Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Älykkyys määrittää elämässä menestymistä enemmän kuin yhteiskuntaluokka
12.05.2020 |
Olen muutaman kerran täällä perustellut tämän saman asian täällä siinä yhteydessä, kun on puhuttu kotitaustan määräävyydestä menestykseen ja saanut aina runsaasti alapeukkuja. En ole viitsinyt linkkejä etsiä, mutta kun tuo sattui olemaan lehdessä, niin olkaa hyvät.
https://www.hs.fi/tiede/art-2000006504322.html
Älykkyys selittää sen, miksi yhteiskuntaluokat syntyvät yhä uudelleen, vaikka varallisuuden kasautumista yritetään hillitä verotuksella. Hyväosaisuus ja huono-osaisuus kasautuu älykkyysosamäärän mukaan kuitenkin niin, että myös huono-osaisten joukossa on geenilotossa voittaneita, jotka menestyvät sisaruksiaan paremmin korkeamman älykkyysosamäärän mukaan. Adoptiolasten elämänura ja menestyminen muistuttaa myös enemmän heidän biologisten vanhempiensa uraa kuin adoptiovanhempien uraa. Tämä selittää monien historiasta tuttujen "äpärien" hyvää menestystä.
Kommentit (167)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhden oikeistolaisen näkemys. Ajaa ilmiselvästi oikeiston lukukausimaksut yliopistoon-agendaa.
Ei tarvitse olla oikeistolainen kun voisi ajatella jonkin laista lukukausimaksua. Voisi siis ajatella, se mitä vihervasurit eivät tässä asiassa harrasta lainkaan vaan vastustavat kategorisesti maksuja, eivät ratkaisuja.
Siinä missä vihervasurit kumartaa äärimmäisen pientä punaista kirjaa niin nämä muut sitten rahajumalaansa baalia. Missä se välimuoto? Ai niin mikään kohtuullisuus ei enää kiinnosta ketään kun pitää äärilaitojen kautta päästä ison Jessen luo:)
Mitä jos Uusimaa eristettäisiin. Uudellemaalle kaikki tekno-ja rahauskovaiset ja hard core vihervassarit muunsukupuolisine laumasuojineen ja maahanmuuttajineen.
Uudenmaan ulkopuolelle taas analoginen 1960-luvun pankkineiti yhteiskunta digihullujen lisäksi, maalaiselämää ja kohtuullisuutta, kristillisiä arvoja kannattava yhteisö jossa omavaraisuusaste 100% ja maahanmuuttajiksi hyväksytään vain kauniita nuoria naisia.
Näin saataisiin Suomeen kaksi tyytyväistä kansaa, eli heimoa.
Ai, tolkun ihminen tuli ketjuun kertomaan miten hän on parempi kuin mikään itse keksimistään fantasiaryhmistä.
No miten Uuno elokuvassa Uuno ratkaisi ytinvoimaongelman. Se sopii tähänkin ongelmaasi.
En ole väittänyt olevani parempi. Tekoäly on jo ehkä karannut käsistä ja siihen verrattuna kaikki ihmiset on jossain koiran tasolla.
Mutta se että Koko Maalla kokeillaan jotain radikaalia kuten laumasuojaa tai lukukausimaksua on äärimmäisen kylmää diktatuurista riskipeliä. Norjassakin kokeilivat vain yhdessä kylässä miten koulun avaaminen vaikuttaa. Suomessa kokeiltiin perustuloa myös vain rajatulla valitulla kansalla ei koko kansalla. Mutta hyvinhän sekin kokeilu meni.
Miksi siitä sitten vaietaan nyt kun se sopisi tähän kriisiin juuri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Immiset kyllä nyky-yhteiskunnassa protestoivat sitä vastaan, että synnynnäisillä ominaisuuksilla olisi merkitystä elämässä.
Itse kyllä uskon, että on, vaikka on monilla muillakin asioilla.
Tuntuu olevan tabu puhua synnynnäisestä puolesta, geeneistä jne.
Älykkyyden lisäksi myös perusluonne tai temperamentti on pitkälti synnynnäinen, mistä mm. psykologi Liisa Keltikangas-Järvinen on kirjoittanut ja puhunut.
