Rupesin selvittämään, miksi painoa on kertynyt, ja herranen aika mikä lannistus, miten vähän lyhyt nainen "saa" syödä!
Itselläni on käynyt se klassinen, eli yliopisto-opintojen aikana painoa alkoi pikkuhiljaa kertymään. Vielä ylioppilaskuvissani olen silminnähden hoikka, 160/47, nyt normaalipainon ylärajalla 160/63. Ja sen kyllä näkee. Kilot ovat tulleet kuin hiipien, toki osa selittyy ihan hormonitoiminnan muutoksilla ja yleisellä aikuistumisella, kun keho ei ole enää teinin, mutta missään vaiheessa en ole mielestäni syönyt mitenkään leimallisen epäterveellisesti. Mitään sellaisia perinteisiä helppoja muutoksia ei ole minulle luvassa: en käytä alkoholia kuin ehkä 1-2 annosta/kk, en juo limuja, en osta suklaapatukkaa jokaiselta kauppareissulta, en käy lounaalla pizzeriassa.
Mutta kyllähän se selitys löytyi, kun latasin kännykkään tuollaisen kalorinlaskentasovelluksen. Siis halleluja, muutama Boltsi-kaurapyörykkä ja koossa oli neljäsosa päivän kilokaloreista!!! Pieni annos tuorejuustoa leivälle, 60 kcal. Veteen tehty suolaton kaurapuuroannos, 150 kcal. Nyt kun mulla on tuolla sovelluksessa tavoitteena painonpudotus, niin katsoin, että jos syön kerran viikossa karkkipussin, niin minun on karsittava yli sata kilokaloria joka ainoalta päivältä saadakseni sen karkkipussin anteeksi. Jos terassit olisivat auki ja menisin after workeille sinne, olisi yhdessä makulonkerossa yli 300 kcal! Aivan tajutonta. 75 minuuttia reipasta lenkkeilyä, niin olen "tienannut" 100 grammaa leipäjuustoa. V*ttu jes.
Ei tällä sen kummempaa tarkoitusta ole, kunhan halusin avautua. Täytyy näköjään alkaa todelliseksi himourheilijaksi, jos haluaa jatkossakin syödä jäätelöä tai laittaa fetajuustoa salaattiin.
Kommentit (301)
Vierailija kirjoitti:
Mä latasin kanssa kalorinlaskurin, mutta alkoi usko kyllä mennä. Mun päivän kalorit tulivat täyteen kahdesta kauraleivästä, kahdesta siivusta juustoa ja kalkkunaleikkeleestä ja kauramaitokahvista, ja oliiviöljytilkasta. Päivälliseksi söin kananfileen. Siinäpä se.
Olen 152cm pitkä.
Kokeilin kolmea eri kalorilaskuria ja jotenkin alkoi epäilyttää koko homma. Mulla näytti että saan syödä 1300kcl ja vaikka miten kikkailin, kalorimäärä vaan kasvoi.
Testasin ja se laskuri näytti yhden suklaakonvehdin 500kcl. En luota näihin laskureihin, mistä ne repii ravintoarvot?? Pt teki mulle sitten 1700kcl ohjelman ja siihen tuli hurjasti enemmän syötävää, ei yhtään ollut nälkä. En ymmärrä.
Mä latasin yazion josta löytyy ihan tavallisia ruokia ja ruoka-aineita valmiiksi. Tiedostan muutenkin mitä syön mutta oli kiva tarkistaa.
Nyt syön koomakulutukseni verran eli 1280kcal päivässä koska haluan muutaman kilon pois ja syön kyllä todella hyvin. 2 lämmintä ateriaa ja aamu+iltapalan joka päivä. Yhtään ei ole nälkä
Ylioppilaskuvan aikaan olin 169cm ja 49 kiloa. Kävin lääkärintarkastuksessa ja gynegologilla, olivat perätysten ajat. Lääkäri totesi että BMI:n mukaan olin alipainoinen mutta kaikki arvot mahtavan hyvät. En ollut anorektisen oloinen vaan jäntevän ja urheilullisen. Ehkäisypillereiden aloittamiseen liittyi tämä silloin. jätin ehkäisypillerit pois puolen vuoden jälkeen koska ne tekivät olon omituiseksi. nykyään lähes viiskymppisenä neljän lapsen äitinä olen 54 kiloa ja todella hyvässä kunnossa. 15 vuotta sitten aloin syömään huonosti ja turposin kuin pullataikina. Kaikki mahdolliset terveysongelmat sain niskaani. En ollut edes ylipainoinen. Painoa oli 67 kiloa. Se oli minulle kuitenkin liikaa ja sairastuin. tervehdyin kun paino laski alle 60 kilon. Mitään lääkkeitä en syönyt vaikka niitä tarjottiin. Olin siis nuori sydän -ja verisuonitautipotilas silloin juu. Mitä tällä yritän sanoa että ihminen tuntee itse kehossaan milloin on terveellinen paino. Kaikki eivuat tietenkään ole rehellisiä voinnistaan edes itselleen.
