Lue keskustelun säännöt.
Rupesin selvittämään, miksi painoa on kertynyt, ja herranen aika mikä lannistus, miten vähän lyhyt nainen "saa" syödä!
07.05.2020 |
Itselläni on käynyt se klassinen, eli yliopisto-opintojen aikana painoa alkoi pikkuhiljaa kertymään. Vielä ylioppilaskuvissani olen silminnähden hoikka, 160/47, nyt normaalipainon ylärajalla 160/63. Ja sen kyllä näkee. Kilot ovat tulleet kuin hiipien, toki osa selittyy ihan hormonitoiminnan muutoksilla ja yleisellä aikuistumisella, kun keho ei ole enää teinin, mutta missään vaiheessa en ole mielestäni syönyt mitenkään leimallisen epäterveellisesti. Mitään sellaisia perinteisiä helppoja muutoksia ei ole minulle luvassa: en käytä alkoholia kuin ehkä 1-2 annosta/kk, en juo limuja, en osta suklaapatukkaa jokaiselta kauppareissulta, en käy lounaalla pizzeriassa.
Mutta kyllähän se selitys löytyi, kun latasin kännykkään tuollaisen kalorinlaskentasovelluksen. Siis halleluja, muutama Boltsi-kaurapyörykkä ja koossa oli neljäsosa päivän kilokaloreista!!! Pieni annos tuorejuustoa leivälle, 60 kcal. Veteen tehty suolaton kaurapuuroannos, 150 kcal. Nyt kun mulla on tuolla sovelluksessa tavoitteena painonpudotus, niin katsoin, että jos syön kerran viikossa karkkipussin, niin minun on karsittava yli sata kilokaloria joka ainoalta päivältä saadakseni sen karkkipussin anteeksi. Jos terassit olisivat auki ja menisin after workeille sinne, olisi yhdessä makulonkerossa yli 300 kcal! Aivan tajutonta. 75 minuuttia reipasta lenkkeilyä, niin olen "tienannut" 100 grammaa leipäjuustoa. V*ttu jes.
Ei tällä sen kummempaa tarkoitusta ole, kunhan halusin avautua. Täytyy näköjään alkaa todelliseksi himourheilijaksi, jos haluaa jatkossakin syödä jäätelöä tai laittaa fetajuustoa salaattiin.
Kommentit (301)
Vierailija kirjoitti:
Miksi näihin ketjuihin tulee aina joku mesoamaan, ettei liikunta laihduta? Kyllä vain laihduttaa, kun sitä on riittävästi.
Kun itse kävelin päivittäin vähintään puolitoista tuntia ja lisäksi harrastin vähintään tunnin, usein kaksi viidesti tai kuudesti viikossa kunnon lihaskuntohommia, niin kyllähän alkoi paino pudota, vaikka välillä söikin kunnolla. Toki pitää myös tarkkailla niitä syömisiään.
Mutta tällä hetkellä harrastan murto-osan tuosta liikuntamäärästä, ja joudun käyttämään joka suupalan, etten lähtisi lihomaan. Laihtumisesta on turha haaveilla.
Liikunta muuten myös lisää ruokahalua, joten ei välttämättä paras idea aloittaa himourheilua ja 900kilokalorin laihista samalla kertaa. Sanoisin että kun on saanut ylimääräiset kilot kuriin, niin sitten lisää sitä liikuntaa ja mieluiten sellaista mistä kuvittelisi voivansa nauttia vielä vuosienkin jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Noinhan se on, että mitä pienempi ja valitettaavsti myös mitä vanhempi, sitä vähemmän saat syödä, jos ei aktiivisuutesi lisäänny todella merkittävästi. Itse olen 164 cm ja päälle 40 v ja nyt korona-aikana, kun ehdin urheilla tavallistakin enemmän ja arkiaktiivisuutta tulee myös normioloja enemmän, saan pitkästä aikaa syödä aika huoletta ja herkkujakin kohtuumäärissä vaikka päivittäin. Mutta normiarjessa, kun hyötyliikunta jää vähiin viikonloppuja lukuunottamatta ja treenikertoja tulee se 5x1 h (joista suuri osa ei todellakaan maksimiteholla), niin ihan oikeasti joutuu miettimään, paljonko ja mitä syö, ja jättämään herkut ihan minimiin. Ah, ollapa 10 cm pitempi ja 20 v nuorempi, niin ei tarvitisi niin tarkaan ruokavalioaan miettiä.
