Lue keskustelun säännöt.
Poika ei päässyt yliopistoon, vaikka Laudatureita 6
16.05.2020 |
Sai 6 laudaturia ja 1 eksimian: laudaturit: äidinkieli, pitkä englanti, fysiikka, kemia,biologia,psykologia.
Pitkästä matikasta E.
Ei päässyt todistuksella Hki:n lääkikseen. Voiko olla totta? Miten voi ?
Oli hänen ainut hakukohde, kun oli varma, että näillä papereilla todistusvalinnassa tulee hyväksytyksi.
Ei oo lukenut pääsykokeisiin, kun piti tulla valituksi todistuksella. Viikko aikaa lukea!
Kommentit (130)
Vierailija kirjoitti:
Lääkikseen ei pääse helpolla. Onneksi.
Valitettavasti vaan vaukea pääsy ei takaa oikeanlaisia ihmisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkikseen ei pääse helpolla. Onneksi.
Selvästihän sinne pääsee helposti jos ei tarvitse edes kokeessa käydä että ovi aukeaa. Lukio-opinnot on ihan toista tasoa kuin kunnon valintakoe johon pitää lukea erikseen uutta materiaalia.
koe perustuu fykebi ja koska kilpailu kovaa niin täytyy ottaa myös pitkä matematiikka. Totta koe on aioka kova, aikaa vähän ja tehtäviä paljon. Kova on myös saada laudatureja ja eximioita.
Korkeat pisterajat eivät kerro yhtään muusta kuin, että monet hakijat ovat rahan perässä. Jos lääkärien palkat olisivat kohtuullisemmat, ei tuollaista ryntäystä hakijamäärissä olisi.
Vierailija kirjoitti:
Pitäisi ottaa opiskelupaikasta ensin selvää, aika selvästi siitä näkee että Helsinkiin on hirveä tunku todella hyviä hakijoita. Vaikka lapsi olisi oman kylän lukion priimus, ei sillä pärjää näissä kisoissa välttämättä kovin pitkälle. Kyllä Suomeen vaan mahtuu niitä joilla on laudatureja suora rivi, ja aika moni niistä haluaa lääkikseen joka on yksi halutuimmista yliopistopaikoista.
samaten Hgin oikikseen kova taso.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäisi ottaa opiskelupaikasta ensin selvää, aika selvästi siitä näkee että Helsinkiin on hirveä tunku todella hyviä hakijoita. Vaikka lapsi olisi oman kylän lukion priimus, ei sillä pärjää näissä kisoissa välttämättä kovin pitkälle. Kyllä Suomeen vaan mahtuu niitä joilla on laudatureja suora rivi, ja aika moni niistä haluaa lääkikseen joka on yksi halutuimmista yliopistopaikoista.
samaten Hgin oikikseen kova taso.
Kaikille aloille, joissa palkkataso on korkea, on runsaasti hakijoita. Ja jos vielä työ on 100% varmaa, siis ei työttömyysriskiä, niin hakijoita on vielä enemmän. Esim. Lääkäreillä ei ole työttömyysriskiä, kun keinotekoisesti pidetään opiskelun aloituspaikkamäärää liian alhaisena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä väliä, menkööt armeijaan ja uusii sitten pari ainetta. Ensi vuonna on jo sisällä. Jos ei ole pitkäjänteisyyttä odottaa yhtä vuotta niin ei ole kyllä pitkäjänteisyyttä niihin opintoinkaan.
-ankara opo
Just opo tässä mokasi. Opolta sai ohjeen hakea vain sinne, minne haluaa. Nyt poika pahoittelee, ettei hakenut Turkuun/Tampereelle, kun sinne olis paperit riittäneet.
Jos ei halua jonnekin, niin silloin kannattaa jättää hakematta. Miksi hakisi esim. Tampereelle, jos ei halua. Turha opoa syytttää siitä, ettei itse tiedä, mitä haluaa ja mitä ei.
