Miksi hoikkuus on miehille niin tärkeää?
Sain valtavasti huomiota miehiltä ollessani hoikka 60kg (olen 170 pitkä). Nyt lievästi ylipainoisena 80kg kukaan ei lähesty. En olisi koskaan ikinä päästänyt itseäni lihomaan jos olisin ymmärtänyt miten tärkeä asia hoikkuus on miehille. Mutta mietin, miksi näin on. Miksi se hoikkuus on niin valtavan tärkeää miehille?
Kommentit (515)
Vierailija kirjoitti:
Vastaa ap ensin, että miksi pituus on naisille niin tärkeää. Same shit, different assholes...
Tällä hetkellä olen ihastunut 160 cm pituiseen mieheen. Mutta ylipainoista en huolisi. Lyhyys ei ole epäterveellistä, ylipaino on.
Vierailija kirjoitti:
Pidän käsittämättömänä että tämä on edes ihmettelyn aihe.
Kroppa on tärkein asia naisessa. Joka kilo minkä menetät toimii paljon paremmin pariutumismarkkinoilla kuin koulutus, meikkaus ym vaatteet.
Ainut asia mitä tarvii tehdä on pitää itsensä timminä, aika yksinkertaista.
Ei pidä paikkansa. Kasvonpiirteet on naisen (ja miehen) tärkein ominaisuus pariutumismarkkinoilla. Timmi nainen tai mies, mutta naama kuin petolinnun perse = ei kiitos. Pullea Megan Fox tai Jensen Ackles = kyllä kiitos. Hyvännäköisestä ihmisestä saa aina tehtyä timmin, mutta timmistä ihmisestä ei saa koskaan tehtyä hyvännäköistä.
Puolet naisista on laihaläskejä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä ikuinen läski-keskustelu loppuisi kuin seinään jos laihdutus olisi helppoa. Sen jälkeen emme näkisi yhtään ylipainoista missään. Kukaan ei ole omasta tahdostaan ylipainoinen vaikka kuinka väittäisi.
Verrattuna ikään: kaikki keski-ikäiset antaisivat mitä vaan että voisivat olla jälleen parikymppisiä. Ylipaino on kuin vanhuus. Siinä ei ole mitään hyvää verrattuna nuoruuteen ja hoikkuuteen.
Kaksikymppisen kroppa - kyllä, kelpaisi, kiitos. Kasvotkin ilman sitä kamalaa aknea.
Mutta kaksikymppisen mieli - ei ikinä. Olisi ihan kamalaa olla taas yhtä huonoitsetuntoinen, epävarma ja kypsymätön.
Mutta jos olisi tämä keski-ikäisen kokemus, mieli, itsevarmuus, koulutus ja luonne kaiken kaikkiaan yhdistettynä siihen kroppaan, joka minulla oli parikymppisenä, niin voi pojat mikä killeri olisin... :-D
Niinpä. Kauneuleikkaukset on keksitty, sillä voi saada hiukan vuosia pois.
Kaksikymppisen kropassa keski-ikäisen kypsyydellä olisi yli-ihminen. Luultavasti sitä seurustelisi kuitenkin vanhemman miehen kanssa. Ei jaksaisi poikasia.
Keski-ikäisen mieli, kypsyys ja kokemus riittävät kuitenkin siihen, että ymmärrän ettei kauneusleikkauksilla saisi onnellisuutta. Minulla on hyvä olla ihan nykyisessä kropassa ja nykyisellä naamalla. Ajatusleikkinä olisi vain hupaisaa olla rypytön nuori mutta samaan aikaan viisas ja kokenut. Sovinistiset setämiehet, joiden vihellykset ja kommentit nuorena vain ällöttivät mutta niihin ei osannut eikä uskaltanut reagoida, saisivat oikein kunnolla näpeilleen :-DDD (Huom. vain osa miehistä on sovinistisia setämiehiä. Jos sinä, mies, et kuulu heihin, älä koe tätä syytteeksi itseäsi kohtaan. Ne miehet, joita on ympärilläni lähisukulaisena, puolisona, ystävinä, ystävien puolisoina, eivät ole setämiehiä; heitä arvostan ja lähimpiä rakastankin.)
Ykisnkertaista? Ensinnäkin, se vaatii tosi paljon duunia. Toiseksi, mitä parempi kroppa, sitä herkemmin miehet näkee vain sen. Mulla on todella kaunis vartalo. Olen nähnyt sen eteen todella paljon vaivaa
-nyyh nyyyh. Käyttää kaiken aikansa ulkonäköön ja ulisee miten huomio on kamalaa. Ja ei muuten vaadi paljoa töitä olla kaunis vartaloinen.. Jotkut on sitä luonnostaan. Ja jotkut ei, vaikka kuinka treenais.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pidän käsittämättömänä että tämä on edes ihmettelyn aihe.
Kroppa on tärkein asia naisessa. Joka kilo minkä menetät toimii paljon paremmin pariutumismarkkinoilla kuin koulutus, meikkaus ym vaatteet.
Ainut asia mitä tarvii tehdä on pitää itsensä timminä, aika yksinkertaista.
