Risto joutuu maksamaan elatusmaksuja lapselle, jonka biologinen isä hän ei ole – nyt myös poliitikot heräsivät: ”Onhan toi huutava vääryys”
Isyyden kumoamisen määräaika halutaan poistaa:
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006503148.html
"29 kansanedustajaa jätti lakialoitteen nykyisen isyyslain kumoamiseksi. Aloitteen pontimena on IS:n uutisoima Riston tapaus.
Isyyslaki herättää monissa kansanedustajissa kummastusta.
Nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa sen, että mies voi jäädä tahtomattaan virallisissa asiakirjoissa lapsen isäksi ja siten myös elatusvelvolliseksi, vaikka ei olisi lapsen biologinen isä. Tähän seikkaan kansanedustajat vaativat muutosta.
Jukka Kopra (kok) ja 28 muuta kansanedustajaa jättivät huhtikuun lopulla lakialoitteen nykyisen isyyslain kumoamiseksi. He haluaisivat laista pois määrittelyn, jonka aikana kanne isyyden kumoamiseksi pitäisi nostaa.
Nykyisen lain mukaan kanne avioliiton aikana todetun isyyden kumoamisesta pitäisi nostaa kahden vuoden sisällä lapsen syntymästä. Jos miehen isyys on vahvistettu tunnustamisen perusteella, kanne pitää laittaa vireille kahden vuoden kuluessa siitä, kun isyys on vahvistettu.
– Aloitteella on kaksi tavoitetta: virheellisten isyyssuhteiden korjaaminen ja perhe-elämän suojaaminen. Ei-biologinen isyys voi paljastua lapsen ollessa minkäikäinen tahansa, ja siksi isyyden kumoamisen määräaika on poistettava, lakialoitteessa kirjoitetaan.
– Juridisten velvoitteiden lisäksi tällaisissa tapauksissa on huomioitava myös asianosaisille aiheutuvat henkiset kärsimykset ja niistä selviäminen, lakialoitteessa todetaan.
Nykyisen lain mukaan isyyden kumoamiskanne voidaan nostaa määräajankin jälkeen, mikäli siihen on ”erittäin painava syy” tai kannetta ei ole voitu nostaa laillisen esteen takia."
Hyvä!
Kommentit (175)
Kaikkiaan 104. Kokkareista puuttuu ainakin kultapoika Häkkänen ja vihreistä muut paitsi yksi mies. Tämä sopii kuvaan, kun kumottavaksi esitetty pykälä on säädetty suojaksi sellaisten äitien teoille, joista vielä 1948 sai vuoden vankeusrangaistuksen. Aloitteella tuli mitatuksi edustajiemme oikeus- ja moraalikäsitykset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä viattomaan laoseen osuu viha äitiä kohtaan.
Jis on ollut noinkin kauan lapsen isä, normaalilla tunteet ja isyys lasta kohtaan säilyvät .
Miten raha liittyy tunteisiin ja isyyteen?
Täytyy kysyä kuinka tyhmä on tyhmä!
Kaikki nyt tunteella elättämään lapsia.
No mielummin tunteella kuin rahalla. Kukahan on tyhmä? Onko äiti tässä kohtaa täysin varaton eikä saa tukia/palkkaa?
Olet aivan hulvaton. Kukapa vastuusta välittäisi kun voi elää vastuuttomasti tunteella.
Vastuuta on kuule muutakin kuin rahallinen vastuu. Ei bioisän vastuun on oltava ensisijaisesti olla turvallinen aikuinen lapsen elämässä vastuineen.
Sitä en voi ymmärtää, että tuo "Risto" oli ollut melkein kaksi vuotta lapsen elämässä rakastavana vanhempana. Hoitanut, viettänyt aikaa, elänyt yhdessä, rakastanut.
Mihin kaikki tuo katosi, eihän se lapsi ja kaikki tuo yhteinen mihinkään muuttunut siitä tiedosta, mitkä on lapsen geenit? Jos niillä geeneillä olisi jokin objektiivinen aito vaikutus, niin silloinhan "Risto" ei olisi alun perinkään kiintynyt lapseen ja kokenut olevansa isä.
