Opettajana ihmettelen, että mitä opetan vikat viikot koulussa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jälleen kerran tuntiuu, että opettajat elävät jossain omassa todellisuudessaan... Oikeasti, epävarmuus on nyt osa meidän useimpien elämää. Minä en tiedä onko työpaikkani viikon päästä auki. Jos on, niin miten. Onko kaikki toiminnot auki. Jos ollaan auki niin miten toimitaan asiakkaiden kanssa, miten ylläpidetään hygieniaa. Mitään ohjeita ei ole, ei tietoa lainsäädännön tilasta ja tulkinnasta. Mikään ei ole varmaa, ei edes se, onko koko työpaikkaa syksyllä tätä menoa.

Mutta sama tilanne, sama epävarmuus, sama pakko sopeutua siihen ettei mikään ole selvää - se koskee nyt suurinta osaa kansasta. Ei ainoastaan opettajia, ei ainoastaan minua. Hyvin monen on myös ollut pakko työskennellä tähänkin asti ihan siellä omalla työpaikalla, lähikontaktissa asiakkaisiin, hoitolapsiin, potilaisiin, vailla mahdollisuutta toimia täydellisesti, vanhojen suunnitelmien mukaan, kaikkia turvaohjeita noudattaen. Itse olen ollut onnekkaassa asemassa ja voinut tehdä ison osan töistäni etänä - olen ollut siitä hyvin tyytyväinen, mutta mieleeni ei tulisi heittäytyä poikkiteloin jos nyt tilanne muuttuisi ja olisi tarpeen palata kokonaan työpaikalle, ihmisten sekaan.

Minä arvostan suuresti opettajien työtä ja ammattitaitoa. Mutta täytyy sanoa, että tämä joka asiassa toistuva kuvitelma siitä, että opettajien ongelmat ovat jotenkin erityisen uniikkeja maailmassa, jossa useimmilla on liikaa töitä, liikaa paineita, liian paljon stressiä ja nyt vielä koronan aiheuttamaa epävarmuutta, on jotenkin todella lapsellista. Deal with it niin kuin me kaikki muutkin. Ei meistä kukaan muukaan tiedä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan ja miten siitä selvitään. Jotenkin kuitenkin nyt vaan on meidän kaikkien selvittävä.

Yläkoulun opettajat vastustavat lähiopetukseen siirtymistä 11 päiväksi siksi koska se täysin mahdoton järjestää ohjeiden mukaan 600 oppilaan yläkoulussa. Li sanoo, että kädet pestään luokkaan tullessa ja pois mennessä. Luokassani on yksi pieni lavuaari. Koulumme on niin täynnä, että esim. neukkari ja pari varastotilaa (ei vesipisteitä) on otettu opetuskäyttöön. Emme pysty pitämään turvavälejä. Miten ruuat kannetaan ruokalasta 5. kerrokseen, kun porrastaminen ei onnistu ohjeiden mukaan ruokalassa. Käytävät ovat kapeat. Koulumme on ison kaupungin keskustakoulu, ei metsää vieressä. Ym ym.

Kun minä olin ala-asteella, meillä jotkut oppilaat söivät luokissa, kun ruokalaan ei mahtunut. Ei siinä ollut mitään ongelmaa. Jos koulussa on 5 kerrosta, varmaankin ne ylimmän kerroksen oppilaat voivat syödä porrastetusti ruokalassa ja muut sitten hakevat ruoat luokkiin. Onko oikeasti paljonkin peruskouluja, joissa luokkia on oikeasti 5 kerroksessa eikä hissejä ole lainkaan? 

Ja minä ymmärsin, että otetaan mahdollisuuksien mukaan käyttöön myös muita tiloja. Ei niiden tarvitse olla mikään lähimetsä. Eikös esim kirjastotkin ole nyt joka paikassa kiinni, yliopistokaupungeissa on korkeakoulujen luentosaleja vapaana jne. Ja ajallinen porrastaminen on myös vaihtoehto, eli puolet päivästä ollaan koulurakennuksessa ja toinen puoli ollaan vaikka puistossa. 