Vierailija kirjoitti:
Minä käytin kanssa joskus tuollaista kalorilaskinta ja olihan se hirveää enkä edes laihtunut. Tuolloin oli niin 10kg ylipainoa. Koko ajan katselin kaloreita ja mietin kuinka vähän saa syödä enää ja jätin menemästä kavereiden kanssa yhteisille illalliselle ja lounaille kun en tiennyt, miten saan ne kirjattua siihen laskimeen. Oli kyllä kurjaa, mutta sen siitä oppi, että kuinka paljon suunnilleen saa syödä ja missä ruoka-aineissa on paljon tyhjiä kaloreita.
Lopetin kun en laihtunut ja siirryin syömään kolme kertaa päivässä: aamupala, lounas ja illallinen. En enää sallinut itselleni napostelua välissä paitsi mustaa kahvia, vettä ja purkkaa. Jos halusin jotain makeaa, se oli sitten jälkiruoan muodossa näiden aterioiden yhteydessä. Söin kerralla vähän enemmän kuin ennen, ettei tulisi kiljuva nälkä ja houkutus naposteltua. Ja lopputulos: laihduin!
Tuo kolme kertaa päivässä syöminen on myös ainoa mulle toimiva laihdutuskeino, ja näitä eri keinoja on koitettu elämän varrella aikas monta. Sain lääkäriltä nuhteita ruokailurytmistäni, kun kävin terveystarkastuksessa ja kerroin syöväni vain kolmesti päivässä. Pitäisi syödä useammin. Nuhtelu loppui kun sanoin että olen tällä syömisellä laihtunut kymmenen kiloa viidessä kuukaudessa. Ilman nälkää.
Jos yritän syödä viisi pientä ateriaa päivässä niin saan aikaiseksi vain järkyttävän kiukun ja jatkuvan nälän.
- Nainen 160 cm ja paino aivan helkkaristi liikaa
Syön kaksi kertaa päivässä. Keskipäivän aikaan ja illalla 19-20 välillä. en ole koskaan tuntenut oloani yhtä hyväksi. Syön suunnilleen samoja juttuja joka päivä. Päivällä makeansorttinen vegaaniannos ja illalla kanan, lohen tai naudan pihvi rehuilla. Joskus todella harvoin voi olla lammasta tai tonnikalaa. (ei purkista)
Vierailija kirjoitti:
Olen myös 160 cm istumatyöläinen ja painin saman ongelman kanssa. Vielä 40-vuotiaaksi painoin 55 kg, mutta siitä se sitten lähti :-( Nyt 59 kg. Tavoite on 57 kg, koska tuo 55 kg paino edellyttäisi sellaista suupalojen laskemista, ettei mielestäni maksa vaivaa ja jojoiluhan on se kaikkein pahin.
4kg? Näkyykö tuo edes missään? Urheilevana lihaksikkaana naisena tuntuu että nesteiden kertymisen ja tietyn kuukautiskierron aikana paino voi heitellä tuota luokkaa. Olen 165/70, ehkä vähän bulk mutta kokoa S-M. Näin met ollaan erilaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se vähän riippuu naisestakin. Olen 175 cm 70 kg hoikka/urheilullinen. Aktiivisen arjen, liikunnan ja lihasmassan ansiosta saan syödä 2500-3000 kcal päivässä. Aika pitkälti nälkä ohjaa sopivaan määrään, löhöpäivinä tulee automaattisesti syötyä vähemmän ja treenipäivinä enemmän.
Töissä, jos katsoo muiden syömisiä, niin pääsääntöisesti ne parhaassa kunnossa olevat syövät isoimpia annoksia. Olen siis opettaja ja kaikki syövät siis kouluruokaa, joten tämän huomaa, vaikka ei kyttäiskään sen erityisemmin toisten syömisiä.
Opetatko jossain skutsissa vai missä kaikki opettajat syövät kouluruokaa?
No, täällä Helsingissäkin syömme kyllä kouluruokaa. Joillakin on omat eväät.
Voi juma tätä säätämistä. Juttuhan on niin, että aina kun syö lihoo ja aina kun ei syö, laihtuu. Onko vaikeaa?
Pötypuhetta etteikö liikunta laihduttaisi. Minulta hävisi rasvaa 5 kiloa kun kalorit oli yli 3000 ja treenasin salilla suht kovasti 5 kertaa viikossa. Toki ruoan laatu piti olla hyvää, ei herkkuja.
Olen 47-vuotias, 165-pituinen nainen, painoindeksi on 20. Olen siis normaalipainoinen, mutta kiloja tulee helposti heti lisää, kun en ehdi liikkumaan. Kertokaa mikä olisi hyvä kalorimäärä vuorokaudessa, kun ainoa liikkuminen on kävely? Voiko lisäkiloja tulla, jos syö liian vähän? En syö paljon, mutta syön herkkuja esim suklaata usein. Siitä tulee tietysti kalorimäärä helposti täyteen, vai?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen myös 160 cm istumatyöläinen ja painin saman ongelman kanssa. Vielä 40-vuotiaaksi painoin 55 kg, mutta siitä se sitten lähti :-( Nyt 59 kg. Tavoite on 57 kg, koska tuo 55 kg paino edellyttäisi sellaista suupalojen laskemista, ettei mielestäni maksa vaivaa ja jojoiluhan on se kaikkein pahin.
4kg? Näkyykö tuo edes missään? Urheilevana lihaksikkaana naisena tuntuu että nesteiden kertymisen ja tietyn kuukautiskierron aikana paino voi heitellä tuota luokkaa. Olen 165/70, ehkä vähän bulk mutta kokoa S-M. Näin met ollaan erilaisia.
Hyvä pointti. Itse kärsin myös nesteiden kertymisestä, ja paino heittelee juuri kuukautiskierron mukaan. Jonain päivinä kroppani on täydellinen, ja toisina turvotusta on ihan tuskaisen liikaa, varsinkin rinnoissa. Voiko turvotukselle tehdä mitään? Varmaan pitää vaan kärsiä. Kiinnostaisi myös tietää, lähteekö tuo turvotus pois, kun kuukautiset loppuu?
1300-1400 kaloria päivässä pudottaa painoa noin kilon viikossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se vähän riippuu naisestakin. Olen 175 cm 70 kg hoikka/urheilullinen. Aktiivisen arjen, liikunnan ja lihasmassan ansiosta saan syödä 2500-3000 kcal päivässä. Aika pitkälti nälkä ohjaa sopivaan määrään, löhöpäivinä tulee automaattisesti syötyä vähemmän ja treenipäivinä enemmän.
Töissä, jos katsoo muiden syömisiä, niin pääsääntöisesti ne parhaassa kunnossa olevat syövät isoimpia annoksia. Olen siis opettaja ja kaikki syövät siis kouluruokaa, joten tämän huomaa, vaikka ei kyttäiskään sen erityisemmin toisten syömisiä.
Otsikossa puhuttiin nimenomaan lyhyistä naisista. Sinä 175 cm pitkänä et ole lyhyt nainen. Opettajan työarki myös mahdollistaa aika paljon enemmän aktiivisuutta kuin jonkun toimistotyöläisen.
Toimistotyöläinenkin voi lisätä arkiaktiivisuutta, jos viitsii kriittisesti tarkastella omaa toimintaa. Valitseeko portaat vai hissin. Seisooko vai istuuko toimistossa. Ajaako auton oven eteen vai kauemmas. Voiko työmatkat/kauppareissut hoitaa muuten, kuin autolla. Voiko bussilla jäädä paria pysäkkiä kauempana pois.
Kyllä, mutta siltä tuo aktiivisuuden lisääminen on hyvin raajllista, jos olet käytännössä sidottuna työpöydän ja koneen ääreen 8 h päivässä. Siinä ei edes seisomapöytä paljon auta, kun ei se paikallaan seisominenkaan paljon kuluta. Siinä ei paljon auta, että parkkipaikalla kävelet 15 sek pitempään ja kiipeät portaita 1 minuutin päivän aikana. T: toimistotyöläinen, jos kiipeää aina portaat, seisoo puolet päivästä ja kävelee kauppaan. Itse olen tehnyt aikanaan töitä myös esim. perinteisessä apteekissa, jossa olin käytännössä liikkeellä lähes koko 8 h työpäivän ja voin kertoa, että noilla pikkukikkailulla on merkitystä kuin hyttysen pissillä valtameressä verrattuna siihen, voitko oikeasti liikkua päivän aikana työssäsi vai et.
No sitten ei auta, kuin painella salille ja lisätä muutama kilo lihasmassaa, niin saa sen peruskulutuksen korkeemmalle.
Tai sitten syödä hyvin vähän.
