Lue keskustelun säännöt.
Asunnon osto ja läheisen (jyrkät) mielipiteet
04.05.2020 |
Olemme puolisoni kanssa ostamassa asuntoa ja olemme löytäneet (yli vuoden etsimisen jälkeen) mieleisemme kohteen. Olemme harkinneet tarjouksen jättämistä ja tästä myös avoimesti puhuneet läheisillemme. Yksi läheinen (toisen vanhempi) on hyvin jyrkkä ja puhuu asiasta tosi vähättelevään sävyyn. Tässä muutamia lähes suoria lauseita:
"Mitä te nyt semmosta?"
"Onko teillä edes rahaa siihen?"
"Typeriähän te ootte, jos siitä meette mitään maksaan."
"Nyt täytyy pitää järki päässä. Rauhoittukaa."
... lisäksi muita lauseita, joista käy ilmi, että jotenkin "aliarvioi" meitä. Tottakai olemme ensin selvittäneet (kilpailuttaneet) pankkeja ja saaneet lainalupauksen tiettyyn summaan asti. Emme tietenkään tekisi tarjousta, jos pankki ei ole lainaa meille luvannut. Ja tuo, että "rauhoittukaa, odottakaa" -lause. Sitä en ymmärrä. Olemme pitkään etsineet asuntoa ja käyneet todella monissa eri näytöissä. Mutta juuri tämän asunnon kohdalla molemmille tuli sellainen tunne, että siitä halutaan tehdä koti meille.
Onko muilla kokemusta samanlaisesta tilanteesta? Miksi läheinen käyttäytyy näin? Aina kun olemme puhuneet (vuoden ajan) asunnon ostamisesta, on hänen reaktionsa ollut "jaaha, vai niin" -tyylinen. (Hän itsekin asuu omassa omistamassaan asunnossa)
Kommentit (102)
Vierailija kirjoitti:
Ei sentään käynyt katsomassa kyseistä kämppää "selkänne takana" ja antanut vikalistan käteen, että mikä kaikki oli pielessä. Sen lisäksi kävi katsomassa toista asuntoa joka olisi "teidän perheelle niin paljon parempi!", koska anoppihan sen luonnollisesti parhaiten tietää.
Minä kyllä arvostaisin ilmaiseksi saatua "kuntotarkastusta" olettaen, että ihminen on oikeasti perillä asioista. Ja arvostaisin vinkkejä hyvistä vaihtoehdoista.
Minähän sen ostopäätöksen teen kumminkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jos on huomattavan kallis talo suhteessa teidän matalaan koulutustasoon, pätkätöihin, epävarmaan tulevaisuuteen, ja pieniin tuloihin, niin ei ole järkeä liian kallista ostaa. Ylikalliit talokaupat ajaa perheet maksuvaikeuksiin, jotka ajaa heidät velkakierteeseen, lainaamaan aina sukulaisilta, ikuiseen köyhyyteen. Sit hauutte eroon siitä, ette saa myytyä jne. Menetätte nekin rahat mitä siihen upposi.
Et kyllä ne sukulaiset voi nähdä teidän mahdollisuudet ja realistiset tulonne vähän eri valossa kun te itse. Monesti nuoret (30-vuotiaatkin) voi kuvitella vaikka mitä upeita työuria mut se todellisuus onkin sit pätkätyöttömyyttä.
On kokemusta samanlaisesta, ja muussakin kuin asunnonostossa. Mun omat vanhemmat haukkuvat kaiken, koulutukseni (akateeminen), työpaikkani, mieheni, asuntoni ja myöhemmin rakentamamme talon, jopa lapsemme.
Mulla meni kuppi kurin siinä kun lapsemme haukuttiin ”vammaisen näköiseksi” jota pitää ”hävetä silmät päästä” eikö kuulemma kuvia kehtaa esitellä muille. Lapsi on siis terve.
Mikään ei kelvannut lapsuudessakaan vaan ainoa mitä sain oli moitetta ja arvostelua.
Nyt tavataan enää kerta vuodessa. En jaksa ainaista haukkumista.
Kiitos kaikille vastauksista ja asian pohtimisesta.
