Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Sivut

Kommentit (434)

Vierailija

Mä olen siinä mielessä miehesi kannalla, että tilanteeseen on vielä vuosi aikaa. Sun tunteet on kerennyt muuttua siinä vaiheessa. Mut mene paikalle ja kohtele kuin ilmaa. Jos joku kysyy, niin sano että nainen kyllä tietää miksi ei ole olemassa enää minulle.
Tsemppiä

Vierailija

Yritin eläytyä tilanteeseen ja tässä on tulos:
Menet sinne ja kerrot aivan avoimesti kaikille siellä, että koit vaikeaksi tulla, koska miehesi petti henkilön x kanssa, mutta yrität päästä siitä yli ja pitää öasten perheen kasassa. Puhuisin tästä ijan avoimesti ihmisille siellä myös sen naisen läsnäollessa ja pitäisin huolen siitä, että kaikki tietävät, kuka hän on. Ehkä se nainen ei kehtaisi sitten rnää tulla. Myös miehesi saisi kantaa tekonsa seuraukset. Nimittäin ei ole oikein, että sinä petettynä ksnnat taakan ja lisäksi peittelet miehesi ja kakkosnsisen tekoa muilta ja kannat häpeää heidän puoledtasn. Se taakka ei kuulu sinulle vaan heille.
N49

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Tervehdi naista aina maireasti hymyilleN; ”Moi, mitäs luntsukka, onko miestä nyt kierroksessa? Onko löytynyt vapaita vai ukkomiehiäkö pitää edelleen metsästää?” Sitten käännyt ympärillä olevien puoleen ja kerrot. Että tää ”Pirkko” levittelee jalkoväliään sinne ja tänne, käykää miehet kiinni. Helppoa lihaa paikalla!

Ei mitään noin helppoa.

Toimituta sen kynnykselle hevosen pää.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Minä en ymmärrä teitä. Jos rakastaa, antaa anteeksi. Jos rakastaa, pyytää anteeksi. Jos ei rakasta, hautoo kaunojaan hautaan saakka ja kaataa ne lasten ja lastenlasten niskaan.

Miksi ihmiset, jotka selvästikään eivät rakasta toisiaan, pysyvät yhdessä? Kostaakseen ja kiduttaakseen toisiaan ja etenkin lapsiaan kunnes kuolema erottaa?

Jos rakastaa, ei alunperinkään petä. Ellei nyt ole joku patologinen itsehillintäongelma tai seksiaddiktio. Mutta normaali rakastava ihminen ei uhraa liittoaan ja puolisoaan vain siksi että vähän panettaa.

Vierailija

Se, ettei miestä haittaa naisen näkeminen ja samoissa porukoissa pyöriminen, kertoo aivan tarpeeksi, onhan se jännää, kutkuttavaa ja kiellettyä, voi yhä pitää optiot auki....

Älä ole sinisilmäinen.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Se, ettei miestä haittaa naisen näkeminen ja samoissa porukoissa pyöriminen, kertoo aivan tarpeeksi, onhan se jännää, kutkuttavaa ja kiellettyä, voi yhä pitää optiot auki....

Älä ole sinisilmäinen.

Juuri näin! Se ettei miestä haittaa yhtään kertoo kyllä kaiken tarvittavan tuosta ukosta.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka kauan siitä pettämisestä on? Saitko tietää heti, ja miten sait tietää siitä?

Mitä merkitystä näillä asioilla on?

Ap

Hyvin kehittelet provoa. Marttyyrinainen, joka haluaa antaa miehensä jatkaa rakasta harrastustaan, vaikka miehen himoama naikkonen varikolla pyörii.
Tästä annan 2,5/5, jankkaaminen meni tylsäksi.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Tervehdi naista aina maireasti hymyilleN; ”Moi, mitäs luntsukka, onko miestä nyt kierroksessa? Onko löytynyt vapaita vai ukkomiehiäkö pitää edelleen metsästää?” Sitten käännyt ympärillä olevien puoleen ja kerrot. Että tää ”Pirkko” levittelee jalkoväliään sinne ja tänne, käykää miehet kiinni. Helppoa lihaa paikalla!

