Lue keskustelun säännöt.
Opettajana ihmettelen, että mitä opetan vikat viikot koulussa
02.05.2020 |
Kun etäopetusta päätettiin pitää 13.5. saakka tein aineenopettajana suunnitelman, mitkä asiat ehdin tänä aikana opettaa ja mitä jätän kahdelle vikalle viikolle. Mietin suunnitelmat myös sen mukaan, että palaamme kouluun omalla lukujärjestyksellä ja sen lisäksi myös mitä opetan jos etätyöt jatkuvat. Nyt mennäänkin ilmeisesti ihan muilla lukujärjestyksillä, sillä koulussani suunnitellaan vuorosysteemiä tilojen vähyyden ja suurten ryhmien vuoksi. Milloin saan tietää, montako tuntia minulle jää minkäkin opetusryhmäni kanssa? Ei mitään käsitystä. Kiristänkö tahtia jo ensi viikosta. Todella huonosti mietitty, miten oikeasti koulun arjessa asiat hoituvat.
Kommentit (548)
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minä opetan , mutta nyt tuntuu siltä, että tuo selkä menee niin kipeäksi 14.4. ettei pysty tulemaan kouluun. Sairaslomalle tässä varmaan joutuu.
Anteeksi virhe päiväyksessä .
Uusi pv. 14.5.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
yhdessäjaksetaan kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opettajat tekivät jo yhden hypyn tuntemattomaan, kun etäopetus alkoi. Se vei tosi paljon energiaa ja tunteja. Nyt vaaditaan taas uutta hyppyä tuntemattomaan. Minulla ainakin on voimat loppu näihin hyppyihin. Enkä näytä olevan ainoa.
Korona on vaatinut kaikilta ammatinharjoittajilta uhrautumista ja sopeutumista,joillakin loppui työt, siinä sitten miettii miten elättää perheen ja miten saa laskut hoidettua, itse olen kiitollinen ja onnellinen että on töitä, olen tottunut omalla alalla jatkuviin muutoksiin kun aina leikataan määrärahoja juurikin julkisen puolen aloilta. Kaikilla meillä on väsymyksen hetkiä,olen minäkin meinannut heittää hanskat tiskiin kun eräs vuosi tuli lyhyessä ajassa useampi organisaatio muutos, mutta ihanien kollegoiden tuella ja tsempillä selvisin ja ennen kaikkea ihanien asiakkaiden avulla, mun oma äiti aina hokee ettei saa tuleen makaamaan ja enpä haluaisi ilmankaan työtä olla. Ihminen yllättävän paljon jaksaa ja venyy,mietitään esim hoitajia jotka tekee fyysistä työtä jalkojen päällä päivittäin pitkää päivää ja lomat voi mennä,itse saan kuitenkin pitää loman.
Okei. Mä oon tehnyt 12 vuotta pätkäduunia aineenopettajana. Joskus on ollut kokoaikatyö samassa sijainnissa. Pahimmillaan on ollut kaksi työnantajaa ja kolme sijaintia, jopa saman päivän aikana. Olen saanut yhdeltä kesältä palkan. Olen ottanut vastaan kaikki työt, mitä on tarjottu. Olen vetänyt nyt etäopetukset kahdessa eri oppilaitoksessa kaksilla eri systeemeillä. Jään työttömäksi taas lukuvuoden lopussa. Väittäisin olevani hyvinkin joustava ja alinomaisiin muutoksiin tottunut. Nyt tämä viimeinen muutos enää yksinomaan v*tuttaa poskettomasti.
Meidän koulumme opettajat ovat jo saaneet tietoon, että viimeisillä viikoilla ei saa käyttää koulun yhteisiä tietokoneita, kyniä, tusseja tmv. toimistotarvikkeita, koulukirjaston kirjoja tai soittimia tartuntariskin vuoksi. Monistamoon ei myöskään päästä, ettei aikuisten välille tule tarpeettomia kontakteja. Ruokailu järjestetään meillä todennäköisesti niin, että ruokalan työntekijät jakavat ruuat kärryihin ja kärryt kiikutetaan luokkiin, joissa oppilaat syövät. Vesipisteitä pitää vielä miettiä, koska meillä ei ole luokissa lavuaareja, vaan lavuaarit sijaitsevat käytävässä luokkien ulkopuolella ja yhden lavuaarin jakaa n. 4 luokkaa. Lisäksi on tietenkin vessojen lavuaarit, mikä helpottaa tilannetta.