Hän on katsonut myyntiesitettä (hetken aikaa, ei ainakaan sillä hetkellä esitteeseen mitenkään paneutunut) ja totesi sellaisella hyvin negatiivisella äänellä "no jaaaaa". Olemme toki kysyneet, mikä läheistämme meidän tarjouksen tekemisessä eniten mietityttää, mutta selkeää vastausta ei ole saatu. Nämä perus "malttia nyt vaan, ei saa olla niin innostunut" (tuo lause on tuntunut erityisen pahalta. Emme ole kiljuneet ja ilmaan hyppineet, vaan positiivisesti puhuneet asiasta ja miettineet, että mistä huoneeta voisi tulla esim. lastenhuone).
Ehkä on parempi, että emme ainakaan oma-aloitteisesti asiasta hänelle puhu. Ja ylipäätään jätämme hänen mielipiteensä pienempään arvoon.
-ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko kohde sellainen että se menee kaupaksi jatkossakin? Paljono tulonne ovat ja paljonko ottaisitte lainaa?
Heh, mun valintaani kyseenalaistettiin juuri sillä perusteella, ettei kohde tule menemään kaupaksi. So what? Ostin itselleni ja ei tarkoitus saada kaupaksi. Ja hankintahinta niin matala, ettei talouteni siihen sen käsiinjäämiseen kaadu.
Mutta jotkut vaan ei tajua, että ihmiset tekee valinnat omista lähtökohdistaan.
No, älä sitten itke niitä lähtökohtiasi jos ero tulee 10 v päästä ettekä saa murjusta euroakaan. Toki sinä ostat kodin loppuelämäksesi mutta katsos kun kaikki ei ole sinun päätettävissäsi. Tämä on nähty lähipiirissä niin moneen kertaan. Jotkut osaavat katsoa niitä lähtökohtiaan omaa nokkaansa pidemmälle. Ja kulut siitä kämpästä eivät ole 0 euroa vaikka et siellä asuisikaan. Ei kannata olla typerä ylpeyksissään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olemme pystyneet tähän asti maksamaan vuokraa lähes 10 vuoden ajan summalla X. Asuntolainan summa on hieman vajaa 100 euroa enemmän kuukaudessa, joten mielestäni siitä ei ole kyse, ettemmekö pystyisi lainaa maksamaan. Puolisolla on vakityö. Itse olen määräaikainen, tehnyt opiskelujen ohella aina töitä. Myös äitiyslomalla opiskelin. Ulkopuolisen silmissä en tiedä missä kohtaa elämämme näyttäisi "laiskalta" tms.
- ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko kohde sellainen että se menee kaupaksi jatkossakin? Paljono tulonne ovat ja paljonko ottaisitte lainaa?
Heh, mun valintaani kyseenalaistettiin juuri sillä perusteella, ettei kohde tule menemään kaupaksi. So what? Ostin itselleni ja ei tarkoitus saada kaupaksi. Ja hankintahinta niin matala, ettei talouteni siihen sen käsiinjäämiseen kaadu.
Mutta jotkut vaan ei tajua, että ihmiset tekee valinnat omista lähtökohdistaan.
No, älä sitten itke niitä lähtökohtiasi jos ero tulee 10 v päästä ettekä saa murjusta euroakaan. Toki sinä ostat kodin loppuelämäksesi mutta katsos kun kaikki ei ole sinun päätettävissäsi. Tämä on nähty lähipiirissä niin moneen kertaan. Jotkut osaavat katsoa niitä lähtökohtiaan omaa nokkaansa pidemmälle. Ja kulut siitä kämpästä eivät ole 0 euroa vaikka et siellä asuisikaan. Ei kannata olla typerä ylpeyksissään.
Täh? Omistan murjun ihan yksin. Jos avioidun, avioehto on selviö. Kommenttisi kertoikin sinun lähtökohdistasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos jo nykykoroilla lainan maksuun menee enemmän kuin vuokraan, miten selviätte jos korkotaso nousee? Paljonko teillä tällä hetkellä jää säästöön? Asunnosta p itää sitä paitsi maksaa myös vastike, joten jos teillä ei nyt jää joka kuukausi reilusti yli 500e ylimääräistä, ymmärrän tuon arvostelijan huolen. Miten olette varautuneet siihen jos toinen tai jopa molemmat jää työttömäksi?