Dario Nardi on tehnyt MBTI-persoonallisuustyyppeihin liittyvää neurobiologista tutkimusta, ja siitä on saatu lisävahvistusta sille, että eri MBTI-tyyppien aivot todella toimivat hyvin eri tavalla. Ja mm. älykkyysosamäärä ja tulotaso korreloivat MBTI-persoonallisuustyypin kanssa.
Liisa Keltikangas-Järvisen kaikki kirjat kannattaa lukea. Hän kirjoittaa erinomaisesti tiedettä popularisoiden, muun muassa vanhempi, aggressiivisuutta käsittelevä teos on edelleen pätevä ja ajankohtainen. Hän on kirjoittanut myös elämänuraan liittyvistä tekijöistä ns. big five -persoonallisuudenpiirteistä, jotka selittävät elämänuraa vieläkin paremmin kuin älykkyysosamäärä. L.K-J on todellinen kansanvalistaja, koska hän on loistava kirjoittaja ja aktiivinen keskustelija. Ap
Itse tiedän enemmän MBTI:stä, mutta siinä on paljon samaa kuin Big 5:ssa, joten helppo uskoa, että asia on noin.
MBTI-persoonallisuutyypeistä on sellaista dataa, että ENTJ-tyypillä on korkein keskimääräinen tulotaso, vaikka sillä on vasta seitsemänneksi korkein keskimääräinen ÄO. Arkkityyppinen suuryhtiön johtaja onkin ENTJ, jos joku 16 eri persoonallisuustyypistä. Myös ESTJ-tyypillä on korkea keskimääräinen tulotaso, vaikka se on keskimääräisen ÄO:n perusteella aivan häntäpäässä. INFP-tyypillä taas on matalin tai toiseksi matalin keskimääräinen tulotaso, vaikka sillä on toisaalta kolmanneksi korkein keskimääräinen ÄO. INTP-tyypillä, jolla on kaikkien tutkimuksien mukaan korkein keskimääräinen ÄO, ei myöskään ole kovin korkea keskimääräinen tulotaso. Arkkityyppinen filosofi tai tiedemies on INTP.
Vierailija kirjoitti:
Olen toiminut opettajana monta vuosikymmentä ja tietenkin lapsella tai nuorella pitää olla tarpeeksi älykkyyttä, jotta hän pystyy suoriutumaan opinnoistaan ja muista haasteista elämässä. Mutta älykkyys ei valitettavasti luo kaikille tietä menestykseen. Koulussa hyviä arvosanoja saivat oppilaat, jotka saattoivat olla hyvinkin erilaisia luonteeltaan tai taustoiltaan. Kun olen jälkeenpäin seurannut oppilaideni elämää, usein ne henkilöt jotka olivat itsekkäämpiä ja "käyttivät kyynärpäätä" edistymiseen, menestyivät aikuisena paremmin kuin ns. "mukavat oppilaat". Sanoisin, että kilpailuhenkisemmät ja narsistisemman luonteen omaavat ihmiset, jotka olivat valmiimpia ottamaan riskejä jo nuorena, pärjäsivät kilttejä paremmin. Valitettavan usein myös esim. koulukiusaajat menestyivät paremmin elämässään kuin kiusatut.
Pakko puuttua tähän sen verran itsekin aineenopettajana, että monet opettajat taas näkevät koulumenestyksen korreloivan suoraan älykkyyden kanssa, luultavasti osittain siksi, että opettajiksi valikoituu huomattavan paljon "kympin" oppilaita.
Mielestäni tämä toimii hyvin esimerkkinä myös älykkyydentutkimuksen ongelmista: opettajat eivät tosiasiallisesti ole kiinnostuneita huonosti koulussa pärjäävien kapasiteetista ja älykkyydestä tai menestyksekkäiden oppilaiden osoittamisesta korkeintaan keskitasoisiksi tai pärjäävän muilla kuin älyllisillä ominaisuuksillaan.
Älykkyys on kuin neliveto: Pääsee syvemmälle suohon ennen kuin jää jumiin. Älykkyys johtaa ongelmiin jos ei tiedä mihin elämässä haluaisi mennä.
