Lue keskustelun säännöt.
Miksi työhaastattelijat usein ovat todella tylyjä tyyppejä?
13.05.2020 |
Työhaastattelussa tylyttäjä tivaa kolmatta kertaa putkeen mitä lisäarvoa työnhakija työyhteisölle tuo ilmeisesti tyytymättömänä saamiinsa aiempiin vastauksiin. Siinä vaiheessa hakija alkaa jo tosissaan miettiä, että mitä ihmeen lisäarvoa tällaiseen paikkaan työllistyminen omaan elämään toisi.
Eivätkö työnantajat oikeasti tajua sitä, että työhaastattelussa syntyy kaikille hakijoille jonkinlainen mielikuva työpaikasta, josta sitten puhutaan myös tuttaville? Ei siellä ainoastaan työnhakijan pitäisi olla markkinoimassa itseään, vaan myös firman kannattaisi panostaa siihen, että työpaikkaan löytyisi jatkossakin hakijoita.
Kommentit (77)
Kävin yhessä insinööritoimistossa haastattelussa, todella ahdistava tyyppi. En kyseiseen firmaan menisi vaikka työttömäksi joutuisin.
Nykyisessä haastattelun hoiti paikallinen manageri, oli ystävällinen ja rento, paperit allekirjoitettiin heti seuraavana päivänä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mutta jos hänen pitää kysyä samaa asiaa kolmatta kertaa, niin sinähän et ole vielä kertaakaan vastannut siihen mitä hän kysyy, vaan jaaritellut omiasi asian vierestä. Miten se firma saa sitten tarvittavat tiedot päätöksensä tueksi, jos sinä et kerro mitä he haluavat tietää?
Olin kuvannut kattavasti osaamiseni sekä työhakemuksessa että kertonut siitä haastattelun aikana. En tiedä mistä oli kyse, mutta haastattelun aikana tuli sellainen olo, että erilaisesta koulutustaustasta johtuen haastattelija ei ottanut minua tosissaan. Yleensä haastattelussa kerrotaan mitä työnhakijalta toivotaan, ei niin että haastateltavan pitäisi osata arvata millaista lisäarvoa työnantaja juuri sillä kertaa sattuu olemaan vaille. Kaikenlaisiim työtehtäviin kun voi työssä harjaantua.
No tämä viimeistään kertoo, ettet tajua edes mitä sinulta kysyttiin. Jos sinua pyydetään kertomaan mitä lisäarvoa tuot firmaan, eivät he odota jotain tiettyä, kuten yllä kerrot. Mikä tahansa lisäarvo käy ja lisäarvo on tietenkin se tärkein syy ylipäänsä palkata ketään. Ei siellä varmaan hyväntekeväisyydestä ihmisiä rekrytoida.
Kaikenlaisiin työtehtäviin voi oppia, muttei sitä kysytty. Mutta tästä lienee turha koittaa käydä syvällistä keskustelua, koska et nyt selvästi ymmärrä mitä koko kysymyksellä tarkoitetaan.
Jos olen moneen otteeseen kertonut omasta osaamisestani eikä se työnantajan näkökulmasta tuota heidän organisaatiolleen lisäarvoa, niin lienee kaikkien näkökulmasta täysin hyödytöntä enää jatkaa keskustelua. Jos olen jo esitellyt laajasti työkokemustani ja ammattiosaamistani, niin en enää ala hakea lisämeriittejä sillä, että tarvittaessa voin leipoa töihin pari kertaa pullaakin. Työnantajalla pitäisi olla jonkinlainen näkemys ennen haastattelua olemassa siitä mitä he oikein hakevat ja mitä he ovat valmiita työnantajalle tarjoamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työhaastattelujen tekeminen on ihan HIRVEÄÄ työtä. Hakijoita on paljon ja jokaista valittua kohti pitää hylätä useita. Se on tosi raskasta, tulee niin paha mieli kun harhautuu ajattelemaan miten paljon joku esim. tarvitsisi työtä ja palkkaa. Joten itsellä ainakin pitää löytää vaan ne perustelut, että voi perustella itselleen, että miksi en voinut ketäkin palkata. Se on sitä surkeampaa, mitä enemmän kutsutaan haastatteluihin. Mutta paine on kova löytää ne parhaimmat hakijat. Siksi pitää haastatella paljon.
Miksi haastatteluun kutsutaan kaikki mahdolliset eikä ainoastaan niitä, jotka lähtökohtaisesti vaikuttavat työhön parhaimmilta valinnoilta? Ei kukaan voi kahdet vuoden työkokemuksella yleensä haastattelussa peitota vastaavaa työtä 15 vuotta tehnyttä. Tarvittaessa myöhemmin voi järjestää lisää haastatteluja, jos kukaan ensimmäisellä kierroksella haastatelluista ei erotu edukseen.
Jäi vielä sanomatta se, että täytyy kutsua "liikaa" haastateltavia ihan senkin takia, että ihmiset on tosi taitavia kirjoittamaan tosi hyvältä vaikuttavia hakemuksia, vaikka eivät kovin hyvin asioita osaisikaan. Joiltakin sujuu oman itsensä kehuminen paperilla ihan suhteettoman hyvin, ja sitten oltaisiinkin siinä tilanteessa, ettei olisi ketään, jota valita. Mutta jos sitten käykin ilmi, että tällä kertaa ei haastateltavissa ollutkaan valehtelijoita, niin ollaankin tosi vaikean valinnan edessä.
-sama
Mitä h-------n valehtelijoita? Tuolla tavallako ihmisiin suhtautuva porukka rekryjä hoitaa?
Etkö saanut muistiota? Nykyäänhän oletusarvoisesti jokainen työnhakija yrittää lusmuta, valehdella, saikuttaa sekä varastaa XD
Vierailija kirjoitti:
Oletteko koskaan sanoneet haastattelussa että eiköhän tämä ollut tässä ja lähtenyt kesken kaiken pois?
Olen! Olin ihan hirveässä haastattelussa. Se oli vielä headhunter-paikka eli headhunter soitti MULLE, yritti saada mua hakemaan paikkaa, suostutteli ja kannusti.
Kun sit menin haastatteluun oli siellä 4 kpl setämiehiä jotka piti armeijatyylin haaststtelua aloittamalla ”miksi olet hakenut meille töihin, kerrotko motiivisi”. Voi v*ttu ne ITSE PYYSIVÄT minut sinne headhunterin kautta!
Haastattelu oli hirveää tivaamista, inttämistä, taitojeni epäilyä, kokemukseni epäilyä (noinkohan oikeasti olit päällikkövasttussa?). Headhuntausprosessissa ei pidetä haastatteluka tuolla lailla!
Puolen tunnin päästä sanoin että nyt taitaa olla niin että ette oikein itsekään tiedä mitä etsitte. Ja lähdin! Sanoin että kiitos, tämä oli tässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työhaastattelujen tekeminen on ihan HIRVEÄÄ työtä. Hakijoita on paljon ja jokaista valittua kohti pitää hylätä useita. Se on tosi raskasta, tulee niin paha mieli kun harhautuu ajattelemaan miten paljon joku esim. tarvitsisi työtä ja palkkaa. Joten itsellä ainakin pitää löytää vaan ne perustelut, että voi perustella itselleen, että miksi en voinut ketäkin palkata. Se on sitä surkeampaa, mitä enemmän kutsutaan haastatteluihin. Mutta paine on kova löytää ne parhaimmat hakijat. Siksi pitää haastatella paljon.
Miksi haastatteluun kutsutaan kaikki mahdolliset eikä ainoastaan niitä, jotka lähtökohtaisesti vaikuttavat työhön parhaimmilta valinnoilta? Ei kukaan voi kahdet vuoden työkokemuksella yleensä haastattelussa peitota vastaavaa työtä 15 vuotta tehnyttä. Tarvittaessa myöhemmin voi järjestää lisää haastatteluja, jos kukaan ensimmäisellä kierroksella haastatelluista ei erotu edukseen.
Fiksu rekytoija ei edes yritä etsiä parasta, vaan riittävän hyvää sopivaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mutta jos hänen pitää kysyä samaa asiaa kolmatta kertaa, niin sinähän et ole vielä kertaakaan vastannut siihen mitä hän kysyy, vaan jaaritellut omiasi asian vierestä. Miten se firma saa sitten tarvittavat tiedot päätöksensä tueksi, jos sinä et kerro mitä he haluavat tietää?
Olin kuvannut kattavasti osaamiseni sekä työhakemuksessa että kertonut siitä haastattelun aikana. En tiedä mistä oli kyse, mutta haastattelun aikana tuli sellainen olo, että erilaisesta koulutustaustasta johtuen haastattelija ei ottanut minua tosissaan. Yleensä haastattelussa kerrotaan mitä työnhakijalta toivotaan, ei niin että haastateltavan pitäisi osata arvata millaista lisäarvoa työnantaja juuri sillä kertaa sattuu olemaan vaille. Kaikenlaisiim työtehtäviin kun voi työssä harjaantua.
No tämä viimeistään kertoo, ettet tajua edes mitä sinulta kysyttiin. Jos sinua pyydetään kertomaan mitä lisäarvoa tuot firmaan, eivät he odota jotain tiettyä, kuten yllä kerrot. Mikä tahansa lisäarvo käy ja lisäarvo on tietenkin se tärkein syy ylipäänsä palkata ketään. Ei siellä varmaan hyväntekeväisyydestä ihmisiä rekrytoida.
Kaikenlaisiin työtehtäviin voi oppia, muttei sitä kysytty. Mutta tästä lienee turha koittaa käydä syvällistä keskustelua, koska et nyt selvästi ymmärrä mitä koko kysymyksellä tarkoitetaan.
Jos olen moneen otteeseen kertonut omasta osaamisestani eikä se työnantajan näkökulmasta tuota heidän organisaatiolleen lisäarvoa, niin lienee kaikkien näkökulmasta täysin hyödytöntä enää jatkaa keskustelua. Jos olen jo esitellyt laajasti työkokemustani ja ammattiosaamistani, niin en enää ala hakea lisämeriittejä sillä, että tarvittaessa voin leipoa töihin pari kertaa pullaakin. Työnantajalla pitäisi olla jonkinlainen näkemys ennen haastattelua olemassa siitä mitä he oikein hakevat ja mitä he ovat valmiita työnantajalle tarjoamaan.
Korjaus, työnhakijalle tarjoamaan. Kahden kauppa on kyseessä. Tylytyksestä paikassa X voin ilman huonoa omaatuntoa muillekin saman alan osaajille jatkossa mainita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko koskaan sanoneet haastattelussa että eiköhän tämä ollut tässä ja lähtenyt kesken kaiken pois?
Olen! Olin ihan hirveässä haastattelussa. Se oli vielä headhunter-paikka eli headhunter soitti MULLE, yritti saada mua hakemaan paikkaa, suostutteli ja kannusti.
Kun sit menin haastatteluun oli siellä 4 kpl setämiehiä jotka piti armeijatyylin haaststtelua aloittamalla ”miksi olet hakenut meille töihin, kerrotko motiivisi”. Voi v*ttu ne ITSE PYYSIVÄT minut sinne headhunterin kautta!Haastattelu oli hirveää tivaamista, inttämistä, taitojeni epäilyä, kokemukseni epäilyä (noinkohan oikeasti olit päällikkövasttussa?). Headhuntausprosessissa ei pidetä haastatteluka tuolla lailla!
Puolen tunnin päästä sanoin että nyt taitaa olla niin että ette oikein itsekään tiedä mitä etsitte. Ja lähdin! Sanoin että kiitos, tämä oli tässä.
No onpa yllättävää että juuri heillä on ollut rekryvaikeuksia ja ovat ottaneet head huntterin hakemaan työntekijää tehtävään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko koskaan sanoneet haastattelussa että eiköhän tämä ollut tässä ja lähtenyt kesken kaiken pois?
Olen! Olin ihan hirveässä haastattelussa. Se oli vielä headhunter-paikka eli headhunter soitti MULLE, yritti saada mua hakemaan paikkaa, suostutteli ja kannusti.
Kun sit menin haastatteluun oli siellä 4 kpl setämiehiä jotka piti armeijatyylin haaststtelua aloittamalla ”miksi olet hakenut meille töihin, kerrotko motiivisi”. Voi v*ttu ne ITSE PYYSIVÄT minut sinne headhunterin kautta!Haastattelu oli hirveää tivaamista, inttämistä, taitojeni epäilyä, kokemukseni epäilyä (noinkohan oikeasti olit päällikkövasttussa?). Headhuntausprosessissa ei pidetä haastatteluka tuolla lailla!
Puolen tunnin päästä sanoin että nyt taitaa olla niin että ette oikein itsekään tiedä mitä etsitte. Ja lähdin! Sanoin että kiitos, tämä oli tässä.
Aahhahhaaa! Voin samaistua :D
Vierailija kirjoitti:
Haastatteluun luodaan tietoisesti painetta, jotta voidaan selvittää, miten mahdollinen työntekijä selviäisi tiukoissa tilaneteissa. Kysymyksien toistamisella katsotaan, kuinka systemaattinen hakija on vastauksissaan.
Työelämässä näille kyvyille on tarvetta ja siksi niitä kartoitetaan haastatteluissa. Eihän kukaan halua työntekijää, joka murenee, jos joutuu konfliktitilanteeseen.
Mikä konfliktitilanne? Ei kuulosta houkuttelevalta paikalta, jos pitää olla valmistautunut konfliktitilanteisiin työpaikalla. Ymmärrän työhaastattelijan kovuuden, jos haetaan vartijoita/poliiseja tai muita järjestystä ylläpitäviä työntekijöitä joiden hommissa on riski joutu konfliktiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haastatteluun luodaan tietoisesti painetta, jotta voidaan selvittää, miten mahdollinen työntekijä selviäisi tiukoissa tilaneteissa. Kysymyksien toistamisella katsotaan, kuinka systemaattinen hakija on vastauksissaan.
Työelämässä näille kyvyille on tarvetta ja siksi niitä kartoitetaan haastatteluissa. Eihän kukaan halua työntekijää, joka murenee, jos joutuu konfliktitilanteeseen.
Mikä konfliktitilanne? Ei kuulosta houkuttelevalta paikalta, jos pitää olla valmistautunut konfliktitilanteisiin työpaikalla. Ymmärrän työhaastattelijan kovuuden, jos haetaan vartijoita/poliiseja tai muita järjestystä ylläpitäviä työntekijöitä joiden hommissa on riski joutu konfliktiin.
Riippuu työtehtävästä. Monissa töissä konfliktit ovat väistämättömiä. Jos työ sisältää asiakkaiden kanssa neuvottelua tai esimiestehtäviä, niin ei sellaisessa saa mennä jauhot suuhun tai sekoilla sanomisten kanssa, jos toinen puhuu omituisia tai alkaa inttämään jostain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haastatteluun luodaan tietoisesti painetta, jotta voidaan selvittää, miten mahdollinen työntekijä selviäisi tiukoissa tilaneteissa. Kysymyksien toistamisella katsotaan, kuinka systemaattinen hakija on vastauksissaan.
Työelämässä näille kyvyille on tarvetta ja siksi niitä kartoitetaan haastatteluissa. Eihän kukaan halua työntekijää, joka murenee, jos joutuu konfliktitilanteeseen.
Mikä konfliktitilanne? Ei kuulosta houkuttelevalta paikalta, jos pitää olla valmistautunut konfliktitilanteisiin työpaikalla. Ymmärrän työhaastattelijan kovuuden, jos haetaan vartijoita/poliiseja tai muita järjestystä ylläpitäviä työntekijöitä joiden hommissa on riski joutu konfliktiin.
Konfliktitilanne ei tarkoita väkivaltatilanneta, vaan esimerkiksi sitä että asiakas on eri mieltä tarjouksen sisällöstä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työhaastattelujen tekeminen on ihan HIRVEÄÄ työtä. Hakijoita on paljon ja jokaista valittua kohti pitää hylätä useita. Se on tosi raskasta, tulee niin paha mieli kun harhautuu ajattelemaan miten paljon joku esim. tarvitsisi työtä ja palkkaa. Joten itsellä ainakin pitää löytää vaan ne perustelut, että voi perustella itselleen, että miksi en voinut ketäkin palkata. Se on sitä surkeampaa, mitä enemmän kutsutaan haastatteluihin. Mutta paine on kova löytää ne parhaimmat hakijat. Siksi pitää haastatella paljon.
Miksi haastatteluun kutsutaan kaikki mahdolliset eikä ainoastaan niitä, jotka lähtökohtaisesti vaikuttavat työhön parhaimmilta valinnoilta? Ei kukaan voi kahdet vuoden työkokemuksella yleensä haastattelussa peitota vastaavaa työtä 15 vuotta tehnyttä. Tarvittaessa myöhemmin voi järjestää lisää haastatteluja, jos kukaan ensimmäisellä kierroksella haastatelluista ei erotu edukseen.
No siis oikeasti juuri siksi, että osa paperilla ihan varteenotettavanoloisista hakijoista käyttäytyy haastattelussaa kuten ap, ja kuten ap, osoittautuvat ylimielisiksi ja itseään automaattisesti muita parempana pitäviksi tyypeiksi, joilta ei kuitenkaan saa odottaa eikä pyytää mitään omaa panosta. Eli on pakko kutsua haastatteluun useampia ihmisiä siinä toivossa, että edes yksi niistä osoittautuisi myös käytännössä järkeväksi ihmiseksi, joka kykenee yhtä aikaa tekemään yhteistyötä ja olemaan oma itsensä.
En ole törmännyt tylyihin työhaastattelijoihin. Yleensä haastattelija on ollut tuleva esimies.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin kerran haastattelussa, joka kesti 5-10 minuuttia. Kaikki kysymykset esitettiin tyyliin "sä et varmaan osaa...?" tai "sulta ei varmaan onnistu...". Ihan hirveä tilanne. Lisäksi haastattelija puhui puhelimessa toisen hakijan kanssa pitkän puhelun. Päättelin siitä, että hän kertoi työpaikasta ja kyseli kokemuksesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haastatteluun luodaan tietoisesti painetta, jotta voidaan selvittää, miten mahdollinen työntekijä selviäisi tiukoissa tilaneteissa. Kysymyksien toistamisella katsotaan, kuinka systemaattinen hakija on vastauksissaan.
Työelämässä näille kyvyille on tarvetta ja siksi niitä kartoitetaan haastatteluissa. Eihän kukaan halua työntekijää, joka murenee, jos joutuu konfliktitilanteeseen.
Mikä konfliktitilanne? Ei kuulosta houkuttelevalta paikalta, jos pitää olla valmistautunut konfliktitilanteisiin työpaikalla. Ymmärrän työhaastattelijan kovuuden, jos haetaan vartijoita/poliiseja tai muita järjestystä ylläpitäviä työntekijöitä joiden hommissa on riski joutu konfliktiin.
Oletko toiminut asiakaspalvelussa? Hoitanut reklamaatioita?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haastatteluun luodaan tietoisesti painetta, jotta voidaan selvittää, miten mahdollinen työntekijä selviäisi tiukoissa tilaneteissa. Kysymyksien toistamisella katsotaan, kuinka systemaattinen hakija on vastauksissaan.
Työelämässä näille kyvyille on tarvetta ja siksi niitä kartoitetaan haastatteluissa. Eihän kukaan halua työntekijää, joka murenee, jos joutuu konfliktitilanteeseen.
Mikä konfliktitilanne? Ei kuulosta houkuttelevalta paikalta, jos pitää olla valmistautunut konfliktitilanteisiin työpaikalla. Ymmärrän työhaastattelijan kovuuden, jos haetaan vartijoita/poliiseja tai muita järjestystä ylläpitäviä työntekijöitä joiden hommissa on riski joutu konfliktiin.
Riippuu työtehtävästä. Monissa töissä konfliktit ovat väistämättömiä. Jos työ sisältää asiakkaiden kanssa neuvottelua tai esimiestehtäviä, niin ei sellaisessa saa mennä jauhot suuhun tai sekoilla sanomisten kanssa, jos toinen puhuu omituisia tai alkaa inttämään jostain.
Eikö tollasessa tilanteessa riitä se, kun sanoo asiakkaalle että näin nyt vaan pitää toimia ja ei mulla ole valtuuksia tehdä/muuttaa toimintatapoja vaan näin minua on ohjeistettu ylemmältä taholta toimimaan. Ystävällinen, mutta jämäkkä toimintatapa on se tehokkain. Mulkul*e ihmiselle aletaan vit*uilemaan ihan muuten vaan asiakaspalvelutilanteessa. Esimiehen nyt ei tarvitse madella mitenkään, koska hänen sana on aina vahvempi kuin alaisen eli riittää kun sanoo ei. Vai tarkoitetaanko tolla "ei murru konfliktitilanteessa" sitä, ettei ala madella muiden pillin mukaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työhaastattelujen tekeminen on ihan HIRVEÄÄ työtä. Hakijoita on paljon ja jokaista valittua kohti pitää hylätä useita. Se on tosi raskasta, tulee niin paha mieli kun harhautuu ajattelemaan miten paljon joku esim. tarvitsisi työtä ja palkkaa. Joten itsellä ainakin pitää löytää vaan ne perustelut, että voi perustella itselleen, että miksi en voinut ketäkin palkata. Se on sitä surkeampaa, mitä enemmän kutsutaan haastatteluihin. Mutta paine on kova löytää ne parhaimmat hakijat. Siksi pitää haastatella paljon.
Miksi haastatteluun kutsutaan kaikki mahdolliset eikä ainoastaan niitä, jotka lähtökohtaisesti vaikuttavat työhön parhaimmilta valinnoilta? Ei kukaan voi kahdet vuoden työkokemuksella yleensä haastattelussa peitota vastaavaa työtä 15 vuotta tehnyttä. Tarvittaessa myöhemmin voi järjestää lisää haastatteluja, jos kukaan ensimmäisellä kierroksella haastatelluista ei erotu edukseen.
No siis oikeasti juuri siksi, että osa paperilla ihan varteenotettavanoloisista hakijoista käyttäytyy haastattelussaa kuten ap, ja kuten ap, osoittautuvat ylimielisiksi ja itseään automaattisesti muita parempana pitäviksi tyypeiksi, joilta ei kuitenkaan saa odottaa eikä pyytää mitään omaa panosta. Eli on pakko kutsua haastatteluun useampia ihmisiä siinä toivossa, että edes yksi niistä osoittautuisi myös käytännössä järkeväksi ihmiseksi, joka kykenee yhtä aikaa tekemään yhteistyötä ja olemaan oma itsensä.
Missä työskentelet? Haluaisin välttää työnhakua yritykseen, jossa ihmisten dissaaminen on normi ja parhaiten pärjäävät ne, jotka eivät edes odota saavansa asiallista kohtelua töissä.
Joillain on vielä se kuva, että työnantaja on aina etulyöntiasemassa ja kokeneetkin henkilöt joutuvat nöyristelemään ja ottamaan sen paikan vastaan, minkä saavat. Tärkeää olisi ennen kaikkea asiantuntijaroolia varten haastateltaessa, että myös se työpaikka vaikuttaa viihtyisältä ja yhtä lailla haastattelu on työnantajan tilaisuus yrittää houkutella tätä työntekijää heille töihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haastatteluun luodaan tietoisesti painetta, jotta voidaan selvittää, miten mahdollinen työntekijä selviäisi tiukoissa tilaneteissa. Kysymyksien toistamisella katsotaan, kuinka systemaattinen hakija on vastauksissaan.
Työelämässä näille kyvyille on tarvetta ja siksi niitä kartoitetaan haastatteluissa. Eihän kukaan halua työntekijää, joka murenee, jos joutuu konfliktitilanteeseen.
Mikä konfliktitilanne? Ei kuulosta houkuttelevalta paikalta, jos pitää olla valmistautunut konfliktitilanteisiin työpaikalla. Ymmärrän työhaastattelijan kovuuden, jos haetaan vartijoita/poliiseja tai muita järjestystä ylläpitäviä työntekijöitä joiden hommissa on riski joutu konfliktiin.
Oletko toiminut asiakaspalvelussa? Hoitanut reklamaatioita?
Olen työskennellyt lounasravintolassa ja kaupankassana menneinä vuosina. Kerran kollega yritti syyttää minua siitä, että olisin varastanut kassasta rahaa, vaikka hän oli itse se joka varasti. Tämäkö on sellainen konflikti mitä tuossa tarkoitetaan?
Palkkapäivänä:
Työnantaja antaa työntekijälle paperin, johon on printattu kirjaimia ja numeroita.
”Oleppa hyvä”.
”Mitä? Tämä on pelkkä pala paperia, missä mun palkka on?”
”Palkka maksetaan meilläkin työntekijän tuottamasta lisäarvosta. Sinähän tarjosit lisäarvoksesi CV:si, eli palan printattua paperia. Kerroit sen olevan tuomasi lisäarvo. Me nyt laskettiin sun CV:n kirjainten määrä, vähennettiin meille tuleva osuus, verot, sivukulut ja tuossa on sulle puolet kirjaimia takaisin puolikkaalla paperinpalalla”.
”Ööö...ö....ööö... mä en nyt ymmärtäny. Voiks toistaa?”