Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Älykkyys määrittää elämässä menestymistä enemmän kuin yhteiskuntaluokka
12.05.2020 |
Olen muutaman kerran täällä perustellut tämän saman asian täällä siinä yhteydessä, kun on puhuttu kotitaustan määräävyydestä menestykseen ja saanut aina runsaasti alapeukkuja. En ole viitsinyt linkkejä etsiä, mutta kun tuo sattui olemaan lehdessä, niin olkaa hyvät.
https://www.hs.fi/tiede/art-2000006504322.html
Älykkyys selittää sen, miksi yhteiskuntaluokat syntyvät yhä uudelleen, vaikka varallisuuden kasautumista yritetään hillitä verotuksella. Hyväosaisuus ja huono-osaisuus kasautuu älykkyysosamäärän mukaan kuitenkin niin, että myös huono-osaisten joukossa on geenilotossa voittaneita, jotka menestyvät sisaruksiaan paremmin korkeamman älykkyysosamäärän mukaan. Adoptiolasten elämänura ja menestyminen muistuttaa myös enemmän heidän biologisten vanhempiensa uraa kuin adoptiovanhempien uraa. Tämä selittää monien historiasta tuttujen "äpärien" hyvää menestystä.
Kommentit (167)
Mies 29v plus 1v miettii kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Amerikan presidenttinä on tällä hetkellä mies, jota yksi yliopiston opettaja sanoi tyhmimmäksi oppilaakseen ikinä.
Yhteiskuntaluokat muodostuvat rahan ja perhetaustan mukaan. Aatelisten joukossa on ollut aina vähälahjaisia tapauksia, jotka eivät olisi päässeet mihinkään koulutukseen ilman suhteita. Vastaavasti köyhissä on paljon älykköjä, joiden ammatti ei vain ole tuottava, tai eivät ole päässeet kouluttautumaan köyhyyden takia.
Akateeminen työttömyys lisääntyy Suomessakin koko ajan. Työpaikkoja ei riitä kaikille tohtoreille, saati sitten maistereille.
Sitä paitsi internetti on luonut sellaisen ilmiön, että tyhmästä ja huonoa sisältöä tuottavasta tyypistä voi tulla yhtä suosittu kuin fiksusta ja luovasta tyypistä. Ihmiset haluavat katsella typerän tyypin suoltamaa paskaa ihan siksi, että se on hauskaa. SItten voidaan yhdessä pilkata sitä ihmistä. Tämä typerä tyyppi sitten tienaa valtavasti rahaa YouTube-videoilla, koska on tyhmä ja viihdyttävä.
Mielenterveysongelmat ovat yleisempiä älykkäillä kuin ei-älykkäillä ihmisillä, ja ne voivat aiheuttaa monenlaista ongelmaa, mukaanlukien sen ettei pysty toteuttamaan älyllistä potentiaaliaan.
Mikä sitten lasketaan elämässä menestymiseksi, on eri asia.Tuo yliopiston opettaja ei ole tainnut kuulla vaitiolovelvollisuudesta ja muusta ammattietiikasta.
Onko yliopiston opettajille vaitiolovelvollisuus? Minun tietääkseni ei ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olen älykäs, maisterin tutkinto löytyy. Mt-ongelmat ovat vieneet kyvyn tehdä oman alan töitä.
Teen osa-aikaisesti toimistotyötä ja olen osa-aikaisesti työkyvyttömyyseläkkeellä. Saan asumistukea. Tulot yhteensä 900-1000 euroa kuussa.
Haaveissa oli tutkijan ura, mutta en varmasti pärjäisi siinä tai millään akateemisella alalla tällä hetkellä.
Tämä on varmasti monien kokemus. Työelämässä pärjätäkseen täytyy jaksaa ja olla terve. Äly yksin ei riitä.
Liian suuri ero normaaliin älykkyysosamäärään aiheuttaa vaikeuksia. Siitä tulee vaikeutta toimia yhteistyössä tai olla johtajana tavallisille ihmisille.
Hyvin harva todella älykäs tulee loppujen lopuksi esimerkiksi menestyneeksi tutkijaksi tai kirjailijaksi tms. Vielä vähemmän heitä hakeutuu aloille, joista heistä olisi eniten hyötyä, esimerkiksi politiikkaan.
Älykkäillä on enemmän yksinäisyyttä, vaikeutta löytää samantasoisia ystäviä ja kumppaneita ja vaikea löytää sopivaa paikkaa maailmassa.