Kannatan aloitetta.
Kannatan myös sitä, että heti synnytyslaitoksella tehdään jokaista vauvaa kohden isyystesti tulevien väärinkäsitysten ja syytösten estämiseksi LAPSEN OIKEUKSIEN TAKIA.
t. Nainen
Vierailija kirjoitti:
Hyvä, että kehitys kehittyy. Saadaan tämäkin epäkohta vielä korjattua.
Laki lähtee siitä että mies maksaa elarit koska voisi olla lapsen isä koska asuneet lapsenteonmahdollistavassa aviosuhteessa.
Jos isä jäisi tuntemattomaksi niin kuka elarit sitten maksaa? Valtio? Tanssiruokalan pitäjä? Keksitkö itse parempaa kuin entinen iskä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulisi poistaa kyllä, määräaika on täysin turha. Se elatusraha kun ei ole isyyttä vaan lapsen elämässä oleminen. Vanhemman lapsen elämässä moni isä haluaa olla mukana, mutta rahallinen maksuvelvollisuus on turha.
Ai että oikeasti tyyppi olisi joku ihme mieskaveri, joka hengaisi lapsen kanssa kun siltä tuntuu, mutta jolla ei olisi minkäänlaisia taloudellisia velvoitteita tätä kohtaan? Just.
Ei ihmiskaveri vaan se isä minkä lapsi on oppinut tuntemaan. Usko tai älä moni mies haluaa isyyttään jatkaa vaikka ei bioisä olekaan.
Joo, se on vaan niin että isyydessä on aika halpamaista poimia rusinat pullasta.
Miten niin? Millä tavalla se on halpamaista lasta kohtaan? Ei isyys (tai äitiys) ole sen vanhemman oikeus vaan lapsen oikeus.
Käsityksemme vanhemmuudesta on näköjään hyvin erilainen. Minusta vanhemmuus on myös sitä, että lapsen taloudellisista tarpeista pidetään mahdollisimman hyvää huolta. Jos haluaa olla isä, osallistuu myös siihen eikä jätä sitä muiden veronmaksajien hoidettavaksi.
Nähtävästi joo. Vanhemmuus ei mun mielestä liity rahaan vaan huolenpitoon ja yhdessä oloon. Toki lapsen kanssa ollessa myös sitä rahaa ”aina” kuluu. Ja varmasti isommat lapset saattavat myös pyytää rahaa ja silloin varmasti sitä annetaan. Ihan kuten täti tai setä tai eno jne. tärkeä aikuinen elämässä.
Niin? Eli vanhemmuuteen liittyy huolenpito ja huolenpitoon liittyy raha. Millä logiikalla vanhemmuuteen ei siis myös liittyisi raha? MIksi raha liittyisi ainoastaan siihen, millainen lapsen dna on? Kyllä sen ei-biologisen vanhemmat rahat tuottavat ihan yhtä lailla hyvinvointia sille lapselle kuin biologisenkin. Naurettavaa liittää raha ja biologia toisilleen ehdollisiksi, jos ollaan kuitenkin valmiita siihen kasvatusvastuuseen.
Susta ehkä naurettavaa, minusta täysin selvä asia. Ei-biologiselle lapselle ei tulisi maksaa kuukausittain rahaa vaan osallistua suoraan tarvittaviin kuluihin. Isyys ja maksaja on kaksi eri asiaa.
Näitä keskusteluja saattaa olla hieman ikävä käydä sen lapsen kanssa tulevaisuudessa. "Isä, sinä et kuulemma osallistunut elatukseeni millään tavalla, paitsi karkkirahaa annoit ja uimalaan veit. Mutsi hoiti kaiken. Miksi se oli vain mutsin vastuulla?". "Niin, poikani, kun minun käsitykseni isyydestähän on se, että....".
Kukaanhan ei ole puhunut uimahalleista ja karkeista. Lapsen kanssa käydään se keskustelu ennen kuin hän on sen ikäinen, että hän kyselee elareiden perään. ”Sinä olet minulle tärkeä ja olen sinun elämässäsi, olen sinun isäsi. En kuitenkaan ole sinusta samalla tavalla vastuussa kuin äitisi, silti aina voit pyytää jos jotain tarvitset.”
