Kiitos sinulle joka poistatit tradenomi-pääsykoe matikantehtävä keskustelun! :)

Miksi kiität, vaikka poisto oli mielestäsi huono juttu? Tai niin ainakin käsitin..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmeessä haet alalle, jonka pääsykokeissa et pärjää.

Täällä on kauppatieteiden maisteri, joka on sitä mieltä, että tehtävänanto on virheellinen. Tuosta kuviosta ei mitenkään voi päätellä velkaantumisasteen muutoksia. 

Ei, paitsi jos muiden muuttujien oletetaan pysyvän samana. t. elamamkoululainen.

Niin, mutta edelleenkään sellaista oletusta ei voida tehdä todellisessa tilanteessa eikä tehtävänannossakaan sellaista oletusta anneta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmeessä haet alalle, jonka pääsykokeissa et pärjää.

Täällä on kauppatieteiden maisteri, joka on sitä mieltä, että tehtävänanto on virheellinen. Tuosta kuviosta ei mitenkään voi päätellä velkaantumisasteen muutoksia. 

Kysytkö itse tehtäviisi ratkaisua vauvapalstalta?

Vierailija kirjoitti:

Miksi kiität, vaikka poisto oli mielestäsi huono juttu? Tai niin ainakin käsitin..

Googlaa sarkasmi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmeessä haet alalle, jonka pääsykokeissa et pärjää.

Täällä on kauppatieteiden maisteri, joka on sitä mieltä, että tehtävänanto on virheellinen. Tuosta kuviosta ei mitenkään voi päätellä velkaantumisasteen muutoksia. 

Ei, paitsi jos muiden muuttujien oletetaan pysyvän samana. t. elamamkoululainen.

Niin, mutta edelleenkään sellaista oletusta ei voida tehdä todellisessa tilanteessa eikä tehtävänannossakaan sellaista oletusta anneta. 

Näkisit vaan, mitä ihan todellisissa tilanteissa annetaan lapsille koulusta tehtäväksi.

Joka tapauksessa, minä ottaisin tässä todellisessa tilanteessa vastauksista vähiten väärän eli deen. Sinä jättäisit ehkä tyhjäksi ja saisit nolla pistettä. Minä ehkä miinuksen. Riskillä ja silkalla tuurilla olen aina elämässä pärjännyt, nyt ei tarvitse paljon enää kumpaakaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmeessä haet alalle, jonka pääsykokeissa et pärjää.

Täällä on kauppatieteiden maisteri, joka on sitä mieltä, että tehtävänanto on virheellinen. Tuosta kuviosta ei mitenkään voi päätellä velkaantumisasteen muutoksia. 

Kysytkö itse tehtäviisi ratkaisua vauvapalstalta?

En, koska olen työelämässä enkä opiskele. Mihin tämä liittyi? Jos vielä opiskelisin, saattaisin kysyäkin ja näitä on kiva täällä ratkoa. Mitäs pahaa siinä on? Tässä oli kyse selvästi virheellisestä tehtävänannosta. Ei kai se ole ap:n syy, jos tehtävässä on ristiriita. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmeessä haet alalle, jonka pääsykokeissa et pärjää.

Täällä on kauppatieteiden maisteri, joka on sitä mieltä, että tehtävänanto on virheellinen. Tuosta kuviosta ei mitenkään voi päätellä velkaantumisasteen muutoksia. 

Ei, paitsi jos muiden muuttujien oletetaan pysyvän samana. t. elamamkoululainen.

Niin, mutta edelleenkään sellaista oletusta ei voida tehdä todellisessa tilanteessa eikä tehtävänannossakaan sellaista oletusta anneta. 

Näkisit vaan, mitä ihan todellisissa tilanteissa annetaan lapsille koulusta tehtäväksi.

Joka tapauksessa, minä ottaisin tässä todellisessa tilanteessa vastauksista vähiten väärän eli deen. Sinä jättäisit ehkä tyhjäksi ja saisit nolla pistettä. Minä ehkä miinuksen. Riskillä ja silkalla tuurilla olen aina elämässä pärjännyt, nyt ei tarvitse paljon enää kumpaakaan.

tuolla jo aiemminkin sanoin, miten itse tämän tehtävän ratkaisisin. Eli tehtävänanto on ristiriitainen ja ratkaisen sen oletuksella, että tehtävänannon tieto on oikein ja kuvion otsikko on väärä. Silloin ratkaisu on päivänselvästi c. Mikään muu ratkaisutapa ei johda yhtään mihinkään, koska ilman lisätietoja tehtävä on mahdoton. 

