Lue keskustelun säännöt.
Kysyttekö miehen mielipidettä jos värjäätte hiukset tai aloitatte laihdutuksen?
10.05.2020 |
Päätättekö itse vai keskusteletteko ensin myös miehen kanssa asioista?
Kommentit (79)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehiltä ei kuulu lupaa kysyä. Jo meidän esiäidit määräsi piikoja ja renkejä ja kantoivat aitan avaimia vyötäröllään.
Missä kohtaa aloituksessa mainitaan sana lupa? Ei missään. Lupa ja mielipide ovat kaksi eri asiaa. Ap
Keskivertomiehellä ei ole erityisempää mielipidettä kampaamoasioista, eikä hän huomaa, painaako vaimo pari kiloa enemmän tai vähemmän. Tai jos on, niin hän varmaan kertoo sen tarvittaessa kysymättä. Harvemmin mieskään kyselee tuollaisia vaimolta.
Keskivertoihmistä ei ole olemassa. Huomaan vastauksestasi, että erilaisuus johtuu kulttuurierosta. Ulkomaalainen mieheni kiinnittää huomiota asioihin, haluaa keskustella ja pitää huolta itsestään. Mieheni kyllä kyselee asioista minulta ja minä mieheltäni. Ap
Oho, eli keskustelusi miehesi kanssa on juuri sitä älyttömän kiinnostavaa minäminäminä -keskustelua. Wau. Lainaan toista vastausta, eli: Keskustelemme paljon kaikesta mahdollisesta, mutta joistakin yhdentekevistä asioista en höpöttele todellakaan eikä mies sellaisia jaksaisi edes kuunnella. En viitsisi käyttää yhteistä aikaamme turhuuksien kalkattamiseen, vaan meillä on paljon mielenkiintoisempiakin puheenaiheita kuin minä, minun hiukseni, minun naamani, minun kroppani, minun vaatteeni tms.
Vahtiiko ap miehesi rahankäyttöäsi? Vai onko sinulla edes omaa rahaa? Vahtiiko miehesi pukeutumistasi ja tekemisiäsi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Saanko laihduttaa?"
"Et. Haluan että olet järjetön ihravalas."
Joskus olen kysynyt mielipidettä vaihtoehto A:n ja B:n välillä, molempien miellyttäessä minua itseäni. Mies on selvästi ollut vaikeana ja miettinyt kumpihan "täytyy" sanoa. :D Kysyin joskus myös onko hänellä pukeutumisessa jotain inhokkeja, mitkä on täysi turn-off. Vastaukset oli tyyliä likaiset ja reikäiset pieruverkkarit, joten selvästi varoi sanomasta mitään vahingossakaan loukkaavaa.
Joskus kyllä saattaa kommentoida vaikka tv:ssä näkyviä naisia. "Minä en kyllä tykkää vihreistä hiuksista kauheasti." tms, mutta suoraan kysyessä tietoja ei heru.
En ole enää pahemmin kysellyt.
JA lupaahan ei tarvitse kysyä, tietenkään. Mutta jos oma tavoite on vaikkapa miellyttää miehensä silmää, niin mielipiteen kysyminen on ihan ok, ei pakollista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehiltä ei kuulu lupaa kysyä. Jo meidän esiäidit määräsi piikoja ja renkejä ja kantoivat aitan avaimia vyötäröllään.
Missä kohtaa aloituksessa mainitaan sana lupa? Ei missään. Lupa ja mielipide ovat kaksi eri asiaa. Ap
Keskivertomiehellä ei ole erityisempää mielipidettä kampaamoasioista, eikä hän huomaa, painaako vaimo pari kiloa enemmän tai vähemmän. Tai jos on, niin hän varmaan kertoo sen tarvittaessa kysymättä. Harvemmin mieskään kyselee tuollaisia vaimolta.
Keskivertoihmistä ei ole olemassa. Huomaan vastauksestasi, että erilaisuus johtuu kulttuurierosta. Ulkomaalainen mieheni kiinnittää huomiota asioihin, haluaa keskustella ja pitää huolta itsestään. Mieheni kyllä kyselee asioista minulta ja minä mieheltäni. Ap
Oho, eli keskustelusi miehesi kanssa on juuri sitä älyttömän kiinnostavaa minäminäminä -keskustelua. Wau. Lainaan toista vastausta, eli: Keskustelemme paljon kaikesta mahdollisesta, mutta joistakin yhdentekevistä asioista en höpöttele todellakaan eikä mies sellaisia jaksaisi edes kuunnella. En viitsisi käyttää yhteistä aikaamme turhuuksien kalkattamiseen, vaan meillä on paljon mielenkiintoisempiakin puheenaiheita kuin minä, minun hiukseni, minun naamani, minun kroppani, minun vaatteeni tms.