Harrastan crossfitiä, käyn siis salilla ja treenaan tehokkaasti 5-6 kertaa viikossa. Olen normaalipainoinen/hoikka ja lihasta on varmasti enemmän kuin valtaosalla ikäryhmäni naisista. Ja silti, toimistotyöläisenä joudun tarkkailemaan syömisiäni, koska 8 h päivässä olen sidottu koneeni ja pöytäni ääreen. Ei, siinä ei auta pikkukillkailut parkkipaikalla, ei portaiden käyttäminen, ei säännöllinen treenaus, ei 120 kg mavetulos tai 100 kg takakyykky tai 70 kg penkkipunnerrus, sillä päivittäinen kulutus jää treenistä ja lihasmassasta huolimatta minimaaliseksi verrattuna ihmiseen, joka pystyy pysymään liikkeessä koko työpäivän ajan. Nuo kikkailuohjeet ja "hanki lisää lihasta" toimivat vain sohvaperunalle alkuun pääsemiseen, että saa edes vähän lisää kulutusta. Me muut pienet toimitotyöläisnaiset joudumme katsomaan, mitä suuhun laitamme.
No en mäkään voi syödä mitä tahansa ja kuinka paljon tahansa. Kyllä katson mitä suuhuni laitan, mutta ei mun tarvitse toimistotyöläisenäkään grammalleen ja kalorilleen ruokavaliota viilata. Tai olla nälkäinen.
Mun mielestä on vaan normaalia syömistä, ettei joka päivä käydä pizzapuffetissa, syödä pullaa ja suklaapatukoita. Tai, että lautasen pinta-alasta on yli puolet kasvista, eikä ruokaa kasata siihen lautaselle niin, että se valuu yli reunojen. Tai, että arkiruuanlaitossa ei käytetä mielin määrin kermaa ja voita tai muita kaloritiheitä elintarvikeita. Tai, että ei jatkuvasti käsi käy pähkinäpussilla koska pitäisi napostella.
No en minäkään grammallee ruokiani punnitse, enkä edes laske kaloreita (koskaan ole laskenutkaan). Tuo nyt on sinun oma, virheellinen tulkintasi tekstistäni. Minun tilanteeni on täysin sama kuin sinun, "kyllä katson, mitä suuhuni laitan" ja tämä juuri siksi, että olen toimistotyöläisenä sidottu työpöydän ääreen koko työpäivän. Nyt korona-aikana, kun mahdollisuus liikkumiseen ja yleiseen puuhasteluun on lisääntynyt työmatkojen ja muiden siirtymien poistuttua ja päivän rytmityksen vapauduttua, minun ei ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen pidä edes "kyllä katsoa, mitä suuhuni laitan", sillä arkiaktiivisuutta tulee treenin lisäksi niin paljon, että voin oikeasti syödä ihan mitä mieli tekee ja miten paljon vai haluan. Toki niissä rajoissa, että onneksi sen paremmin makeat herkut suurissa määrin kuin joku pitsamättökään ei koskaan ole ollut sellaista, mitä mieleni tekisi ;). Mutta kiva, että sinä osasit noin hienosti arvata pieleen ruokavalioni halutessasi päästä pätemään.
Painonhallinta koostuu pienistä asioista. Kokonaiset karkkipussit voit suosiolla jättää pois ruokavaliosta. Osta ennemmin pieni määrä irtokarkkeja. Et saa yhtään vähempää mielihyvää siitä syötkö karkkia kourallisen vai kaksi kourallista. Toinen on alkoholi. Kaikki makulonkerot ja makeat siiderit on verrattavissa sokerilimsaan ja niiden energiamäärää lisää vielä alkoholi. Opettele juomaan kuivaa siideriä tai kuivaa valkoviiniä.
Boltseja jos haluaa syödä, niin ne kannattaa syödä salaatin kanssa, koska eikö niissä ole melkoinen hiilaripitoisuuskin?
Mitä sovellusta olette käyttäneet laskemaan kaloreita?
Ikää 39v. Pituutta 166cm ja popsin kalorioita päivässä 1800-2000kcal. En juurikaan harrasta liikuntaa. Taika on se, että en syö mitään boltseja enkä muutakaan einespaskaa vaan ihan oikeaa ja optimaalista ravintopitoista ruokaa painottaen siis ravinnon biologista arvoa.
Vierailija kirjoitti:
Se vähän riippuu naisestakin. Olen 175 cm 70 kg hoikka/urheilullinen. Aktiivisen arjen, liikunnan ja lihasmassan ansiosta saan syödä 2500-3000 kcal päivässä. Aika pitkälti nälkä ohjaa sopivaan määrään, löhöpäivinä tulee automaattisesti syötyä vähemmän ja treenipäivinä enemmän.