Paljon työtä ja järjestelyjä nämä vaativat, mutta kyllä ratkaisuja on, jos ihmiset vain ovat halukkaita ne toteuttamaan. 

Keksin ratkaisun ongelmaan. Irtisanon itseni ja otan omat lapseni kotiopetukseen loppukevääksi ja ensi lukuvuodeksi. Jos hallitus ei arvosta enempää lasten oikeutta elämään ja turvalliseen oppimisympäristöön, en voi opettaa. Lapsia ei voi käyttää laumaimmuniteettiteorian välineinä. Viranomaisten tehtävä on kaikin toimin pyrkiä ESTÄMÄÄN yleisvaarallisen taudin leviäminen. Taudin tahallinen levittäminen tai välinpitämättömyys taudin leviämistä kohtaan on vastoin ihmisoikeuksia. On käsittämätöntä, että tällaista tapahtuu oikeusvaltiossa.

Vierailija kirjoitti:

Koita löytää jokaisen oppilaan kanssa vartti, jolloin kyselet "mitä kuuluu". Siinä se 2 viikkoa jo menikin. 

Ministetin ohjeiden mukaan en saa tavata kuin 5% oppilaistani. Ymmärrätkö, että tässä ketjussa puhutaan yläkoulun aineenopettajuudesta. Sitä ei ohjeen antanut ministerikään ymmärtänyt, joten ei ihme, etteivät kaikki kansalaisetkaan.

Vierailija kirjoitti:

Keksin ratkaisun ongelmaan. Irtisanon itseni ja otan omat lapseni kotiopetukseen loppukevääksi ja ensi lukuvuodeksi. Jos hallitus ei arvosta enempää lasten oikeutta elämään ja turvalliseen oppimisympäristöön, en voi opettaa. Lapsia ei voi käyttää laumaimmuniteettiteorian välineinä. Viranomaisten tehtävä on kaikin toimin pyrkiä ESTÄMÄÄN yleisvaarallisen taudin leviäminen. Taudin tahallinen levittäminen tai välinpitämättömyys taudin leviämistä kohtaan on vastoin ihmisoikeuksia. On käsittämätöntä, että tällaista tapahtuu oikeusvaltiossa.

Kannattaa irtisanoutua nyt heti. Onko kuukauden irtisanomisaika?

Muutensuunnitelmasi on oikein hyvä sinulle ja muille.

Uusia opettajia löytyy.

Oikeusvaltio toimii juuri näin. Jokainen saa irtisanoutua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koita löytää jokaisen oppilaan kanssa vartti, jolloin kyselet "mitä kuuluu". Siinä se 2 viikkoa jo menikin. 

Ministetin ohjeiden mukaan en saa tavata kuin 5% oppilaistani. Ymmärrätkö, että tässä ketjussa puhutaan yläkoulun aineenopettajuudesta. Sitä ei ohjeen antanut ministerikään ymmärtänyt, joten ei ihme, etteivät kaikki kansalaisetkaan.

Tottakai hän sen ymmärsi.

Sinä et ymmärrä, että asioita ei ole pakko tehdä kuten ennen. Sovellustapoja löytyy. Ei opetusministeri niitä sovelluksia joka koulun osalta päätä.

Saksan johtavan koronatutisairaalan Berliinin Charitén tutkija Christian Drostenin mukaan lapset näyttävät olevan aivan yhtä tehokkaita tartuttajia kuin aikuisetkin.

https://www.spiegel.de/wissenschaft/medizin/coronavirus-news-am-donnerst...”

Koulujen osittainen aukaisu merkitsee sitä, että virus leviää nyt tehokkaasti kesän aikana. 