Tuohon olis voinut vetäistä vaikka hauen kuvan ja siihen, mitä voimme kuvasta päätellä:

a) kampela on nisäkäs

b) kampela on yksinäinen

c) kampelana on kivaa

d) ei ole kampelaa eviin katsominen.

Kyllä minäkin osaisin, siitä ei vaan makseta mulle.

MÄ EN TAJUU TOSTA MITÄÄN!! :,(

Jos on 3000e ja ottaa velkaksi 1000e ja tulot nousevat 25%. Niin eihän 1000e olen 25% 3000??? Voiko joku avata mulle?

Omituinen kysymyksenasettelu: tulonmuutos rinnastetaan velkaantumisasteeseen

eli jos kotitalouden tulot vähenivät esim. palkanalennuksen vuoksi kysymys linkittää sen velkaantumiseen.

Epäselvä kysymys tai taloustieteen knoppailua - tehtävän laatija voisi tehdä kysymyksen niin ettei ole tulkinnanvaraa. Ellei sitten pääsykoekirjassa oli juuri rinnastettu tulonmuutos velkaantumiseen.

Siis oikeasti, millä ihmeen logiikalla tuosta saa "oikeimmaksi" vaihtoehdoksi d:n? Eihän tuosta pysty päättelemään mitenkään kumulatiivisesti kotitalouksien absoluuttista velkaantumisastetta eikä näin ollen tulojen muutokset eivät kerro yhtään mitään. Jos vaikka ajatellaan, että velkaantumisaste onkin ollut koko ajan 0,001, mistä tulee johtopäätös, että käytettävissä olevien tulojen muutokset vaikuttaisivat juurikaan velkojen takaisinmaksukykyyn tai lisävelkaantumiseen. 

Tehtävän on tehnyt joku omasta mielestään fiksu, joka on yrittänyt tehdä kompatehtävää siinä onnistumatta. Veikkaan ja toivon, että tuota on jouduttu jälkikäteen korjaamaan eli antamaan kaikille täydet pisteet tms. 

Kotitalouden käytettävissä oleviin tuloihin vaikuttaa palkkatulot, yrittäjätulot, tulonsiirrot, verot jne. Aivan mahdotonta päätellä kuvion perusteella, varsinkaan kun tehtävänannossa ei ole määritelty, että nämä pysyisivät ennallaan. 

Vierailija kirjoitti:

Siis oikeasti, millä ihmeen logiikalla tuosta saa "oikeimmaksi" vaihtoehdoksi d:n? Eihän tuosta pysty päättelemään mitenkään kumulatiivisesti kotitalouksien absoluuttista velkaantumisastetta eikä näin ollen tulojen muutokset eivät kerro yhtään mitään. Jos vaikka ajatellaan, että velkaantumisaste onkin ollut koko ajan 0,001, mistä tulee johtopäätös, että käytettävissä olevien tulojen muutokset vaikuttaisivat juurikaan velkojen takaisinmaksukykyyn tai lisävelkaantumiseen. 

Sillä logiikalla, että velkaantumisaste ei ole pysynyt samana, vaan velkojen määrä on pysynyt muuttumattomana.

Vierailija kirjoitti:

Omituinen kysymyksenasettelu: tulonmuutos rinnastetaan velkaantumisasteeseen

eli jos kotitalouden tulot vähenivät esim. palkanalennuksen vuoksi kysymys linkittää sen velkaantumiseen.

Epäselvä kysymys tai taloustieteen knoppailua - tehtävän laatija voisi tehdä kysymyksen niin ettei ole tulkinnanvaraa. Ellei sitten pääsykoekirjassa oli juuri rinnastettu tulonmuutos velkaantumiseen.

Kyllähän tuossa on ihan selkeä virhe. Mikään taloustieteen teoria ei tekisi oletusta, että menojen pieneneminen automaattisesti tarkoittaisi velkaantumisasteen kasvua koko kansantalouden tasolla. Mikrotasolla ja lyhyellä aikavälillä kyllä, mutta makrotasolla tulee mukaan niin monta eri muuttujaa, joita ei vain voi olettaa pysyvän muuttumattomina. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis oikeasti, millä ihmeen logiikalla tuosta saa "oikeimmaksi" vaihtoehdoksi d:n? Eihän tuosta pysty päättelemään mitenkään kumulatiivisesti kotitalouksien absoluuttista velkaantumisastetta eikä näin ollen tulojen muutokset eivät kerro yhtään mitään. Jos vaikka ajatellaan, että velkaantumisaste onkin ollut koko ajan 0,001, mistä tulee johtopäätös, että käytettävissä olevien tulojen muutokset vaikuttaisivat juurikaan velkojen takaisinmaksukykyyn tai lisävelkaantumiseen. 