Mutta tässä tapauksessa opo on ilmeisesti antanut ymmärtää, että ko. oppilaan arvosanat riittävät Helsinkiin. Ja totta kai opon pitää osata antaa neuvoja ja herättää oppilas miettimään asioita. Nuori ihminen voi olla aivan hakoteillä siitä, mitä kannattaisi opiskella. Jos ei opo osaa neuvoa, niin mistä hänelle maksetaan?
OT. Tulee mieleen eräs ammatinvalintapsykologi, joka ehdotteli aika hatusta ammatteja. Ilmeisesti hänellä oli myös pyrkimyksenä ohjata tyttöjä epätavallisiin valintoihin. Eräälle tytölle hän ehdotti rekkakuskin ammattia, toiselle lentäjän.
Kuusi ällää, mutta ei yhtään älliä. Vaikea uskoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten olisi esim sairaanhoitajan opinnot ensiksi.
Onko paljon tollaset paperit kirjoittaneita hoitsuja linjoilla?
Itselläni oli rivi LLLLLE. E tuli pitkästä matikasta. En halunnut ainakaan vielä yliopistoon. Opiskelen sairaanhoitajaksi. Koska pidän hoitotyöstä.
Ehkä myöhemmin jatkan opintojani. N 22 v.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten olisi esim sairaanhoitajan opinnot ensiksi.
Onko paljon tollaset paperit kirjoittaneita hoitsuja linjoilla?
Itselläni oli rivi LLLLLE. E tuli pitkästä matikasta. En halunnut ainakaan vielä yliopistoon. Opiskelen sairaanhoitajaksi. Koska pidän hoitotyöstä.
Ehkä myöhemmin jatkan opintojani. N 22 v.
Muistathan, ettei sillä todistuksella enää sit pääse esim. Sinne lääkikseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi lääkikseen ei oteta enemmän hakijoita? Suomessa on pula lääkäreistä. Ja palkassakin laskemisen varaa.
Lääkkikseen ei avata lisää paikkoja, koska silloin lääkäripula helpottaisi ja heidän palkat laskisivat.
Myös tuo opon syyttäminen on ihmeellistä. Ei kenenkään kannata hakea muualle kuin minne haluaa. Jos ei halua lukea lääkäriksi maakunnissa, niin ei niitä kannata hakemuksessa ruksia. Nythän AP:n poika ei ole noudattanut neuvoa, jos nyt haluaisikin lukea lääkäriksi maakunnissa. Että halusiko vai ei?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt on elämä pilalla. Ei muuta ku roskikseen asumaan ja hyvällä tuurilla turvallisuusalan kurssille. Hitto, että elämä potkii jo alkuunsa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä väliä, menkööt armeijaan ja uusii sitten pari ainetta. Ensi vuonna on jo sisällä. Jos ei ole pitkäjänteisyyttä odottaa yhtä vuotta niin ei ole kyllä pitkäjänteisyyttä niihin opintoinkaan.
-ankara opo
Just opo tässä mokasi. Opolta sai ohjeen hakea vain sinne, minne haluaa. Nyt poika pahoittelee, ettei hakenut Turkuun/Tampereelle, kun sinne olis paperit riittäneet.
Jos ei halua jonnekin, niin silloin kannattaa jättää hakematta. Miksi hakisi esim. Tampereelle, jos ei halua. Turha opoa syytttää siitä, ettei itse tiedä, mitä haluaa ja mitä ei.
Mutta tässä tapauksessa opo on ilmeisesti antanut ymmärtää, että ko. oppilaan arvosanat riittävät Helsinkiin. Ja totta kai opon pitää osata antaa neuvoja ja herättää oppilas miettimään asioita. Nuori ihminen voi olla aivan hakoteillä siitä, mitä kannattaisi opiskella. Jos ei opo osaa neuvoa, niin mistä hänelle maksetaan?
OT. Tulee mieleen eräs ammatinvalintapsykologi, joka ehdotteli aika hatusta ammatteja. Ilmeisesti hänellä oli myös pyrkimyksenä ohjata tyttöjä epätavallisiin valintoihin. Eräälle tytölle hän ehdotti rekkakuskin ammattia, toiselle lentäjän.