Vierailija kirjoitti:
"Valitettavan usein myös esim. koulukiusaajat menestyivät paremmin elämässään kuin kiusatut."
Eli sittenkin kannattaa puhaltaa ympäriltään kynttilöitä sammuksiin omaa kynttiläänsä kirkastaakseen, vaikka elämänviisausoppaissa toisin opastetaan.
Koko kilpailukulttuuri itsensä vertailuineen ja toisaalta massailmiöineen ruokkii narsistista itsensänostamista muiden kustannuksella. Eivät nämä winnerit paljon muiden tunteita murehdi. Päämäärä saattaa myös pyhittää keinot.
Toisilla on jo geneettisesti kovempi luonne. Jokaisen pitäisi kuitenkin edelleen se elämä rakentaa. Ennen tavallisuutta arvostettiin, nyt se on jotenkin hirveän noloa. Pitäisi niin vimmatusti erottua, olla jotain ihmeellistä. Siitähän kaikki nämä hörhöilyt ja kotkotukset kumpuavat. Aito itseilmaisu ei vaadi yleisöä eikä etenkään ihailijoita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomi on kylmä ja veemäinen maa yliälykkäille. On se toki kaikille muillekin. Ei ole väestönosaa joka pystyisi pakenemaan suomalaista veemäisyyttä, koska siinä väestö on kaikkein luovimmillaan. Yliälykkäille v* ttuillaan siten, että työelämään halutaan "tekijöitä". Onko suorempaa tapaa sanoa, että visiointitaitoinen ihminen mene pois. Ihminen on luonnostaan laiska, joten älykäs ihminen yleensä mieluummin kokeilee asiat läpi päässä tai paperilla kuin käärii hihat. Ja yleensä se toimii, mutta hihojenkäärijä on sitä ennen jo ehtinyt tuomita henkilön laiskaksi paskaksi ja rasittavaksi kritisoijaksi. Luterilainen työmoraali on kuin tehty tasapäistämään ihmisiä ja peittämään sen tosiasian, että viisas pääsee vähemmällä. Moni viisas ei sitten viitsikään lähteä oravanpyörään vaan keksii jonkun mukavamman tavan pärjätä.
Kuka "älykäs" kertoi tämän sinulle?
Ei tuollaisesta asiasta tarvitse laittaa creditsejä kellekään. Älykkäillä on omiakin ideoita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Immiset kyllä nyky-yhteiskunnassa protestoivat sitä vastaan, että synnynnäisillä ominaisuuksilla olisi merkitystä elämässä.
Itse kyllä uskon, että on, vaikka on monilla muillakin asioilla.
Tuntuu olevan tabu puhua synnynnäisestä puolesta, geeneistä jne.
Älykkyyden lisäksi myös perusluonne tai temperamentti on pitkälti synnynnäinen, mistä mm. psykologi Liisa Keltikangas-Järvinen on kirjoittanut ja puhunut.
Dario Nardi on tehnyt MBTI-persoonallisuustyyppeihin liittyvää neurobiologista tutkimusta, ja siitä on saatu lisävahvistusta sille, että eri MBTI-tyyppien aivot todella toimivat hyvin eri tavalla. Ja mm. älykkyysosamäärä ja tulotaso korreloivat MBTI-persoonallisuustyypin kanssa.
Liisa Keltikangas-Järvisen kaikki kirjat kannattaa lukea. Hän kirjoittaa erinomaisesti tiedettä popularisoiden, muun muassa vanhempi, aggressiivisuutta käsittelevä teos on edelleen pätevä ja ajankohtainen. Hän on kirjoittanut myös elämänuraan liittyvistä tekijöistä ns. big five -persoonallisuudenpiirteistä, jotka selittävät elämänuraa vieläkin paremmin kuin älykkyysosamäärä. L.K-J on todellinen kansanvalistaja, koska hän on loistava kirjoittaja ja aktiivinen keskustelija. Ap
Itse tiedän enemmän MBTI:stä, mutta siinä on paljon samaa kuin Big 5:ssa, joten helppo uskoa, että asia on noin.