Ykisnkertaista? Ensinnäkin, se vaatii tosi paljon duunia. Toiseksi, mitä parempi kroppa, sitä herkemmin miehet näkee vain sen. Mulla on todella kaunis vartalo. Olen nähnyt sen eteen todella paljon vaivaa. Olen kuitenkin myös paljon muuta. Olisi todella virkistävää, jos joskus näkisi ihmisen sen vartalon sisällä mutta ei. Putkiaivot ei kykene käsittelemään mitään niin monimutkaista. Mies näkee hyvännäköisen ja timmin naisen niin ihan kuin sen aivot lakkaisi olemasta.
En mä koe, että tekisin hirveesti duunia mun kropan eteen. Oon aina ollut sporttinen, lajit on muuttuneet vuosien aikana. Syön normaalisti (terveellisesti, mutta myös herkuttelen). Kropan malli on X ja omaan ihan hyvät geenit. Nautin treenaamisesta, enkä tee sitä kropan takia. Käyn salilla, nyrkkeilen ja joogaan.
T. Kommentoin jo aikaisemmin, mut en muista mun nroa. N 168cm/60kg
Hieno homma. Monilta se kuitenkin vaatii paljon duunia. Itse olen mallia fitness, treenaan ja syön kurinalaisesti. Tottakai mä nautin treenistä, mutta valehtelisin jos sanoisin etten nauti myös sen tuloksista. Sekä toimintakyvyn että estetiikan kannalta. Mä todennäköisesti olen sua vanhempi tosin, vaatinee multa enemmän töitä senkin vuoksi.
T. Kommentoimasi
Paljon duunia=treenaatte oikeasti suurinpiirtein saman verran, mutta toiselle se tuntuu enemmän työltä, kuin toiselle.
Pyrin itse noudattamaan sellaista ruokavaliota, johon kuuluu vähän herkuttelua ja musta tuntuu, että joudun syömään tosi kurinalaisesti. Jollekkin toiselle samanlainen ruokavalio olisi "vapaata syömistä".
En ole koskaan tosissani yrittänyt olla laiha. Ehkä ei ole ollut motivaatiota tai herkuttelu on ollut liian houikuttelevaa. Eihän se tosiaan vaatisi kuin 2-3 kertaa viikossa kuntosalitreenin ja sen päälle muutamana päivänä kymmenen kilometrin kävelylenkin. Lisäksi pitäisi syödä kohtuudella ja jättää herkut minimiin.
Miten motivoida itseäni? MIkä olisi tarpeeksi hyvä porkkana?
Mitä jos on tyytyväinen elämäänsä jo, eikä mikään materiaalinen tee onnelliseksi? Miten palkita itsensä laihtumaan? Huomiotakaan en oikeastaan kaipaa ja minulla on ympärillä kaikkea mitä tarvitsen.
Laihtumiseen pitää on tarve. Minulla ei näköjään ole sitä.
Kuinka kauan tuohon lihomiseen on mennyt? Ehkä näytät myös vanhemmalta nykyään. Käytkö edelleen samoissa nuorisopaikoissa vai ovatko piirisi muuten muuttuneet? Ehkä et nykyään enää edes tapaa miehiä samalla tavalla kuin 20 kg sitten.
Vierailija kirjoitti:
Mitä jos on tyytyväinen elämäänsä jo, eikä mikään materiaalinen tee onnelliseksi? Miten palkita itsensä laihtumaan? Huomiotakaan en oikeastaan kaipaa ja minulla on ympärillä kaikkea mitä tarvitsen.
Laihtumiseen pitää on tarve. Minulla ei näköjään ole sitä.
Lihavuus on suojakuori. Edellisessä parisuhteessa olin onneton ja lihoin viisitoista kiloa. Lihavuus oli epäsopivan kumppanin työntämistä pois.
Nuorempana ylimääräiset kilot olivat turva. Sain omaa rauhaa ja tilaa oman nahkani sisällä.
Vierailija kirjoitti:
Väittäisin, että se tärkeä asia ei ole hoikkuus, vaan vyötärö-lantiosuhde, joka tosin on hoikilla ja nuorilla todennäköisemmin kohdillaan.
Tämä on ihan sama asia kuin miksi naisille miehen pituus ja hiukset päässä on tärkeää. Kertovat että mies on viriili ja vahva ja alfauros. Lyhyt, hintelä ja harvahiuksinen mies ei voi koskaan olla alfa
Lihavat eivät herätä himoja, kun joka paikassa kroppaa on makkaroita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Väittäisin, että se tärkeä asia ei ole hoikkuus, vaan vyötärö-lantiosuhde, joka tosin on hoikilla ja nuorilla todennäköisemmin kohdillaan.
Tämä on ihan sama asia kuin miksi naisille miehen pituus ja hiukset päässä on tärkeää. Kertovat että mies on viriili ja vahva ja alfauros. Lyhyt, hintelä ja harvahiuksinen mies ei voi koskaan olla alfa
esimerkiksi Joe Rogan ja Jason Statham on lyhyitä ja kaljuuntuneita mutta laskisin silti alfamiehiksi.