Tämä kommentti osoittaa ainakin minulle, miten erilaisia ihmiset ovat. Päinvastoin kuin sinä, minä liikun vähemmän korona-aikana, koska arkiliikunta töihin ja kauppaan on jäänyt pois. Nyt vain istun koneella kotona. Herkkujakin syön enemmän nyt.
Tosin minä en välitä vaikka paino nousisi. On varmaan jäänyt joku sellainen geeni pois, joka käskisi tarkkailemaan kaloreita ja vaakaa.
Jännä juttu että minä en ole läskistynyt yliopisto-opiskelun ja "yleisen aikuistumisen" myötä.
Olin 8. luokalla 159 cm 48 kg.
Lopetin kasvamisen lukion ekalla, 162 cm 52 kg.
Nyt olen 36 v, 48 kg. Opiskellut yliopistossa aika paljon, ensin tyhden tutkinnon, sitten ollut jokusen vuoden töissä, nyt teen toista tutkintoa. Valmistun varmaankin vuoden päästä.
Aikuistunut kyllä olen, mutta missä välissä minun olisi pitänyt lihoa sen merkiksi? Mikä yliopisto-opiskelussa lihottaa? Minä ainakaan en liho vaikka istuisin päivän koneen ääressä lukemassa ja kirjoittamassa, kun eipä istuessa tule edes syötyä.
Kalorilaskurin mukaan en todellakaan tarvitse tuhansia kilokaloreita päivässä, mutta eipä minulla ole ongelmia pitää painoani kurissa. Syön sitä mitä haluan silloin kun haluan niin paljon kuin haluan. Nälässä ei todellakaaan tarvitse olla.
Kyllä liikunta laihduttaa. Minäkin laihdun aina talvisin, kun pystyn hiihtämään. Valitettavasti en ole keksinyt yhtä hyvää lajia muuhun aikaan, joten kesää kohti kilot palaavat.
Riittävä määrä oikeanlaista liikuntaa muuttaa ainakin minulla kehon ”metabolista tilaa”, tarkoitan tämän ihan vapaamuotoisesti enkä tieteellisenä terminä. Jostain syystä kroppa hakeutuu hoikempaan muotoon itsestään.
Kun vaan löytyisi sopiva ympärivuotinen laji! Juoksu ei sovi, uinnista en tykkää, pyöräilyä ei polvet kestä. Sauvakävely ei ole tarpeeksi tehokasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei millään kituuttamisella eikä nälässä olemalla saa pysyviä tuloksia painonpudotuksessa. Olen itse 162 cm/95 kg nainen ja aloitin elämäntapamuutoksen helmikuussa. Minulla on ammattilaisen tekemä ruokavalio sekä treeniohjelma. Sanoisin että nimenomaan yllätyin itse kuinka paljon saa syödä laihtuakseen. Ruokaa minulla menee nykyään enemmän ja säännöllisin väliajoin, mutta ruoan laatu on aivan eri mitä ennen elämäntapamuutosta.
Hienoa, että olet saanut elämäntapamuutoksesi käyntiin ja homma toimii. Mutta tähän keskusteluun liittyen on negistelijänä pakko todeta, että tottakai saat nyt vielä 95 kiloisena ja tulevaisuudessa 85 kiloisena ja sitten 75 kiloisena, syödä paljon enemmän kuin 55 kiloinen ja silti laihdut. Sitten, kun tulevaisuudessa olet joskun esimerkiksi 60 kiloinen, ymmärrät ehkä, miten paljon vähemmän pieni ihminen voi syödä pitääkseen painonsa kurissa kuin mitä isompi ihminen voi syödä laihtuakseen.
Tuo on kyllä ihan hyvä pointti, pikkuhiljaa tässä ajattelin näitä kiloja pudotella. Kuitenkaan en usko että 60-kiloiseksi aion pudottaa. Pieni en ole ollut koskaan :) roteva ruumiinrakenne pituudesta huolimatta. Tavoitepaino 70 kg.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Iän myötä tuon vielä huomaa selvemmin kun kalorien kulutus vielä vähenee. Itse olen 157 cm pitkä ja nuorena painoin 48-52 kg, nyt neljänkympin korvilla, lasten saamisen jälkeen paino on jumahtanut 60- 63 kg tienoille ja todellakin haluaisin saada sitä alas jonnekin 55kg edes, mutta kiven takana tuntuu laihtuminen olevan. Tuntuu, että pitäisi vetää annoskoot ja syömiset todella minimiin, että mitään edistystä tapahtuisi.
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti liikunta ei kyllä auta painonpudotuksessa. Jos et nyt ammattiurheilijaksi siis ole ryhtymässä. Ainoastaan se, mitä suuhusi mätät vaikuttaa.