Ai saakeli, mikä myötis tuli jo pelkästä kirjallisesta versiosta. Ethän hyvä ihminen ikinä nolaa itseäsi tuolla tavalla.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka kauan siitä pettämisestä on? Saitko tietää heti, ja miten sait tietää siitä?

Mitä merkitystä näillä asioilla on?

Ap


Sitä merkitystä, että olisi ehkä helpompaa ymmärtää missä vaiheessa olet asiasta toipumisen suhteen.

Esim. Jos tapahtuma on kovin tuore, niin olet todennäköisesti vielä ihan "sekaisin", mutta jos tapahtuneesta on kulunut jo useampia kuukausia, niin tilanteesi voi olla jo _ehkä_ vähän parempi.

Mua on itseäni myös petetty ja meni yli vuosi että pääsin asiasta jotenkin yli. Ja mun kohdalla ei olisi tullut kuuloonkaan että mun olisi pitänyt nähdä /olla samassa paikassa tuon toisen naisen kanssa ; en olisi mitenkään pystynyt.

Tsemppiä sinulle ja toivottavasti asia ratkeaa niin, että tuo toinen nainen ymmärtää pysyä poissa teidän elämästä.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en ymmärrä teitä. Jos rakastaa, antaa anteeksi. Jos rakastaa, pyytää anteeksi. Jos ei rakasta, hautoo kaunojaan hautaan saakka ja kaataa ne lasten ja lastenlasten niskaan.

Miksi ihmiset, jotka selvästikään eivät rakasta toisiaan, pysyvät yhdessä? Kostaakseen ja kiduttaakseen toisiaan ja etenkin lapsiaan kunnes kuolema erottaa?

Jos rakastaa, ei alunperinkään petä. Ellei nyt ole joku patologinen itsehillintäongelma tai seksiaddiktio. Mutta normaali rakastava ihminen ei uhraa liittoaan ja puolisoaan vain siksi että vähän panettaa.

Että mua sitten ahdistaa ihmisten tiukkapipoisuus ja oman kruununsa kiillottaminen. Taas ollaan niin nuhteettomina ja puhtoisina totuuden torvina täällä tuomitsemassa ja analysoimassa. Ihminen voi ihan oikeasti ihastua pitkän suhteen aikana muihin ihmisiin ja joskus jopa niin lujaa, että se johtaa tekoihin ja välttämättä siinä kohtaa ei ole päällimmäisenä mielessä loukata omaa puolisoa. Tätä ei tajua muuta kuin ne, jotka ovat tilanteen kokeneet.

Ja miksi puoliso pettää... niin miksi? Sanoisin, että sen sijaan, että uhriutuu ja moralisoi, petetyn on myös hyvä katsoa hartaasti ja kauan peiliin ja tutkiskella miten itse on käyttäytynyt suhteessa. Pettäminen on monesti pitkään hautuneen "tyytymättömyyden" seuraus ja monien pikku asioiden kumuloituminen ajaa pettäjän reunalle, josta otollisen tilaisuuden - tai sen kannat kattoon heittävän ihastuksen - tullen on helppoa helpompi hypätä tuntemattomaan.

Syy ei ole useinkaan yksin pettäjän, vaikka tämä kommenttini tullaan tietenkin taas lyttäämään maan rakoon. Couldn't care less.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Se, ettei miestä haittaa naisen näkeminen ja samoissa porukoissa pyöriminen, kertoo aivan tarpeeksi, onhan se jännää, kutkuttavaa ja kiellettyä, voi yhä pitää optiot auki....

Älä ole sinisilmäinen.

Tämä.
Ja kertoo, ettei mies välitä oikeasti, miltä sinusta tuntuu, vaan miltä hänestä itsestään tuntuu.