Minä keksin kyllä jotain tekemistä oppilaiden kanssa pariksi viikoksi! Harmi, että retket on meidän koulussamme peruttu ja kielletty. Niistä ovat yleensä pitäneet jokainen.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minä opetan , mutta nyt tuntuu siltä, että tuo selkä menee niin kipeäksi 14.4. ettei pysty tulemaan kouluun. Sairaslomalle tässä varmaan joutuu.
Toivottavasti olet lapseni opettaja. Hän menee kouluun vain jos oma ope ei ole siellä. Silloin hän saattaa jotain opetusta saadakin.
Enkä ala keksimään mitään tekosaikkuja vaan poissaolon syyksi laitan etten näe tarpeelliseksi ottaa riksiä saada koronaa turhan takia.
Haloo! Teet mitä pomosi käskee tehdä.
Ootte te nirppanokkia, herranjestas!
Joudutte töihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä aion viedä oman luokkani tutustumaan kunnantaloon, sivistoimenjohtajaan ja kunnanjohtajaan. Aluehallintovirasto on myös näkemättä. Voisimme myös tehdä kesäretken opetus-ja kultturiministeriöön, eduskuntaan ja THL:ään. Ihanaa! Odotan innolla näitä retkiä. Onneksi lapset eivät tartuta tautia! Muistamme tietysti yskimishygienian, käsienpesun ja turvavälit. Tästä tulee ihanat kaksi viikkoa. Innolla odotan jo näitä retkiä!
Ala jo organisoida. Sinulle tulee paljon aikataulujen ym sopimista. Kulkemiset ja ruuat pitää myös miettiä.
Ai juu. Halusitkin vain olla nokkela.Minäkin menisin työssäni moneen paikkaan, muttei tällä hetkellä moniin paikkoihin oteta ketään vieraita. Mutta tilanne toki muuttuu, kun linjataan niin.
Järjestän opona retkiä joka kevät. Tuttua kauraa. Maanantaina soitan sivistystoimenjohtajalle. Hän saa tulla kertomaan nuorille omasta työstään. Onneksi koululta on kävelymatka kunnantalolle. Avin johtaja on naapurini. Eiköhän sinnekin joku retki saada järjestymään.
Koita nyt jo rauhouttua hassu.
Että opo ja näin pihalla.
Olen itsekin opo ja häpeän sinua.
Retket ja vierailut kuuluvat työn kuvaani. Lapset eivät tartuta ja olemme palanneet normaaliin koulutyöhön. Ajattelitko itse vain vetää lonkkaa koululla? Kuule, vierailut ovat olennainen osa opon työtä ja niitä aion myös järjestää.
Siitä vaan. Oppilaille jää ikuinen yhteinen kokemus, kun käytte yhdessä koputtelemassa pimeän avin ikkunoita. Sinusta tulee legenda ikäluokan keskuudessa.
Taisi aika monella mennä sarkasmi ohi.
Pointtina tässä taisi olla se, että oppilaat pakotetaan palaamaan ns. normaaliin elämään ja normaaliin opetukseen, vaikka muu yhteiskunta elää yhä poikkeustilassa. Vierailukohteita ei ole, mitään tavanomaista viimeisen viikon puuhaa ei voida tehdä. Kevätjuhlakin on kielletty, koska samassa tilassa ei saa olla kuin vähän ihmisiä. Miten siinä sitten voi vetää normaalia opetusta?
Ihmettelen kyllä, millä järjellä koulujen avaamista perusteltiin subjektiivisella oikeudella perusopetukseen. Olen itse opettanut mm. Meetsissä etänä opetussuunnitelman mukaan , mutta en yläkoulun opettajana myöskään tiedä, miten turvallisuudesta huolehditaan ja jos huolehditaan, miten esim. saman 10 hengen oppilasporukan opettaminen kaksi viikkoa ajaa saman normaalisti yli sadan oppilaan opettamani oppilasmäärän subjektiivisen oikeuden opetuksekseensa.... Tiedän toki, että on opettajia, jotka eivät ole olleet yhteydessä oppilaisiin kuin Wilmassa ja ihmettelen ja häpeän heidän ja heille maksetun palkan puolesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulen sinulta opettajana löytyvän ammattitaitoa ja osaamista ratkaista asia, sillä tuskin saat siihen vastausta täältä. Jos toisin, sinun ammattitaidossa ei ole silloin kehumista.