MBTI-persoonallisuutyypeistä on sellaista dataa, että ENTJ-tyypillä on korkein keskimääräinen tulotaso, vaikka sillä on vasta seitsemänneksi korkein keskimääräinen ÄO. Arkkityyppinen suuryhtiön johtaja onkin ENTJ, jos joku 16 eri persoonallisuustyypistä. Myös ESTJ-tyypillä on korkea keskimääräinen tulotaso, vaikka se on keskimääräisen ÄO:n perusteella aivan häntäpäässä. INFP-tyypillä taas on matalin tai toiseksi matalin keskimääräinen tulotaso, vaikka sillä on toisaalta kolmanneksi korkein keskimääräinen ÄO. INTP-tyypillä, jolla on kaikkien tutkimuksien mukaan korkein keskimääräinen ÄO, ei myöskään ole kovin korkea keskimääräinen tulotaso. Arkkityyppinen filosofi tai tiedemies on INTP.
Persoonallisuustyyppeihin liittyvä tutkimus on siinä mielessä ongelmallista, että se perustuu kuvailuihin, jotka ovat kulttuurisidonnaisia ja alttiita jatkuville uudelleentulkinnoille, vaikka sen alan tutkimus on hyvin uutta. Sama pätee ja näkyy myös neurologisten diagnoosien historiassa. Älykkyysosamäärä on todella simppeli ja helppo työkalu niihin verrattuna. Persoonallisuustutkimuksen suosio varmaan osittain johtuu siitä, että sen viesti on pehmeä. "Jokainen on hyvä jossain" -tyyppisesti. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tänänkään jutun tutkija ei selvästi näytä tietävän sitä kuinka paljon psyykkiset sairaudet vaikuttavat opintojen suorittamisiin.
... ja lapsuuden traumat ja epäkannustavat kotiolot ja huonot lenkkarit ja kun kissanpennut piti tappaa ja isoäidin kaivo kuivui ja viimeiseksi nyt tämä korona. Että on niitä paljon syitä joista johtuen minä en ole menestynyt koulussa enkä elämässä.
Tää on niin huvittavaa että kun keskustelun aiheena on professorin toteamus että äly vaikuttaa menestymiseen enemmän kuin tausta, joku tulee aina kertomaan kuinka sillä on ollut niin huono tausta että sen takii on vaikee tehdä mensan testiä ja siks tulee huonot pisteet.
:D :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä se omaisuus ja massi määrää enemmän kuin mitkään yhteiskuntaluokat. Saadaan kaikki istua junissa ja busseilla haluammalla paikalla. Yhteiskuntaluokalla ei ole mitään merkitystä. Siivoojan lapsesta voi tulla miljönääri tai myös ihan siivoojastakin.
Jokela on joutunut vastaamaan samoihin kriittisiin kysymyksiin, joita hän itse aikoinaan esitti. Keskustelut seuraavat hänen mukaansa aina samoja, tanssinomaisia liikkeitä:
”Ensin ihmiset sanovat, ettei älykkyystestien abstrakti kuviopäättely voi ennustaa ihmisten kykyä pärjätä tosielämän tilanteissa. No, kyllä se ennustaa. Kaikista testien osa-alueista juuri abstrakti kuviopäättely mittaa luotettavimmin yleisälykkyyttä.”
YLEISÄLYKKYYDEN, general intellectin eli g:n, tunnisti englantilainen psykologi Charles Spearman vuonna 1904. Spearman havaitsi, että koehenkilöillä vallitsee älykkyystestien eri osa-alueiden välillä liki aina positiivinen yhteys: menestys kielellisessä testissä ennustaa menestystä matemaattisissa testeissä ja pärjääminen reaktionopeustestissä ennustaa pärjäämistä kuviopäättelytestissä ja niin edelleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
”Väitätkö siis, että tyhmät kuolevat nuorempina?”
Sitä hän juuri väitti. Deary oli havainnut, että keskimääräistä alhaisempi lapsuuden älykkyysosamäärä ennusti viidenneksen suurempaa riskiä kuolla ennen 76 vuoden ikää. Matala äo ennustaa tauteja ja kuolleisuutta luotettavammin kuin ylipaino tai verenpaine. Älyköt ovat myös paremmassa suojassa onnettomuuksilta ja väkivallalta.