No täytyy kyllä sanoa, että ei ylipainoinen mieskään ole viehättävä. Ei kaljamahaa tai manboobseissa ole mitään viehättävää
Vaikka nainen olisi painoindeksin mukaan normaalipainoinen (esim. BMI 23-24), niin alitajuisesti ajattelen, että seurustelun aloitettettuaan/naimimisisin mentyään lysähtää sohvalle TV:n ääreen ja lihoo nopeasti, varsinkin jos suhteessa kitkaa tms. stressiä esim.työ tms. Niin paljon vastaavia kohtaloita on ystäväpiirissä (ja sitten vetäytyvät monesti vielä omiin oloihinsa ja lihominen pahenee, säälittää). Hoikat vaan on seksuaalisesti ja muutenkin viehättävämpiä.
Vierailija kirjoitti:
Kuinka kauan tuohon lihomiseen on mennyt? Ehkä näytät myös vanhemmalta nykyään. Käytkö edelleen samoissa nuorisopaikoissa vai ovatko piirisi muuten muuttuneet? Ehkä et nykyään enää edes tapaa miehiä samalla tavalla kuin 20 kg sitten.
Pikkuhiljaa kilot ovat tulleet. Parikymppisenä painoin 55 kg. Silloin laihdutin liikaa: kuntoilin paljon, mutta söin tosi vähän.
MInulla on ollut jumpparutiineitä 15-vuotiaasta asti. Lopetin koulun ja kotijumpat oli osa "hengissä selviytymistä". Minusta tuntui, että keho alkaa surkastumaan, jos en liikuta sitä joka päivä. Tein jumppavideoita joka päivä 1-2 tuntia ja sen lisäksi kävelin pitkiä lenkkejä. Päivät menivät näin ja tietysti luin koulukirjoja (etäopiskelu). En voinut ajatella meneväni kuntosalille, koska minulla oli ahdistushäiriö.
Omilleen muuton jälkeen aloin käydä jumppatunneilla. Usein pari tuntia putkeen.En osannut syödä tarpeeksi terveellisesti ja minulla ei ollut tietoa, miten liikkua oikein. Jumppaamisen tarkoitus oli vain polttaa kaloreita.
Tästä pikkuhiljaa paino on noussut. Pitkään kolmenkympin tienoilla paino oli 70 kg -75 kg. Siitä raskauksien myötä paino nousi. Seurustelusuhde katkaisi rutiininomaisen liikkumisen. Säännöllinen liikunta oli pakkomielle. Jos en päässyt lomalla liikkumaan, ahdistuin. Suhde oli tavallaan hyvä, koska pakonomainen kontrollointi helpottui. Kaiken piti olla siistiä ja hallittua.
Nyt olen taas pääsemässä vauhtiin painon hallinnassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Väittäisin, että se tärkeä asia ei ole hoikkuus, vaan vyötärö-lantiosuhde, joka tosin on hoikilla ja nuorilla todennäköisemmin kohdillaan.
Tämä on ihan sama asia kuin miksi naisille miehen pituus ja hiukset päässä on tärkeää. Kertovat että mies on viriili ja vahva ja alfauros. Lyhyt, hintelä ja harvahiuksinen mies ei voi koskaan olla alfa
esimerkiksi Joe Rogan ja Jason Statham on lyhyitä ja kaljuuntuneita mutta laskisin silti alfamiehiksi.
No ei ole kumpikaan. Lyhyt ja kalju- yäk. Kyllä miehen pitää olla vähintään 185 cm, mieluummin yli 190 ja hiukset päässä. Kalju mies ei koskaan ole seksikäs
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Väittäisin, että se tärkeä asia ei ole hoikkuus, vaan vyötärö-lantiosuhde, joka tosin on hoikilla ja nuorilla todennäköisemmin kohdillaan.
Tämä on ihan sama asia kuin miksi naisille miehen pituus ja hiukset päässä on tärkeää. Kertovat että mies on viriili ja vahva ja alfauros. Lyhyt, hintelä ja harvahiuksinen mies ei voi koskaan olla alfa
esimerkiksi Joe Rogan ja Jason Statham on lyhyitä ja kaljuuntuneita mutta laskisin silti alfamiehiksi.
No ei ole kumpikaan. Lyhyt ja kalju- yäk. Kyllä miehen pitää olla vähintään 185 cm, mieluummin yli 190 ja hiukset päässä. Kalju mies ei koskaan ole seksikäs
Kuten tästäkin kommentista voimme todeta niin naisilla on kovat vaatimukset miesten suhteen niin miksi sitten ihmetellään jos kaikille miehille ei käy läskit naiset?
Onhan hoikka, ei laiha, nainen nyt mukavampi silmälle kuin sellainen jolla makkarat ja rinnat roikkuu.
Sama miehissä ja naisissa.
En usko että monikaan mies laihoista tykkää, eikä kovinkaan lihaksikkaista.
Mun ex ei tykänny niin paljoo ku mun lookki muuttuu naisellisen pyöreästä kovaan, treenattuun fitness kroppaan.
Lähinnä pikkupojat tykkää laihoista.