Ongelmaa en edes pidä kummoisena, sillä jokainen meistä työssä joutuu muuttamaan suunnitelmia.
Ajattelepa, mitä terv.hoidossa jouduttiin tekemään parissa viikossa, kun huomattiin koronaepidemia olevan myös Suomessa tosiasia tai kaupanala, poliisi jne.
Meidänkin terv.keskus ja vuodeosasto ajettiin alas muutamassa päivässä koronapotilaita varten, kaikki ajat peruttiin, sairaudet laitettiin kiireellisyys järjestykseen, ruumiskontteja tuotiin takapihalle ja nyt niitä rakennetaan uudestaan norm.terv.hoitoa varten.
Mietipä mitä me opet jo ollaan tehty: muutettu lähiopetus etäopetukseksi, opeteltu lyhyessä ajassa videoneuvottelusovellukset, muokattu tai tehty alusta alkaen oppimateriaali etäopetuskäyttöön. Varmasti näin on tehnyt myös ap.
Nyt me teemme taas kaiken muokkautumisen uudestaan. Tottakai, sehän on selvä. Mitään muuta ominaisuutta opetustyössä ylipäätään ei tarvita niin paljon, kun muokkautumiskykyä. Jossain ylempänä päätetään jotain ja mehän muokkaudumme, sopeudumme ja hoidamme hommat. Tätä meille ei kyllä opinnoissamme opeteta. Meille opetetaan vain oman oppiaineemme sisältöä ja ainedidaktiikkaa. Kaikki muu opitaan työtä tehdessä. Mutta kaipa tuo muokkautumiskyky on sitten osa ammattitaitoa... Aineenopettajaan kyllä luotetaan tosi paljon. Meidän työtämme ei pahemmin kytätä. Ja samaan aikaan meillä on kamalasti vastuuta ja nyt luulen, että moni meistä pelkää, että me joudumme ottamaan yhä enemmän sellaista vastuuta, johon meillä ei ole osaamista: tartuntataudin leviämisen ehkäisy oppitunneillamme. Itseäni ainakin se stressaa eniten. Pärjään kyllä ryhmän kuin ryhmän kanssa normaalioloissa, muttamiten välttää lähikontaktit, samojen välineiden käyttö...miten työpäivä sujuu, jos ei voi käydä opettajainhuoneessa henkilökunnan ainoassa vessassa...jääkaapilla ja mikrolla evästämässä...
Teevetuloa 2000-luvulle! Suurin osa ylemmän korkeakoulututkinnon vaativista töistä on sellaisia, joita ei ns. opita yliopistossa. Oletuksena on, että riittävä tiedollinen perusta mahdollistaa uuden oppimisen ja soveltamisen. Useilla aloilla mm. lainsäädännöllisiä muutoksia tapahtuu vuosittain, ja täytäntöönpano-ohjeet tulevat viiveellä. Lakia on silti sovellettava heti. Se on on normaalia työtä, vaikka ei oltaisi juristeja.
En enää ihmettele tätä opettajien muutosvastarintaa, jos mitään ei kyetä tekemään jos ei ole okl:ssä opetettu.
OKL:ssa opiskelevat vain alakoulun luokanopettajat. Yläkoulun ja lukion opettajat ovat opiskelleet omaa ainettaan yliopistossa ja siihen päälle pedagogisia opintoja, jotka oikeuttavat opettajan virkaan.
Kukaan ei ole missään vaiheessa opettanut aineenopettajille, miten hänen oppiainettaan opetetaan ja mitä kaikkea siihen sisältyy. Ihan siitä itse sitten lähdetään kylmiltään rakentamaan omaa ammatti-identiteettiä ja luomaan opetussisältöjä ja -materiaalia. Minun koulussani on onneksi tapana auttaa kaikkia sijaisia ja määräaikaisia ja jakaa auliisti vinkkejä ja materiaaleja, koska me kaikki tiedämme, mikä urakka oman työn aloittamisessa on.