Onko armeijassa opoja? Vai mistä ap:n poika neuvonsa hankki?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä väliä, menkööt armeijaan ja uusii sitten pari ainetta. Ensi vuonna on jo sisällä. Jos ei ole pitkäjänteisyyttä odottaa yhtä vuotta niin ei ole kyllä pitkäjänteisyyttä niihin opintoinkaan.
-ankara opo
Just opo tässä mokasi. Opolta sai ohjeen hakea vain sinne, minne haluaa. Nyt poika pahoittelee, ettei hakenut Turkuun/Tampereelle, kun sinne olis paperit riittäneet.
Jos ei halua jonnekin, niin silloin kannattaa jättää hakematta. Miksi hakisi esim. Tampereelle, jos ei halua. Turha opoa syytttää siitä, ettei itse tiedä, mitä haluaa ja mitä ei.
Mutta tässä tapauksessa opo on ilmeisesti antanut ymmärtää, että ko. oppilaan arvosanat riittävät Helsinkiin. Ja totta kai opon pitää osata antaa neuvoja ja herättää oppilas miettimään asioita. Nuori ihminen voi olla aivan hakoteillä siitä, mitä kannattaisi opiskella. Jos ei opo osaa neuvoa, niin mistä hänelle maksetaan?
OT. Tulee mieleen eräs ammatinvalintapsykologi, joka ehdotteli aika hatusta ammatteja. Ilmeisesti hänellä oli myös pyrkimyksenä ohjata tyttöjä epätavallisiin valintoihin. Eräälle tytölle hän ehdotti rekkakuskin ammattia, toiselle lentäjän.
Onko armeijassa opoja? Vai mistä ap:n poika neuvonsa hankki?
Meidan pojan lukiossa opo sanoi, etta voi pyytaa apua viela seuraavanakin vuonna, etta auttaa mielellaan :)
Joo, kirjoitusten jälkeen tosi paljon opolla töitä, kun mietitään, mikä meni pieleen ja miten jatkossa. Nää nivelvaiheen on kriittisiä: tottakai ohjataan vielä kirjoitusten jälkeenkin
T opo
Vierailija kirjoitti:
Miksi lääkikseen ei oteta enemmän hakijoita? Suomessa on pula lääkäreistä. Ja palkassakin laskemisen varaa.
”Kuudes ja seitsemäs” lääkis on jo ulkomailla. Yli tuhat suomalaista opiskelee ulkomailla lääketiedettä. Viro, venäjä, Ukraina, Romania... aiemmin myös Saksa ja Ruotsi suosittuja, mutta Saksassa ja Ruotsissa yhtä vaativaa kuin Suomessa. Itä-blokin maissa opiskelu maksullista ja opiskelijat maiden yliopistoille kultakaivoksia. Siksi siellä ei pääsykokeita ja tahtotila saada opiskelijoille tutkinto kasaan.
Ulkomaisiin lääkiksiin menee ne suomalaiset, jotka ei Suomeen pääse.
Vierailija kirjoitti:
Ulkomaisiin lääkiksiin menee ne suomalaiset, jotka ei Suomeen pääse.
Mä en halua mennä lääkäriin, joka ei edes päässyt Suomessa lääkikseen.
Mistä tietää, että on suomalaisen lääkiksen käynyt lääkäri kyseessä?
Lääkis ulkomailla on varakkaiden perheen jälkikasvun optio. Ei pääsykokeita ja rahalla tutkinto. Esim. Virossa lukuvuosi maksaa yli 10 000€/v.
Liki 100 000€ tulee pelkkiä lukukausimaksuja.
Tää on todistusvalintaprovaja. Hyvin upposi, sait neljä sivua keskustelua!
Olisit nyt sellaisen rivin keksinyt, että sillä ei oikeasti olisi päässyt sisään. Naurettavan korkea rajahan tuo oli - ja muutamakin hakija vain Helsinkiin putosi oikeasti nyt pois.
Ensi vuonna sitten.