Jokela on tehnyt yhteisiä tutkimusartikkeleita Dearyn kanssa muun muassa yhdysvaltalaisesta pitkittäistutkimuksesta, jossa alhainen älykkyysosamäärä lisäsi riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin ja aivoinfarktiin.
MIKSI odotettavissa oleva elinikä kasvaa käsi kädessä älykkyyden kanssa? Mahdollisia mekanismeja on kolme.
Yksi niistä on sosioekonominen asema. Älykkyys johtaa usein hyvään koulutukseen ja hyväpalkkaiseen toimistotyöhön, joka auttaa ostamaan asunnon turvalliselta alueelta ja yksityisiä lääkäripalveluita. Akateeminen toveripiiri kannustaa syömään kasviksia ja harjoittelemaan puolimaratonille. Alkoholi nautitaan miedommista juomista kuin työväenluokassa.
Toinen selitys on, että elämän voi katsoa olevan elinikäinen älykkyystesti. Ihmiset tekevät jatkuvasti valintoja, jotka vaikuttavat heidän terveyteensä: otanko ranskalaiset vai porkkanat, lähdenkö ohittamaan rekkaa? Älykkäämmät valitsevat keskimäärin paremmin ja elävät siksi pidempään.
KOLMAS mekanismi on niin kutsuttu system integrity -hypoteesi, jota Jokela itse pitää selityksistä vahvimpana. Sen mukaan äly on vain ilmentymä hermoston – ja samalla koko elimistön – hyvästä toiminnasta.
Aivothan suorittavat etupäässä sellaista säätelyä, josta ihminen ei ole tietoinen. Jos tietoinen päättely sujuu hienosti, hermoston voi olettaa suoriutuvan hyvin myös suoliston, keuhkojen ja hormonitoiminnan ohjauksesta.
”Keuhkojen heikko toiminta johtaa suurempaan sairausriskiin, ja sitä voidaan mitata esimerkiksi rasituskokeilla. Ehkä älykkyystestit toimivat samalla tapaa hermoston toiminnan mittarina”, Jokela arvelee.
Hän painottaa, että minkään vaihtoehdon tueksi ei vielä ole vahvaa näyttöä.
Älykkyys auttaa elämässä, mutta ei pidä sekoittaa sitä mihinkään muihin ihmisen ominaisuuksiin. Esim. älykäs voi olla irrationaalinen, addiktoituva, agressiivinen, sadistinen, masentunut tai persoonallisuushäiriöinen. Eli ei se mikään ihmisarvon mittari kyllä ole missään nimessä.
Älykyysosamäärä mittaa lähinnä kykyä pyöritellä asioita päässä. Siellä voi pyöritellä hyödyllisien asioiden sijasta myös kaikenlaista muutakin. Tyhmä pyörittelee kaikenlaisia asioita vähemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jutussa myös toistettiin vanha viisaus: Tutkimusten mukaan yksi-kolmivuotiaana päiväkotiin menneet kouluttautuvat pidemmälle kuin samat ikävuodet kotihoidossa viettäneet lapset. Tästä on päätelty, että päiväkoti valmentaa lapsia koulu-uralle paremmin kuin oman äidin hoiva.
Todennäköisempi selitys Jokelan mukaan kuitenkin on, että lapsia vuosikausia kotona hoitavat äidit ovat vähemmän koulutettuja eivätkä yhtä älykkäitä kuin uraäidit, ja nämä ominaisuudet keskimäärin siirtyvät geneettisesti kummankin ryhmän äitien lapsille.
En pääse lukemaan artikkelia, joten ehkä kyselen tyhmiä, mutta: miksi älykkyyden periytyminen on todennäköisempää kuin se, että päiväkodissa saa enemmän älyä kehittäviä virikkeitä? Onko tästä tehty tutkimuksia, jossa vanhempien ja lasten ÄO on mitattu? Muutenhan tuo jää ihan hypoteesin tasolle.
Tuohan riippuu ihan siitä, miten menestys määritellään.
Jos se määritellään yksinomaan absoluuttisella omaisuuden määrällä, on sillä isoin merkitys, mihin yhteiskuntaluokkaan synnyt.