Sillä logiikalla, että velkaantumisaste ei ole pysynyt samana, vaan velkojen määrä on pysynyt muuttumattomana.

Kerro vielä, mistä päädyit oletukseen, että vuosien 1985-2005 välillä velkojen määrä pysyisi kansantaloudessa muuttumattomana? Kai käsität, että tuossa oli lamavuodet ja pankkikriisitkin välissä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis oikeasti, millä ihmeen logiikalla tuosta saa "oikeimmaksi" vaihtoehdoksi d:n? Eihän tuosta pysty päättelemään mitenkään kumulatiivisesti kotitalouksien absoluuttista velkaantumisastetta eikä näin ollen tulojen muutokset eivät kerro yhtään mitään. Jos vaikka ajatellaan, että velkaantumisaste onkin ollut koko ajan 0,001, mistä tulee johtopäätös, että käytettävissä olevien tulojen muutokset vaikuttaisivat juurikaan velkojen takaisinmaksukykyyn tai lisävelkaantumiseen. 

Sillä logiikalla, että velkaantumisaste ei ole pysynyt samana, vaan velkojen määrä on pysynyt muuttumattomana.

Kerro vielä, mistä päädyit oletukseen, että vuosien 1985-2005 välillä velkojen määrä pysyisi kansantaloudessa muuttumattomana? Kai käsität, että tuossa oli lamavuodet ja pankkikriisitkin välissä. 

Sillä, koska muuta ei ole annettu ymmärtää ja edes muutoksen suuntaa ei ole mainittu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis oikeasti, millä ihmeen logiikalla tuosta saa "oikeimmaksi" vaihtoehdoksi d:n? Eihän tuosta pysty päättelemään mitenkään kumulatiivisesti kotitalouksien absoluuttista velkaantumisastetta eikä näin ollen tulojen muutokset eivät kerro yhtään mitään. Jos vaikka ajatellaan, että velkaantumisaste onkin ollut koko ajan 0,001, mistä tulee johtopäätös, että käytettävissä olevien tulojen muutokset vaikuttaisivat juurikaan velkojen takaisinmaksukykyyn tai lisävelkaantumiseen. 

Sillä logiikalla, että velkaantumisaste ei ole pysynyt samana, vaan velkojen määrä on pysynyt muuttumattomana.

Kerro vielä, mistä päädyit oletukseen, että vuosien 1985-2005 välillä velkojen määrä pysyisi kansantaloudessa muuttumattomana? Kai käsität, että tuossa oli lamavuodet ja pankkikriisitkin välissä. 

Sillä, koska muuta ei ole annettu ymmärtää ja edes muutoksen suuntaa ei ole mainittu.

Miten niin "muuta ei ole annettu ymmärtää"? Jos velkamäärän muuttumattomuus on käytännössä mahdottomuus noin pitkällä aikavälillä, miten ihmeessä ei voisi pitää oletuksena, että se yhtäkkiä onkin tässä muuttumaton? Sehän menee nimenomaan niin päin, että mikäli oletettaisiin eri tavalla kuin normaalioletus on, se kuuluisi erikseen mainita. Sitä kaikkien tietämää perusoletusta ei tarvitse erikseen mainita. Eli se, ettei asiasta mainita mitään, tarkoittaa, että mennään sen perusoletuksen mukaan eli ei ole muuttumaton. 

Mun mielestä ratkaisu on helppo, kun hoksaa tuon "verrataan aina edelliseen vuoteen". Ei tarvitse matikkaa laskea tai mennä ajatuksissa liian monimutkaiseksi. Katsoo vaan kaaviota.

Vastauksessa C vertaa vuoden 94 tilannetta vuoteen 93. Miinunpalkki pienenee eli velkaantumisaste pienenee edelliseen vuoteen verrattuna. Vuonna 91 tulot pienee eli velkaantuminen kasvaa. 

Vastaus D---> katso palkki. Vastaus selvä.

Vastaus B verrataan 90 ja 89 vuosia. 90 tulot pienenee ---> velkaantuminen kasvaa. 