Vierailija

Oletko ajatellut, että on täysin mahdollista että pääset vuodessa eroon tuosta läheisriippuvuudestasi, tulet järkiisi ja näytät miehellesi ovea? Tämähän on kuitenkin aika yleinen lopputulos. Alkusokissa voi hetken tuntua siltä, että muutos on liian pelottava ja mieluummin jäisi roikkumaan siinä epäonnistuneessa liitossa. Tulee ajatuksia, että miksi minun elämäni pitäisi rikkoutua vain siksi, että tuo toinen on tehnyt väärin. Mutta ajan kanssa alat ymmärtämään miten paljon on peruuttamattomasti rikottu. Olet nähnyt mikä on sinun ja liittonne arvo kun toisessa vaakakupissa painaa hetken halvat kiksit, ja sinut on siinä vertailussa köykäiseksi havaittu. Etkä sinä voi enää koskaan tulla tämän oivalluksen suhteen tietämättömäksi.

Vierailija

Empä sinuna viitsisi jatkaa suhdetta. Kävisin panemassa myös jotain vierasta tai mielellään vähän tutumpaa ja nauraisin miehelle päin naamaa ja kertoisin mitä tein. Tietenkin jokainen päättää miten tallottuna haluaa elää, mutta itse en kykenisi katsomaan itseäni peiliin jos jäisin suhteeseen.

Ja syy tähän on "miehesi", jota nyt ei mieheksi voi edes sanoa. Hän ei tee kaikkeaan, että pettäminen unohtuisi ja jopa minä ymmärrän sen verran tekstistäsi. Kyllä tuo harrastus todella olisi pieni hinta. Sen voisi korvata vaikka perheen yhteisellä ajalla, jonka mies aina suunnittelisi viimeisen päälle.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Yritin eläytyä tilanteeseen ja tässä on tulos:
Menet sinne ja kerrot aivan avoimesti kaikille siellä, että koit vaikeaksi tulla, koska miehesi petti henkilön x kanssa, mutta yrität päästä siitä yli ja pitää öasten perheen kasassa. Puhuisin tästä ijan avoimesti ihmisille siellä myös sen naisen läsnäollessa ja pitäisin huolen siitä, että kaikki tietävät, kuka hän on. Ehkä se nainen ei kehtaisi sitten rnää tulla. Myös miehesi saisi kantaa tekonsa seuraukset. Nimittäin ei ole oikein, että sinä petettynä ksnnat taakan ja lisäksi peittelet miehesi ja kakkosnsisen tekoa muilta ja kannat häpeää heidän puoledtasn. Se taakka ei kuulu sinulle vaan heille.
N49

Joo näin tekisin minäkin. Heti tekisin selväksi että tiedän ja tuntuu vaikealta ja että kurja olo. Yrittäisin kaikkeni että saisin muut "puolelleni" ja näkemään sen naisen huonossa valossa ilman että mitenkään arvostelen tai haukun vaan vetoaisin ihmisten tunteisiin. Ja todella haluaisin myös että siitä seurasta muutkin odottavat mieheltäni jotain ryhtiä. Paineet saa ihmisen tekemään vaikka mitä jos vaan oikeasti itse haluaa. Jos antaa tilanteen vaan olla ja salailee niin mies ei opi mitään.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en ymmärrä teitä. Jos rakastaa, antaa anteeksi. Jos rakastaa, pyytää anteeksi. Jos ei rakasta, hautoo kaunojaan hautaan saakka ja kaataa ne lasten ja lastenlasten niskaan.

Miksi ihmiset, jotka selvästikään eivät rakasta toisiaan, pysyvät yhdessä? Kostaakseen ja kiduttaakseen toisiaan ja etenkin lapsiaan kunnes kuolema erottaa?

Jos rakastaa, ei alunperinkään petä. Ellei nyt ole joku patologinen itsehillintäongelma tai seksiaddiktio. Mutta normaali rakastava ihminen ei uhraa liittoaan ja puolisoaan vain siksi että vähän panettaa.

Että mua sitten ahdistaa ihmisten tiukkapipoisuus ja oman kruununsa kiillottaminen. Taas ollaan niin nuhteettomina ja puhtoisina totuuden torvina täällä tuomitsemassa ja analysoimassa. Ihminen voi ihan oikeasti ihastua pitkän suhteen aikana muihin ihmisiin ja joskus jopa niin lujaa, että se johtaa tekoihin ja välttämättä siinä kohtaa ei ole päällimmäisenä mielessä loukata omaa puolisoa. Tätä ei tajua muuta kuin ne, jotka ovat tilanteen kokeneet.