Vahtiiko ap miehesi rahankäyttöäsi? Vai onko sinulla edes omaa rahaa? Vahtiiko miehesi pukeutumistasi ja tekemisiäsi?
Kannattaa ehkä hioa keskustelutaitoja jos itsestään puhuminen on "minäminäminä"-jankkausta.
Meillä suhteessa on normaalia keskustella isommista muutoksista, oli sitten kyseessä kylpyhuoneremontti, hiustenvärjäys tai uusi harrastus. Miksi toisen miellyttäminen tai mielipiteen kyseleminen olisi väärin? Tiedän, että mieheni pitää pitkistä hiuksista ja luonnollisuudesta, joten ei tulisi edes mieleen hankkia violettia kananpersetukkaa. Samoin mies on kysellyt minulta hius- & partamieltymyksiä ja ulos lähtiessä toinen toimii makutuomarina. Huomioimme toisiamme myös isommissa asioissa ja kumpikin pyrkii miellyttämään toista, enkä koe tässä mitään väärää.
Ei ihmekään että suurin osa parisuhteista päättyy eroon jos toinen koetaan vihollisena, jonka miellyttäminen on automaattisesti itseisyyden menetystä ja alistumista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehiltä ei kuulu lupaa kysyä. Jo meidän esiäidit määräsi piikoja ja renkejä ja kantoivat aitan avaimia vyötäröllään.
Missä kohtaa aloituksessa mainitaan sana lupa? Ei missään. Lupa ja mielipide ovat kaksi eri asiaa. Ap
Keskivertomiehellä ei ole erityisempää mielipidettä kampaamoasioista, eikä hän huomaa, painaako vaimo pari kiloa enemmän tai vähemmän. Tai jos on, niin hän varmaan kertoo sen tarvittaessa kysymättä. Harvemmin mieskään kyselee tuollaisia vaimolta.
Keskivertoihmistä ei ole olemassa. Huomaan vastauksestasi, että erilaisuus johtuu kulttuurierosta. Ulkomaalainen mieheni kiinnittää huomiota asioihin, haluaa keskustella ja pitää huolta itsestään. Mieheni kyllä kyselee asioista minulta ja minä mieheltäni. Ap
Oho, eli keskustelusi miehesi kanssa on juuri sitä älyttömän kiinnostavaa minäminäminä -keskustelua. Wau. Lainaan toista vastausta, eli: Keskustelemme paljon kaikesta mahdollisesta, mutta joistakin yhdentekevistä asioista en höpöttele todellakaan eikä mies sellaisia jaksaisi edes kuunnella. En viitsisi käyttää yhteistä aikaamme turhuuksien kalkattamiseen, vaan meillä on paljon mielenkiintoisempiakin puheenaiheita kuin minä, minun hiukseni, minun naamani, minun kroppani, minun vaatteeni tms.
Vahtiiko ap miehesi rahankäyttöäsi? Vai onko sinulla edes omaa rahaa? Vahtiiko miehesi pukeutumistasi ja tekemisiäsi?
Kannattaa ehkä hioa keskustelutaitoja jos itsestään puhuminen on "minäminäminä"-jankkausta.
Meillä suhteessa on normaalia keskustella isommista muutoksista, oli sitten kyseessä kylpyhuoneremontti, hiustenvärjäys tai uusi harrastus. Miksi toisen miellyttäminen tai mielipiteen kyseleminen olisi väärin? Tiedän, että mieheni pitää pitkistä hiuksista ja luonnollisuudesta, joten ei tulisi edes mieleen hankkia violettia kananpersetukkaa. Samoin mies on kysellyt minulta hius- & partamieltymyksiä ja ulos lähtiessä toinen toimii makutuomarina. Huomioimme toisiamme myös isommissa asioissa ja kumpikin pyrkii miellyttämään toista, enkä koe tässä mitään väärää.
Ei ihmekään että suurin osa parisuhteista päättyy eroon jos toinen koetaan vihollisena, jonka miellyttäminen on automaattisesti itseisyyden menetystä ja alistumista.