Uskoisin, että uusille opettajille tämä vuosi on ollut ihan hirveä, kun ei vielä ole kunnon materiaaleja kertynyt eikä ole välttämättä edes selvillä vielä kaikesta opetettavasta asiasta. Tämmöiselle vanhalle parralle sopeutuminen käy paljon helpommin ja omassa "pankissa" on mitä ottaa myös viimeisille viikoille.
Onneksi opettajien ei tarvitse päättää, miten nämä hallituksen koukerot käytännössä toteutetaan. Se on opetuspäällikön ja rehtorin tehtävä. Me opettajat sitten vain toteutamme käskyt ja menemme siihen tilaan, mikä meille osoitetaan. Oppilaita saapuu paikalle, jos saapuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toimin vuosikausia ns hätäsijaisena erään kunnan kolmessa eri (suuressa) koulussa. Sain tietää usein aamuna klo. 8 että mihin pisteeseen ja ketä opettajaa sijaistan.
Minulla on myös kielten opettajan pätevyys, joten vaihtoehtoja oli enkun-, ruotsin-, saksan- tai ihan vaan luokanopen sijaisuus.
Joskus sijaisuus kesti pari päivää. Yhden kerran 1,5v. Ja aina pidin luokat ja oppilaat menestyksekkäästi opinnoissa mukana, opetin jopa puukässää, josta en tiennyt juuri mitään (käytettiin turvallisia välineitä).
Joten olen aivan varma, että tekin selviätte, kun minäkin silloin nuorena selvisin. Ja huom, en ollut oikeutettu edes kesälomiin, koska saikuttavat opet palasi kesäksi tietysti töihin. :)
No ethän sinä muinakaan vuosina ole viimeisillä viikoilla oikein mitään opettanut, vai mitä? Ei meillä ainakana ikinä kunnolla opiskeltu peruskoulun viimeisillä viikoilla...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa keskustelijoista ei tajua ollenkaan, mistä on kyse. Sairaanhoitaja ihmettelee, mikä tässänyt on opettajilla ongelma. Sairaanhoitajan työ pn hyvin erilaista, hänelläon koulutus nimenomaan sairauden hoitoon liittyen. Hän tuskin joutuu yhtäkkiä valvomaan vellovaa ihmismassaa yksin.
Kaikilla yläkoulun opettajilla ei ole omaa valvontaluokkaa. Kouluissa työskentelee myös sivutoimisia tuntiopettajia, joilla voi olla tunteja useammassa koulussa. Heidät on palkattu opettamaan omaa ainettaan lukujärjestyksen mukaiset tunnit.
Kaoottista tulee olemaan. Sääliksi käy rehtoreita! Tosi rankat viikot jo valmiiksi takana.
Lomautetaan nämä turhat sivutoimiset aineenopettajat. Ryhmänohjaajat opettakoot omia ryhmiään nämä pari viikkoa. Vuosityöajassa olevien opettajien kohdalla ei tule edes palkanmaksuongelmaa, vaikka tuntimäärä hetkellisesti muuttuisi. Helppoa.
Lomautuksesta pitää ilmoittaa 2 vk etukäteen. Voiko määräaikaisen lomauttaa?
Jos oppilasryhmät pitää puolittaa, miten opettajat riittävät valvomaan ryhmiä ja etenkin, jos osa lomautettaisiin?
Kun opettajia on lomautettu kunnassani, se ei ole tähän mennessä koskenut määräaikaisia. Monen palkka lakkaa juoksemasta lukuvuoden päättyessä.
T. Määräaikainen sivutoiminen aineenope x 2
Nyt on poikkeustilalaki voimassa ja työsuhteen/viranhaltijan lomautukseen tai irtisanomiseen riittää 5pv ilmoitus.
Kiitos tiedosta! Mutta voiko määräaikaisen lomauttaa?
Ihan mielelläni tulisin lomautetuksi. Mulla on vaan muutama hassu tunti peruskoulussa per viikko. Lomautuksella ei olisi juuri taloudellista merkitystä ja välttyisin vikojen viikkojen härdelliltä. Siirtyisin työttömäksi työnhakijaksi vaan pari vk aiemmin ja vieläpä ilman omavastuuaikaa. Ei hullumpaa. Voikun minut lomautettaisiin!
Poikkeustilan aikana voi komauttaa tai irtisanoa.