Esimerkillinen vastaus isällisestä vastuusta. Jos tämän haluaa todella näin lapselleen sanoa, niin eihän siinä mitään. Tämähän se todellisuus monesti on.
Kyllä, näissä nyt keskustelussa olevissa tilanteissa on. Suotta sotket bioisyyden tähän, ydinperheessä tällaista keskustelua ei käydä. Onko sun mielestä ok, että isä vain katoaa lapsen elämästä? Onko ok, että, jos isä on jollain tavalla lapsen elämässä, mutta sitä ei lapselle avata? Kaikenlaista.
Annakun minä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä, että kehitys kehittyy. Saadaan tämäkin epäkohta vielä korjattua.
Laki lähtee siitä että mies maksaa elarit koska voisi olla lapsen isä koska asuneet lapsenteonmahdollistavassa aviosuhteessa.
Jos isä jäisi tuntemattomaksi niin kuka elarit sitten maksaa? Valtio? Tanssiruokalan pitäjä? Keksitkö itse parempaa kuin entinen iskä?
No mistäs ne elarit nyt maksetaan tilanteessa, jossa määräaika ei ole unpeutunut ja isyys puretaan?
Vierailija kirjoitti:
Sitä en voi ymmärtää, että tuo "Risto" oli ollut melkein kaksi vuotta lapsen elämässä rakastavana vanhempana. Hoitanut, viettänyt aikaa, elänyt yhdessä, rakastanut.
Mihin kaikki tuo katosi, eihän se lapsi ja kaikki tuo yhteinen mihinkään muuttunut siitä tiedosta, mitkä on lapsen geenit? Jos niillä geeneillä olisi jokin objektiivinen aito vaikutus, niin silloinhan "Risto" ei olisi alun perinkään kiintynyt lapseen ja kokenut olevansa isä.
Ei siinä ole mitään ihmeellistä. Risto on rakastanut "omaa lastaan", se on biologista ja myös moraalisesti inhimillistä.
Hn ei ole vielä rakastanut lasta omana persoonana tai yksilönä vaan oman itsensä jälkeläisenä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulisi poistaa kyllä, määräaika on täysin turha. Se elatusraha kun ei ole isyyttä vaan lapsen elämässä oleminen. Vanhemman lapsen elämässä moni isä haluaa olla mukana, mutta rahallinen maksuvelvollisuus on turha.
Ai että oikeasti tyyppi olisi joku ihme mieskaveri, joka hengaisi lapsen kanssa kun siltä tuntuu, mutta jolla ei olisi minkäänlaisia taloudellisia velvoitteita tätä kohtaan? Just.
Ei ihmiskaveri vaan se isä minkä lapsi on oppinut tuntemaan. Usko tai älä moni mies haluaa isyyttään jatkaa vaikka ei bioisä olekaan.
Joo, se on vaan niin että isyydessä on aika halpamaista poimia rusinat pullasta.
Miten niin? Millä tavalla se on halpamaista lasta kohtaan? Ei isyys (tai äitiys) ole sen vanhemman oikeus vaan lapsen oikeus.
Käsityksemme vanhemmuudesta on näköjään hyvin erilainen. Minusta vanhemmuus on myös sitä, että lapsen taloudellisista tarpeista pidetään mahdollisimman hyvää huolta. Jos haluaa olla isä, osallistuu myös siihen eikä jätä sitä muiden veronmaksajien hoidettavaksi.
Nähtävästi joo. Vanhemmuus ei mun mielestä liity rahaan vaan huolenpitoon ja yhdessä oloon. Toki lapsen kanssa ollessa myös sitä rahaa ”aina” kuluu. Ja varmasti isommat lapset saattavat myös pyytää rahaa ja silloin varmasti sitä annetaan. Ihan kuten täti tai setä tai eno jne. tärkeä aikuinen elämässä.
Toivotan onnea sellaisen lapsen äidin etsintään, jolle tuo käsitys isyydestä on ok. Jos ajatusmaailma on tuollainen, kannattanee jäädäkin ihan vain sedän tai enon tai muun lapsen hauskuuttajan rooliin.
Jos ajatusmaailma on tuollainen, ei varmasti ei-biologista lastaan tapaisi koskaan. Näin ydinperheen äitinä sedäksi aika vaikea heittäytyä. Ja rahasta sitäpaitsi puhuin heihin liittyen, huomasitko?
Vierailija kirjoitti:
Kaikkiaan 104. Kokkareista puuttuu ainakin kultapoika Häkkänen ja vihreistä muut paitsi yksi mies. Tämä sopii kuvaan, kun kumottavaksi esitetty pykälä on säädetty suojaksi sellaisten äitien teoille, joista vielä 1948 sai vuoden vankeusrangaistuksen. Aloitteella tuli mitatuksi edustajiemme oikeus- ja moraalikäsitykset.
Osittain väärin meni. Usein, viittaan tuhansiin vuosiin, naiset huomatessaan että mitään ei ala tapahtumaan mekon alla ovat katsoneet helpoimmaksi käydä pusikon puolella satunnaisen astujan kaa. Ei siinä ole mitään ihmeellistä. Life is something like that. Äiskä on onnellinen, talossa on lapsi, iskä on onnellinen, suvulla on jatkaja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä en voi ymmärtää, että tuo "Risto" oli ollut melkein kaksi vuotta lapsen elämässä rakastavana vanhempana. Hoitanut, viettänyt aikaa, elänyt yhdessä, rakastanut.
Mihin kaikki tuo katosi, eihän se lapsi ja kaikki tuo yhteinen mihinkään muuttunut siitä tiedosta, mitkä on lapsen geenit? Jos niillä geeneillä olisi jokin objektiivinen aito vaikutus, niin silloinhan "Risto" ei olisi alun perinkään kiintynyt lapseen ja kokenut olevansa isä.
Ei siinä ole mitään ihmeellistä. Risto on rakastanut "omaa lastaan", se on biologista ja myös moraalisesti inhimillistä.
Hn ei ole vielä rakastanut lasta omana persoonana tai yksilönä vaan oman itsensä jälkeläisenä.
Tää tietenkin selittää, mutta on kyllä porukka sekaisin, jos eivät rakasta lapsiaan omina yksilöinään vaan oman identiteettinsä osina. Narsk narks.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En nyt ymmärrä, mikä tuossa nyt on väärin, jos mies on vapaaehtoisesti tunnustanut isyytensä.
Ei ole tunnustanut vapaaehtoisesti, avioliitossa päätyy isäksi jos ei määräajassa tiedä vastustaa.
Avioliitto on juridinen sopimus, johon liittyy monia muitakin automaattisia taloudellisia järjestelyitä ja vastuista. Se on ihmisen omaa tyhmyyttä, jos ei tiedä, mihin sopimukseen sitoutuu mennessään naimisiin.
Avioliittosopimuksen voi purkaa myös kahden vuoden määräajan jälkeen. Myös isyys tulisi voida purkaa koska vain, kun todistettavasti olet ollut isä vain, koska olet ollut naimisissa.
Vierailija kirjoitti:
Mitä on Marinin hallitus tehnyt korjatakseen tämän vääryyden?
Eipä taida Marinia kiinnostaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avioliitto on juridinen sopimus, johon liittyy monia muitakin automaattisia taloudellisia järjestelyitä ja vastuista. Se on ihmisen omaa tyhmyyttä, jos ei tiedä, mihin sopimukseen sitoutuu mennessään naimisiin.
Avioliittosopimuksen voi purkaa myös kahden vuoden määräajan jälkeen. Myös isyys tulisi voida purkaa koska vain, kun todistettavasti olet ollut isä vain, koska olet ollut naimisissa.
Tuo vanhemmuuden purkamattomuus 2v määräajan jälkeen on ihan lapsen suojaksi säädetty. Ihan eri asia kuin kahden aikuisen välinen sopimus = avioliitto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulisi poistaa kyllä, määräaika on täysin turha. Se elatusraha kun ei ole isyyttä vaan lapsen elämässä oleminen. Vanhemman lapsen elämässä moni isä haluaa olla mukana, mutta rahallinen maksuvelvollisuus on turha.
Ai että oikeasti tyyppi olisi joku ihme mieskaveri, joka hengaisi lapsen kanssa kun siltä tuntuu, mutta jolla ei olisi minkäänlaisia taloudellisia velvoitteita tätä kohtaan? Just.
Ei ihmiskaveri vaan se isä minkä lapsi on oppinut tuntemaan. Usko tai älä moni mies haluaa isyyttään jatkaa vaikka ei bioisä olekaan.
Joo, se on vaan niin että isyydessä on aika halpamaista poimia rusinat pullasta.
Miten niin? Millä tavalla se on halpamaista lasta kohtaan? Ei isyys (tai äitiys) ole sen vanhemman oikeus vaan lapsen oikeus.
Käsityksemme vanhemmuudesta on näköjään hyvin erilainen. Minusta vanhemmuus on myös sitä, että lapsen taloudellisista tarpeista pidetään mahdollisimman hyvää huolta. Jos haluaa olla isä, osallistuu myös siihen eikä jätä sitä muiden veronmaksajien hoidettavaksi.
Nähtävästi joo. Vanhemmuus ei mun mielestä liity rahaan vaan huolenpitoon ja yhdessä oloon. Toki lapsen kanssa ollessa myös sitä rahaa ”aina” kuluu. Ja varmasti isommat lapset saattavat myös pyytää rahaa ja silloin varmasti sitä annetaan. Ihan kuten täti tai setä tai eno jne. tärkeä aikuinen elämässä.
Niin? Eli vanhemmuuteen liittyy huolenpito ja huolenpitoon liittyy raha. Millä logiikalla vanhemmuuteen ei siis myös liittyisi raha? MIksi raha liittyisi ainoastaan siihen, millainen lapsen dna on? Kyllä sen ei-biologisen vanhemmat rahat tuottavat ihan yhtä lailla hyvinvointia sille lapselle kuin biologisenkin. Naurettavaa liittää raha ja biologia toisilleen ehdollisiksi, jos ollaan kuitenkin valmiita siihen kasvatusvastuuseen.
Susta ehkä naurettavaa, minusta täysin selvä asia. Ei-biologiselle lapselle ei tulisi maksaa kuukausittain rahaa vaan osallistua suoraan tarvittaviin kuluihin. Isyys ja maksaja on kaksi eri asiaa.
Näitä keskusteluja saattaa olla hieman ikävä käydä sen lapsen kanssa tulevaisuudessa. "Isä, sinä et kuulemma osallistunut elatukseeni millään tavalla, paitsi karkkirahaa annoit ja uimalaan veit. Mutsi hoiti kaiken. Miksi se oli vain mutsin vastuulla?". "Niin, poikani, kun minun käsitykseni isyydestähän on se, että....".
Kukaanhan ei ole puhunut uimahalleista ja karkeista. Lapsen kanssa käydään se keskustelu ennen kuin hän on sen ikäinen, että hän kyselee elareiden perään. ”Sinä olet minulle tärkeä ja olen sinun elämässäsi, olen sinun isäsi. En kuitenkaan ole sinusta samalla tavalla vastuussa kuin äitisi, silti aina voit pyytää jos jotain tarvitset.”
Esimerkillinen vastaus isällisestä vastuusta. Jos tämän haluaa todella näin lapselleen sanoa, niin eihän siinä mitään. Tämähän se todellisuus monesti on.
Kyllä, näissä nyt keskustelussa olevissa tilanteissa on. Suotta sotket bioisyyden tähän, ydinperheessä tällaista keskustelua ei käydä. Onko sun mielestä ok, että isä vain katoaa lapsen elämästä? Onko ok, että, jos isä on jollain tavalla lapsen elämässä, mutta sitä ei lapselle avata? Kaikenlaista.
Kuten tiedämme hyvin, bioisäkin voi olla olematta lapsensa elämässä ihan vapaasti halunsa mukaan. Kukaan ei voi velvoittaa olemaan sosiaalinen isä, mutta taloudellista vastuuta yhteiskunta vanhemmilta odottaa. Mutta jokainen saa pyrkiä olemaan juuri niin hyvä tai huono vanhempi kuin haluaa, lain puitteissa, sitä emme voi estää.