Töissä, jos katsoo muiden syömisiä, niin pääsääntöisesti ne parhaassa kunnossa olevat syövät isoimpia annoksia. Olen siis opettaja ja kaikki syövät siis kouluruokaa, joten tämän huomaa, vaikka ei kyttäiskään sen erityisemmin toisten syömisiä.
Niin, aloituksessahan puhutaan LYHYEN naisen kaloreista. Sinä et ole lyhyt.
Minä olen 165cm/75kg. Vatsan seudulla on ylimääräistä sen verran, että täytyy pudottaa noin 7kg pois. Isot rinnat kuitenkin "tasapainottavat" kehoa. Itse asiassa hoikempana jouduin peittelemään rintojakin enemmän. Nyt voin käyttää rauhassa myös hieman avonaisempaa kaula-aukkoa. Mutta keskivartalon lihakset ovat surkeassa jamassa, joten täytyy alkaa panostamaan painonhallintaan ja lihaskuntoon jo terveyden takia.
Jokaista suupalaa en aio miettiä, enkä huolehtia muutamasta liikakilosta. Mutta haluan terveemmän olon ja enemmän energiaa elämään.
Olen joskus kokeillut näitä kaloreiden laskemisia yms. Eivät toimineet minulle. Sen sijaan salaattien suosiminen lounaina sekä pitkät kävelylenkit (noin 2-3h) olivat mukavia ja helppoja tapoja painonhallintaan vielä muutama vuosi sitten. Miksei siis nytkin. Pitkästä aikaa kävelinkin 3h lenkin - ja kyllä tuntui mukavalta. Sai kuunnella hyvää musiikkia ja podcasteja samalla, ei tarvinnut huolehtia muista.
Vierailija kirjoitti:
Mitä sovellusta olette käyttäneet laskemaan kaloreita?
Yazio.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se vähän riippuu naisestakin. Olen 175 cm 70 kg hoikka/urheilullinen. Aktiivisen arjen, liikunnan ja lihasmassan ansiosta saan syödä 2500-3000 kcal päivässä. Aika pitkälti nälkä ohjaa sopivaan määrään, löhöpäivinä tulee automaattisesti syötyä vähemmän ja treenipäivinä enemmän.
Töissä, jos katsoo muiden syömisiä, niin pääsääntöisesti ne parhaassa kunnossa olevat syövät isoimpia annoksia. Olen siis opettaja ja kaikki syövät siis kouluruokaa, joten tämän huomaa, vaikka ei kyttäiskään sen erityisemmin toisten syömisiä.
Otsikossa puhuttiin nimenomaan lyhyistä naisista. Sinä 175 cm pitkänä et ole lyhyt nainen. Opettajan työarki myös mahdollistaa aika paljon enemmän aktiivisuutta kuin jonkun toimistotyöläisen.
Toimistotyöläinenkin voi lisätä arkiaktiivisuutta, jos viitsii kriittisesti tarkastella omaa toimintaa. Valitseeko portaat vai hissin. Seisooko vai istuuko toimistossa. Ajaako auton oven eteen vai kauemmas. Voiko työmatkat/kauppareissut hoitaa muuten, kuin autolla. Voiko bussilla jäädä paria pysäkkiä kauempana pois.
Kyllä, mutta siltä tuo aktiivisuuden lisääminen on hyvin raajllista, jos olet käytännössä sidottuna työpöydän ja koneen ääreen 8 h päivässä. Siinä ei edes seisomapöytä paljon auta, kun ei se paikallaan seisominenkaan paljon kuluta. Siinä ei paljon auta, että parkkipaikalla kävelet 15 sek pitempään ja kiipeät portaita 1 minuutin päivän aikana. T: toimistotyöläinen, jos kiipeää aina portaat, seisoo puolet päivästä ja kävelee kauppaan. Itse olen tehnyt aikanaan töitä myös esim. perinteisessä apteekissa, jossa olin käytännössä liikkeellä lähes koko 8 h työpäivän ja voin kertoa, että noilla pikkukikkailulla on merkitystä kuin hyttysen pissillä valtameressä verrattuna siihen, voitko oikeasti liikkua päivän aikana työssäsi vai et.
Minusta taas seisominen kuluttaa yllättävän paljon kaloreita istumiseen verrattuna. Plus muut istumisen vähentämisestä tulevat terveyshyödyt.
Olkaa sentään tyytyväisiä että olette suht terveitä, minulla munuaisvikaisella jää vesikin heti kroppaan :) ah, taas tullut 4kg lisää painoa kun erehdyin juomaan vähän enemmän vettä muutamana päivänä.