Moni koulunkäyntiavustajan työsuhde irtisanottiin kun etäopetus alkoi. Ainakin meidän kunnassa, joiden määräaikainen työsuhde olisi jatkunut toukokuulle.
Alunperinkin koulut suljettiin määräajaksi. Miten olette niin shokissa, kun ne nyt avataan, suunnitellusti, kuten pitikin?! Olen kyllä seurannut etä"opetusta" kotona ja ymmärrän, että asenne on jäänyt päälle. Kun ei tuntia voikaan kuitata muutamalla sanalla "leivo kakku, ohjeita on netissä" ja loppuaika katsoa Netflixiä niin toki olette ihan kysymysmerkkeinä, että MITÄ me oikein nyt tehdään. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älkää opet turhaan stressatko joutavia. Töihin mennään ja tehdään työajan puitteissa se mitä ehtii ja pomo käskee. Lopputuloksella ei liene tässä konkurssissa väliä. Pääasia lienee pysyä terveenä ja hengissä.
Minua ihmettyttää mitä niin suurta hyötyä tällä koulujen avaamisella saadaan, että suurimmaksi osaksi hyvin toiminut etäopetus kannatti lopettaa ja siirtyä taas uuteen toimintamalliin. Etäopetus kuitenkin menee nyt rutiinilla jo oppilaillakin, laitteet on vihdoin kasassa, systeemit tutut ja jäljellä kaksi viimeistä viikkoa. Nyt ne tulevat väkisinkin olemaan aika ankeita sisällöltään. Keksimällä keksittyä ajantappoa, käsienpesua, käsienpesuun jonottelua, kävelylenkkiä jossain ulkovuorojen takia ja ikävää jos sataa mutta vaihtoehtoja ei ole, jonottelua, muistuttelua, käsienpesua, käsienpesua... etäopetuksessa olisi saatu huomattavasti laadukkaampaa työtä tehtyä ja aika ei olisi tuhlaantunut aivan kaikkeen turhaan.
Tässä pieni tilannekatsaus työmaalta:
- Askarrella ei juuri voi (liidut, vesivärit, kynät, liimat, sakset jne. kerätty pois hygieniasyistä)
- Tabletit, läppärit, pöytäkoneen käyttökiellossa.
- Lautapelit yms. kerätty pois.
- Käsityöluokat pois käytöstä. Samoin työkalut.
- Musiikinluokka pois käytöstä, samoin soittimet.
- Liikuntasali opetuskäytössä ja liikkatunnit siellä peruttu.
- Liikuntavarusteista sallittu vain ne mihin ei käsin kopeloida eli jalkapallo (oletan, että pesiskamat, hyppynarut, koripallot jne. pois käytöstä)
- Piha on onnettoman pieni, vain 2-3 luokkaa kerrallaan mahtuu.
- Kentän jakaa 3 koulua (arviolta 45-50 luokkaa). Metsää, rantaa, puistoa ei ole lähellä.
- Kaikissa luokissa ja varsinkaan tiloissa, joita ei ole edes tarkoitettu opetuskäyttöön ei ole tykkiä/valkokangasta/telkkaria. Edes leffoja/dokumentteja/opetussarjoja ei katsota.
- Monistamaan ei pääse, mitään monisteita, värityskuvia jne. ei siis tiedossa.
- Koulussa ei ole kirjastoa, kaupungin kirjastosta ei vielä tietoa ja ruuhkaa povaan sinnekin jos edes avaavat.
Jäljelle jää aika suppeaa sisältöä. Kännykkää ei ole kahdella oppilaalla, tehtäviin ei saa vaihtelua edes sillä ettei heille tule kurja fiilis. Kirjat on tuossa vaiheessa jo pitkälti tehty. Oppilaita ei pysty kahden kesken juurikaan jututtamaan kun ei muita voi jättää turvallisuussyistä yhtään valvomatta ja avustajat eivät voi pyöriä eri luokissa. Se siitä sosiaalityön virka-avustakin sitten. Miten tässä nyt siis hyödyt on suuremmat kuin haitat?
Tätä kai sitten Suomeenkin halutaan.
Ruotsalaisopettaja kuoli koronaan pääsiäisenä – nyt jopa neljäsosalla koulun henkilökunnasta havaittu tartunta https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000006494939.html
Vierailija kirjoitti:
Haloo! Teet mitä pomosi käskee tehdä.
Ootte te nirppanokkia, herranjestas!