Miten selitätte sen, että pystyn syömään joka päivä suklaalevyn tai keksipaketin ja pellillisen korvapuusteja normaaliruuan päälle lihomatta? Mitat 170cm ja 55kg. Lenkkeilen ja treenaan salilla. Kun jouduin vuodeksi jättämään liikunnan pois ja siistin ruokavaliota, lihoin silti reilusti.
Itse nimenomaan koen, että liikunnan myötä pystyy syömään niin paljon enemmän. Kaloreita kuluttaa, joten niitä voi syödä. Oli ne kalorit sitten vaikka pelkkää suklaata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kommenteissa toistuvat jatkuvasti samat asiat. Ihmiset kokevat, että heidän pitää kitua näläntunteessa, jotta pysyisivät hoikkina. Liikunnasta puhutaan rääkkinä tai himourheiluna. Ehkä ihmisillä on vain erilainen suhde ruokaan ja liikunnasta nauttimiseen. Tuskin hoikat liikkujat kokevat elämäänsä kurjaksi.
Tämäpä juuri. Ei haluta tunnustaa tosiasioita eikä tehdä epämiellyttäviä asioita. Kyllähän riittävän raskas liikunta, joka niitä kaloreita kuluttaa, on ainakin alkuun vähän epämiellyttävää, mutta jos haluaa syödä enemmän, pitää kuluttaa enemmän. Moni huijaa itseään kuvittelemalla, että kevyt liikunta kuluttaisi energiaa enemmän kuin se oikeasti kuluttaa.
Itsekin harrastin vuosia liian kevyttä liikuntaa. 3-4 liikuntakertaa/vko ja näistä 2 oli joogaa, pilatesta tai vastaavaa matalalla sykkeellä tehtävää ns. hyvänmielen liikkumista. Vain kerta tai kaksi viikossa hölkkää tai pidempi, reipas kävelylenkki taikka tehokkaampi jumppa. Painoa kertyi vuosien mittaan ylimääräistä n. 10 kg ja BMI nousi vähän päälle 25:n eli ylipainon puolelle.
Kun jätin venyttelyjoogat vähemmälle ja aloin juosta 5 krt/vko, alkoi painokin pudota kuin itsestään, ilman, että syömisiä oli tarpeen mitenkään rajoittaa. Oloni on niin paljon parempi kuin ennen ja moni ylipainon tuoma vaiva (närästys, vatsan turvottelu, yleinen väsynyt/vetämätön olo) on jäänyt laihtumisen myötä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti liikunta ei kyllä auta painonpudotuksessa. Jos et nyt ammattiurheilijaksi siis ole ryhtymässä. Ainoastaan se, mitä suuhusi mätät vaikuttaa.
Miten selitätte sen, että pystyn syömään joka päivä suklaalevyn tai keksipaketin ja pellillisen korvapuusteja normaaliruuan päälle lihomatta? Mitat 170cm ja 55kg. Lenkkeilen ja treenaan salilla. Kun jouduin vuodeksi jättämään liikunnan pois ja siistin ruokavaliota, lihoin silti reilusti.
Itse nimenomaan koen, että liikunnan myötä pystyy syömään niin paljon enemmän. Kaloreita kuluttaa, joten niitä voi syödä. Oli ne kalorit sitten vaikka pelkkää suklaata.
Varmaan selitys on se, että valehtelet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti liikunta ei kyllä auta painonpudotuksessa. Jos et nyt ammattiurheilijaksi siis ole ryhtymässä. Ainoastaan se, mitä suuhusi mätät vaikuttaa.
Miten selitätte sen, että pystyn syömään joka päivä suklaalevyn tai keksipaketin ja pellillisen korvapuusteja normaaliruuan päälle lihomatta? Mitat 170cm ja 55kg. Lenkkeilen ja treenaan salilla. Kun jouduin vuodeksi jättämään liikunnan pois ja siistin ruokavaliota, lihoin silti reilusti.
Itse nimenomaan koen, että liikunnan myötä pystyy syömään niin paljon enemmän. Kaloreita kuluttaa, joten niitä voi syödä. Oli ne kalorit sitten vaikka pelkkää suklaata.
Varmaan selitys on se, että valehtelet.
Minulla on kyllä ihan vuosien ajan ollut taloudessani todistaja syömiselleni.
Tehokas liikuntaa polttaa kaloreita vielä monta tuntia liikuntasuorituksen jälkeenkin. Lihas polttaa kaloreita levossakin. Mitä enemmän lihasmassaa, sitä enemmän kuluttaa tekemättä mitään. Se on sitä parasta kaloreiden kulutusta se. Pitää vain tunnistaa lihaksen ja rasvan ero omassa kropassa, eikä luulla pyöreän takamuksensa olevan välttämättä pelkkää lihasta jonka turvin voi syödä ylimääräisen sipsipussin...
Jos taas keskittyy pelkkään ruokavalioon ilman liikuntaa, kuluttaa vähemmän kaloreita niin levossa kuin liikkuessa. Paitsi ettei edes liiku, niin jäljelle jää vain lepokulutus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Liian vähällä ruoalla on vaikea jaksaa liikkua.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä liikunta laihduttaa. Minäkin laihdun aina talvisin, kun pystyn hiihtämään. Valitettavasti en ole keksinyt yhtä hyvää lajia muuhun aikaan, joten kesää kohti kilot palaavat.
Riittävä määrä oikeanlaista liikuntaa muuttaa ainakin minulla kehon ”metabolista tilaa”, tarkoitan tämän ihan vapaamuotoisesti enkä tieteellisenä terminä. Jostain syystä kroppa hakeutuu hoikempaan muotoon itsestään.
Kun vaan löytyisi sopiva ympärivuotinen laji! Juoksu ei sovi, uinnista en tykkää, pyöräilyä ei polvet kestä. Sauvakävely ei ole tarpeeksi tehokasta.
Mites olis skike?
https://www.is.fi/hyvaolo/art-2000000506886.html
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Liian vähällä ruoalla on vaikea jaksaa liikkua.
Eli kannattaa suosiolla vain maata sohvalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä liikunta laihduttaa. Minäkin laihdun aina talvisin, kun pystyn hiihtämään. Valitettavasti en ole keksinyt yhtä hyvää lajia muuhun aikaan, joten kesää kohti kilot palaavat.
Riittävä määrä oikeanlaista liikuntaa muuttaa ainakin minulla kehon ”metabolista tilaa”, tarkoitan tämän ihan vapaamuotoisesti enkä tieteellisenä terminä. Jostain syystä kroppa hakeutuu hoikempaan muotoon itsestään.
Kun vaan löytyisi sopiva ympärivuotinen laji! Juoksu ei sovi, uinnista en tykkää, pyöräilyä ei polvet kestä. Sauvakävely ei ole tarpeeksi tehokasta.
Mites olis skike?
https://www.is.fi/hyvaolo/art-2000000506886.html
Olen enemmän pertsanaisia :) Mutta kiinnostava ajatus!
Mullekin kävi niin, että pullistuin 10 kiloa, kun muutin omilleni yliopistoon. En juonut lainkaan alkoa, ja herkkuja käytin kohtuudella. Tein kaikki ruoat itse aivan tavanomaisia kotiruokia, en edes käynyt yliopiston ruokalassa, jossa helposti tulee vedettyä napa aivan täyteen, kun samalla rahalla saa sditä pastalaatikkoa niin paljon kuin mahtuu. Vissiin vain ruokani olivat sitten liian raskaita, oli paljon hiilareita ja kermaa ja vähän kasviksia ja lihaa, jotka olivat kalliita muutamaa perusjuttua lukuun ottamatta. Mutta pasta oli halpaa ja ruokakermalla tai tuorejuustolla oli helppo tuunata ruokia. Liikunnassa en tehnyt mitään suurta muutosta - en liikkunut kovin säännöllisesti ennen yliopistoa enkä sen aikana. Ainoa ero oli, että kaupungissa ei tehnyt mieli mennä ulos kesälläkään, kun ei ollut mitään tekemistä.
Onneksi olin aiemmin pysynyt luonnostaan normipainon alarajoilla, niin en missään vaiheessa kerinnyt ylipainon puolelle. Peili ei sanonut mulle jostain syystä mitään, kun kilot tulivat niin hitaasti, ja vaakaa mulla ei opiskelijakämpässä ollut. Ensimmäinen merkki mulle oli, että vaatteet eivät mahtuneet päälle enää mukavasti.
Ostin sitten vaa'an, aloin punnita itseäni parin päivän välein ja söin pieniä annoksia suhteellisen samoja ruokia kuin ennenkin. 3 kuukautta siinä varmaan meni niin kaikki oli pudotettu. Nyt 2v aikana tullut puolet takaisin, ja olen täysin valmis uuteen 3kk urakkaan. Niin kauan kuin en ole ylipainoinen, parilla kilolla ei ole väliä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se vähän riippuu naisestakin. Olen 175 cm 70 kg hoikka/urheilullinen. Aktiivisen arjen, liikunnan ja lihasmassan ansiosta saan syödä 2500-3000 kcal päivässä. Aika pitkälti nälkä ohjaa sopivaan määrään, löhöpäivinä tulee automaattisesti syötyä vähemmän ja treenipäivinä enemmän.