Ja jos menee vaikka yliopistoon opiskelemaan kiinnostavaa alaa, niin siitä voi seurata kyllä pitkä ja mielenkiintoinen ura, mutta ei välttämättä suuria rahavirtoja.
Toki älykkyyden avulla on helpompi oppia vaikka sijoittamista ja kaikenlaista kikkailua, millä pystyy saamaan paljon rahaa. Käytännössähän muu vaihtoehto kuin tavallinen työ ei onnistu monelta ollenkaan.
Mutta älykkäitä uhkaa useammin myös sellaiset terveysriskit kuin yksinäisyys, päihteet ja masennus.
Olen myös huomannut, ettei älykkyys korreloi kauhean paljon hyvien elämänvalintojen kanssa.
Itsesabotaasia tapahtuu yllättävän monella ja älykkäillä se tuntuu olevan vielä yleisempää kuin muilla. Ei välttämättä kaikilla juuri raha-asioissa, mutta jollain elämänalueella.
En tiedä, yrittääkö monet alitajuisesti luoda elämäänsä lisähaastetta ja älypähkinöitä aiheuttamalla ylimääräisiä esteitä ja ongelmia, vai onko kyse enemmän lapsuudessa syvälle juurtuneista malleista, joiden mukaan ei saa saa liian hyvää ja helppoa elämää.
Tämä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jutussa myös toistettiin vanha viisaus: Tutkimusten mukaan yksi-kolmivuotiaana päiväkotiin menneet kouluttautuvat pidemmälle kuin samat ikävuodet kotihoidossa viettäneet lapset. Tästä on päätelty, että päiväkoti valmentaa lapsia koulu-uralle paremmin kuin oman äidin hoiva.
Todennäköisempi selitys Jokelan mukaan kuitenkin on, että lapsia vuosikausia kotona hoitavat äidit ovat vähemmän koulutettuja eivätkä yhtä älykkäitä kuin uraäidit, ja nämä ominaisuudet keskimäärin siirtyvät geneettisesti kummankin ryhmän äitien lapsille.
En pääse lukemaan artikkelia, joten ehkä kyselen tyhmiä, mutta: miksi älykkyyden periytyminen on todennäköisempää kuin se, että päiväkodissa saa enemmän älyä kehittäviä virikkeitä? Onko tästä tehty tutkimuksia, jossa vanhempien ja lasten ÄO on mitattu? Muutenhan tuo jää ihan hypoteesin tasolle.
Itse olen nähnyt ainakin sellaisen tutkimuksen, jossa seurattiin mm. päiväkodissa ja kotona kasvatettujen lasten koulu-uraa. Tutkimuksessa selvisi, että korkeasti koulutettujen (oletettavasti siis älykkäiden) äitien (oletettavasti älykkäät) lapset pärjäsivät koulussa aivan yhtä hyvin täysin riippumatta siitä, osallistuivatko he varhaiskasvatukseen vai olivatko kotihoidettuja. Sen sijaan alemman koulutustason perheiden lapset hyötyivät varhaiskasvatuksesta. Tämä tutkimus oli tehty suomalaisesta aineistosta eikä siinä mitattu älykkyyttä. KV-aineistoista varmasti löytyy myös sellaisia, joissa on älykkyysmittaukset mukana, tätä big dataahan artikkelissa haastateltu tutkija on analysoinut.
Olet nero! Olen aina vierastanut käsitettä: neuropsykiatriset häiriöt.
Kyseessähän on juuri neurobiologiset syyt, ei psykiatriset!
Erilainen neurobiologia voi aiheuttaa psykiatrisia sairauksia, kuten masennusta, ei kuitenkaan aina.
Psykiatriset poliklinikat eivät pysty antamaan tukea neurobiologisiin häiriöihin, vaan näihin tarvittaisiin täysin omat instanssit ja ammattilaiset!
Ehkäpä oikeasti niin, mutta Matrixissa sen määrittää se mitä sinun tarinaasi on kirjoitettu etukäteen.
Zinc
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älykkyys ja menestyminen ovat reaalimaailman kokemuksina varsin subjektiivisia. On myös laaja konsesus siitä, että kaikki elämä on ominaisuuksistaan ja puutteistaan huolimatta arvokasta. Joten en ihmettele, miksi älykkyys ja perinnöllisyys saavat röllipeikon hengityksen kiihtymään.
Alue: Aihe vapaa
Luultavasti tuo "älykkyyden merkityksestä ei ole soveliasta puhua" ole juurinkin sarkastinen kommentti mikä alleviivaa vastakkaista näkemystä