Koulun opetuksen kannalta se on turhaa, sillä arvosanat on jo annettu. Eikä avauksesta ole mitään hyötyä talouselämälle, joka tosiaan tarvitsee heti apua suosta nousemiseen.

Poissaoloon riittää vanhemman ilmoitus että "ollaan flunssassa" - jo tästä napsahtaa 2vkon karanteeni. Asia ratkaistu. Täällä iikkuu paljon väärää tietoa muka lasu:sta; törkeää valehtelua.

Meille tuli ilmoitus jo, joka oli: Hyvää kesää. Riittää muuten tällainen niille jotka ette ano lomaa:"olemme flunssassa koko perhe. "Siinä se.

Lopettakaa se valitus ja tehkää työnne. Tässähän on ruhtinaallisesti aikaa valmistautua. Ohjeet tulevat kyllä. T. Opettaja itsekin

Meilläkin yläkoulussa oli opeilla suunnitelmat niin, että opetusta etänä olis ollut loppuun asti. Ja nyt lähiopetuksessa vissiin vaan luokkiksen kanssa jutellaan 2,5 viikkoa, ja pestään käsiä sekä syödään oppilaiden inhoamia eväitä. Oppisisällöt jää tältä keväältä vajaaksi. Älytöntä!

Vierailija kirjoitti:

Opettajat tekivät jo yhden hypyn tuntemattomaan, kun etäopetus alkoi. Se vei tosi paljon energiaa ja tunteja. Nyt vaaditaan taas uutta hyppyä tuntemattomaan. Minulla ainakin on voimat loppu näihin hyppyihin. Enkä näytä olevan ainoa.

Juu, varmasti vie voimia ja aikaa, mutta eikö tässä nyt hypätä takaisin siihen vanhaan eikä varsinaisesti mihinkään uuteen. Ei kai opettajien tarvitse nyt niitä tiloja ja ruokailujärjestelyjä miettiä. Jos opettaja on jo miettinyt opetussisällöt ja arvioinnit niille kahdelle viikolle valmiiksi, eivätkö ne ole pitkälti samat joka tapauksessa? Toteutustapa vain muuttuu siihen, mikä se on ollut aikaisempinakin vuosina. 

Voisiko joku opettaja konkreettisesti selittää vaikka esimerkeillä, millaisia suunnitelmia te olette tehneet viimeiselle kahdelle viikolle ja miten ne nyt vaikeutuvat. Jos esimerkiksi olette viime vuonna tehneet asian x lähiopetuksena ja tänä vuonna varauduitte tekemään sen etänä, mikä nyt siis estää tekemästä sitä samaa asiaa lähiopetuksena samalla tavalla kuin viime vuonna? 

Vierailija kirjoitti:

Kuyen aloituksessa sanottiin, niin nyt mennään ihan muilla kuin normaaleilla ryhmäjaoilla, joten ei voi tehdä kuten aiempina vuosina, koska lähiopetuksessa on vain yhdestä ryhmästä osa.

Eikä ole mitään mahdollisuutta soveltaa mitään tuttuja menetelmiä. Ei löydy mitään vi kkiä mistään menetelmäoakista.

Ei pysty!

Vierailija kirjoitti:

Saksan johtavan koronatutisairaalan Berliinin Charitén tutkija Christian Drostenin mukaan lapset näyttävät olevan aivan yhtä tehokkaita tartuttajia kuin aikuisetkin.

https://www.spiegel.de/wissenschaft/medizin/coronavirus-news-am-donnerst...”

Koulujen osittainen aukaisu merkitsee sitä, että virus leviää nyt tehokkaasti kesän aikana. 

 

Koulun opetuksen kannalta se on turhaa, sillä arvosanat on jo annettu. Eikä avauksesta ole mitään hyötyä talouselämälle, joka tosiaan tarvitsee heti apua suosta nousemiseen.

Poissaoloon riittää vanhemman ilmoitus että "ollaan flunssassa" - jo tästä napsahtaa 2vkon karanteeni. Asia ratkaistu. Täällä iikkuu paljon väärää tietoa muka lasu:sta; törkeää valehtelua.

Meille tuli ilmoitus jo, joka oli: Hyvää kesää. Riittää muuten tällainen niille jotka ette ano lomaa:"olemme flunssassa koko perhe. "Siinä se.

Törkeää valehtelua on myös se että valehdellaan olevansa flunssassa.

Vierailija kirjoitti:

Meilläkin yläkoulussa oli opeilla suunnitelmat niin, että opetusta etänä olis ollut loppuun asti. Ja nyt lähiopetuksessa vissiin vaan luokkiksen kanssa jutellaan 2,5 viikkoa, ja pestään käsiä sekä syödään oppilaiden inhoamia eväitä. Oppisisällöt jää tältä keväältä vajaaksi. Älytöntä!

Siis millä ihmeen logiikalla? Miksi lähiopetuksessa ei nyt yhtäkkiä voitaisikaan nyt käydä läpi niitä samoja sisältöjä kuin etäopetuksessa olis käyty näillä samoilla viikoilla? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olethan parhaiten maailmassa koulutettu. Kyllä sä jotain keksit.

Keksin kyllä jotain, totta kai.

Olen kuitenkin huolissani vanhemmista, jotka juttelevat, että kiva, kun lapset pääsevät näkemään omaa ryhmäänsä ja tapaamaan kavereita. Kun ei se koulunkäynti tule nyt sellaista olemaan.

Ai? Jokainen lapsiko opiskelee yksin jossain siivouskomerossa? Nimenomaan sitä omaa ryhmää pääsevät kyllä näkemään.

Vamhempana ihmettelen miten opettaja aikoo ehtiä tarkistaa kaikkien lasten osaamisen parissa viikossa. Jos ei sitä tee niin arviointi etäajalta perustuu kolmeen tehtävään, suurin osa ainesta jää arvioinnista pois.

Onko edes laillista tuolla tavalla antaa todistukseen numeroita?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jälleen kerran tuntiuu, että opettajat elävät jossain omassa todellisuudessaan... Oikeasti, epävarmuus on nyt osa meidän useimpien elämää. Minä en tiedä onko työpaikkani viikon päästä auki. Jos on, niin miten. Onko kaikki toiminnot auki. Jos ollaan auki niin miten toimitaan asiakkaiden kanssa, miten ylläpidetään hygieniaa. Mitään ohjeita ei ole, ei tietoa lainsäädännön tilasta ja tulkinnasta. Mikään ei ole varmaa, ei edes se, onko koko työpaikkaa syksyllä tätä menoa.

Mutta sama tilanne, sama epävarmuus, sama pakko sopeutua siihen ettei mikään ole selvää - se koskee nyt suurinta osaa kansasta. Ei ainoastaan opettajia, ei ainoastaan minua. Hyvin monen on myös ollut pakko työskennellä tähänkin asti ihan siellä omalla työpaikalla, lähikontaktissa asiakkaisiin, hoitolapsiin, potilaisiin, vailla mahdollisuutta toimia täydellisesti, vanhojen suunnitelmien mukaan, kaikkia turvaohjeita noudattaen. Itse olen ollut onnekkaassa asemassa ja voinut tehdä ison osan töistäni etänä - olen ollut siitä hyvin tyytyväinen, mutta mieleeni ei tulisi heittäytyä poikkiteloin jos nyt tilanne muuttuisi ja olisi tarpeen palata kokonaan työpaikalle, ihmisten sekaan.

Minä arvostan suuresti opettajien työtä ja ammattitaitoa. Mutta täytyy sanoa, että tämä joka asiassa toistuva kuvitelma siitä, että opettajien ongelmat ovat jotenkin erityisen uniikkeja maailmassa, jossa useimmilla on liikaa töitä, liikaa paineita, liian paljon stressiä ja nyt vielä koronan aiheuttamaa epävarmuutta, on jotenkin todella lapsellista. Deal with it niin kuin me kaikki muutkin. Ei meistä kukaan muukaan tiedä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan ja miten siitä selvitään. Jotenkin kuitenkin nyt vaan on meidän kaikkien selvittävä.

Yläkoulun opettajat vastustavat lähiopetukseen siirtymistä 11 päiväksi siksi koska se täysin mahdoton järjestää ohjeiden mukaan 600 oppilaan yläkoulussa. Li sanoo, että kädet pestään luokkaan tullessa ja pois mennessä. Luokassani on yksi pieni lavuaari. Koulumme on niin täynnä, että esim. neukkari ja pari varastotilaa (ei vesipisteitä) on otettu opetuskäyttöön. Emme pysty pitämään turvavälejä. Miten ruuat kannetaan ruokalasta 5. kerrokseen, kun porrastaminen ei onnistu ohjeiden mukaan ruokalassa. Käytävät ovat kapeat. Koulumme on ison kaupungin keskustakoulu, ei metsää vieressä. Ym ym.

Kun minä olin ala-asteella, meillä jotkut oppilaat söivät luokissa, kun ruokalaan ei mahtunut. Ei siinä ollut mitään ongelmaa. Jos koulussa on 5 kerrosta, varmaankin ne ylimmän kerroksen oppilaat voivat syödä porrastetusti ruokalassa ja muut sitten hakevat ruoat luokkiin. Onko oikeasti paljonkin peruskouluja, joissa luokkia on oikeasti 5 kerroksessa eikä hissejä ole lainkaan? 

Ja minä ymmärsin, että otetaan mahdollisuuksien mukaan käyttöön myös muita tiloja. Ei niiden tarvitse olla mikään lähimetsä. Eikös esim kirjastotkin ole nyt joka paikassa kiinni, yliopistokaupungeissa on korkeakoulujen luentosaleja vapaana jne. Ja ajallinen porrastaminen on myös vaihtoehto, eli puolet päivästä ollaan koulurakennuksessa ja toinen puoli ollaan vaikka puistossa. 

Paljon työtä ja järjestelyjä nämä vaativat, mutta kyllä ratkaisuja on, jos ihmiset vain ovat halukkaita ne toteuttamaan. 

Eli yliopistokaupungeissa julkiset täyteen opettajia ja oppilaita lähiöistä keskustaan luentosaleihin? Kirjastot ehkä muutenkin aukeavat, ei kai sinne haluta isoja oppilasmääriä asiakkaiden joukkoon? Tajuattekohan ehdottelivat, että oppilaat eivät siirry noin vain paikoista toiseen sekä jos yläkoululaiset laitetaan kävelysiirtymään, vähintään matkalla on joku ruokakauppa jonne poikkeavat, oli lupa tai ei. Liikettä ja liikennettä luvassa. Kuulostaa pelkästään vaan typerältä.

Vierailija kirjoitti:

Vamhempana ihmettelen miten opettaja aikoo ehtiä tarkistaa kaikkien lasten osaamisen parissa viikossa. Jos ei sitä tee niin arviointi etäajalta perustuu kolmeen tehtävään, suurin osa ainesta jää arvioinnista pois.

Onko edes laillista tuolla tavalla antaa todistukseen numeroita?

Ja siis eihän hänellä tule mitään aikaa opettamiseen olemaan kun 24 oppilasta ja jokaisella vähintään kuudesta eri aineesta kirjat ja vihot tarkistettavana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koita löytää jokaisen oppilaan kanssa vartti, jolloin kyselet "mitä kuuluu". Siinä se 2 viikkoa jo menikin. 

Ministetin ohjeiden mukaan en saa tavata kuin 5% oppilaistani. Ymmärrätkö, että tässä ketjussa puhutaan yläkoulun aineenopettajuudesta. Sitä ei ohjeen antanut ministerikään ymmärtänyt, joten ei ihme, etteivät kaikki kansalaisetkaan.

Tottakai hän sen ymmärsi.

Sinä et ymmärrä, että asioita ei ole pakko tehdä kuten ennen. Sovellustapoja löytyy. Ei opetusministeri niitä sovelluksia joka koulun osalta päätä.

Ministeriön kansliapäällikkö sanoi että ministeri puhui höpöjä ja oikoi tämän puheet seuraavana päivänä.

Ja Lihän höperehti kahdessa muussakin kohtaa: perusopetuslaista ja tietosuojasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meilläkin yläkoulussa oli opeilla suunnitelmat niin, että opetusta etänä olis ollut loppuun asti. Ja nyt lähiopetuksessa vissiin vaan luokkiksen kanssa jutellaan 2,5 viikkoa, ja pestään käsiä sekä syödään oppilaiden inhoamia eväitä. Oppisisällöt jää tältä keväältä vajaaksi. Älytöntä!

Siis millä ihmeen logiikalla? Miksi lähiopetuksessa ei nyt yhtäkkiä voitaisikaan nyt käydä läpi niitä samoja sisältöjä kuin etäopetuksessa olis käyty näillä samoilla viikoilla? 

Nyt lähiopetuksessa en tapaa oppilaistani kuin murto-osan. Ja etäopetuksen antamisen opetusministeri kielsi. Tämä on tässä ketjussa jo moneen kertaan selitetty.

Vierailija kirjoitti:

Vamhempana ihmettelen miten opettaja aikoo ehtiä tarkistaa kaikkien lasten osaamisen parissa viikossa. Jos ei sitä tee niin arviointi etäajalta perustuu kolmeen tehtävään, suurin osa ainesta jää arvioinnista pois.

Onko edes laillista tuolla tavalla antaa todistukseen numeroita?

En tiedä, miten teillä, mutta meillä ainakin on oltu koulussa ihan koko lukuvuosi ja etäopetuksessa ainoastaan muutama viikko. Ja etäopetuksenkin aikana on tehty kokeita ja tehtäviä ja pidetty videotapaamisia, joista kyllä pystyy jotain osaamista näkemään ja suhteuttamaan aiempaan osaamiseen. 

Miksi ihmeessä ei olisi laillista antaa numeroita tällaisen perusteella? Mikä laki todistuksen numeroita muutenkaan säätelee? Eihän niillä ole suurtakaan merkitystä paitsi ysiluokkalaisilla. Heidän osaltaan varmaankin arviointiperusteita katsotaan vähän huolellisemmin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meilläkin yläkoulussa oli opeilla suunnitelmat niin, että opetusta etänä olis ollut loppuun asti. Ja nyt lähiopetuksessa vissiin vaan luokkiksen kanssa jutellaan 2,5 viikkoa, ja pestään käsiä sekä syödään oppilaiden inhoamia eväitä. Oppisisällöt jää tältä keväältä vajaaksi. Älytöntä!

Siis millä ihmeen logiikalla? Miksi lähiopetuksessa ei nyt yhtäkkiä voitaisikaan nyt käydä läpi niitä samoja sisältöjä kuin etäopetuksessa olis käyty näillä samoilla viikoilla? 

Jos mä opetan vaikka historiaa ja yhteiskuntaoppia, mutta olen 2,5 viikkoa vain 8c:n kanssa, niin jäähän näiden aineiden opettaminen minulta pois kaikkien muiden opetusryhmieni osalta. 8c ei puolestaan opiskele mitään muuta, koska en osaa opettaa heille matikkaa, fysiikkaa, äikkää, biologiaa, valinnaisaineita jne. Joten meidän todennäköisesti käsketään luopua oppisisällöistä kokonaan ja tehdä jotain yleistä ja vielä suunnittelematonta 2,5 viikkoa. Eli opetus jää oppiaineiden sisältöjen osalta vajaaksi 2,5 viikkoa.