Ja miksi puoliso pettää... niin miksi? Sanoisin, että sen sijaan, että uhriutuu ja moralisoi, petetyn on myös hyvä katsoa hartaasti ja kauan peiliin ja tutkiskella miten itse on käyttäytynyt suhteessa. Pettäminen on monesti pitkään hautuneen "tyytymättömyyden" seuraus ja monien pikku asioiden kumuloituminen ajaa pettäjän reunalle, josta otollisen tilaisuuden - tai sen kannat kattoon heittävän ihastuksen - tullen on helppoa helpompi hypätä tuntemattomaan.

Syy ei ole useinkaan yksin pettäjän, vaikka tämä kommenttini tullaan tietenkin taas lyttäämään maan rakoon. Couldn't care less.

Olet väärässä. Pettämiseen syypää on vain ja ainoastaan pettäjä. Jokainen on vastuussa omista tekemisistään. Mutta vain omista tekemisistään. Se mitä suhteessa on muuta tapahtunut tai ollut tapahtumatta, niistä kantaa tietysti vastuun kumpikin osapuoli omien toimiensa mukaan. Mutta on aika halpahintaista kaataa vastuu pettämisestä petetyn niskaan. Jos on suhteessa tyytymätön, asia pitää keskustella auki, mihin ja miksi on tyytymätön. Ja mikäli tyytymättömyys jatkuu niin sitten eroaa ja sitten vasta etsii uuden kumppanin.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Empä sinuna viitsisi jatkaa suhdetta. Kävisin panemassa myös jotain vierasta tai mielellään vähän tutumpaa ja nauraisin miehelle päin naamaa ja kertoisin mitä tein. Tietenkin jokainen päättää miten tallottuna haluaa elää, mutta itse en kykenisi katsomaan itseäni peiliin jos jäisin suhteeseen.

Ja syy tähän on "miehesi", jota nyt ei mieheksi voi edes sanoa. Hän ei tee kaikkeaan, että pettäminen unohtuisi ja jopa minä ymmärrän sen verran tekstistäsi. Kyllä tuo harrastus todella olisi pieni hinta. Sen voisi korvata vaikka perheen yhteisellä ajalla, jonka mies aina suunnittelisi viimeisen päälle.

Tuo "kostoksi takaisin pettäminen" on lapsellisinta ja typerintä mitä voi - varsinkin itselleen - tehdä. Eri asi  jos oikeasti olet johonkuhun ihastunut, mutta random paneskelu pelkästään siksi, että haluat antaa samalla mitalla takaisin ei toimi. Mies luultavasti paskat välittää ja sinulle itsellesi tulee vain entistä paskempi fiilis. Hyvällä tuurilla saat vielä jonkun kivan sukupuolitaudin kaupan päälle.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Minä en ymmärrä teitä. Jos rakastaa, antaa anteeksi. Jos rakastaa, pyytää anteeksi. Jos ei rakasta, hautoo kaunojaan hautaan saakka ja kaataa ne lasten ja lastenlasten niskaan.

No niin, taas yksi (uskovainen?) pelle, joka on käsittänyt anteeksiannon ja anteeksiPYYNNÖN aivan herttaisen väärin. Kerrataas:

1. Todellinen anteeksianto edellyttää todellista katumusta. Katumus on ennen kaikkea tekoja, joilla väärin tehnyt (joka tässä tilanteessa on huom. pettäjä, eikä vaimo, joka kamppailee petetyksi tulemisen tunteittensa kanssa) yrittää korjata tilanteen, tehden - eikä siis vain puhuen! - kaikkensa, jotta tilanne ei toistuisi. Eikä varsinkaan toistuisi niin nöyryyttävänä kuin mitä mies olettaa sen vaimolle toistuvan. Koko perhe menee yhdessä vihellellen sinne jonnekin varikolle, tsadaa, hei ei täs mitään?