Joudutte töihin.
Olet naiivi. Vain sekö on työtä, mitä tehdään koulun tiloissa. Sekö ei ole työtä, että opettajat ovat jo useita viikkoja hoitaneet toiminnan etänä.
Itselläni ongelma ei ainakaan ole se, mitä opetan. Puhun päivän vaikka aidan seipäästä ja opetan varmasti ainetta kuin ainetta. Se mietityttää, miten säästyä mahdollisesti tappavalta taudilta ilman suojaimia ja miten olla tartuttamatta sitä omaan perheeseen. Minulla on pienet lapset. Kuulun riskiryhmään, joten toivon, että mahdollisuus etätöihin olisi. Pitää selvitellä esimiehen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Minua ihmettyttää mitä niin suurta hyötyä tällä koulujen avaamisella saadaan, että suurimmaksi osaksi hyvin toiminut etäopetus kannatti lopettaa ja siirtyä taas uuteen toimintamalliin. Etäopetus kuitenkin menee nyt rutiinilla jo oppilaillakin, laitteet on vihdoin kasassa, systeemit tutut ja jäljellä kaksi viimeistä viikkoa. Nyt ne tulevat väkisinkin olemaan aika ankeita sisällöltään. Keksimällä keksittyä ajantappoa, käsienpesua, käsienpesuun jonottelua, kävelylenkkiä jossain ulkovuorojen takia ja ikävää jos sataa mutta vaihtoehtoja ei ole, jonottelua, muistuttelua, käsienpesua, käsienpesua... etäopetuksessa olisi saatu huomattavasti laadukkaampaa työtä tehtyä ja aika ei olisi tuhlaantunut aivan kaikkeen turhaan.
Tässä pieni tilannekatsaus työmaalta:
- Askarrella ei juuri voi (liidut, vesivärit, kynät, liimat, sakset jne. kerätty pois hygieniasyistä)
- Tabletit, läppärit, pöytäkoneen käyttökiellossa.
- Lautapelit yms. kerätty pois.
- Käsityöluokat pois käytöstä. Samoin työkalut.
- Musiikinluokka pois käytöstä, samoin soittimet.
- Liikuntasali opetuskäytössä ja liikkatunnit siellä peruttu.
- Liikuntavarusteista sallittu vain ne mihin ei käsin kopeloida eli jalkapallo (oletan, että pesiskamat, hyppynarut, koripallot jne. pois käytöstä)
- Piha on onnettoman pieni, vain 2-3 luokkaa kerrallaan mahtuu.
- Kentän jakaa 3 koulua (arviolta 45-50 luokkaa). Metsää, rantaa, puistoa ei ole lähellä.
- Kaikissa luokissa ja varsinkaan tiloissa, joita ei ole edes tarkoitettu opetuskäyttöön ei ole tykkiä/valkokangasta/telkkaria. Edes leffoja/dokumentteja/opetussarjoja ei katsota.
- Monistamaan ei pääse, mitään monisteita, värityskuvia jne. ei siis tiedossa.
- Koulussa ei ole kirjastoa, kaupungin kirjastosta ei vielä tietoa ja ruuhkaa povaan sinnekin jos edes avaavat.
Jäljelle jää aika suppeaa sisältöä. Kännykkää ei ole kahdella oppilaalla, tehtäviin ei saa vaihtelua edes sillä ettei heille tule kurja fiilis. Kirjat on tuossa vaiheessa jo pitkälti tehty. Oppilaita ei pysty kahden kesken juurikaan jututtamaan kun ei muita voi jättää turvallisuussyistä yhtään valvomatta ja avustajat eivät voi pyöriä eri luokissa. Se siitä sosiaalityön virka-avustakin sitten. Miten tässä nyt siis hyödyt on suuremmat kuin haitat?
Ei noita luettelemiasi olisi etäopetuksessakaan niin jatkatte samalla mitä se olisi ollut ne kaksi viikkoa etänä jos se kerta hyvin on toiminut.
Samalla tavalla sinä vingut, jos sähköt menevät eikä koneesi toimi. Siis mitä, pitääkö tässä tuhria kätensä liituun ja lausua itse tekstikappaleet??? Tai häh, täytyykö tehdä jotain kalvoja ja kaivaa esille piirtoheitin, kun videotykki hajosi???