä noussut tuosta parinkymmenen vuoden takaa. Toki harrastan lenkkeilyä, mutta sillä ei mielestäni ole ollut painoon mitään vaikutusta, enemmänkin fyysisen toiminnallisuuden säilyttämiseen ja hyvän mielen ylläpitämiseen.

Juhlissa syön mitä tarjotaan enkä ala ronklaamaan, kun kerran allergioita tai yliherkkyyksiä ei ole. Omiin juhliin teen kakkupohjat mantelijauhoista. Omat herkut on hyvät juustot ja tumma suklaa. Alkoholia en käytä kuin kerran pari vuodessa.

Mielenkiintoista tehdä tämmöinen väite koskien kaikkia aikuisia.

Kyllä minä ainakin tarvitsen välipalan, että saan päivän aikana syötyä tarpeeksi.

Mikset syö ruoka-aikana tarpeeksi? Enkä tarkoita määrää vaan sisältöä.

Kaksi syytä. En pysty syömään niin suuria annoksia ja mun on helpompi pitää yllä kylläisyyttä iltapäivän välipalan avulla, koska muuten lounaan ja illallisen väli venyy liian pitkäksi. Ja ihan kalorintarpeen vuoksi syön tuon välipalan.

Miinustelijan mielestä teen tämän jotenkin väärin? Väärin syöty ja laihdutettu.

Ei käy ihmisillä sitten mielessä, että meillä on erilaisia elämäntilanteita, tarpeita ja tavoitteita, joiden perusteella joutuu tekemään vähän erilaisia ratkaisuja ja soveltamaan.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse laihdutin 20 kg viimeisen raskauden jälkeen noin parikymmentä vuotta sitten. Käytännössä VHH:lla, vaikka siihen aikaan sitä ei Suomessa tunnettu sillä nimellä. Se on tarkoittanut sitä, että syödään kolme ateriaa päivässä, aamiainen, lounas ja päivällinen. Välipaloja ei aikuinen ihminen tarvitse mihinkään, jos syö ruokaa joka ei nosta verensokeria liikaa. Aamupala on yleensä keitetty tai paistettu muna, tomaattia&kurkkua ja maustamaton jugurtti marjoilla + kahvia

Lautasmalli on samanlainen kuin suosituksissa, siitä vain jätetään se peruna/riisi/pastaosio pois ja laitetaan siihen kohti höyrytettyjä, paistettuja tai uunissa valmistettuja tärkkelyksettömiä vihanneksia. Jos aterioiden välissä on nälkä, vihanneksiin voi lisätä rasvaa eli voita tai oliiviöljyä lisäenergiaksi. Kermaa en oikein osaa käyttää ruuanlaitossa, vaikka ostaisin sitä, se jää jääkaappiin pilaantumaan. Kokojyväleipää saatan syödä joskus, mutta en kuitenkaan joka päivä. Pizzaakin syön joskus, mutta huomioin sen sitten seuraavien päivien syömisissä. Ei minun ole tarvinnut kieltäytyä myöskään illanvietoista, sillä monesti niissä on buffet-pöydät, joista voi koota mainiosti omalle kropalle sopivan annoksen.

Nyt olen jo 46v ja vaihdevuodet alkanevat pian, mutta paino ei ole ainakaan vielä noussut tuosta parinkymmenen vuoden takaa. Toki harrastan lenkkeilyä, mutta sillä ei mielestäni ole ollut painoon mitään vaikutusta, enemmänkin fyysisen toiminnallisuuden säilyttämiseen ja hyvän mielen ylläpitämiseen.

Juhlissa syön mitä tarjotaan enkä ala ronklaamaan, kun kerran allergioita tai yliherkkyyksiä ei ole. Omiin juhliin teen kakkupohjat mantelijauhoista. Omat herkut on hyvät juustot ja tumma suklaa. Alkoholia en käytä kuin kerran pari vuodessa.

Mielenkiintoista tehdä tämmöinen väite koskien kaikkia aikuisia.

Kyllä minä ainakin tarvitsen välipalan, että saan päivän aikana syötyä tarpeeksi.

Mikset syö ruoka-aikana tarpeeksi? Enkä tarkoita määrää vaan sisältöä.

Kaksi syytä. En pysty syömään niin suuria annoksia ja mun on helpompi pitää yllä kylläisyyttä iltapäivän välipalan avulla, koska muuten lounaan ja illallisen väli venyy liian pitkäksi. Ja ihan kalorintarpeen vuoksi syön tuon välipalan.

Ei tarvita mitään suuria annoksia, vaan panostetaan sisältöön.

Olipas mahtavan ympäripyöreä vastaus, jossa ei ole mitään informatiivista sisältöä.

Oi viisas yliravisemustietäjä, mitenhän mun pitäisi ateriat ja niiden rytmitys koostaa, että ne täyttäisivät sinun kriteerisi?

Sivut

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
 

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla