Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kiitos sinulle joka poistatit tradenomi-pääsykoe matikantehtävä keskustelun! :)
19.05.2020 |
Toivottavasti tuli hyvä mieli. En vieläkään ymmärrä sitä vaikka joku kiltisti yritti vääntää rautalankaa.
Kommentit (114)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä ratkaisu on helppo, kun hoksaa tuon "verrataan aina edelliseen vuoteen". Ei tarvitse matikkaa laskea tai mennä ajatuksissa liian monimutkaiseksi. Katsoo vaan kaaviota.
Vastauksessa C vertaa vuoden 94 tilannetta vuoteen 93. Miinunpalkki pienenee eli velkaantumisaste pienenee edelliseen vuoteen verrattuna. Vuonna 91 tulot pienee eli velkaantuminen kasvaa.
Vastaus D---> katso palkki. Vastaus selvä.
Vastaus B verrataan 90 ja 89 vuosia. 90 tulot pienenee ---> velkaantuminen kasvaa.
Vastaus A. Eihän velkaantuneisuusaste laske, jos velkaa otetaan eli velkaantumisaste nousee.
Ei jää muuta vaihtoehtoa kuin C.
Tämä vaan päättelykykyä, ei matikkaa.
asianajaja
Eihän tässä ollutkaan ongelma noiden palkkien tulkitseminen vaan se, että kysytään velkaantumisasteesta ja kaavion otsikko on käytettävissä olevien tulojen muutos. Tulojen pieneneminen ei itsessään kerro mitään kansantalouden velkaantumisesta. Esimerkiksi lakimuutokset, verojen ja korkojen nousut ja laskut voivat vaikuttaa siten, että vaikka tulot pienenevät, myös velkaantumisaste vähenee kansantalouden tasolla. Esimerkiksi jos pankkien lainanmyöntöehtoja tiukennetaan, samoilla tuloilla ei välttämättä saa saman verran lainaa kuin sai pari vuotta sitten tai korkeat korot saavat aikaan sen, että mahdollinen tulojen nousu menee suoraan nouseviin korkoihin eikä velka pienene yhtään nopeampaan tahtiin.
Joo totta tuo, mutta mielestäni ajattelette liian monimutkaisesti. Ei pääsykokeissa, jos monivalintatehtäviä (eikä esseitä, mitä itse kirjoitellut), niin kannata asioita miettiä liian syvällisesti.
Lukee vaan kysymyksen ja päättelee oikean vastauksen. Harvemmin (oikista lukuunottamatta) kovin hypoteettisia ajatusrakennelmia kannattaa kehitellä. Vaan tyyliin: lue kysymys, pilko se osiin, valitse vastaus.
aa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis oikeasti, millä ihmeen logiikalla tuosta saa "oikeimmaksi" vaihtoehdoksi d:n? Eihän tuosta pysty päättelemään mitenkään kumulatiivisesti kotitalouksien absoluuttista velkaantumisastetta eikä näin ollen tulojen muutokset eivät kerro yhtään mitään. Jos vaikka ajatellaan, että velkaantumisaste onkin ollut koko ajan 0,001, mistä tulee johtopäätös, että käytettävissä olevien tulojen muutokset vaikuttaisivat juurikaan velkojen takaisinmaksukykyyn tai lisävelkaantumiseen.
Sillä logiikalla, että velkaantumisaste ei ole pysynyt samana, vaan velkojen määrä on pysynyt muuttumattomana.
Kerro vielä, mistä päädyit oletukseen, että vuosien 1985-2005 välillä velkojen määrä pysyisi kansantaloudessa muuttumattomana? Kai käsität, että tuossa oli lamavuodet ja pankkikriisitkin välissä.
Sillä, koska muuta ei ole annettu ymmärtää ja edes muutoksen suuntaa ei ole mainittu.
Miten niin "muuta ei ole annettu ymmärtää"? Jos velkamäärän muuttumattomuus on käytännössä mahdottomuus noin pitkällä aikavälillä, miten ihmeessä ei voisi pitää oletuksena, että se yhtäkkiä onkin tässä muuttumaton? Sehän menee nimenomaan niin päin, että mikäli oletettaisiin eri tavalla kuin normaalioletus on, se kuuluisi erikseen mainita. Sitä kaikkien tietämää perusoletusta ei tarvitse erikseen mainita. Eli se, ettei asiasta mainita mitään, tarkoittaa, että mennään sen perusoletuksen mukaan eli ei ole muuttumaton.
No et sä voi jotain valitsemiasi ulkopuolisia muuttujia tuoda muihinkaan tehtäviin vaikuttamaan lopputulokseen. Se on vähän kuin jos lämpötilalaskuihin lisäät omasta lähteestä repäistyn ilmastonmuutoksen vaikutuksen.
Toinen juttu on sitten se, että velkaantumisaste ei annetuilla vaihtoehdoilla voi pysyä samana (ks. 1. vastauksesi ensimmäinen rivi).Miten niin ei voi tuoda, kun tässä tuodaan lopputolokseen vaikuttamaan myös ne tulojen muutokset? Jos kysytään velkaantumisasteesta, johon vaikuttaa sekä tulot että lainojen määrä, miksi ihmeessä voidaan tehdä oletus tulojen muutoksien vaikutuksista, mutta lainamäärien muutoksien ei voikaan olettaa vaikuttavan lainkaan? Kyse on suhdeluvusta, joilla molemmilla on oma merkityksensä. Eri asia, jos erikseen kerrotaan, että se on muuttumaton, mutta normaalioletus on, että se ei ole, kuten eivät ole tulotkaan.
Mitä tarkoitat viimeisellä virkkeelläsi? En ymmärtänyt yhtään. Miksi ei voisi pysyä samana ja kuka näin on väittänytkään? Pointti on, että se voi olla suurempi, yhtäsuuri tai pienempi, ei voi päätellä näillä tiedoilla mitään. Riippuu täysin siitä velkojen kokonaismäärästä, joka ei ole noinakaan vuosina muuttumaton.
Vastausvaihtoehtojen mukaan se ei voi pysyä samana, jos jonkun vaihtoehdon on oltava oikea. Tästä lähtee ajatteluni, sitähän ensin kysyit.
Vielä rautalankaa: Miehiä on vuonna 2000 paikassa x 4000 kpl ja naisia on 3500 kpl. Kaaviossa näkyy miesten määrän nousu vuosina 1980-2010. Miesten määrässä on nousua vuonna 2001 235 kpl. Paljonko paikassa x on ihmisiä vuonna 2001?
Kaavio kertoo ainoastaan miesten määrän noususta, ei mistään muusta. Voidaan ihan perustellusti olettaa, että naisille on ihan oma vastaava kaavionsa ja että heidänkin määränsä on muuttuva, jos miehilläkin se joka vuosi vaihtelee. Tehtävässä ei kerrota erikseen, että naisten määrä ei muutu. Ei siis voida mitenkään päätellä paljonko ihmisiä on vuonna 2001 ellei anneta lisätietoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis oikeasti, millä ihmeen logiikalla tuosta saa "oikeimmaksi" vaihtoehdoksi d:n? Eihän tuosta pysty päättelemään mitenkään kumulatiivisesti kotitalouksien absoluuttista velkaantumisastetta eikä näin ollen tulojen muutokset eivät kerro yhtään mitään. Jos vaikka ajatellaan, että velkaantumisaste onkin ollut koko ajan 0,001, mistä tulee johtopäätös, että käytettävissä olevien tulojen muutokset vaikuttaisivat juurikaan velkojen takaisinmaksukykyyn tai lisävelkaantumiseen.
Sillä logiikalla, että velkaantumisaste ei ole pysynyt samana, vaan velkojen määrä on pysynyt muuttumattomana.
Kerro vielä, mistä päädyit oletukseen, että vuosien 1985-2005 välillä velkojen määrä pysyisi kansantaloudessa muuttumattomana? Kai käsität, että tuossa oli lamavuodet ja pankkikriisitkin välissä.
Sillä, koska muuta ei ole annettu ymmärtää ja edes muutoksen suuntaa ei ole mainittu.
Miten niin "muuta ei ole annettu ymmärtää"? Jos velkamäärän muuttumattomuus on käytännössä mahdottomuus noin pitkällä aikavälillä, miten ihmeessä ei voisi pitää oletuksena, että se yhtäkkiä onkin tässä muuttumaton? Sehän menee nimenomaan niin päin, että mikäli oletettaisiin eri tavalla kuin normaalioletus on, se kuuluisi erikseen mainita. Sitä kaikkien tietämää perusoletusta ei tarvitse erikseen mainita. Eli se, ettei asiasta mainita mitään, tarkoittaa, että mennään sen perusoletuksen mukaan eli ei ole muuttumaton.
No et sä voi jotain valitsemiasi ulkopuolisia muuttujia tuoda muihinkaan tehtäviin vaikuttamaan lopputulokseen. Se on vähän kuin jos lämpötilalaskuihin lisäät omasta lähteestä repäistyn ilmastonmuutoksen vaikutuksen.
Toinen juttu on sitten se, että velkaantumisaste ei annetuilla vaihtoehdoilla voi pysyä samana (ks. 1. vastauksesi ensimmäinen rivi).Miten niin ei voi tuoda, kun tässä tuodaan lopputolokseen vaikuttamaan myös ne tulojen muutokset? Jos kysytään velkaantumisasteesta, johon vaikuttaa sekä tulot että lainojen määrä, miksi ihmeessä voidaan tehdä oletus tulojen muutoksien vaikutuksista, mutta lainamäärien muutoksien ei voikaan olettaa vaikuttavan lainkaan? Kyse on suhdeluvusta, joilla molemmilla on oma merkityksensä. Eri asia, jos erikseen kerrotaan, että se on muuttumaton, mutta normaalioletus on, että se ei ole, kuten eivät ole tulotkaan.
Mitä tarkoitat viimeisellä virkkeelläsi? En ymmärtänyt yhtään. Miksi ei voisi pysyä samana ja kuka näin on väittänytkään? Pointti on, että se voi olla suurempi, yhtäsuuri tai pienempi, ei voi päätellä näillä tiedoilla mitään. Riippuu täysin siitä velkojen kokonaismäärästä, joka ei ole noinakaan vuosina muuttumaton.
Vastausvaihtoehtojen mukaan se ei voi pysyä samana, jos jonkun vaihtoehdon on oltava oikea. Tästä lähtee ajatteluni, sitähän ensin kysyit.
Niin ja se todistaa siis mitä? Tuolla 1993-1994 -välillähän se voi olla sama, jos jokin muu vaihtoehdoista on oikein.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä ratkaisu on helppo, kun hoksaa tuon "verrataan aina edelliseen vuoteen". Ei tarvitse matikkaa laskea tai mennä ajatuksissa liian monimutkaiseksi. Katsoo vaan kaaviota.
Vastauksessa C vertaa vuoden 94 tilannetta vuoteen 93. Miinunpalkki pienenee eli velkaantumisaste pienenee edelliseen vuoteen verrattuna. Vuonna 91 tulot pienee eli velkaantuminen kasvaa.
Vastaus D---> katso palkki. Vastaus selvä.
Vastaus B verrataan 90 ja 89 vuosia. 90 tulot pienenee ---> velkaantuminen kasvaa.
Vastaus A. Eihän velkaantuneisuusaste laske, jos velkaa otetaan eli velkaantumisaste nousee.
Ei jää muuta vaihtoehtoa kuin C.
Tämä vaan päättelykykyä, ei matikkaa.
asianajaja
Eihän tässä ollutkaan ongelma noiden palkkien tulkitseminen vaan se, että kysytään velkaantumisasteesta ja kaavion otsikko on käytettävissä olevien tulojen muutos. Tulojen pieneneminen ei itsessään kerro mitään kansantalouden velkaantumisesta. Esimerkiksi lakimuutokset, verojen ja korkojen nousut ja laskut voivat vaikuttaa siten, että vaikka tulot pienenevät, myös velkaantumisaste vähenee kansantalouden tasolla. Esimerkiksi jos pankkien lainanmyöntöehtoja tiukennetaan, samoilla tuloilla ei välttämättä saa saman verran lainaa kuin sai pari vuotta sitten tai korkeat korot saavat aikaan sen, että mahdollinen tulojen nousu menee suoraan nouseviin korkoihin eikä velka pienene yhtään nopeampaan tahtiin.
Joo totta tuo, mutta mielestäni ajattelette liian monimutkaisesti. Ei pääsykokeissa, jos monivalintatehtäviä (eikä esseitä, mitä itse kirjoitellut), niin kannata asioita miettiä liian syvällisesti.
Lukee vaan kysymyksen ja päättelee oikean vastauksen. Harvemmin (oikista lukuunottamatta) kovin hypoteettisia ajatusrakennelmia kannattaa kehitellä. Vaan tyyliin: lue kysymys, pilko se osiin, valitse vastaus.
aa
No itse lähtisin yksinkertaisesti siitä oletuksesta, että tehtävänannossa on virhe, eli kaavio kuvaa ainoastaan velkaantumisastetta eikä tulojen muutosta. Minusta tuo on liian monimutkaista ajattelua, että yhtäkkiä pitäisikin olettaa tulojen pienenemisen automaattisesti tarkoittavan velkaantumisen kasvamista ja vielä kaiken lisäksi olettaa, että velkamäärä on muuttumaton (mitä se ei todellisuudessa ole).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis oikeasti, millä ihmeen logiikalla tuosta saa "oikeimmaksi" vaihtoehdoksi d:n? Eihän tuosta pysty päättelemään mitenkään kumulatiivisesti kotitalouksien absoluuttista velkaantumisastetta eikä näin ollen tulojen muutokset eivät kerro yhtään mitään. Jos vaikka ajatellaan, että velkaantumisaste onkin ollut koko ajan 0,001, mistä tulee johtopäätös, että käytettävissä olevien tulojen muutokset vaikuttaisivat juurikaan velkojen takaisinmaksukykyyn tai lisävelkaantumiseen.
Sillä logiikalla, että velkaantumisaste ei ole pysynyt samana, vaan velkojen määrä on pysynyt muuttumattomana.
Kerro vielä, mistä päädyit oletukseen, että vuosien 1985-2005 välillä velkojen määrä pysyisi kansantaloudessa muuttumattomana? Kai käsität, että tuossa oli lamavuodet ja pankkikriisitkin välissä.
Sillä, koska muuta ei ole annettu ymmärtää ja edes muutoksen suuntaa ei ole mainittu.
Miten niin "muuta ei ole annettu ymmärtää"? Jos velkamäärän muuttumattomuus on käytännössä mahdottomuus noin pitkällä aikavälillä, miten ihmeessä ei voisi pitää oletuksena, että se yhtäkkiä onkin tässä muuttumaton? Sehän menee nimenomaan niin päin, että mikäli oletettaisiin eri tavalla kuin normaalioletus on, se kuuluisi erikseen mainita. Sitä kaikkien tietämää perusoletusta ei tarvitse erikseen mainita. Eli se, ettei asiasta mainita mitään, tarkoittaa, että mennään sen perusoletuksen mukaan eli ei ole muuttumaton.
No et sä voi jotain valitsemiasi ulkopuolisia muuttujia tuoda muihinkaan tehtäviin vaikuttamaan lopputulokseen. Se on vähän kuin jos lämpötilalaskuihin lisäät omasta lähteestä repäistyn ilmastonmuutoksen vaikutuksen.
Toinen juttu on sitten se, että velkaantumisaste ei annetuilla vaihtoehdoilla voi pysyä samana (ks. 1. vastauksesi ensimmäinen rivi).Miten niin ei voi tuoda, kun tässä tuodaan lopputolokseen vaikuttamaan myös ne tulojen muutokset? Jos kysytään velkaantumisasteesta, johon vaikuttaa sekä tulot että lainojen määrä, miksi ihmeessä voidaan tehdä oletus tulojen muutoksien vaikutuksista, mutta lainamäärien muutoksien ei voikaan olettaa vaikuttavan lainkaan? Kyse on suhdeluvusta, joilla molemmilla on oma merkityksensä. Eri asia, jos erikseen kerrotaan, että se on muuttumaton, mutta normaalioletus on, että se ei ole, kuten eivät ole tulotkaan.
Mitä tarkoitat viimeisellä virkkeelläsi? En ymmärtänyt yhtään. Miksi ei voisi pysyä samana ja kuka näin on väittänytkään? Pointti on, että se voi olla suurempi, yhtäsuuri tai pienempi, ei voi päätellä näillä tiedoilla mitään. Riippuu täysin siitä velkojen kokonaismäärästä, joka ei ole noinakaan vuosina muuttumaton.
Vastausvaihtoehtojen mukaan se ei voi pysyä samana, jos jonkun vaihtoehdon on oltava oikea. Tästä lähtee ajatteluni, sitähän ensin kysyit.
Niin ja se todistaa siis mitä? Tuolla 1993-1994 -välillähän se voi olla sama, jos jokin muu vaihtoehdoista on oikein.
Herranjestas. Vastausvaihtoehdot ovat: velkaantuneisuusaste on laskenut tahi suurempi tai pienempi kuin toisena kysyttynä vuonna. Se ei siis tiedustellulla aikavälillä ole voinut pysyä samana jonkun vastausvaihtoehdon ollessa oikein.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis oikeasti, millä ihmeen logiikalla tuosta saa "oikeimmaksi" vaihtoehdoksi d:n? Eihän tuosta pysty päättelemään mitenkään kumulatiivisesti kotitalouksien absoluuttista velkaantumisastetta eikä näin ollen tulojen muutokset eivät kerro yhtään mitään. Jos vaikka ajatellaan, että velkaantumisaste onkin ollut koko ajan 0,001, mistä tulee johtopäätös, että käytettävissä olevien tulojen muutokset vaikuttaisivat juurikaan velkojen takaisinmaksukykyyn tai lisävelkaantumiseen.
Sillä logiikalla, että velkaantumisaste ei ole pysynyt samana, vaan velkojen määrä on pysynyt muuttumattomana.
Kerro vielä, mistä päädyit oletukseen, että vuosien 1985-2005 välillä velkojen määrä pysyisi kansantaloudessa muuttumattomana? Kai käsität, että tuossa oli lamavuodet ja pankkikriisitkin välissä.
Sillä, koska muuta ei ole annettu ymmärtää ja edes muutoksen suuntaa ei ole mainittu.
Miten niin "muuta ei ole annettu ymmärtää"? Jos velkamäärän muuttumattomuus on käytännössä mahdottomuus noin pitkällä aikavälillä, miten ihmeessä ei voisi pitää oletuksena, että se yhtäkkiä onkin tässä muuttumaton? Sehän menee nimenomaan niin päin, että mikäli oletettaisiin eri tavalla kuin normaalioletus on, se kuuluisi erikseen mainita. Sitä kaikkien tietämää perusoletusta ei tarvitse erikseen mainita. Eli se, ettei asiasta mainita mitään, tarkoittaa, että mennään sen perusoletuksen mukaan eli ei ole muuttumaton.
No et sä voi jotain valitsemiasi ulkopuolisia muuttujia tuoda muihinkaan tehtäviin vaikuttamaan lopputulokseen. Se on vähän kuin jos lämpötilalaskuihin lisäät omasta lähteestä repäistyn ilmastonmuutoksen vaikutuksen.
Toinen juttu on sitten se, että velkaantumisaste ei annetuilla vaihtoehdoilla voi pysyä samana (ks. 1. vastauksesi ensimmäinen rivi).Miten niin ei voi tuoda, kun tässä tuodaan lopputolokseen vaikuttamaan myös ne tulojen muutokset? Jos kysytään velkaantumisasteesta, johon vaikuttaa sekä tulot että lainojen määrä, miksi ihmeessä voidaan tehdä oletus tulojen muutoksien vaikutuksista, mutta lainamäärien muutoksien ei voikaan olettaa vaikuttavan lainkaan? Kyse on suhdeluvusta, joilla molemmilla on oma merkityksensä. Eri asia, jos erikseen kerrotaan, että se on muuttumaton, mutta normaalioletus on, että se ei ole, kuten eivät ole tulotkaan.
Mitä tarkoitat viimeisellä virkkeelläsi? En ymmärtänyt yhtään. Miksi ei voisi pysyä samana ja kuka näin on väittänytkään? Pointti on, että se voi olla suurempi, yhtäsuuri tai pienempi, ei voi päätellä näillä tiedoilla mitään. Riippuu täysin siitä velkojen kokonaismäärästä, joka ei ole noinakaan vuosina muuttumaton.
Vastausvaihtoehtojen mukaan se ei voi pysyä samana, jos jonkun vaihtoehdon on oltava oikea. Tästä lähtee ajatteluni, sitähän ensin kysyit.
Niin ja se todistaa siis mitä? Tuolla 1993-1994 -välillähän se voi olla sama, jos jokin muu vaihtoehdoista on oikein.
Herranjestas. Vastausvaihtoehdot ovat: velkaantuneisuusaste on laskenut tahi suurempi tai pienempi kuin toisena kysyttynä vuonna. Se ei siis tiedustellulla aikavälillä ole voinut pysyä samana jonkun vastausvaihtoehdon ollessa oikein.
Niin, en edelleenkään ymmärrä. Jos esimerkiksi vastausvaihtoehto c olisi oikein, miten se tarkoittaisi, että vuosina 93-94 se ei olisi voinut pysyä samana? Jos velkaantumisasteet olisivat esimerkiksi
1991 50 %
1992 60 %
1993 65 %
1994 65 %
eikö mielestäsi luku ole vuonna 1994 suurempi kuin vuonna 1991?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä ratkaisu on helppo, kun hoksaa tuon "verrataan aina edelliseen vuoteen". Ei tarvitse matikkaa laskea tai mennä ajatuksissa liian monimutkaiseksi. Katsoo vaan kaaviota.
Vastauksessa C vertaa vuoden 94 tilannetta vuoteen 93. Miinunpalkki pienenee eli velkaantumisaste pienenee edelliseen vuoteen verrattuna. Vuonna 91 tulot pienee eli velkaantuminen kasvaa.
Vastaus D---> katso palkki. Vastaus selvä.
Vastaus B verrataan 90 ja 89 vuosia. 90 tulot pienenee ---> velkaantuminen kasvaa.
Vastaus A. Eihän velkaantuneisuusaste laske, jos velkaa otetaan eli velkaantumisaste nousee.
Ei jää muuta vaihtoehtoa kuin C.
Tämä vaan päättelykykyä, ei matikkaa.
asianajaja
Eihän tässä ollutkaan ongelma noiden palkkien tulkitseminen vaan se, että kysytään velkaantumisasteesta ja kaavion otsikko on käytettävissä olevien tulojen muutos. Tulojen pieneneminen ei itsessään kerro mitään kansantalouden velkaantumisesta. Esimerkiksi lakimuutokset, verojen ja korkojen nousut ja laskut voivat vaikuttaa siten, että vaikka tulot pienenevät, myös velkaantumisaste vähenee kansantalouden tasolla. Esimerkiksi jos pankkien lainanmyöntöehtoja tiukennetaan, samoilla tuloilla ei välttämättä saa saman verran lainaa kuin sai pari vuotta sitten tai korkeat korot saavat aikaan sen, että mahdollinen tulojen nousu menee suoraan nouseviin korkoihin eikä velka pienene yhtään nopeampaan tahtiin.
Joo totta tuo, mutta mielestäni ajattelette liian monimutkaisesti. Ei pääsykokeissa, jos monivalintatehtäviä (eikä esseitä, mitä itse kirjoitellut), niin kannata asioita miettiä liian syvällisesti.
Lukee vaan kysymyksen ja päättelee oikean vastauksen. Harvemmin (oikista lukuunottamatta) kovin hypoteettisia ajatusrakennelmia kannattaa kehitellä. Vaan tyyliin: lue kysymys, pilko se osiin, valitse vastaus.
aa
No itse lähtisin yksinkertaisesti siitä oletuksesta, että tehtävänannossa on virhe, eli kaavio kuvaa ainoastaan velkaantumisastetta eikä tulojen muutosta. Minusta tuo on liian monimutkaista ajattelua, että yhtäkkiä pitäisikin olettaa tulojen pienenemisen automaattisesti tarkoittavan velkaantumisen kasvamista ja vielä kaiken lisäksi olettaa, että velkamäärä on muuttumaton (mitä se ei todellisuudessa ole).
Näin sitä ensinäkemältä ajattelisi, eikä ajattelussasi ole mitään vikaa, mutta jos jossain kansantalouden kirjassa sanotaan, että kysynnän noustessa hinnat nousevat, niin kyllä se paree on uskoa, vaikka hinnoista ei annetussa taulukossa tai käppyrässä puhuttaisi mitään. Tästä tulee ehkä se suurin epävarmuustekijä tähän kysymykseen, minkä joku jo mainitsikin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis oikeasti, millä ihmeen logiikalla tuosta saa "oikeimmaksi" vaihtoehdoksi d:n? Eihän tuosta pysty päättelemään mitenkään kumulatiivisesti kotitalouksien absoluuttista velkaantumisastetta eikä näin ollen tulojen muutokset eivät kerro yhtään mitään. Jos vaikka ajatellaan, että velkaantumisaste onkin ollut koko ajan 0,001, mistä tulee johtopäätös, että käytettävissä olevien tulojen muutokset vaikuttaisivat juurikaan velkojen takaisinmaksukykyyn tai lisävelkaantumiseen.
Sillä logiikalla, että velkaantumisaste ei ole pysynyt samana, vaan velkojen määrä on pysynyt muuttumattomana.
Kerro vielä, mistä päädyit oletukseen, että vuosien 1985-2005 välillä velkojen määrä pysyisi kansantaloudessa muuttumattomana? Kai käsität, että tuossa oli lamavuodet ja pankkikriisitkin välissä.
Sillä, koska muuta ei ole annettu ymmärtää ja edes muutoksen suuntaa ei ole mainittu.
Miten niin "muuta ei ole annettu ymmärtää"? Jos velkamäärän muuttumattomuus on käytännössä mahdottomuus noin pitkällä aikavälillä, miten ihmeessä ei voisi pitää oletuksena, että se yhtäkkiä onkin tässä muuttumaton? Sehän menee nimenomaan niin päin, että mikäli oletettaisiin eri tavalla kuin normaalioletus on, se kuuluisi erikseen mainita. Sitä kaikkien tietämää perusoletusta ei tarvitse erikseen mainita. Eli se, ettei asiasta mainita mitään, tarkoittaa, että mennään sen perusoletuksen mukaan eli ei ole muuttumaton.
No et sä voi jotain valitsemiasi ulkopuolisia muuttujia tuoda muihinkaan tehtäviin vaikuttamaan lopputulokseen. Se on vähän kuin jos lämpötilalaskuihin lisäät omasta lähteestä repäistyn ilmastonmuutoksen vaikutuksen.
Toinen juttu on sitten se, että velkaantumisaste ei annetuilla vaihtoehdoilla voi pysyä samana (ks. 1. vastauksesi ensimmäinen rivi).Miten niin ei voi tuoda, kun tässä tuodaan lopputolokseen vaikuttamaan myös ne tulojen muutokset? Jos kysytään velkaantumisasteesta, johon vaikuttaa sekä tulot että lainojen määrä, miksi ihmeessä voidaan tehdä oletus tulojen muutoksien vaikutuksista, mutta lainamäärien muutoksien ei voikaan olettaa vaikuttavan lainkaan? Kyse on suhdeluvusta, joilla molemmilla on oma merkityksensä. Eri asia, jos erikseen kerrotaan, että se on muuttumaton, mutta normaalioletus on, että se ei ole, kuten eivät ole tulotkaan.
Mitä tarkoitat viimeisellä virkkeelläsi? En ymmärtänyt yhtään. Miksi ei voisi pysyä samana ja kuka näin on väittänytkään? Pointti on, että se voi olla suurempi, yhtäsuuri tai pienempi, ei voi päätellä näillä tiedoilla mitään. Riippuu täysin siitä velkojen kokonaismäärästä, joka ei ole noinakaan vuosina muuttumaton.
Vastausvaihtoehtojen mukaan se ei voi pysyä samana, jos jonkun vaihtoehdon on oltava oikea. Tästä lähtee ajatteluni, sitähän ensin kysyit.
Niin ja se todistaa siis mitä? Tuolla 1993-1994 -välillähän se voi olla sama, jos jokin muu vaihtoehdoista on oikein.
Herranjestas. Vastausvaihtoehdot ovat: velkaantuneisuusaste on laskenut tahi suurempi tai pienempi kuin toisena kysyttynä vuonna. Se ei siis tiedustellulla aikavälillä ole voinut pysyä samana jonkun vastausvaihtoehdon ollessa oikein.
Niin, en edelleenkään ymmärrä. Jos esimerkiksi vastausvaihtoehto c olisi oikein, miten se tarkoittaisi, että vuosina 93-94 se ei olisi voinut pysyä samana? Jos velkaantumisasteet olisivat esimerkiksi
1991 50 %
1992 60 %
1993 65 %
1994 65 %
eikö mielestäsi luku ole vuonna 1994 suurempi kuin vuonna 1991?
Miten se liittyisi mihinkään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä ratkaisu on helppo, kun hoksaa tuon "verrataan aina edelliseen vuoteen". Ei tarvitse matikkaa laskea tai mennä ajatuksissa liian monimutkaiseksi. Katsoo vaan kaaviota.
Vastauksessa C vertaa vuoden 94 tilannetta vuoteen 93. Miinunpalkki pienenee eli velkaantumisaste pienenee edelliseen vuoteen verrattuna. Vuonna 91 tulot pienee eli velkaantuminen kasvaa.
Vastaus D---> katso palkki. Vastaus selvä.
Vastaus B verrataan 90 ja 89 vuosia. 90 tulot pienenee ---> velkaantuminen kasvaa.
Vastaus A. Eihän velkaantuneisuusaste laske, jos velkaa otetaan eli velkaantumisaste nousee.
Ei jää muuta vaihtoehtoa kuin C.
Tämä vaan päättelykykyä, ei matikkaa.
asianajaja
Eihän tässä ollutkaan ongelma noiden palkkien tulkitseminen vaan se, että kysytään velkaantumisasteesta ja kaavion otsikko on käytettävissä olevien tulojen muutos. Tulojen pieneneminen ei itsessään kerro mitään kansantalouden velkaantumisesta. Esimerkiksi lakimuutokset, verojen ja korkojen nousut ja laskut voivat vaikuttaa siten, että vaikka tulot pienenevät, myös velkaantumisaste vähenee kansantalouden tasolla. Esimerkiksi jos pankkien lainanmyöntöehtoja tiukennetaan, samoilla tuloilla ei välttämättä saa saman verran lainaa kuin sai pari vuotta sitten tai korkeat korot saavat aikaan sen, että mahdollinen tulojen nousu menee suoraan nouseviin korkoihin eikä velka pienene yhtään nopeampaan tahtiin.
Joo totta tuo, mutta mielestäni ajattelette liian monimutkaisesti. Ei pääsykokeissa, jos monivalintatehtäviä (eikä esseitä, mitä itse kirjoitellut), niin kannata asioita miettiä liian syvällisesti.
Lukee vaan kysymyksen ja päättelee oikean vastauksen. Harvemmin (oikista lukuunottamatta) kovin hypoteettisia ajatusrakennelmia kannattaa kehitellä. Vaan tyyliin: lue kysymys, pilko se osiin, valitse vastaus.
aa
No itse lähtisin yksinkertaisesti siitä oletuksesta, että tehtävänannossa on virhe, eli kaavio kuvaa ainoastaan velkaantumisastetta eikä tulojen muutosta. Minusta tuo on liian monimutkaista ajattelua, että yhtäkkiä pitäisikin olettaa tulojen pienenemisen automaattisesti tarkoittavan velkaantumisen kasvamista ja vielä kaiken lisäksi olettaa, että velkamäärä on muuttumaton (mitä se ei todellisuudessa ole).
Näin sitä ensinäkemältä ajattelisi, eikä ajattelussasi ole mitään vikaa, mutta jos jossain kansantalouden kirjassa sanotaan, että kysynnän noustessa hinnat nousevat, niin kyllä se paree on uskoa, vaikka hinnoista ei annetussa taulukossa tai käppyrässä puhuttaisi mitään. Tästä tulee ehkä se suurin epävarmuustekijä tähän kysymykseen, minkä joku jo mainitsikin.
Se, mitä kansantalouden kirjassa sanotaan mikrotasolla, ei mitenkään kumoa sitä faktaa, että makrotasolla voidaan olettaa, että kaksi yhtä epävarmaa muuttujaa muuttuvat ihan yhtä todennäköisesti pitkällä aikavälillä. Jos tehtävään läiskäistään kaavio, jossa kerrotaan että toinen muuttuja muuttuu jatkuvasti, mistä ihmeestä tulisi oletus, että se toinen samanarvoinen muuttuja ei ole ihan yhtä häilyvä ellei sitä erikseen tehtävänannossa sanota? Kyse on kuitenkin ihan reaalisista toteutuneista luvuista eikä kasvuennusteista, joilla pyritään erottamaan toisen muuttujan vaikutuksia erilaisissa skenaarioissa. Tällöin ei voida mitenkään tehdä oletusta, että se on reaalimaailmassa ollut muuttumaton.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
https://www.stat.fi/til/tjt/2017/02/tjt_2017_02_2019-03-08_kat_002_fi.h…
Vastaavaa tilastoa, en ymmärrä mitä tällä olisi tekemistä velkaantumisasteen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis oikeasti, millä ihmeen logiikalla tuosta saa "oikeimmaksi" vaihtoehdoksi d:n? Eihän tuosta pysty päättelemään mitenkään kumulatiivisesti kotitalouksien absoluuttista velkaantumisastetta eikä näin ollen tulojen muutokset eivät kerro yhtään mitään. Jos vaikka ajatellaan, että velkaantumisaste onkin ollut koko ajan 0,001, mistä tulee johtopäätös, että käytettävissä olevien tulojen muutokset vaikuttaisivat juurikaan velkojen takaisinmaksukykyyn tai lisävelkaantumiseen.
Sillä logiikalla, että velkaantumisaste ei ole pysynyt samana, vaan velkojen määrä on pysynyt muuttumattomana.
Kerro vielä, mistä päädyit oletukseen, että vuosien 1985-2005 välillä velkojen määrä pysyisi kansantaloudessa muuttumattomana? Kai käsität, että tuossa oli lamavuodet ja pankkikriisitkin välissä.
Sillä, koska muuta ei ole annettu ymmärtää ja edes muutoksen suuntaa ei ole mainittu.
Miten niin "muuta ei ole annettu ymmärtää"? Jos velkamäärän muuttumattomuus on käytännössä mahdottomuus noin pitkällä aikavälillä, miten ihmeessä ei voisi pitää oletuksena, että se yhtäkkiä onkin tässä muuttumaton? Sehän menee nimenomaan niin päin, että mikäli oletettaisiin eri tavalla kuin normaalioletus on, se kuuluisi erikseen mainita. Sitä kaikkien tietämää perusoletusta ei tarvitse erikseen mainita. Eli se, ettei asiasta mainita mitään, tarkoittaa, että mennään sen perusoletuksen mukaan eli ei ole muuttumaton.
No et sä voi jotain valitsemiasi ulkopuolisia muuttujia tuoda muihinkaan tehtäviin vaikuttamaan lopputulokseen. Se on vähän kuin jos lämpötilalaskuihin lisäät omasta lähteestä repäistyn ilmastonmuutoksen vaikutuksen.
Toinen juttu on sitten se, että velkaantumisaste ei annetuilla vaihtoehdoilla voi pysyä samana (ks. 1. vastauksesi ensimmäinen rivi).Miten niin ei voi tuoda, kun tässä tuodaan lopputolokseen vaikuttamaan myös ne tulojen muutokset? Jos kysytään velkaantumisasteesta, johon vaikuttaa sekä tulot että lainojen määrä, miksi ihmeessä voidaan tehdä oletus tulojen muutoksien vaikutuksista, mutta lainamäärien muutoksien ei voikaan olettaa vaikuttavan lainkaan? Kyse on suhdeluvusta, joilla molemmilla on oma merkityksensä. Eri asia, jos erikseen kerrotaan, että se on muuttumaton, mutta normaalioletus on, että se ei ole, kuten eivät ole tulotkaan.
Mitä tarkoitat viimeisellä virkkeelläsi? En ymmärtänyt yhtään. Miksi ei voisi pysyä samana ja kuka näin on väittänytkään? Pointti on, että se voi olla suurempi, yhtäsuuri tai pienempi, ei voi päätellä näillä tiedoilla mitään. Riippuu täysin siitä velkojen kokonaismäärästä, joka ei ole noinakaan vuosina muuttumaton.
Vastausvaihtoehtojen mukaan se ei voi pysyä samana, jos jonkun vaihtoehdon on oltava oikea. Tästä lähtee ajatteluni, sitähän ensin kysyit.
Niin ja se todistaa siis mitä? Tuolla 1993-1994 -välillähän se voi olla sama, jos jokin muu vaihtoehdoista on oikein.
Herranjestas. Vastausvaihtoehdot ovat: velkaantuneisuusaste on laskenut tahi suurempi tai pienempi kuin toisena kysyttynä vuonna. Se ei siis tiedustellulla aikavälillä ole voinut pysyä samana jonkun vastausvaihtoehdon ollessa oikein.
Niin, en edelleenkään ymmärrä. Jos esimerkiksi vastausvaihtoehto c olisi oikein, miten se tarkoittaisi, että vuosina 93-94 se ei olisi voinut pysyä samana? Jos velkaantumisasteet olisivat esimerkiksi
1991 50 %
1992 60 %
1993 65 %
1994 65 %
eikö mielestäsi luku ole vuonna 1994 suurempi kuin vuonna 1991?
Miten se liittyisi mihinkään?
No sitähän minä kysyin sinulta. Sinä sanoit, että annetuilla vaihtoehdoilla lainamäärä ei voi pysyä samana kahden eri vuoden välillä. Tottakai voi, koska se oikea vaihtoehto sulkee pois ainoastaan sen yhden aikavälin. Siksi minusta on omituista tehdä johtopäätös, että millään aikavälillä velkaantuneisuusaste ei voi olla muuttumaton, jos sitä ei löydy suoraan vaihtoehdoista. Esimerkiksi a-kohdassa se on voinut ihan hyvin olla muuttumaton välillä 93-94.
En kyllä vieläkää ymmärrä, mihin tämä kommenttisi nyt edes liittyi: "Vastausvaihtoehtojen mukaan se ei voi pysyä samana, jos jonkun vaihtoehdon on oltava oikea. Tästä lähtee ajatteluni, sitähän ensin kysyit."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olisin mennyt polkupyörällä, koska ekologisempaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis oikeasti, millä ihmeen logiikalla tuosta saa "oikeimmaksi" vaihtoehdoksi d:n? Eihän tuosta pysty päättelemään mitenkään kumulatiivisesti kotitalouksien absoluuttista velkaantumisastetta eikä näin ollen tulojen muutokset eivät kerro yhtään mitään. Jos vaikka ajatellaan, että velkaantumisaste onkin ollut koko ajan 0,001, mistä tulee johtopäätös, että käytettävissä olevien tulojen muutokset vaikuttaisivat juurikaan velkojen takaisinmaksukykyyn tai lisävelkaantumiseen.
Sillä logiikalla, että velkaantumisaste ei ole pysynyt samana, vaan velkojen määrä on pysynyt muuttumattomana.
Kerro vielä, mistä päädyit oletukseen, että vuosien 1985-2005 välillä velkojen määrä pysyisi kansantaloudessa muuttumattomana? Kai käsität, että tuossa oli lamavuodet ja pankkikriisitkin välissä.
Sillä, koska muuta ei ole annettu ymmärtää ja edes muutoksen suuntaa ei ole mainittu.
Miten niin "muuta ei ole annettu ymmärtää"? Jos velkamäärän muuttumattomuus on käytännössä mahdottomuus noin pitkällä aikavälillä, miten ihmeessä ei voisi pitää oletuksena, että se yhtäkkiä onkin tässä muuttumaton? Sehän menee nimenomaan niin päin, että mikäli oletettaisiin eri tavalla kuin normaalioletus on, se kuuluisi erikseen mainita. Sitä kaikkien tietämää perusoletusta ei tarvitse erikseen mainita. Eli se, ettei asiasta mainita mitään, tarkoittaa, että mennään sen perusoletuksen mukaan eli ei ole muuttumaton.
No et sä voi jotain valitsemiasi ulkopuolisia muuttujia tuoda muihinkaan tehtäviin vaikuttamaan lopputulokseen. Se on vähän kuin jos lämpötilalaskuihin lisäät omasta lähteestä repäistyn ilmastonmuutoksen vaikutuksen.
Toinen juttu on sitten se, että velkaantumisaste ei annetuilla vaihtoehdoilla voi pysyä samana (ks. 1. vastauksesi ensimmäinen rivi).Miten niin ei voi tuoda, kun tässä tuodaan lopputolokseen vaikuttamaan myös ne tulojen muutokset? Jos kysytään velkaantumisasteesta, johon vaikuttaa sekä tulot että lainojen määrä, miksi ihmeessä voidaan tehdä oletus tulojen muutoksien vaikutuksista, mutta lainamäärien muutoksien ei voikaan olettaa vaikuttavan lainkaan? Kyse on suhdeluvusta, joilla molemmilla on oma merkityksensä. Eri asia, jos erikseen kerrotaan, että se on muuttumaton, mutta normaalioletus on, että se ei ole, kuten eivät ole tulotkaan.
Mitä tarkoitat viimeisellä virkkeelläsi? En ymmärtänyt yhtään. Miksi ei voisi pysyä samana ja kuka näin on väittänytkään? Pointti on, että se voi olla suurempi, yhtäsuuri tai pienempi, ei voi päätellä näillä tiedoilla mitään. Riippuu täysin siitä velkojen kokonaismäärästä, joka ei ole noinakaan vuosina muuttumaton.
Vastausvaihtoehtojen mukaan se ei voi pysyä samana, jos jonkun vaihtoehdon on oltava oikea. Tästä lähtee ajatteluni, sitähän ensin kysyit.
Niin ja se todistaa siis mitä? Tuolla 1993-1994 -välillähän se voi olla sama, jos jokin muu vaihtoehdoista on oikein.
Herranjestas. Vastausvaihtoehdot ovat: velkaantuneisuusaste on laskenut tahi suurempi tai pienempi kuin toisena kysyttynä vuonna. Se ei siis tiedustellulla aikavälillä ole voinut pysyä samana jonkun vastausvaihtoehdon ollessa oikein.
Niin, en edelleenkään ymmärrä. Jos esimerkiksi vastausvaihtoehto c olisi oikein, miten se tarkoittaisi, että vuosina 93-94 se ei olisi voinut pysyä samana? Jos velkaantumisasteet olisivat esimerkiksi
1991 50 %
1992 60 %
1993 65 %
1994 65 %
eikö mielestäsi luku ole vuonna 1994 suurempi kuin vuonna 1991?
Miten se liittyisi mihinkään?
No sitähän minä kysyin sinulta. Sinä sanoit, että annetuilla vaihtoehdoilla lainamäärä ei voi pysyä samana kahden eri vuoden välillä. Tottakai voi, koska se oikea vaihtoehto sulkee pois ainoastaan sen yhden aikavälin. Siksi minusta on omituista tehdä johtopäätös, että millään aikavälillä velkaantuneisuusaste ei voi olla muuttumaton, jos sitä ei löydy suoraan vaihtoehdoista. Esimerkiksi a-kohdassa se on voinut ihan hyvin olla muuttumaton välillä 93-94.
En kyllä vieläkää ymmärrä, mihin tämä kommenttisi nyt edes liittyi: "Vastausvaihtoehtojen mukaan se ei voi pysyä samana, jos jonkun vaihtoehdon on oltava oikea. Tästä lähtee ajatteluni, sitähän ensin kysyit."
Sanopa vielä, missä sanon, että se ei millään aikavälillä voi olla muuttumaton?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis oikeasti, millä ihmeen logiikalla tuosta saa "oikeimmaksi" vaihtoehdoksi d:n? Eihän tuosta pysty päättelemään mitenkään kumulatiivisesti kotitalouksien absoluuttista velkaantumisastetta eikä näin ollen tulojen muutokset eivät kerro yhtään mitään. Jos vaikka ajatellaan, että velkaantumisaste onkin ollut koko ajan 0,001, mistä tulee johtopäätös, että käytettävissä olevien tulojen muutokset vaikuttaisivat juurikaan velkojen takaisinmaksukykyyn tai lisävelkaantumiseen.
Sillä logiikalla, että velkaantumisaste ei ole pysynyt samana, vaan velkojen määrä on pysynyt muuttumattomana.
Kerro vielä, mistä päädyit oletukseen, että vuosien 1985-2005 välillä velkojen määrä pysyisi kansantaloudessa muuttumattomana? Kai käsität, että tuossa oli lamavuodet ja pankkikriisitkin välissä.
Sillä, koska muuta ei ole annettu ymmärtää ja edes muutoksen suuntaa ei ole mainittu.
Miten niin "muuta ei ole annettu ymmärtää"? Jos velkamäärän muuttumattomuus on käytännössä mahdottomuus noin pitkällä aikavälillä, miten ihmeessä ei voisi pitää oletuksena, että se yhtäkkiä onkin tässä muuttumaton? Sehän menee nimenomaan niin päin, että mikäli oletettaisiin eri tavalla kuin normaalioletus on, se kuuluisi erikseen mainita. Sitä kaikkien tietämää perusoletusta ei tarvitse erikseen mainita. Eli se, ettei asiasta mainita mitään, tarkoittaa, että mennään sen perusoletuksen mukaan eli ei ole muuttumaton.
No et sä voi jotain valitsemiasi ulkopuolisia muuttujia tuoda muihinkaan tehtäviin vaikuttamaan lopputulokseen. Se on vähän kuin jos lämpötilalaskuihin lisäät omasta lähteestä repäistyn ilmastonmuutoksen vaikutuksen.
Toinen juttu on sitten se, että velkaantumisaste ei annetuilla vaihtoehdoilla voi pysyä samana (ks. 1. vastauksesi ensimmäinen rivi).Miten niin ei voi tuoda, kun tässä tuodaan lopputolokseen vaikuttamaan myös ne tulojen muutokset? Jos kysytään velkaantumisasteesta, johon vaikuttaa sekä tulot että lainojen määrä, miksi ihmeessä voidaan tehdä oletus tulojen muutoksien vaikutuksista, mutta lainamäärien muutoksien ei voikaan olettaa vaikuttavan lainkaan? Kyse on suhdeluvusta, joilla molemmilla on oma merkityksensä. Eri asia, jos erikseen kerrotaan, että se on muuttumaton, mutta normaalioletus on, että se ei ole, kuten eivät ole tulotkaan.
Mitä tarkoitat viimeisellä virkkeelläsi? En ymmärtänyt yhtään. Miksi ei voisi pysyä samana ja kuka näin on väittänytkään? Pointti on, että se voi olla suurempi, yhtäsuuri tai pienempi, ei voi päätellä näillä tiedoilla mitään. Riippuu täysin siitä velkojen kokonaismäärästä, joka ei ole noinakaan vuosina muuttumaton.
Vastausvaihtoehtojen mukaan se ei voi pysyä samana, jos jonkun vaihtoehdon on oltava oikea. Tästä lähtee ajatteluni, sitähän ensin kysyit.
Niin ja se todistaa siis mitä? Tuolla 1993-1994 -välillähän se voi olla sama, jos jokin muu vaihtoehdoista on oikein.
Herranjestas. Vastausvaihtoehdot ovat: velkaantuneisuusaste on laskenut tahi suurempi tai pienempi kuin toisena kysyttynä vuonna. Se ei siis tiedustellulla aikavälillä ole voinut pysyä samana jonkun vastausvaihtoehdon ollessa oikein.
Niin, en edelleenkään ymmärrä. Jos esimerkiksi vastausvaihtoehto c olisi oikein, miten se tarkoittaisi, että vuosina 93-94 se ei olisi voinut pysyä samana? Jos velkaantumisasteet olisivat esimerkiksi
1991 50 %
1992 60 %
1993 65 %
1994 65 %
eikö mielestäsi luku ole vuonna 1994 suurempi kuin vuonna 1991?
Miten se liittyisi mihinkään?
No sitähän minä kysyin sinulta. Sinä sanoit, että annetuilla vaihtoehdoilla lainamäärä ei voi pysyä samana kahden eri vuoden välillä. Tottakai voi, koska se oikea vaihtoehto sulkee pois ainoastaan sen yhden aikavälin. Siksi minusta on omituista tehdä johtopäätös, että millään aikavälillä velkaantuneisuusaste ei voi olla muuttumaton, jos sitä ei löydy suoraan vaihtoehdoista. Esimerkiksi a-kohdassa se on voinut ihan hyvin olla muuttumaton välillä 93-94.
En kyllä vieläkää ymmärrä, mihin tämä kommenttisi nyt edes liittyi: "Vastausvaihtoehtojen mukaan se ei voi pysyä samana, jos jonkun vaihtoehdon on oltava oikea. Tästä lähtee ajatteluni, sitähän ensin kysyit."
Sanopa vielä, missä sanon, että se ei millään aikavälillä voi olla muuttumaton?
Ja sano vielä, miten muiden aikavälien muutoksilla on mitään tekoa sen kanssa, mitä tässä kysytään?
Vierailija kirjoitti:
https://www.stat.fi/til/tjt/2017/02/tjt_2017_02_2019-03-08_kat_002_fi.h…
Vastaavaa tilastoa, en ymmärrä mitä tällä olisi tekemistä velkaantumisasteen kanssa.
Niinpä.
https://www.stat.fi/til/velk/2018/velk_2018_2020-03-20_tie_002_fi.html&…;
Tässä tilastoa velkaantumisasteesta. Eipä näy näissä käppyröissä kyllä juurikaan mitään yhteistä. 2012 pitäisi näkyä jokin piikki, mutta en minä kyllä näe.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis oikeasti, millä ihmeen logiikalla tuosta saa "oikeimmaksi" vaihtoehdoksi d:n? Eihän tuosta pysty päättelemään mitenkään kumulatiivisesti kotitalouksien absoluuttista velkaantumisastetta eikä näin ollen tulojen muutokset eivät kerro yhtään mitään. Jos vaikka ajatellaan, että velkaantumisaste onkin ollut koko ajan 0,001, mistä tulee johtopäätös, että käytettävissä olevien tulojen muutokset vaikuttaisivat juurikaan velkojen takaisinmaksukykyyn tai lisävelkaantumiseen.
Sillä logiikalla, että velkaantumisaste ei ole pysynyt samana, vaan velkojen määrä on pysynyt muuttumattomana.
Kerro vielä, mistä päädyit oletukseen, että vuosien 1985-2005 välillä velkojen määrä pysyisi kansantaloudessa muuttumattomana? Kai käsität, että tuossa oli lamavuodet ja pankkikriisitkin välissä.
Sillä, koska muuta ei ole annettu ymmärtää ja edes muutoksen suuntaa ei ole mainittu.
Miten niin "muuta ei ole annettu ymmärtää"? Jos velkamäärän muuttumattomuus on käytännössä mahdottomuus noin pitkällä aikavälillä, miten ihmeessä ei voisi pitää oletuksena, että se yhtäkkiä onkin tässä muuttumaton? Sehän menee nimenomaan niin päin, että mikäli oletettaisiin eri tavalla kuin normaalioletus on, se kuuluisi erikseen mainita. Sitä kaikkien tietämää perusoletusta ei tarvitse erikseen mainita. Eli se, ettei asiasta mainita mitään, tarkoittaa, että mennään sen perusoletuksen mukaan eli ei ole muuttumaton.
No et sä voi jotain valitsemiasi ulkopuolisia muuttujia tuoda muihinkaan tehtäviin vaikuttamaan lopputulokseen. Se on vähän kuin jos lämpötilalaskuihin lisäät omasta lähteestä repäistyn ilmastonmuutoksen vaikutuksen.
Toinen juttu on sitten se, että velkaantumisaste ei annetuilla vaihtoehdoilla voi pysyä samana (ks. 1. vastauksesi ensimmäinen rivi).Miten niin ei voi tuoda, kun tässä tuodaan lopputolokseen vaikuttamaan myös ne tulojen muutokset? Jos kysytään velkaantumisasteesta, johon vaikuttaa sekä tulot että lainojen määrä, miksi ihmeessä voidaan tehdä oletus tulojen muutoksien vaikutuksista, mutta lainamäärien muutoksien ei voikaan olettaa vaikuttavan lainkaan? Kyse on suhdeluvusta, joilla molemmilla on oma merkityksensä. Eri asia, jos erikseen kerrotaan, että se on muuttumaton, mutta normaalioletus on, että se ei ole, kuten eivät ole tulotkaan.
Mitä tarkoitat viimeisellä virkkeelläsi? En ymmärtänyt yhtään. Miksi ei voisi pysyä samana ja kuka näin on väittänytkään? Pointti on, että se voi olla suurempi, yhtäsuuri tai pienempi, ei voi päätellä näillä tiedoilla mitään. Riippuu täysin siitä velkojen kokonaismäärästä, joka ei ole noinakaan vuosina muuttumaton.
Vastausvaihtoehtojen mukaan se ei voi pysyä samana, jos jonkun vaihtoehdon on oltava oikea. Tästä lähtee ajatteluni, sitähän ensin kysyit.
Niin ja se todistaa siis mitä? Tuolla 1993-1994 -välillähän se voi olla sama, jos jokin muu vaihtoehdoista on oikein.
Herranjestas. Vastausvaihtoehdot ovat: velkaantuneisuusaste on laskenut tahi suurempi tai pienempi kuin toisena kysyttynä vuonna. Se ei siis tiedustellulla aikavälillä ole voinut pysyä samana jonkun vastausvaihtoehdon ollessa oikein.
Niin, en edelleenkään ymmärrä. Jos esimerkiksi vastausvaihtoehto c olisi oikein, miten se tarkoittaisi, että vuosina 93-94 se ei olisi voinut pysyä samana? Jos velkaantumisasteet olisivat esimerkiksi
1991 50 %
1992 60 %
1993 65 %
1994 65 %
eikö mielestäsi luku ole vuonna 1994 suurempi kuin vuonna 1991?
Miten se liittyisi mihinkään?
No sitähän minä kysyin sinulta. Sinä sanoit, että annetuilla vaihtoehdoilla lainamäärä ei voi pysyä samana kahden eri vuoden välillä. Tottakai voi, koska se oikea vaihtoehto sulkee pois ainoastaan sen yhden aikavälin. Siksi minusta on omituista tehdä johtopäätös, että millään aikavälillä velkaantuneisuusaste ei voi olla muuttumaton, jos sitä ei löydy suoraan vaihtoehdoista. Esimerkiksi a-kohdassa se on voinut ihan hyvin olla muuttumaton välillä 93-94.
En kyllä vieläkää ymmärrä, mihin tämä kommenttisi nyt edes liittyi: "Vastausvaihtoehtojen mukaan se ei voi pysyä samana, jos jonkun vaihtoehdon on oltava oikea. Tästä lähtee ajatteluni, sitähän ensin kysyit."
Sanopa vielä, missä sanon, että se ei millään aikavälillä voi olla muuttumaton?
No sitäpä minä nyt kysynkin, mitä tuo lainaamani kommentti tarkoitti. "Ei voi pysyä samana, jos jonkun vaihtoehdon on oltava oikea." Siis mitä ihmettä? Miten niin ei voi pysyä samana ja mitä se todistaa?
"Toinen juttu on sitten se, että velkaantumisaste ei annetuilla vaihtoehdoilla voi pysyä samana (ks. 1. vastauksesi ensimmäinen rivi)."
Tätä kohtaa en siis tajunnut, mihin tällä viittasit. Ja miten ihmeessä se ei voisi pysyä samana, jos oletetaan, että myös lainamäärä voi muuttua?
Alue: Aihe vapaa
Miten niin ei voi tuoda, kun tässä tuodaan lopputolokseen vaikuttamaan myös ne tulojen muutokset? Jos kysytään velkaantumisasteesta, johon vaikuttaa sekä tulot että lainojen määrä, miksi ihmeessä voidaan tehdä oletus tulojen muutoksien vaikutuksista, mutta lainamäärien muutoksien ei voikaan olettaa vaikuttavan lainkaan? Kyse on suhdeluvusta, joilla molemmilla on oma merkityksensä. Eri asia, jos erikseen kerrotaan, että se on muuttumaton, mutta normaalioletus on, että se ei ole, kuten eivät ole tulotkaan.
Mitä tarkoitat viimeisellä virkkeelläsi? En ymmärtänyt yhtään. Miksi ei voisi pysyä samana ja kuka näin on väittänytkään? Pointti on, että se voi olla suurempi, yhtäsuuri tai pienempi, ei voi päätellä näillä tiedoilla mitään. Riippuu täysin siitä velkojen kokonaismäärästä, joka ei ole noinakaan vuosina muuttumaton.