Onko sinulle hiustenvärjäys iso asia? 😄 Tai onko se täysin rinnastettavissa vaikka mainitsemaasi kylpyhuoneremonttiin? Ok, selvä.
Tottakai jos sinulla ei ole omaa rahaa euroakaan kampaajan, saati sitten sitä 150 euroa, niin on varmasti pakkokin selitellä miehelle asiaa. Jos teidän rahatilanne on myös niin tiukka, että tuo 150 e on iso raha ja pois vaikka kuukauden ruokarahoista, niin tottakai silloinkin tulee miehen kanssa neuvotella onko kampaajakäynti niin tarpeen.
Jos kuitenkin rahaa on ihan yllin kyllin ja sitä ei tarvitse säästellä, niin ainakin minulle kampaajalla käyminen viiden viikon välein töiden jälkeen on yhtä normaali juttu kuin töiden jälkeen ruokakaupassa käynti tai naapurin rouvan kanssa kävelylle lähteminen. Lapset eivät tarvitse enää hoitajaa myöskään, joten heidän hoitovastuusta ei tarvitse neuvotella. Saatan kyllä joskus aamulla mainita, että ai niin, tulen vasta joskus viiden jälkeen kotiin, koska menen töiden jälkeen kampaajalle, mutta siinä kaikki. Mieheni saattaa siihen sanoa, että ok, hänelläkin on parturi ylihuomenna. Annamme pusun toisillemme, halaamme ja moikkaamme. Välimme ovat luonnollisesti lämpimät, emmehän olisi muuten yhdessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehiltä ei kuulu lupaa kysyä. Jo meidän esiäidit määräsi piikoja ja renkejä ja kantoivat aitan avaimia vyötäröllään.
Missä kohtaa aloituksessa mainitaan sana lupa? Ei missään. Lupa ja mielipide ovat kaksi eri asiaa. Ap
Keskivertomiehellä ei ole erityisempää mielipidettä kampaamoasioista, eikä hän huomaa, painaako vaimo pari kiloa enemmän tai vähemmän. Tai jos on, niin hän varmaan kertoo sen tarvittaessa kysymättä. Harvemmin mieskään kyselee tuollaisia vaimolta.
Keskivertoihmistä ei ole olemassa. Huomaan vastauksestasi, että erilaisuus johtuu kulttuurierosta. Ulkomaalainen mieheni kiinnittää huomiota asioihin, haluaa keskustella ja pitää huolta itsestään. Mieheni kyllä kyselee asioista minulta ja minä mieheltäni. Ap
Oho, eli keskustelusi miehesi kanssa on juuri sitä älyttömän kiinnostavaa minäminäminä -keskustelua. Wau. Lainaan toista vastausta, eli: Keskustelemme paljon kaikesta mahdollisesta, mutta joistakin yhdentekevistä asioista en höpöttele todellakaan eikä mies sellaisia jaksaisi edes kuunnella. En viitsisi käyttää yhteistä aikaamme turhuuksien kalkattamiseen, vaan meillä on paljon mielenkiintoisempiakin puheenaiheita kuin minä, minun hiukseni, minun naamani, minun kroppani, minun vaatteeni tms.
Vahtiiko ap miehesi rahankäyttöäsi? Vai onko sinulla edes omaa rahaa? Vahtiiko miehesi pukeutumistasi ja tekemisiäsi?
Kannattaa ehkä hioa keskustelutaitoja jos itsestään puhuminen on "minäminäminä"-jankkausta.
Meillä suhteessa on normaalia keskustella isommista muutoksista, oli sitten kyseessä kylpyhuoneremontti, hiustenvärjäys tai uusi harrastus. Miksi toisen miellyttäminen tai mielipiteen kyseleminen olisi väärin? Tiedän, että mieheni pitää pitkistä hiuksista ja luonnollisuudesta, joten ei tulisi edes mieleen hankkia violettia kananpersetukkaa. Samoin mies on kysellyt minulta hius- & partamieltymyksiä ja ulos lähtiessä toinen toimii makutuomarina. Huomioimme toisiamme myös isommissa asioissa ja kumpikin pyrkii miellyttämään toista, enkä koe tässä mitään väärää.
Ei ihmekään että suurin osa parisuhteista päättyy eroon jos toinen koetaan vihollisena, jonka miellyttäminen on automaattisesti itseisyyden menetystä ja alistumista.