Ap ei nyt ymmärrä et tuo vanhempi on kateellinen siitä että lapset meinaavat loikata samalle tasolle hänen kanssaan. Hän haluaa pitää lapsen alempana, köyhempänä, vähävaraisempana ja ITSENSÄ ”ylempänä”.
Tuo ei ole hyväntahtoista neuvontaa vaan alistavaa vallankäyttöä.
Apn kannattaa tällaiselle ilmoitusasiana kertoa asiat. Siis ostimme talon. Menimme naimisiin. Saimme lapsen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Noita tyyppejä on, ei kannata välittää. Toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, vaikka ärsyttääkin. Itsekin olen kuullut mitä omituisimmista asioista "ethän sä nyt voi", "eihän niin voi tehdä" jne, ei kiinnosta, teen niin kuin itse parhaaksi näen :) Ymmärrän, että mun elämäntapa on sellainen, joka ei tosiaankaan sovellu kaikille, joten kommentteja tulee.
Jos hän ei anna selkeää vastausta, niin joko a) vaatikaa vastausta tiukemmin tai b) älkää enää keskustelko asiasta hänen kanssaan. Minua ottaisi suunnattomasti päähän tuollainen marmattaminen, josta ei saa mitään otetta. Joko pitää sanoa suoraan mikä on vialla tai sitten olla hiljaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Jotkut ihmiset, varsinkin vanhemmat miehet, ovat tuollaisia. Eivät muista enää, että nuorena sitä mennään elämässä eteenpäin, tehdään isoja päätöksiä ja hankintoja, ja niin sen pitääkin olla. Tietysti oman olon kannalta on ehkä parempi, ettette kaikkia yksityiskohtia enää epäilijöille kerrokaan.
Hah, muistan aina, kun innostuneina kerroimme miehen isoisälle miehen uudesta työpaikasta. Palkka parani reilusti, vuorotyö vaihtui päivätyöhön ja työn sisältökin muuttui mielekkäämmäksi. Isoisän ensimmäinen reaktio on raskas huokaus "voi voi voi, kyllähän se niin on, että irtisanominen sieltä uudesta paikasta tulee äkkiä..." 😂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, jos henkilö on yleensäkin suhtautunut teihin ja muihin alentuvasti ja arvostellen, eiköhän mene luonteen piikkiin. Kuten vaikkapa oma appiukkoni, jolla oli lyttäävä kommentti niin lasteni nimiin kuin imetyksen kestoon. Eipä olla enää tekemisissä näiden "uteliaiden" ja "haluamme vaan neuvoa" sukulaisten kanssa. Jos sen sijaan on vaikka asuntokaupan ja rakennusalan ammattilainen, jolla jotain oikeaa annettavaa, hän varmaan osaa sanoa perustelut ja neuvoa miten vaikkapa tingitte hinnasta. Voit myös itse etsiä jonkun neutraalin tahon tarkistamaan kämpän, tuttavan tms.
Vierailija kirjoitti:
Hah, muistan aina, kun innostuneina kerroimme miehen isoisälle miehen uudesta työpaikasta. Palkka parani reilusti, vuorotyö vaihtui päivätyöhön ja työn sisältökin muuttui mielekkäämmäksi. Isoisän ensimmäinen reaktio on raskas huokaus "voi voi voi, kyllähän se niin on, että irtisanominen sieltä uudesta paikasta tulee äkkiä..." 😂
Serkkuni (mies) jäi perhevapaalle puoleksi vuodeksi, hänen isänsä ahdistui "mitä siellä työpaikallakin sanotaan". Öö, siellä sanottiin että hieno homma ja tervetuloa takas. Kyseessä iso kuntatyönantaja.
Naiset sen sijaan voivat ilmeisesti olla kolmekin vuotta kotona ja työnantaja on siitä vain iloinen?
Vierailija kirjoitti:
Toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Jotkut ihmiset, varsinkin vanhemmat miehet, ovat tuollaisia. Eivät muista enää, että nuorena sitä mennään elämässä eteenpäin, tehdään isoja päätöksiä ja hankintoja, ja niin sen pitääkin olla. Tietysti oman olon kannalta on ehkä parempi, ettette kaikkia yksityiskohtia enää epäilijöille kerrokaan.
Ap:n tapauksessa tämä kuulostaa hyvältä neuvolta.