Töissä, jos katsoo muiden syömisiä, niin pääsääntöisesti ne parhaassa kunnossa olevat syövät isoimpia annoksia. Olen siis opettaja ja kaikki syövät siis kouluruokaa, joten tämän huomaa, vaikka ei kyttäiskään sen erityisemmin toisten syömisiä.
Mulla sama. Olen 170cm ja 82kg, en ole hoikka, mutta urheilullinen ja minulla on paljon lihasmassaa. Perusruokailuista, eli aamupalasta, lounaasta, päivällisestä ja yhdestä välipalasta tulee n. 2200kcal ja treenipäivinä syön joko yhden aterian lisää tai suuremman annoksen illalla. Noista tulee lisää sellaiset 800-1000kcal.
Lepopäivän kulutus aktiivisuusmittarin mukaan on noin 2400kcal, mutta lepopäivinäkin tulee arkiliikuntaa ja kehonhuoltoa tehtyä.
Aika paljon on painoa, pakko olla muutakin kuin lihasmassa. Itse olen 168cm ja 60kg, treenaan aktiivisesti....
Vierailija kirjoitti:
Olen itse 148 cm pitk, keski-ikäinen, istumatyöläinen.. Kalorin kulutukseni on 1400 kaloria päivässä. Lihon, jos syön enemmän.
Tämä 1400 kaloria pitää riittää aamupalan, lounaaseen, välipalaan, päivälliseen ja iltapalaan.
Tämän kulutuksen on todennut erikoislääkäri HUS lihavuuden hoitoyksikössä. Eli alan asiantuntija.
On todella haastavaa laihdutus, kun pitäisi pärjätä 900-1000 kalorilla joka päivä.
Olen 10 kg ylipainoinen. Käytännössä paastoaminen on ainoa tapa millä laihdun, koska ketoosi vie nälän tunteen. 900 kalorilla ns normiruokaa syöden olen jatkuvassa nälässä.
Kait sitä lihoo jos istumatyöläinen syö neljä kertaa päivässä. Sillon syödään kun on nälkä eikä mukaan vedetä naamaan... keho tietää milloin täytyy syödä eikä kello.
Mitä hemmetin väliä käytätkö suolaa vai et, luuletko oikeasti että suola lihottaa??? Voin kertoa, että suolassa on kilokaloreita nolla 😑
En jaksa lukea höpöhöpö linkkiäsi. Varmaan taas jotain älyvapaata kuinka liikunta kuluttaa niin ja niin vähän. Kaikki varmaan tajuaa ettei pelkällä liikunnalla laihduteta, jos ruokavalio on mitä sattuu. Pelkällä ruokavaliolla voi laihduttaa, mutta ei näytä kovin hyvältä semmoinen kalpea, ryhditön, väsynyt ihminen jolta lähtee hiukset päästä kun on pitänyt syödä vain 1000kcal monta kuukautta, vaikka olisikin laihtunut. Ruoka on kuitenkin muutakin kuin kaloreita. Esim. Vitamiineja ei tule tarpeeksi jos syö nuin vähän. Mietitämän esim. jos perusaineenvaihdunta on 1500 kcal ja käyt jonkun pienen kävelylenkin joka kuluttaa 300 kcal. Silloin saat syödä 1800 kcal ja se on jo paljon! Tai jos teet kunnon hikitreenin ja poltat 500 kcal. Saa syödä jo todella reippaasti. Laihduttaessa tuosta otetaan max.500kcal pois, jotta se on tervettä, joten liikuntaa harrastaessa saa syödä 1300kcal tai 1500kcal päivässä ja laihtuu n.puolikiloa viikossa. Tällä kalorimäärällä ei tule nälkä, jos syö oikeanlaista ruokaa.
Olen tehnyt useammalle tutulle liikunta ja ruokavalio suunnitelmaa ja he jotka alkujaan keksivät tekosyitä, kun ei voi tehdä sitä tätä ja tuota eivät tule onnistumaan ja kerron sen heille heti alkuun. Yksikään tekosyynkeksiä ei ole vielä onnistunut kuukautta pidemmälle ja kilot tulee 100% varmuudella takaisin. Asennoituminen on tärkeintä ja halu tehdä pysyvä elämäntapa muutos, eikä väliaikaista diettiä.