Miksi selittelet asiaa? Olisit nyt hyvä nainen jättänyt selittämiset selittämättä ja tehnyt niin kuin itse parhaaksi suhteessasi katsot. Taidat olla aika nuori nainen vielä?
Oma parisuhteeni on kestänyt lähes sen 25 vuotta, mutta en voisi kuvitellakaan kysyväni mieheltäni saanko laitattaa kampaajalla raidat hiuksiini. Kampaajalta kotiin tullessani mies katsoo minuun kauniisti hymyillen, sanoo ehkä jotain, että siitähän tuli kivan näköinen ja tiedän, että hän myös tarkoittaa sitä.
Olen kirjoittanut täällä ennenkin, että mieheni rakastaa, kun olen saunapuhtaana hänen vierellään, mutta kun laitan kauniit vaatteet päälle, nätin meikin ja hiukseni ovat siististi leikatut ja väreihin sopivasti ammattitaitoisesti värjätyt, niin hän ei saa silmiään irti minusta.
Jos teitä ei kiinnosta mitä mieltä mies on asioista, niin älkää sitten ihmetelkö, jos hän ei myöskään sitä mielipidettään koskaan ilmaise. Tai ole kiinnostunu mitä milloinkin puuhailette.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies sanoi aina, että tee mitä tykkäät, koska hän kunnioitti itsemääräämisoikeuttani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mieheni ei edes huomannut kun leikkasin puolet hiusteni pituudesta pois. Miksi kysyisin?
Mieheni ei edes huomannut kun leikkasin puolet hiusteni pituudesta pois. Miksi kysyisin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En laihdutuksesta, mutta hiusten värjäämisestä ja välillä vaatteista kyllä. Tietysti itse päätän ne, mutta mielipiteitä on silti aina mukava kuulla. Kysyn monesti naispuolisilta ystäviltänikin mielipidettä, sopisiko minulle joku tietty hiusväri tai laittaisinko tämän mekon juhliin. En kuitenkaan anna kenenkään määräillä pukeutumistani, mutta välillä mielipiteiden kysymisestä on ollut hyötyä ja jälkeenpäin olen ajatellut, että onneksi kysyin mielipidettä enkä vain suuna päänä tehnyt asiaa.
Minä annan kampaajalleni vapaat kädet, hän on alan ammattilainen. En ole koskaan kysynyt ystäviltäni mielipidettä hiusteni suhteen.
Jestas, kampaajalle vapaat kädet ! No takuulla vetää sun tukan lyhyeksi, että saa 6 viikon välein taas leikata 😅
No en kysele, miksi kysyisin ? Ei sekään kysele kun leikkaa tukkansa lyhyeksi koneella. En tosin ole innoissani siitä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Just eilen pohdin miehelle että josko kävisi laittamassa korvikset ja että mitä mieltä se on.
No mielipidettä voin kysyä asiasta kuin asiasta ja keskustella hänen kanssaan, mutta toki teen itse omat päätökseni.
Vierailija kirjoitti:
Jos teitä ei kiinnosta mitä mieltä mies on asioista, niin älkää sitten ihmetelkö, jos hän ei myöskään sitä mielipidettään koskaan ilmaise. Tai ole kiinnostunu mitä milloinkin puuhailette
On se nyt ihan eri asia kiinnostaako toisen kampaajalla käynti, vai muut oikeasti yhteiset asiat
No me tiedetään millon toinen on menossa parturiin, ihan vaan sitä varten että sen toisen on tultava töstä kotiin huolehtimaan lapsen sapuskasta. Ennen lastakin kerrottiin etukäteen jos päivän ohjelmassa on jotain tavallisesta poikkeavaa, ettei toinen odota turhaan. Ilmoitusluontonen asia.
Sillon kun värjäsin, värjäsin itse. Kauppareissulta otin paketin mukaan, ei ollut etukäteen mainittava asia. Oiskohan tuo edes pakettiin pöydällä kiinnittänyt niin paljon huomiota että olisi seuraavaksi tajunnut tulevan vaikka sinistä...tuskin.
Mä nyt olen syksystä asti kiinnittänyt huomiota syömisiini, laihtunutkin 8 kg. Farkut ei kiristä, muttei roikukaan. Ei mies eikä lapsi ole huomannut kumpaakaan, syömisten muutosta tai kilojen karisemista.