Näin miehenä; todella hyvä jos asia muuttuu. Ei välttämättä vielä kaksivuotiaasta huomaa, että se ei olekaan oma, vaikka epäilyksiä olisi. Tätä avioliitossa syntyneen tai avoliitossa tunnustetun lapsen isyyden kumoamisen määräaikaa on todella syytä nostaa siltä varalta, että myöhemmin huomaa kasvattaneen lumppuliinan käenpoikaa.
Monet naiset tuntuvat kuvittelevan, että miehelle on "ihan ok" olla käenpojan kasvatti-isä aina, vaikka suhteessa tulisi ero. Totuus: Moni mies ei tuossa tilanteessa halua käenpoikaa kontolleen.
Kauhuskenaario: avioliitto hajoaa ja mies on lain mukaan isä. Nainen lähtee ja menee vaikkapa lapsen oikean isän kanssa yhteen, jolloin aiempi "isä" jää aina isäksi, ellei ole kumonnut isyyttään määräajassa. HYI ******
Biologinen lapsi on aina oma lapsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avioliitto on juridinen sopimus, johon liittyy monia muitakin automaattisia taloudellisia järjestelyitä ja vastuista. Se on ihmisen omaa tyhmyyttä, jos ei tiedä, mihin sopimukseen sitoutuu mennessään naimisiin.
Avioliittosopimuksen voi purkaa myös kahden vuoden määräajan jälkeen. Myös isyys tulisi voida purkaa koska vain, kun todistettavasti olet ollut isä vain, koska olet ollut naimisissa.
Tuo vanhemmuuden purkamattomuus 2v määräajan jälkeen on ihan lapsen suojaksi säädetty. Ihan eri asia kuin kahden aikuisen välinen sopimus = avioliitto.
Niinhän se on alun perin säädetty joo. Onko se susta ok?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avioliitto on juridinen sopimus, johon liittyy monia muitakin automaattisia taloudellisia järjestelyitä ja vastuista. Se on ihmisen omaa tyhmyyttä, jos ei tiedä, mihin sopimukseen sitoutuu mennessään naimisiin.
Avioliittosopimuksen voi purkaa myös kahden vuoden määräajan jälkeen. Myös isyys tulisi voida purkaa koska vain, kun todistettavasti olet ollut isä vain, koska olet ollut naimisissa.
Voi purkaa, mutta se tapahtuu kuitenkin sopimuksen perusehtoja noudattaen eli esim. että molempien omaisuus ja yhteinen omaisuus lasketaan samaan kasaan ja jaetaan puoliksi. Ei purkamisella pääse eroon siitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä en voi ymmärtää, että tuo "Risto" oli ollut melkein kaksi vuotta lapsen elämässä rakastavana vanhempana. Hoitanut, viettänyt aikaa, elänyt yhdessä, rakastanut.
Mihin kaikki tuo katosi, eihän se lapsi ja kaikki tuo yhteinen mihinkään muuttunut siitä tiedosta, mitkä on lapsen geenit? Jos niillä geeneillä olisi jokin objektiivinen aito vaikutus, niin silloinhan "Risto" ei olisi alun perinkään kiintynyt lapseen ja kokenut olevansa isä.
Ei siinä ole mitään ihmeellistä. Risto on rakastanut "omaa lastaan", se on biologista ja myös moraalisesti inhimillistä.
Hn ei ole vielä rakastanut lasta omana persoonana tai yksilönä vaan oman itsensä jälkeläisenä.
Tää tietenkin selittää, mutta on kyllä porukka sekaisin, jos eivät rakasta lapsiaan omina yksilöinään vaan oman identiteettinsä osina. Narsk narks.
Kyllä, eikä siinä ole mitään poikkeukselisen narsistista vaan se toimii niin ihmislajilla.
Riston tapauksessa asiaa pahentaa siihen liittyvä petos.
Esimerkillinen vastaus isällisestä vastuusta. Jos tämän haluaa todella näin lapselleen sanoa, niin eihän siinä mitään. Tämähän se todellisuus monesti on.