Jos taas määritellään menestys sillä, kuinka paljon prosentuaalisesti pystyt kasvattamaan omaisuuttasi, ei lähtökohtaisella yhteiskuntaluokalla ole merkitystä. Köyhään perheeseen syntynyttä voi tällä mittarilla pitää menestyneenä jo varsin alhaisellakin tulotasolla.
Jos menestys mitataan sillä, mitä yhteiskunnallisesti merkittävää ihminen saa aikaiseksi, on älykkyys aika kovaa valuuttaa silloin.
Jos määrääväksi tekijäksi katsotaan ihmisen oma kokemus, eli se, kuinka hyvin tai huonosti hän kokee menestyneensä, on luonne aika vahvasti määräävä tekijä, ja se, mitä hän itse ja lähipiiri ovat häneltä odottaneet, ja kuinka vakavasti hän on ne odotukset ottanut.
jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jutussa myös toistettiin vanha viisaus: Tutkimusten mukaan yksi-kolmivuotiaana päiväkotiin menneet kouluttautuvat pidemmälle kuin samat ikävuodet kotihoidossa viettäneet lapset. Tästä on päätelty, että päiväkoti valmentaa lapsia koulu-uralle paremmin kuin oman äidin hoiva.
Todennäköisempi selitys Jokelan mukaan kuitenkin on, että lapsia vuosikausia kotona hoitavat äidit ovat vähemmän koulutettuja eivätkä yhtä älykkäitä kuin uraäidit, ja nämä ominaisuudet keskimäärin siirtyvät geneettisesti kummankin ryhmän äitien lapsille.
En pääse lukemaan artikkelia, joten ehkä kyselen tyhmiä, mutta: miksi älykkyyden periytyminen on todennäköisempää kuin se, että päiväkodissa saa enemmän älyä kehittäviä virikkeitä? Onko tästä tehty tutkimuksia, jossa vanhempien ja lasten ÄO on mitattu? Muutenhan tuo jää ihan hypoteesin tasolle.
Älykkyys lienee sen verran hankala juttu, että se ei pelkillä virikkeillä kehity. Mutta tyhmä äiti saa paljon älyvirikkeitä elämänsä aikana, hänen lapsensa saattaa kehittyä älykkäämmäksi ja vice versa. Onhan älykkyys yksi sellainen resurssi, josta evoluutio mielellään pyrkii eroon, jos sitä ei tarvita.
Vierailija kirjoitti:
Älykkyys on kuin neliveto: Pääsee syvemmälle suohon ennen kuin jää jumiin. Älykkyys johtaa ongelmiin jos ei tiedä mihin elämässä haluaisi mennä.
Jep, älykäs ihminen on parempi rationalisoimaan irrationaalisia asioita, ja täten voi viedä kyllä asioita huonoonkin suuntaan. Ihminenhän ei ole rationaalinen otus, vaan se rationaalisuus opetellaan elämän aikana. Ennen tiedettä älykkäät ihmiset keksivät lennokkaita selityksiä erilaisille asioille.
Vierailija kirjoitti:
Älykkyys ei jakaudu tasaisaisesti kaikille, se saatetaan jopa periä, ja on siksi lähtökohtaisesti epätasa-arvoista. Epätasa-arvo taas on asia mitä ei voi hyväksyä. Eli älykkyyden merkityksestä ei ole soveliasta puhua.
Et hyväksy älykkyyden epätasa-arvoa? Kannatatko sitten lobotomiaa liian fiksuille vai? Aika vasemmistolainen "ymmärrys".
Ei menestyksen epätasa-arvossa ole mitään pahaa, jos kaikki saa ruokaa pöytään ja mielekästä tekemistä.
Eihän rakkauden epätasa-arvoakaan yritetän tasata. Vai onko se mitä seuraavaksi ehdotetaan?
Alue: Aihe vapaa
Jos ajattelen lapsuuden koulutovereitani, suurin osa on menestynyt paremmin kuin älykkyyden perusteella olisi voinut odottaa. Keskimäärin älykkäämmät meistä ovat menestyneet paremmin kuin tyhmemmät, mutta se ei päde ihan jokaiseen.