Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Korkeakoulutuksen maksullisuus vähentäisi huvikseen opiskelua
12.05.2020 |
Suomessa elää sitkeästi joukko myyttejä siitä, miten mainio ajatus maksuton yliopistokoulutus on. On tullut aika murtaa nämä myytit. Olen toki kirjoittanut asiasta jo aikaisemminkin, esimerkiksi täällä ja täällä. Mutta asia on poikkeuksellisen ajankohtainen esimerkiksi yliopistojen rahoitusleikkauksien vuoksi. Libera onkin valinnut vuoden 2016 teemaksi koulutuksen ja sivistyksen. Tämä vähän perusteellisempi kirjoitus on avaus teemavuoden keskustelulle.
Hyvä yliopistolaitos on sellainen, joka johtaa mahdollisimman suureen yhteiskunnalliseen hyvinvointiin. Yliopiston hyvinvointivaikutukset kohdistuvat tietysti suureksi osaksi opiskelijoihin itseensä. Mutta yliopistokoulutus vaikuttaa myös muihin ihmisiin sekä veronmaksun että muiden vaikutuskanavien, kuten koulutuksen ulkoisvaikutusten kautta.
Siksi on tärkeää, että niin opiskelijoiden kuin yliopistojenkin kannustimet ovat kunnossa, jotta oikeat ihmiset valikoituvat oikeanlaiseen koulutukseen. Maksuton järjestelmä ei toimi hyvin tässä suhteessa, vaan kannustaa vääränlaisiin valintoihin. Lisäksi maksuttoman yliopistokoulutuksen tulonjakovaikutukset ovat huonoja. Tämä kaikki käy ilmeiseksi kun myytinmurtaminen pääsee kohta vauhtiin.
https://www.libera.fi/2016/01/24/seitseman-sitkeaa-myyttia-maksuttomast…
Kommentit (88)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä hyötyä siitä opitusta tiedosta on, jos sitä ei käytä mihinkään työelämässä?
Eivät kaikki ajattele noin - tuttuni väitteli tohtoriksi ja jäi tilalle kotiäidiksi (eikä opiskellut maataloustieteitä). Siinä oli aikamoinen yhteiskunnan tuki, joka meni ....
Ja kuka sinä olet valvomaan mitä hän tekee elämällään tai vaatimaan häntä tilille valinnoistaan? Et ole hän. Anna olla. Pidä huoli vain omista tekemisistäsi.
Jokunen vuosi sitten arvioitiin farmasian väitöskirjan kokonaishinnaksi 400 000€ . Aikamoinen yhteiskunnan = veronmaksajien panostus kotiäidelle. Sinäkin maksoit tuota tutkintoa. Mikä muu opetusala, esim AMM, saa tuollaista panostusta.
Mieluummin tuen farmasian "turhaa" väitöskirjaa kuin kuluja jotka tulevat siitä että ihmisiä tippuu systeemin ulkopuolelle.
eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En kannata eriarvoistamista jolla vain rikkaat pääsevät kouluihin, rikkaiden ja köyhien välinen kuilu syvenee vaikka sitähän tällä taidetaan haluta hakea.
Ei, ei ja ei vaan tehokkuutta suomalaiseen korkeakouluopiskeluun.
Suomessa opintojen aloittamisen viivästyminen ja hitaat opinnot johtavat korkeaan valmistumisikään.
Työelämään siirrytään vanhempina, osin tätä selittää se, että muulla valmistutaan työelämään kandina, meillä maisterina. Oollan aikalailla keskikastissa.
https://blogit.ulkoministerio.fi/marginaalissa/suomi-maistereiden-keski…
Vanhempana valmistumista pidetään haittana, joissakin maissa taas ei. Loppujen lopuksi kyseessä on poliittinen päätös, mitä ja millä keinoin yhteiskunta tukee korkeakoulu- ja ammatillista opetusta.
Maksullista opiskelua aletaan vaatia aina heti sen jälkeen kun on itse valmistuttu ei-maksullisesta.
Vierailija kirjoitti:
Tämän päivän opiskelija elää paremmin kuin matalapalkka-alalla töitä tekevä.
Hulppeat asunnot, huonekalut parhaasta päästä, ulkomaanmatkat, biletykset, harratukset ja
useilla oma autokin jne.
Noista voisi vähän nipistää, niin äkkiä kasassa lukukausimaksut.
Opintotuki 250 e, asumistuki ehkä 300 e, jos sitäkään.
Töitä saa tehdän max noin tonnin edestä kuussa, harva niin ehtii edes tehdä.
Lainaa toki voi ottaa.
Voi mitä luksusta joo..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kannata eriarvoistamista jolla vain rikkaat pääsevät kouluihin, rikkaiden ja köyhien välinen kuilu syvenee vaikka sitähän tällä taidetaan haluta hakea.
Ei, ei ja ei vaan tehokkuutta suomalaiseen korkeakouluopiskeluun.
Suomessa opintojen aloittamisen viivästyminen ja hitaat opinnot johtavat korkeaan valmistumisikään.
Työelämään siirrytään vanhempina, osin tätä selittää se, että muulla valmistutaan työelämään kandina, meillä maisterina. Oollan aikalailla keskikastissa.
https://blogit.ulkoministerio.fi/marginaalissa/suomi-maistereiden-keski…
Vanhempana valmistumista pidetään haittana, joissakin maissa taas ei. Loppujen lopuksi kyseessä on poliittinen päätös, mitä ja millä keinoin yhteiskunta tukee korkeakoulu- ja ammatillista opetusta.
Opintoaika on jo nyt rajattu. Edelleen. Miten se raha sitä enemmän nopeuttaisi?? Varsinkin kun se lisäisi opiskelijoiden tarvetta käydä töissä opintojen ohella (hidastaa valmistumista) ja kerätä rahaa ennen opiskelun aloittamista (aloittaa opiskelu myöhemmin). Tämä siis vain myöhäistäisi valmistumista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En näe mitään järkeä maksullisuudessa. Suomi tarvitsee tekijöitä ja Suomessa on vähän rikkaita, jolloin korkeakoulutetuista tulisi nopeasti pulaa ja samalla myös ammattitaito laskisi kun esim. lääkikseen pääsisi rikkaimmat, eivät lahjakkaimmat.
Isoin ongelma tässä on se, että monista korkeakoulutetuista ammateista ei saa kovin isoa palkkaa verrattuna siihen kuinka paljon opiskelu tulisi maksamaan. Oma esimerkkini: Tulen melko tiukilla olevasta perheestä. Välttämättömyyksistä ei ole ollut pulaa, mutta mihinkään ekstraan ei ole ollut varaa eikä siis opiskelemaan lähtiessä tilillä ollut kuin pari tonnia. Opinnot kesti 5 vuotta ja valmistuttua palkka 1000- 2000 e/kk (1000e = suht tavallinen osa-aikainen ja täysipäiväistä vaikeaa saada). Tästä palkasta pitää maksaa opintovelka ja jossain vaiheessa asuntolaina. Mistä rahoista n. 2t palkasta maksaisin lisäksi vielä lukukausimaksujen velan? Ja en ole edes ollut työtön, eli kysyntää koulutukselleni on kuitenkin ollut.
Jos tämä olisi ollut tilanne en olisi opiskellut yliopistossa vaan mennyt suoraan töihin. Se olisi taloudellisesti huomattavasti kannattavampaa ja esimerkiksi kaupan kassalla tienaan suunnilleen saman verran ilman koulutusta.
On suuri myytti että kaikki korkeakoulualat kylpevät rahassa ja rikastuvat. Verojen kautta koulutus kuitenkin maksetaan takaisin ajallaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä hyötyä siitä opitusta tiedosta on, jos sitä ei käytä mihinkään työelämässä?
Eivät kaikki ajattele noin - tuttuni väitteli tohtoriksi ja jäi tilalle kotiäidiksi (eikä opiskellut maataloustieteitä). Siinä oli aikamoinen yhteiskunnan tuki, joka meni ....
Ja kuka sinä olet valvomaan mitä hän tekee elämällään tai vaatimaan häntä tilille valinnoistaan? Et ole hän. Anna olla. Pidä huoli vain omista tekemisistäsi.
Sinunkin rahoja käytettiin siinä, kustannus yhteisistä rahoista about 100 000+ euroa tuo tohtorintutkinto, olisiko voinut käyttää vähän toisin?
Tuolla rahalla olisi kouluttanut jo kolme+ maisteria. Mitäs jos sinun opikelupaikka menikin siinä? Mitä välii, vai...
Alue: Aihe vapaa
Jos jollain on varaa opiskella huvikseen, niin silloin niitä ei opiskelijamaksut haittaa. Sen sijaan tavallisten köyhien ihmisten elämään opiskelijamaksut olisivat katastrofi ja palattaisiin ajassa taas siihen, jossa vain rikkaiden kakaroilla on mahdollisuus opiksella ja saada hyvät ammatit.