Lue keskustelun säännöt.
Poika ei päässyt yliopistoon, vaikka Laudatureita 6
16.05.2020 |
Sai 6 laudaturia ja 1 eksimian: laudaturit: äidinkieli, pitkä englanti, fysiikka, kemia,biologia,psykologia.
Pitkästä matikasta E.
Ei päässyt todistuksella Hki:n lääkikseen. Voiko olla totta? Miten voi ?
Oli hänen ainut hakukohde, kun oli varma, että näillä papereilla todistusvalinnassa tulee hyväksytyksi.
Ei oo lukenut pääsykokeisiin, kun piti tulla valituksi todistuksella. Viikko aikaa lukea!
Kommentit (130)
Vierailija kirjoitti:
Ulkomaisiin lääkiksiin menee ne suomalaiset, jotka ei Suomeen pääse.
Joo, yksikin meidän työpaikan erikoistuva lääkäri kirjoitti huonot paperit, Kävi vuosia kalliita valmennuskursseja. haki monta kertaa Suomen lääkiksiin - ei päässyt. Sitten Ilman pääsykoetta maksullisena Viroon. Sielläkin monta vuotta meni ylimääräistä, kun ei opinnoista selvinnyt.
Mutta liki 10 vuotta tahkottuaan sai Virosta lääkärin paperit. Ja samantien Suomeen lääkärin hommiin. Ja äly ei kyllä säteile.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkikseen ei pääse helpolla. Onneksi.
Valitettavasti vaan vaukea pääsy ei takaa oikeanlaisia ihmisiä.
Nekö ovat sitten oikeanlaisia, joilta kestää jopa 5 vuotta päästä opiskelemaan? Niiltähän kuolee potilaat, ennen kuin ne saa diagnoosin tehtyä sitten kun ne ovat vihdoin viimein valmistuneet lääkäreiksi.
Aivan turha mutkuttaa sopivammuudesta ja motivaatiosta, hyvät pääsee sisään aina ensimmäisten joukossa, oli valintaperuste mikä hyvänsä. Ne osaavat, jaksavat ja ymmärtävät aina parhaiten.
jos esimerkiksi DI:n tie ei millään kelpaa. Kannattaisi kuitenkin ottaa huomioon, että eri tieteenalat tekevät nykyään paljon poikkitieteellisiä juttuja, ja esim. TKK:n väki & lääketieteen väki muiden muassa.
Mielestäni on fiksua mennä opiskelemaan heti eikä vuosien päästä.[/quote]
Poika mietti vaihtoehtona myös Aalto yliopiston tuotantotaloutta. Ei hakenut, koska ei olisi voinut päästä, koska kynnysehtona pitkän matikan L.
AP
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkikseen ei pääse helpolla. Onneksi.
Selvästihän sinne pääsee helposti jos ei tarvitse edes kokeessa käydä että ovi aukeaa. Lukio-opinnot on ihan toista tasoa kuin kunnon valintakoe johon pitää lukea erikseen uutta materiaalia.
koe perustuu fykebi ja koska kilpailu kovaa niin täytyy ottaa myös pitkä matematiikka. Totta koe on aioka kova, aikaa vähän ja tehtäviä paljon. Kova on myös saada laudatureja ja eximioita.
Eipä juuri jos on peruslahjakkuus t. laudaturit noista kaikista. Kielet ei kyl kiinnostaneet joten ei olisi lääkikseen ollut nykyään papereilla asiaa kun englannista ja suomesta tuli vaan m. Eikä meidän aikaan pelkillä papereilla päässyt muutenkaan vaikka hyvät paperit helpotti kummasti hommaa.
Kielissäkin auttaa peruslahjakkuus. Sitten jos on se peruslahjakkuus niin selviää yllättävän vähällä työllä.
Yksikin meidän luokan kympin oppilas muuten valitti just sitä että valintakokeessa piti nähdä tavallista enemmän vaivaa kun ne kysymykset ei olleetkaan ihan suoraan ulkoaopettelua.