2. Anteeksianto ei tarkoita sitä, että ikävä asia olisi sillä pois pyyhkäisty tai aivan kuin sitä ei olisi koskaan tapahtunutkaan, toisin kuin vaikkapa joissakin lessupiireissä saarnataan.

3. Anteeksianto ei tarkoita sitä, että enää pystyisi rakastamaan toista.

4. Anteeksianto ei tarkoita alistumista.

5. Anteeksianto ei tarkoita sitä, että pitäisi pyrkiä olemaan edes asiallinen väärintehneitä kohtaan. Anteeksiantajan ei tar-vit-se tehdä yhtikäs mitään.

6. Anteeksianto ei synny sormia napsauttamalla. Se on maraton, ei sprinttimatka.

7. Anteeksianto ei tarkoita sitä, että edelliseen olisi enää paluuta.

8. Anteeksianto on olemassa ennen kaikkea väärinkokenutta, ei -tehnyttä varten. Se ei ole mikään vïtun automaatio.

9. Anteeksiantoa ei voi vaatia. Sen voi vain antaa - sille, joka on osoittanut aitoa ja riittävää katumusta.

Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmiset, jotka selvästikään eivät rakasta toisiaan, pysyvät yhdessä? Kostaakseen ja kiduttaakseen toisiaan ja etenkin lapsiaan kunnes kuolema erottaa?

Miksi taivas on sininen? Miksi linnut laulavat? Miksi tädeillä ei ole munia mutta sedillä on? Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa, joita voi ihmetellä.

Vierailija

Mulla on välillä edelleen hyvin voimakkaita vihantunteita toista naista kohtaan, vajaa vuosi tapahtuneesta, en haluaisi törmätä. Uskomatonta oli, että tuo nainen tuli puistossa seuraan kuin ei mitään ja pyysi moneen kertaan anteeksi (oli aiemmin minun kaveri). Eli tällaisia ihmisiä on, jotka saattaa ajatella, että elämä jatkuu anteeksipyynnön jälkeen. Minä en jatkanut yhteydenpitoa, vaikka yritti sen jälkeenkin kerran. Vieläkin tulee olo, että pitikö minua ihan tyhmänä.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Empä sinuna viitsisi jatkaa suhdetta. Kävisin panemassa myös jotain vierasta tai mielellään vähän tutumpaa ja nauraisin miehelle päin naamaa ja kertoisin mitä tein. Tietenkin jokainen päättää miten tallottuna haluaa elää, mutta itse en kykenisi katsomaan itseäni peiliin jos jäisin suhteeseen.

Ja syy tähän on "miehesi", jota nyt ei mieheksi voi edes sanoa. Hän ei tee kaikkeaan, että pettäminen unohtuisi ja jopa minä ymmärrän sen verran tekstistäsi. Kyllä tuo harrastus todella olisi pieni hinta. Sen voisi korvata vaikka perheen yhteisellä ajalla, jonka mies aina suunnittelisi viimeisen päälle.

Tuo "kostoksi takaisin pettäminen" on lapsellisinta ja typerintä mitä voi - varsinkin itselleen - tehdä. Eri asi  jos oikeasti olet johonkuhun ihastunut, mutta random paneskelu pelkästään siksi, että haluat antaa samalla mitalla takaisin ei toimi. Mies luultavasti paskat välittää ja sinulle itsellesi tulee vain entistä paskempi fiilis. Hyvällä tuurilla saat vielä jonkun kivan sukupuolitaudin kaupan päälle.

Juu näin on. Itseäni kun petettiin yritin kaikkeni antaa anteeksi ja unohtaa. Noh, eipä onnistunut vaan sain miehen parhaan kaverin ihastumaan muhun muttei mulla sitten ollut munaa tasata tilejä täysin pettämällä. Tai en nyt tiedä kumpi loppujen lopuksi on pahempi: yhden illan puolituttu säätö vai lapsuuden ajoista asti parhaan kaverin ihastuminen kumppaniin. Loppu oli se että olin edelleen ihan pas kana, mieheltä meni välit ystäväänsä ja tämä ystävä jäi rypemään sydänsuruun kun leikin hänen tunteillaan. Ero tuli kuitenkin lopulta ja kaikilla paha mieli.

Sivut

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla