Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Älykkyys määrittää elämässä menestymistä enemmän kuin yhteiskuntaluokka
12.05.2020 |
Olen muutaman kerran täällä perustellut tämän saman asian täällä siinä yhteydessä, kun on puhuttu kotitaustan määräävyydestä menestykseen ja saanut aina runsaasti alapeukkuja. En ole viitsinyt linkkejä etsiä, mutta kun tuo sattui olemaan lehdessä, niin olkaa hyvät.
https://www.hs.fi/tiede/art-2000006504322.html
Älykkyys selittää sen, miksi yhteiskuntaluokat syntyvät yhä uudelleen, vaikka varallisuuden kasautumista yritetään hillitä verotuksella. Hyväosaisuus ja huono-osaisuus kasautuu älykkyysosamäärän mukaan kuitenkin niin, että myös huono-osaisten joukossa on geenilotossa voittaneita, jotka menestyvät sisaruksiaan paremmin korkeamman älykkyysosamäärän mukaan. Adoptiolasten elämänura ja menestyminen muistuttaa myös enemmän heidän biologisten vanhempiensa uraa kuin adoptiovanhempien uraa. Tämä selittää monien historiasta tuttujen "äpärien" hyvää menestystä.
Kommentit (167)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Immiset kyllä nyky-yhteiskunnassa protestoivat sitä vastaan, että synnynnäisillä ominaisuuksilla olisi merkitystä elämässä.
Itse kyllä uskon, että on, vaikka on monilla muillakin asioilla.
Tuntuu olevan tabu puhua synnynnäisestä puolesta, geeneistä jne.
No shit, tuo artikkelihan nimenomaan puhui tästä.
Niin ja sitä on yritetty ketjussa kieltää ponnekkaasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Menstykseen vaikuttaa kyllä todellisuudessa moni muukin asia kuin pelkkä älykkyys. Esim. röyhkeys voi olla ihan yhtä tärkeää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liian suuri ero normaaliin älykkyysosamäärään aiheuttaa vaikeuksia. Siitä tulee vaikeutta toimia yhteistyössä tai olla johtajana tavallisille ihmisille. Hyvin harva todella älykäs tulee loppujen lopuksi esimerkiksi menestyneeksi tutkijaksi tai kirjailijaksi tms. Vielä vähemmän heitä hakeutuu aloille, joista heistä olisi eniten hyötyä, esimerkiksi politiikkaan. Älykkäillä on enemmän yksinäisyyttä, vaikeutta löytää samantasoisia ystäviä ja kumppaneita ja vaikea löytää sopivaa paikkaa maailmassa. Ja jos menee vaikka yliopistoon opiskelemaan kiinnostavaa alaa, niin siitä voi seurata kyllä pitkä ja mielenkiintoinen ura, mutta ei välttämättä suuria rahavirtoja.
Toki älykkyyden avulla on helpompi oppia vaikka sijoittamista ja kaikenlaista kikkailua, millä pystyy saamaan paljon rahaa. Käytännössähän muu vaihtoehto kuin tavallinen työ ei onnistu monelta ollenkaan. Mutta älykkäitä uhkaa useammin myös sellaiset terveysriskit kuin yksinäisyys, päihteet ja masennus. Olen myös huomannut, ettei älykkyys korreloi kauhean paljon hyvien elämänvalintojen kanssa. Itsesabotaasia tapahtuu yllättävän monella ja älykkäillä se tuntuu olevan vielä yleisempää kuin muilla. Ei välttämättä kaikilla juuri raha-asioissa, mutta jollain elämänalueella. En tiedä, yrittääkö monet alitajuisesti luoda elämäänsä lisähaastetta ja älypähkinöitä aiheuttamalla ylimääräisiä esteitä ja ongelmia, vai onko kyse enemmän lapsuudessa syvälle juurtuneista malleista, joiden mukaan ei saa saa liian hyvää ja helppoa elämää.Olisi kiva olla samaa mieltä, mutta valitettavasti väestötason tutkimustulokset eivät tue useimpia väitteitäsi.
Ensimmäisestä lauseesta olen samaa mieltä sen perusteella, mitä tiedetään vaikkapa ns. nerojen elämänurasta ja mitä arkikokemukseni perusteella olen nähnyt. Sukuuni kuuluva huippuälykäs ihminen sai toki koulusta lähes kaikista aineista kympin, mutta se aiheutti erinäisiä kommelluksia, että hän oli fiksumpi kuin opettaja. Kaikki opettajat ja muutkaan ihmiset eivät vain kestä sitä, että toinen on niin selkeästi älykkäämpi ja hän joutui epäoikeudenmukaisesti kohdelluksi, vaikka osasikin luovia mestarillisesti noissakin tilanteissa nolaamatta vastapuolta. Yliopistossa hän sai vapaasti toteuttaa itseään ja on tällä hetkellä oman alansa tunnettu vaikuttaja kansainvälisesti. Ap
Ainakin tuo johtajajuttu on ihan tutkittu. Paras äo johtajalle on normaali, mutta korkeahko. Tämä siksi, että tavalliset ihmiset tunnistavat älykkään, joka joutuu "tyhmentämään" kommunikointitapaansa liikaa tullakseen ymmärretyksi. Se aiheuttaa epäluottamuksen ja vierauden tunnetta. Ja otin tämän esille siksi, että johtoasemat ovat niitä parhaiten maksavia, joten älykkäät menettävät siinä aika suuren osan parhaiten menestyvien paikoista. Tottakai jotain poikkeuksia on ja äly voi johtaa menestykseen monilla muilla tavoilla.
Se, että älykkäiden on vaikeampi löytää samanlaista seuraa, on ihan itsestäänselvää, kun heitä on prosentuaalisesti vähiten. Internetin aikakautena asia on tietenkin vähän eri tai jos on hyvin löytänyt yhteyksiä jossain älykkäiden piireissä, esim. siellä yliopistossa opiskellessa, niin ei liene ongelmaa.Erittäin korkean älykkyysosamäärän omaava ei luultavasti viihdy johtotehtävissä kovin hyvin, koska ne sisältävät niin paljon rutiinia. Myöskään se, että ansaitsee mahdollisimman paljon rahaa ei välttämättä ole huippuälykästä motivoiva asia. Älykkyystutkimus ei väitä mitään sellaista, että älykkäimmät olisivat rikkaimpia tai johtoasemissa, vaan tutkitaan laajemmin elämänuraa. Ap
Ja? Toin tuota johtaja-asiaa esille esitelläkseni esimerkkiä siitä, että "ylimääräinen" älykkyys aiheuttaa myös esteitä menestyksen tielle. Otsikossa puhuttiin nimenomaan menestyksestä ja menestys on hyvään (vauraaseen, vaikutusvaltaiseen) asemaan pääsemistä. Mistä nyt siis varsinaisesti olit kanssani eri mieltä tai mikä sanomisissani oli tarkalleen ottaen väärin, kun se jäi vähän epäselväksi?
En halunnut väitellä, vaan keskustella, joten jatkoin ajatustenvaihtoa. Olen aika pitkälti samaa mieltä kanssasi monesta esiin tuomastasi asiasta arkikokemukseni pohjalta. Olen siis samaa mieltä, että liiallinen älykkyys tuo myös elämässä menestymisen esteitä, vaikka tätä onkin hankala tutkia eikä aloitus käsittele aihetta. Ap
Vierailija kirjoitti:
Menstykseen vaikuttaa kyllä todellisuudessa moni muukin asia kuin pelkkä älykkyys. Esim. röyhkeys voi olla ihan yhtä tärkeää.
Kyllä varmasti, tutkimuksessa ei ole edes pyritty väittämään, että äkkkyysosamäärä ainoastaan selittää elämänuraa. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei Suomessa saa tuollaisesta puhua, että yksittäisissä ihmisissä tai kansakunnissa on älykkyyseroja. Se on nykyään katsos rasssssisssmia.
Kansakuntia ei biologisiin tosiasioihin perustuvan tieteen näkökulmasta ole olemassa. Ne ovat enemmän humanistien heiniä. Ap
No saksalaisessa ja venäläisessä mentaliteetissa melkoinen ero. Saksa on nyt 100 vuoden aikana pari kertaa tallottu maanpintaan ja aina se sieltä nousee.....sillä on jälleen huipputeollisuus ja kassa pursuaa rahaa. Japanilaiset on samanlainen porukka.
Sitten voimme miettiä itäistä naapuriamme, selvisi viime sodasta voittajana, mutta on yhä kuin kehitysmaa monilta osiltaan.
Toisella on älyä ja toisella pyssyjä.
Sinulla ei ainakaan ole älyä. Tiedätkö edes kuinka moni neuvostoliittolainen kuoli toisessa maailmansodassa? Huomattavasti suurempi osa kuin vaikkapa saksalaisista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Menstykseen vaikuttaa kyllä todellisuudessa moni muukin asia kuin pelkkä älykkyys. Esim. röyhkeys voi olla ihan yhtä tärkeää.
Tämä on hyvä esimerkki kommentista, jolla yritetään vähätellä synnynnäistä älykkyyttä ja myös menestystä liittämällä siihen kielteinen mielikuva.
Pitää täysin paikkaansa, äitini on tyhmä kuin saapas ja olen perinyt paljon häneltä. Ei mitään kykyä ymmärtää matematiikkaa, fysiikkaa tai kemiaa. Moni ammatti mitä olisin halunut tehdä katkesi siihen ettei matematiikka onnistu lainkaan. Nyt sitten teen töitä kokkina, ei tarvitse pahemmin päätä käyttää, kunhan sekoittelee ruokia keskenään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jutussa myös toistettiin vanha viisaus: Tutkimusten mukaan yksi-kolmivuotiaana päiväkotiin menneet kouluttautuvat pidemmälle kuin samat ikävuodet kotihoidossa viettäneet lapset. Tästä on päätelty, että päiväkoti valmentaa lapsia koulu-uralle paremmin kuin oman äidin hoiva.
Todennäköisempi selitys Jokelan mukaan kuitenkin on, että lapsia vuosikausia kotona hoitavat äidit ovat vähemmän koulutettuja eivätkä yhtä älykkäitä kuin uraäidit, ja nämä ominaisuudet keskimäärin siirtyvät geneettisesti kummankin ryhmän äitien lapsille.
Eli ok, kotihoidossa ei ole vikaa. Lapsen voisi ihan hyvin hoitaa kotona, jos olet älykäs uraäiti. Jos ole vähemmän älykäskotiäiti on erityisen tärkeää, että viet lapsesi saamaan sivistystä päiväkotiin.
Ei, vaan nimenomaan sillä ei ole kummallekaan mitään väliä missä lapsen kasvattaa, tulos on joka tapauksessa sama.
Sama kuin ikiaikaisessa jankkaamisessa, että ruumiillinen kuritus johtaa lapsen vankilaan. Tämä ajatus perustuu siihen, että vankeja on kuritettu keskimääräistä useammin fyysisesti. Syy on yksilöpsykologia, eli vangit olivat jo lapsina hankalia tyyppejä, joten saivat useammin remmistä. Eli olisivat joutuneet vankilaan joka tapauksessa, koska synnynnäiset ominaisuudet. Ja silti vanhempia syyllistetään.
Vangit ovat siinä mielessä kiinnostava ryhmä, että heitä on tutkittu paljon laajemmin ja perusteellisemmin kuin muita väestöryhmiä. Heitä tutkimalla on saatu selville miten huono-osaisuus syntyy (esimerkiksi mainitut varhaislapsuuden käytöshäiriöt). Ja vangeissa on paljon enemmän lievästi kehitysvammaisia ja alhaisen älykkyysosamäärän omaavia kuin väestössä keskimäärin. Ap
Vangeissa on myös keskimääräistä enemmän korkean älykkyysosamäärän ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jutussa myös toistettiin vanha viisaus: Tutkimusten mukaan yksi-kolmivuotiaana päiväkotiin menneet kouluttautuvat pidemmälle kuin samat ikävuodet kotihoidossa viettäneet lapset. Tästä on päätelty, että päiväkoti valmentaa lapsia koulu-uralle paremmin kuin oman äidin hoiva.
Todennäköisempi selitys Jokelan mukaan kuitenkin on, että lapsia vuosikausia kotona hoitavat äidit ovat vähemmän koulutettuja eivätkä yhtä älykkäitä kuin uraäidit, ja nämä ominaisuudet keskimäärin siirtyvät geneettisesti kummankin ryhmän äitien lapsille.
Eli ok, kotihoidossa ei ole vikaa. Lapsen voisi ihan hyvin hoitaa kotona, jos olet älykäs uraäiti. Jos ole vähemmän älykäskotiäiti on erityisen tärkeää, että viet lapsesi saamaan sivistystä päiväkotiin.
Ei, vaan nimenomaan sillä ei ole kummallekaan mitään väliä missä lapsen kasvattaa, tulos on joka tapauksessa sama.
Sama kuin ikiaikaisessa jankkaamisessa, että ruumiillinen kuritus johtaa lapsen vankilaan. Tämä ajatus perustuu siihen, että vankeja on kuritettu keskimääräistä useammin fyysisesti. Syy on yksilöpsykologia, eli vangit olivat jo lapsina hankalia tyyppejä, joten saivat useammin remmistä. Eli olisivat joutuneet vankilaan joka tapauksessa, koska synnynnäiset ominaisuudet. Ja silti vanhempia syyllistetään.
Vangit ovat siinä mielessä kiinnostava ryhmä, että heitä on tutkittu paljon laajemmin ja perusteellisemmin kuin muita väestöryhmiä. Heitä tutkimalla on saatu selville miten huono-osaisuus syntyy (esimerkiksi mainitut varhaislapsuuden käytöshäiriöt). Ja vangeissa on paljon enemmän lievästi kehitysvammaisia ja alhaisen älykkyysosamäärän omaavia kuin väestössä keskimäärin. Ap
Totta, mutta usein tutkimukset eivät ota huomioon sitä, että asemasi yhteiskunnassa vaikuttaa siihen kuinka pitkän tuomion saat tai saatko tuomiota ylipäätään.
Myös adhd:ta diagnosoidaan alemmille sosiaaliluokille muita enemmän, sosiaaliekonominen asema voi jopa nousta yhdeksi kriteereistä.
Toisaalta alemmat luokat ovat muita riippuvaisempia yhteiskuntarakenteista. Varakkaan perheen adhd-muksulla on usein suurempi vapaus toteuttaa itseään, eikä koulujen kesken jääminen/huono menestys pois sulje esim. Johtotehtäviä. Tästäkin on esimerkki ihan lähiajoilta, kun varakkaan perheen vesa keskittyi yritysjohtamiseen ja jätti hintavan yksityiskoulun suorittamisen vielä hautumaan.
Menestyneessä perheen lapsen huono koulumenestys katsotaan kuinkas muuten kuin osoitukseksi liiallisesta älykkyydestä, johon "tasapäistävä" koulu ei pysty vastaamaan.
Älykkyystutkimuksiin sotketaan usein asioita, jotka eivät siihen kuulu. Vankien joukossa eivät ole älykkäimmät väestönosat, vaan täysin päinvastoin, sen tutkimus on kertonut, joten vankien tutkimisella ei saada näyttöä siitä, miten korkea älykkyysosamäärä vaikuttaa elämänuraan. Ap
Vedät taas korrelaation älykkyydestä tiettyihin väestönosiin ja "elämänuraan".
Jos kuvittelet kuuluisan pyramidimallin, voit myös päätellä, että mitä alemmaksi mennään sitä epätarkempia tuloksia saadaan.
Lisäksi myös älykkyydentutkimuksen keskeisenä ongelmana ovat itse tutkijat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Menstykseen vaikuttaa kyllä todellisuudessa moni muukin asia kuin pelkkä älykkyys. Esim. röyhkeys voi olla ihan yhtä tärkeää.
Tämä on hyvä esimerkki kommentista, jolla yritetään vähätellä synnynnäistä älykkyyttä ja myös menestystä liittämällä siihen kielteinen mielikuva.
Hyvä huomio, röyhkeä on arvottava adjektiivi, mutta aggressiivisuus on perinteisesti ollut suosittu tutkimuskohde ihmisen ja eläimen käyttäytymisessä, koska se läpäisee koko eliniän aivan niin kuin älykkyyskin. Ap
Menestyvät menestyy tässä maailman tilanteessa hyvin mutta entäpäs jos tulisi Mad Max maailma. Menestyisikö esim. Juhana Vartiainen siinä maailmassa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Menstykseen vaikuttaa kyllä todellisuudessa moni muukin asia kuin pelkkä älykkyys. Esim. röyhkeys voi olla ihan yhtä tärkeää.
Tämä on hyvä esimerkki kommentista, jolla yritetään vähätellä synnynnäistä älykkyyttä ja myös menestystä liittämällä siihen kielteinen mielikuva.
Kerrotko mikä viestissä oli virheellistä tietoa sen sijaan että olkiukkoilet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jutussa myös toistettiin vanha viisaus: Tutkimusten mukaan yksi-kolmivuotiaana päiväkotiin menneet kouluttautuvat pidemmälle kuin samat ikävuodet kotihoidossa viettäneet lapset. Tästä on päätelty, että päiväkoti valmentaa lapsia koulu-uralle paremmin kuin oman äidin hoiva.
Todennäköisempi selitys Jokelan mukaan kuitenkin on, että lapsia vuosikausia kotona hoitavat äidit ovat vähemmän koulutettuja eivätkä yhtä älykkäitä kuin uraäidit, ja nämä ominaisuudet keskimäärin siirtyvät geneettisesti kummankin ryhmän äitien lapsille.
Eli ok, kotihoidossa ei ole vikaa. Lapsen voisi ihan hyvin hoitaa kotona, jos olet älykäs uraäiti. Jos ole vähemmän älykäskotiäiti on erityisen tärkeää, että viet lapsesi saamaan sivistystä päiväkotiin.
Ei, vaan nimenomaan sillä ei ole kummallekaan mitään väliä missä lapsen kasvattaa, tulos on joka tapauksessa sama.
Sama kuin ikiaikaisessa jankkaamisessa, että ruumiillinen kuritus johtaa lapsen vankilaan. Tämä ajatus perustuu siihen, että vankeja on kuritettu keskimääräistä useammin fyysisesti. Syy on yksilöpsykologia, eli vangit olivat jo lapsina hankalia tyyppejä, joten saivat useammin remmistä. Eli olisivat joutuneet vankilaan joka tapauksessa, koska synnynnäiset ominaisuudet. Ja silti vanhempia syyllistetään.
Vangit ovat siinä mielessä kiinnostava ryhmä, että heitä on tutkittu paljon laajemmin ja perusteellisemmin kuin muita väestöryhmiä. Heitä tutkimalla on saatu selville miten huono-osaisuus syntyy (esimerkiksi mainitut varhaislapsuuden käytöshäiriöt). Ja vangeissa on paljon enemmän lievästi kehitysvammaisia ja alhaisen älykkyysosamäärän omaavia kuin väestössä keskimäärin. Ap
Vangeissa on myös keskimääräistä enemmän korkean älykkyysosamäärän ihmisiä.
Ei ole. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhden oikeistolaisen näkemys. Ajaa ilmiselvästi oikeiston lukukausimaksut yliopistoon-agendaa.
Ei tarvitse olla oikeistolainen kun voisi ajatella jonkin laista lukukausimaksua. Voisi siis ajatella, se mitä vihervasurit eivät tässä asiassa harrasta lainkaan vaan vastustavat kategorisesti maksuja, eivät ratkaisuja.
Siinä missä vihervasurit kumartaa äärimmäisen pientä punaista kirjaa niin nämä muut sitten rahajumalaansa baalia. Missä se välimuoto? Ai niin mikään kohtuullisuus ei enää kiinnosta ketään kun pitää äärilaitojen kautta päästä ison Jessen luo:)
Mitä jos Uusimaa eristettäisiin. Uudellemaalle kaikki tekno-ja rahauskovaiset ja hard core vihervassarit muunsukupuolisine laumasuojineen ja maahanmuuttajineen.
Uudenmaan ulkopuolelle taas analoginen 1960-luvun pankkineiti yhteiskunta digihullujen lisäksi, maalaiselämää ja kohtuullisuutta, kristillisiä arvoja kannattava yhteisö jossa omavaraisuusaste 100% ja maahanmuuttajiksi hyväksytään vain kauniita nuoria naisia.
Näin saataisiin Suomeen kaksi tyytyväistä kansaa, eli heimoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jutussa myös toistettiin vanha viisaus: Tutkimusten mukaan yksi-kolmivuotiaana päiväkotiin menneet kouluttautuvat pidemmälle kuin samat ikävuodet kotihoidossa viettäneet lapset. Tästä on päätelty, että päiväkoti valmentaa lapsia koulu-uralle paremmin kuin oman äidin hoiva.
Todennäköisempi selitys Jokelan mukaan kuitenkin on, että lapsia vuosikausia kotona hoitavat äidit ovat vähemmän koulutettuja eivätkä yhtä älykkäitä kuin uraäidit, ja nämä ominaisuudet keskimäärin siirtyvät geneettisesti kummankin ryhmän äitien lapsille.
Eli ok, kotihoidossa ei ole vikaa. Lapsen voisi ihan hyvin hoitaa kotona, jos olet älykäs uraäiti. Jos ole vähemmän älykäskotiäiti on erityisen tärkeää, että viet lapsesi saamaan sivistystä päiväkotiin.
Ei, vaan nimenomaan sillä ei ole kummallekaan mitään väliä missä lapsen kasvattaa, tulos on joka tapauksessa sama.
Sama kuin ikiaikaisessa jankkaamisessa, että ruumiillinen kuritus johtaa lapsen vankilaan. Tämä ajatus perustuu siihen, että vankeja on kuritettu keskimääräistä useammin fyysisesti. Syy on yksilöpsykologia, eli vangit olivat jo lapsina hankalia tyyppejä, joten saivat useammin remmistä. Eli olisivat joutuneet vankilaan joka tapauksessa, koska synnynnäiset ominaisuudet. Ja silti vanhempia syyllistetään.
Vangit ovat siinä mielessä kiinnostava ryhmä, että heitä on tutkittu paljon laajemmin ja perusteellisemmin kuin muita väestöryhmiä. Heitä tutkimalla on saatu selville miten huono-osaisuus syntyy (esimerkiksi mainitut varhaislapsuuden käytöshäiriöt). Ja vangeissa on paljon enemmän lievästi kehitysvammaisia ja alhaisen älykkyysosamäärän omaavia kuin väestössä keskimäärin. Ap
Vangeissa on myös keskimääräistä enemmän korkean älykkyysosamäärän ihmisiä.
Ei ole. Ap
Suloista kun kinastelette mutupohjalla ilman mitään lähteitä.
Suomi on kylmä ja veemäinen maa yliälykkäille. On se toki kaikille muillekin. Ei ole väestönosaa joka pystyisi pakenemaan suomalaista veemäisyyttä, koska siinä väestö on kaikkein luovimmillaan. Yliälykkäille v* ttuillaan siten, että työelämään halutaan "tekijöitä". Onko suorempaa tapaa sanoa, että visiointitaitoinen ihminen mene pois. Ihminen on luonnostaan laiska, joten älykäs ihminen yleensä mieluummin kokeilee asiat läpi päässä tai paperilla kuin käärii hihat. Ja yleensä se toimii, mutta hihojenkäärijä on sitä ennen jo ehtinyt tuomita henkilön laiskaksi paskaksi ja rasittavaksi kritisoijaksi. Luterilainen työmoraali on kuin tehty tasapäistämään ihmisiä ja peittämään sen tosiasian, että viisas pääsee vähemmällä. Moni viisas ei sitten viitsikään lähteä oravanpyörään vaan keksii jonkun mukavamman tavan pärjätä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhden oikeistolaisen näkemys. Ajaa ilmiselvästi oikeiston lukukausimaksut yliopistoon-agendaa.
Ei tarvitse olla oikeistolainen kun voisi ajatella jonkin laista lukukausimaksua. Voisi siis ajatella, se mitä vihervasurit eivät tässä asiassa harrasta lainkaan vaan vastustavat kategorisesti maksuja, eivät ratkaisuja.
Siinä missä vihervasurit kumartaa äärimmäisen pientä punaista kirjaa niin nämä muut sitten rahajumalaansa baalia. Missä se välimuoto? Ai niin mikään kohtuullisuus ei enää kiinnosta ketään kun pitää äärilaitojen kautta päästä ison Jessen luo:)
Mitä jos Uusimaa eristettäisiin. Uudellemaalle kaikki tekno-ja rahauskovaiset ja hard core vihervassarit muunsukupuolisine laumasuojineen ja maahanmuuttajineen.
Uudenmaan ulkopuolelle taas analoginen 1960-luvun pankkineiti yhteiskunta digihullujen lisäksi, maalaiselämää ja kohtuullisuutta, kristillisiä arvoja kannattava yhteisö jossa omavaraisuusaste 100% ja maahanmuuttajiksi hyväksytään vain kauniita nuoria naisia.
Näin saataisiin Suomeen kaksi tyytyväistä kansaa, eli heimoa.
Ai, tolkun ihminen tuli ketjuun kertomaan miten hän on parempi kuin mikään itse keksimistään fantasiaryhmistä.
Vierailija kirjoitti:
Suomi on kylmä ja veemäinen maa yliälykkäille. On se toki kaikille muillekin. Ei ole väestönosaa joka pystyisi pakenemaan suomalaista veemäisyyttä, koska siinä väestö on kaikkein luovimmillaan. Yliälykkäille v* ttuillaan siten, että työelämään halutaan "tekijöitä". Onko suorempaa tapaa sanoa, että visiointitaitoinen ihminen mene pois. Ihminen on luonnostaan laiska, joten älykäs ihminen yleensä mieluummin kokeilee asiat läpi päässä tai paperilla kuin käärii hihat. Ja yleensä se toimii, mutta hihojenkäärijä on sitä ennen jo ehtinyt tuomita henkilön laiskaksi paskaksi ja rasittavaksi kritisoijaksi. Luterilainen työmoraali on kuin tehty tasapäistämään ihmisiä ja peittämään sen tosiasian, että viisas pääsee vähemmällä. Moni viisas ei sitten viitsikään lähteä oravanpyörään vaan keksii jonkun mukavamman tavan pärjätä.
Kuka "älykäs" kertoi tämän sinulle?
Olen ylioppilas ja korkeakoulutettu sekä isäni että edesmenneen äitini sukujen puolelta.
Noissa piireissä kannustus ja tuki on pyöreä 0, koska me "kaupunkilaiset" olemme vaara heidän "yhteiskunnalleen".
Ois pitäny jäädä tilaa hoitamaan kouluja käymättä, kuten vanhempani, joita rakastan toki, mutta joiden toivoisin pääsevän pois mahd. pian.
Alue: Aihe vapaa
Ja? Toin tuota johtaja-asiaa esille esitelläkseni esimerkkiä siitä, että "ylimääräinen" älykkyys aiheuttaa myös esteitä menestyksen tielle. Otsikossa puhuttiin nimenomaan menestyksestä ja menestys on hyvään (vauraaseen, vaikutusvaltaiseen) asemaan pääsemistä. Mistä nyt siis varsinaisesti olit kanssani eri mieltä tai mikä sanomisissani oli tarkalleen ottaen väärin, kun se jäi vähän epäselväksi?