DI ei kelpaa, jos haluaa ihmisten parissa tehdä töitä ja hoitaa ja auttaa. Jos ei lääkis onnistu, niin sitten vaihtoehtona on terveydenhuolto-oppilaitos :fyssari,Sh,lähäri...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkikseen ei pääse helpolla. Onneksi.
Valitettavasti vaan vaukea pääsy ei takaa oikeanlaisia ihmisiä.
Nekö ovat sitten oikeanlaisia, joilta kestää jopa 5 vuotta päästä opiskelemaan? Niiltähän kuolee potilaat, ennen kuin ne saa diagnoosin tehtyä sitten kun ne ovat vihdoin viimein valmistuneet lääkäreiksi.
Aivan turha mutkuttaa sopivammuudesta ja motivaatiosta, hyvät pääsee sisään aina ensimmäisten joukossa, oli valintaperuste mikä hyvänsä. Ne osaavat, jaksavat ja ymmärtävät aina parhaiten.
Ei se elämä aina ole niin suoraviivaista ja keskivertokin (ei 10 L:n kirjoittanut) voi työtä tekemällä tulla todella hyväksi lääkäriksi/insinööriksi/lakimieheksi/tiesmiksi asiantuntijaksi koska se työ ei mitään erityisen vaikeaa vaadi. Lähinnä kokemusta ja harjoitusta ja maalaisjärkeä sen perusoppimäärän lisäksi.
Lääketieteen tutkimus on sitten eri asia mutta sitähän tekee eri tyypit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkikseen ei pääse helpolla. Onneksi.
Selvästihän sinne pääsee helposti jos ei tarvitse edes kokeessa käydä että ovi aukeaa. Lukio-opinnot on ihan toista tasoa kuin kunnon valintakoe johon pitää lukea erikseen uutta materiaalia.
Valintakokeet ei ole uutta materiaalia vaan lukion kursseja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
jos esimerkiksi DI:n tie ei millään kelpaa. Kannattaisi kuitenkin ottaa huomioon, että eri tieteenalat tekevät nykyään paljon poikkitieteellisiä juttuja, ja esim. TKK:n väki & lääketieteen väki muiden muassa.
Mielestäni on fiksua mennä opiskelemaan heti eikä vuosien päästä.
Poika mietti vaihtoehtona myös Aalto yliopiston tuotantotaloutta. Ei hakenut, koska ei olisi voinut päästä, koska kynnysehtona pitkän matikan L.
AP
Eikä ole vaan riittävän hyvä tulos valintakokeesta. Sitäpaitsi tuotantotaloudessa just sitä pitkää matikkaa ei tarvitse niin paljoa kuin monessa muussa hommassa tuossa koulussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkikseen ei pääse helpolla. Onneksi.
Selvästihän sinne pääsee helposti jos ei tarvitse edes kokeessa käydä että ovi aukeaa. Lukio-opinnot on ihan toista tasoa kuin kunnon valintakoe johon pitää lukea erikseen uutta materiaalia.
Valintakokeet ei ole uutta materiaalia vaan lukion kursseja.
Kyllä ne vaan on monessakin paikassa uutta materiaalia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oon lääkäri. Lukiossa en lukenut lainkaan fysiikkaa, kemiaa tai pitkää matikkaa. Olin ”kielilinjalla” - sellainen oli vielä 80-luvulla.
Pääsykokeet oli Muistaakseni 4 päiväiset: oma päivä ke,fy,bg,aineisto. Taisin päästä sisään, koska juppiaika, Lauri Törhösen Insiders-leffa ja Ilkka Kylävaara miljoonineen oli se juttu. Kaikki haki oikikseen ja kauppakorkeaan äkkirikastuminen tavoitteenaan. Lääkikseen tuli ei-niin-tavoitteelliset.
90-luvun lama ja devalvaatio. Mun kurssilla oli liki 100 opiskelijaa ja viimeistä vuotta edeltävästi vain 1 sai kesätöitä sairaalasta apulaislääkärinä. Valmistuttiin työttömiksi.
Suomessa on nyt Asukaslukuun suhteutettuna maailman suurin lääkäritiheys - tää on tilastollinen fakta. Viimeinen vuosikymmen on porskutettu lääkäripulassa, jota ei oikeasti ole. Monikanavaisen rahoitusjärjestelmän vuoksi lääkärit pystyneet yksityispuolelle ammatinharjoittajina huseeraamaan jättitulot. Sote muuttaa tätä. Ja lisäksi kasvava ulkomailta valmistuvien Suomeen palaavien määrä vaikuttaa työllisyyteen.
Nyt tuli korona, tulee lama, jo nyt yksityisillä ei töitä, porukka virtaa julkiselle puolelle, jossa yt:t ja luonnollisen poistuman myötä ei virkoja enää täytetä, uusia ei tule, ja irtisanomisiakin tulossa.
Eli nyt lääkiksen aloittavia odottaa kovin erilainen tulevaisuus ja lääkärin ura kuin tällä hetkellä työelämässä olevilla lääkäreillä.
Lääkis ei oo enää varma eikä välttämättä hyvä valinta.
Nyt lääkiksen aloittavien valmistuessa väestöpyramidi alkaa oikaista muotoaan, kun suuret ikäluokat pikkuhiljaa poistuvat. Sairastumisen riskiä lisää eniten ikä. Kun ikäihmisiä vähemmän, on myös terveydenhuollolle ja lääkäreillä töitä vähemmän.
Ei riitä näille töitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taitaa olla AV mammojen yhteinen fantasia suhteessa lapsiinsa tää lääkis.
Vaippoja vaihtaessaan, imetyshuuruissa miettivät, josko tästä taaperosta vaikka lääkäri...
Vierailija kirjoitti:
Miksi lääkikseen ei oteta enemmän hakijoita? Suomessa on pula lääkäreistä. Ja palkassakin laskemisen varaa.
Lääkäriliitto kieltää sen ehdottomasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lääkikseen ei pääse helpolla. Onneksi.
Valitettavasti vaan vaukea pääsy ei takaa oikeanlaisia ihmisiä.
Nekö ovat sitten oikeanlaisia, joilta kestää jopa 5 vuotta päästä opiskelemaan? Niiltähän kuolee potilaat, ennen kuin ne saa diagnoosin tehtyä sitten kun ne ovat vihdoin viimein valmistuneet lääkäreiksi.
Aivan turha mutkuttaa sopivammuudesta ja motivaatiosta, hyvät pääsee sisään aina ensimmäisten joukossa, oli valintaperuste mikä hyvänsä. Ne osaavat, jaksavat ja ymmärtävät aina parhaiten.
Ei se elämä aina ole niin suoraviivaista ja keskivertokin (ei 10 L:n kirjoittanut) voi työtä tekemällä tulla todella hyväksi lääkäriksi/insinööriksi/lakimieheksi/tiesmiksi asiantuntijaksi koska se työ ei mitään erityisen vaikeaa vaadi. Lähinnä kokemusta ja harjoitusta ja maalaisjärkeä sen perusoppimäärän lisäksi.
Lääketieteen tutkimus on sitten eri asia mutta sitähän tekee eri tyypit.
Voi tietysti tulla, mutta niin vaan voi myöskin ne, jotka aikaisemminkin jo oli parempia, oppia lisää ja parantaa osaamistaan.
l''kizzzzzz ÖÖÖÖ oikizzzzz UUUUYYyyyy hajoo lukioos akadeemix wankkeri.
Vierailija kirjoitti:
jos esimerkiksi DI:n tie ei millään kelpaa. Kannattaisi kuitenkin ottaa huomioon, että eri tieteenalat tekevät nykyään paljon poikkitieteellisiä juttuja, ja esim. TKK:n väki & lääketieteen väki muiden muassa.
Mielestäni on fiksua mennä opiskelemaan heti eikä vuosien päästä.
Poika mietti vaihtoehtona myös Aalto yliopiston tuotantotaloutta. Ei hakenut, koska ei olisi voinut päästä, koska kynnysehtona pitkän matikan L.
AP
Olisi voinut miettiä vaihtoehtona Aallossa myös tukkua muita TKK.n puolen linjoja sekä Kauppakorkeaa. On varsin tavallista, että suorittaa perustutkinnon KK:ssa ja jatkotutkinnon TKK:lla ja päin vastoin. Kursseja voi lukea laajasti läpi koulun ja tehdä eksoottisiakin komboja jos haluaa ja ajattelee niistä olevan etua. Nykyisiin hakuperusteisiin en ole perehtynyt, mutta ennen saattoi päästä sisään myös pääsykokeella. onko siis nykyisin joko-tai, haetaan joko todistuksella tai pääsykokeella? Jos näin, miksei poika mennyt pääsykokeisiin?
T. Tuta-DI
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
jos esimerkiksi DI:n tie ei millään kelpaa. Kannattaisi kuitenkin ottaa huomioon, että eri tieteenalat tekevät nykyään paljon poikkitieteellisiä juttuja, ja esim. TKK:n väki & lääketieteen väki muiden muassa.
Mielestäni on fiksua mennä opiskelemaan heti eikä vuosien päästä.
Poika mietti vaihtoehtona myös Aalto yliopiston tuotantotaloutta. Ei hakenut, koska ei olisi voinut päästä, koska kynnysehtona pitkän matikan L.
AP
Eikä ole vaan riittävän hyvä tulos valintakokeesta. Sitäpaitsi tuotantotaloudessa just sitä pitkää matikkaa ei tarvitse niin paljoa kuin monessa muussa hommassa tuossa koulussa.
No sehän taas riippuu ihan siitä, mitä valitsee. Elämästä saa pelkkää matikkaa, jos vain haluaa.
Vierailija kirjoitti:
DI ei kelpaa, jos haluaa ihmisten parissa tehdä töitä ja hoitaa ja auttaa. Jos ei lääkis onnistu, niin sitten vaihtoehtona on terveydenhuolto-oppilaitos :fyssari,Sh,lähäri...
Asennekysymys. Insinööri voi tehdä hurjasti työtä ihmisten parissa ja tehdä hoitoa ja auttamista avittavia ratkaisuja. Pään silitys jää vähemmälle, mutta olkapään taputtelua ja vatsaläpsyjä voi kyllä päästä tekemään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä väliä, menkööt armeijaan ja uusii sitten pari ainetta. Ensi vuonna on jo sisällä. Jos ei ole pitkäjänteisyyttä odottaa yhtä vuotta niin ei ole kyllä pitkäjänteisyyttä niihin opintoinkaan.
-ankara opo
Just opo tässä mokasi. Opolta sai ohjeen hakea vain sinne, minne haluaa. Nyt poika pahoittelee, ettei hakenut Turkuun/Tampereelle, kun sinne olis paperit riittäneet.
Jos ei halua jonnekin, niin silloin kannattaa jättää hakematta. Miksi hakisi esim. Tampereelle, jos ei halua. Turha opoa syytttää siitä, ettei itse tiedä, mitä haluaa ja mitä ei.
Hieman ihmetyttää, miksei vanhemmat olleet kiinnostuneita hakutilanteessa. Mutta joo, ensi kerralla hakee uudestaan jos ei pääse varapaikaltakaan. Kantapään kautta.
Luulisi olleen älliä niin paljon, että olisi hakenut riittävän moneen kohteeseen eikä vaan siihen yhteen lääkikseen. jos taas asenne on se, että vain se yksi lääkis kelpaa, niin kai hän joko tutki vaihtoehtoiset tavat päästä valituksi tai on henkisesti valmistautunut pitämään välivuoden, jos esimerkiksi DI:n tie ei millään kelpaa. Kannattaisi kuitenkin ottaa huomioon, että eri tieteenalat tekevät nykyään paljon poikkitieteellisiä juttuja, ja esim. TKK:n väki & lääketieteen väki muiden muassa.
Mielestäni on fiksua mennä opiskelemaan heti eikä vuosien päästä.