Vastaus A. Eihän velkaantuneisuusaste laske, jos velkaa otetaan eli velkaantumisaste nousee. 

Ei jää muuta vaihtoehtoa kuin C. 

Tämä vaan päättelykykyä, ei matikkaa. 

asianajaja

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä ratkaisu on helppo, kun hoksaa tuon "verrataan aina edelliseen vuoteen". Ei tarvitse matikkaa laskea tai mennä ajatuksissa liian monimutkaiseksi. Katsoo vaan kaaviota.

Vastauksessa C vertaa vuoden 94 tilannetta vuoteen 93. Miinunpalkki pienenee eli velkaantumisaste pienenee edelliseen vuoteen verrattuna. Vuonna 91 tulot pienee eli velkaantuminen kasvaa. 

Vastaus D---> katso palkki. Vastaus selvä.

Vastaus B verrataan 90 ja 89 vuosia. 90 tulot pienenee ---> velkaantuminen kasvaa. 

Vastaus A. Eihän velkaantuneisuusaste laske, jos velkaa otetaan eli velkaantumisaste nousee. 

Ei jää muuta vaihtoehtoa kuin C. 

Tämä vaan päättelykykyä, ei matikkaa. 

asianajaja

Eihän tässä ollutkaan ongelma noiden palkkien tulkitseminen vaan se, että kysytään velkaantumisasteesta ja kaavion otsikko on käytettävissä olevien tulojen muutos. Tulojen pieneneminen ei itsessään kerro mitään kansantalouden velkaantumisesta. Esimerkiksi lakimuutokset, verojen ja korkojen nousut ja laskut voivat vaikuttaa siten, että vaikka tulot pienenevät, myös velkaantumisaste vähenee kansantalouden tasolla. Esimerkiksi jos pankkien lainanmyöntöehtoja tiukennetaan, samoilla tuloilla ei välttämättä saa saman verran lainaa kuin sai pari vuotta sitten tai korkeat korot saavat aikaan sen, että mahdollinen tulojen nousu menee suoraan nouseviin korkoihin eikä velka pienene yhtään nopeampaan tahtiin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis oikeasti, millä ihmeen logiikalla tuosta saa "oikeimmaksi" vaihtoehdoksi d:n? Eihän tuosta pysty päättelemään mitenkään kumulatiivisesti kotitalouksien absoluuttista velkaantumisastetta eikä näin ollen tulojen muutokset eivät kerro yhtään mitään. Jos vaikka ajatellaan, että velkaantumisaste onkin ollut koko ajan 0,001, mistä tulee johtopäätös, että käytettävissä olevien tulojen muutokset vaikuttaisivat juurikaan velkojen takaisinmaksukykyyn tai lisävelkaantumiseen. 

Sillä logiikalla, että velkaantumisaste ei ole pysynyt samana, vaan velkojen määrä on pysynyt muuttumattomana.

Kerro vielä, mistä päädyit oletukseen, että vuosien 1985-2005 välillä velkojen määrä pysyisi kansantaloudessa muuttumattomana? Kai käsität, että tuossa oli lamavuodet ja pankkikriisitkin välissä. 

Sillä, koska muuta ei ole annettu ymmärtää ja edes muutoksen suuntaa ei ole mainittu.

Miten niin "muuta ei ole annettu ymmärtää"? Jos velkamäärän muuttumattomuus on käytännössä mahdottomuus noin pitkällä aikavälillä, miten ihmeessä ei voisi pitää oletuksena, että se yhtäkkiä onkin tässä muuttumaton? Sehän menee nimenomaan niin päin, että mikäli oletettaisiin eri tavalla kuin normaalioletus on, se kuuluisi erikseen mainita. Sitä kaikkien tietämää perusoletusta ei tarvitse erikseen mainita. Eli se, ettei asiasta mainita mitään, tarkoittaa, että mennään sen perusoletuksen mukaan eli ei ole muuttumaton. 

No et sä voi jotain valitsemiasi ulkopuolisia muuttujia tuoda muihinkaan tehtäviin vaikuttamaan lopputulokseen. Se on vähän kuin jos lämpötilalaskuihin lisäät omasta lähteestä repäistyn ilmastonmuutoksen vaikutuksen.

Toinen juttu on sitten se, että velkaantumisaste ei annetuilla vaihtoehdoilla voi pysyä samana (ks. 1. vastauksesi ensimmäinen rivi).