Minua häiritsi eniten tuon negatiivisen läheisen asenne, joka ei kohdistunut itse asuntoon vaan enempi teihin ostajiin. Miksi moittia teitä älyttömiksi ja turhan innokkaiksi, kun olisi voinut paneutua itse asiaan eli asuntoon, ja esittää sitten teille perustellut mielipiteensä.
Tuommoiselta ihmiseltä ei saa asiallisia neuvoja, joten jättäisin huomiotta.
Muuten, jos ok-taloa olette ostamassa, kai siihen on tehty luotettava kuntotutkimus?
Pankkikin usein edellyttää sitä lainan myöntämisen ehtona.
Vierailija kirjoitti:
Olemme pystyneet tähän asti maksamaan vuokraa lähes 10 vuoden ajan summalla X. Asuntolainan summa on hieman vajaa 100 euroa enemmän kuukaudessa, joten mielestäni siitä ei ole kyse, ettemmekö pystyisi lainaa maksamaan. Puolisolla on vakityö. Itse olen määräaikainen, tehnyt opiskelujen ohella aina töitä. Myös äitiyslomalla opiskelin. Ulkopuolisen silmissä en tiedä missä kohtaa elämämme näyttäisi "laiskalta" tms.
- ap
Siis tuleehan asumisesta muitakin kuluja kuin laina... tai siis lainahan ei varsinaisesti ole edes kulu, vaan säästämistä.
Jos laina on 100€ enemmän kuin vuokra ja asumiskulut vaikka 300€ enemmän kuin vuokralla, niin teillähän on jäänyt vuosikausia noin 400€/kk säästöön. Onko?
Vierailija kirjoitti:
Jos hän ei anna selkeää vastausta, niin joko a) vaatikaa vastausta tiukemmin tai b) älkää enää keskustelko asiasta hänen kanssaan. Minua ottaisi suunnattomasti päähän tuollainen marmattaminen, josta ei saa mitään otetta. Joko pitää sanoa suoraan mikä on vialla tai sitten olla hiljaa.
Näin juuri.
Ja jos olette tosiaan ottaneet huomioon myös sen, että lainanlyhennyksen päälle tulee vielä hoitovastike + vesimaksut (+ noiden lisäksi vielä taloyhtiön remonttikulut eli rahoitusvastikkeet) kenelläkään ei pitäisi olla nokan koputtamista.
.
Esimerkkinä omasta elämästäni lainanlyhennys 600 e + vastikkeet ja vedet 350 e.
Jos se kerran hyvältä tuntuu. Onko kyseessä osaketalo vai omakotitalo? Jos osaketalo, onko kerrostalo vai rivitalo?
Läheisenne käytös kuulostaa todella alentuvalta, mutta taustalla voi olla huoli.
Olettehan ottaneet selvää yhtiön/talon tulevista rempoista, ne voivat nostaa kulujanne paljonkin.
Ja jos ostatte omakotitaloa, kuntotarkastuksella voi pyyhkiä takapuolta, pyytäkää kuntotutkimusta. Siinä mennään rakenteisiin. Vähintään tarkastakaa salaojien, alapohjan ja katon kunto ja jos kylppäri on ajalta 60-70-80-90-luku, kosteusvaurioita on todennäköisesti. Lukekaa kunkin aikakauden riskirakenteista.
Turvallisia ja hyviä asuntokauppoja toivottaen
N50v
Ymmärrän pahan mielesi siitä, miten joku vähättelee hankkeitanne, mutta toisaalta taas pitäisi ottaa eri mielipiteet myös huomioonkin. Niistä voi parhaassa tapauksessa olla paljonkin hyötyä ja etenkin, jos antaa toiselle tilaa perustella näkemyksensä.
Meillä on lähipiirissä tapana käydä katsomassa jonkun ostosuunnitelmissa olevaa asuntoa, mutta eri aikaan kuin ostaja/t.
Kotia ostaa aina myös tunteella. Läheisen vain järkeen perustuva huomio voi olla jopa rahallisesti säästöä hänen huomioidessaan hankkeessa ongelmia, joita ei itse painota riittävästi tai mieti loppuun asti. Saati aina huomaisikaan.
Joten pyydä perustelut, miksi läheisesi on sitä mieltä. Tee siitä aikuisten välinen keskustelu. Siellä voi olla ihan hyvä pointti taustalla. Tai vain tunteikas huolittelu teidän elämän sujumisesta