Mitä kovasti kehutun kirjan suosiota et ymmärrä?

Sofi o.n kirja, joka kertoi hiuksista ja hiusbisneksestä. En millään jaksanut. Sekava.

Vierailija kirjoitti:

Stephen Kingin tuotanto oikein löyhkää kaupallisuudelle.

Mitkä kirjat hänen tuotannostaan ei ollut sinun mieleesi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Stephen Kingin tuotanto oikein löyhkää kaupallisuudelle.

Mitkä kirjat hänen tuotannostaan ei ollut sinun mieleesi?

Toisaalta ymmärrän pointtisi. hänen vihansa trumpia kohtaan ja ilmentäminen se hänen uusimmissa tarinoissaan pilaa kyllä lukunautinnon. keskittyisi itse stooriin.

Sofi Oksasen Puhdistus, aiheesta olisi saanut hyvänkin kirjan kirjoitettua, mutta Oksanen ohittaa kiinnostavat kohdat lyhyellä mitäänsanomattomalla lauseella. Sen jälkeen kirjoittaa kymmenen sivua putkeen siitä, mitä kärpänen tekee huoneessa.

Vierailija kirjoitti:

Kaikki Paulo Coelhon mukasyvälliset paskanjauhannat joita ihmiset sitten lukevat kuvitellen olevansa silloin jotenkin erikoisen tiedostavia ja syvällisiä.

Luulin että olin vastannut, enkä muistanut.

Taru sormusten herrasta. Olen yrittänyt lukea useampaankin kertaan, mutta ei vaan pysty. Tylsä.

Sen sijaan minusta Jumalat juhlivat öisin oli ihan hyvä kirja, toki olen lukenut sen ns. tuoreeltaan, jolloin ei ollut mitenkään erityisen hehkutettu, eli ehkä isot odotukset aiheuttavat monille pettymyksen.

Harry Potteritkin olivat minusta ihan mukavia ja viihdyttäviä. Ennen kaikkea ne ovat saaneet monia lapsia ja nuoria innostumaan lukemisesta ja se on todella tärkeää.

Pieni elämä. Täyttä kuonaa ja todella epäuskottava. Esimerkki kirjasta joka olisi kaivannut rajua editointia. Luin suurin odotuksin mutta teos meni yhä kehnompaa suuntaan, etenkin näkökulmien vaihto eri kertojiin ja täysin epäkarismaattisen päähenkilön palvonta. En vieläkään ymmärrä mikä hänessä oli niin mahtavaa. Luoja miten vihaan sitä kirjaa!

Stumppaa tähän. Teki mieli polttaa entistä enemmän silkasta v-tutuksesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Stephen Kingin tuotanto oikein löyhkää kaupallisuudelle.

Mitkä kirjat hänen tuotannostaan ei ollut sinun mieleesi?

Väitteeni Kingin tuotannosta on tietenkin subjektiivinen, mutta se tosiasia, että herra on 70-luvulta lähtien puskenut ulos vähintään kerran vuodessa enemmän tai vähemmän tiiliskiven kokoista romaania kertoo mielestäni ennemmin kassakoneen kilinästä kuin taiteesta.

Kysyit teoksista joista en pitänyt. En ole jokaista kirjaa ehtinyt lukemaan (Wikipedian mukaan romaaneja on julkaistu 63), mutta muutamia, joista en henkilökohtaisesti aistinut minkäänlaista intohimoa kirjallisuutta taiteena kohtaan olivat Rage, The Long Walk, The Running Man ja The Dark Tower-sarjan ensimmäinen osa. Kaikki luin siis englanniksi.

MUTTA teini-ikäisenä luin Cujon ja Pet Semataryn, joista tykkäsin todella paljon, enkä koskaan väittäisi Kingiä mitenkään lahjattomaksi.

Maan lapset -kirjasarjassa huomaa miten kirjailija sai menestyksen myötä vasta rahaa tehdä tarkempia tutkimuksia esihistoriasta ja valitettavasti kirjoitti jatkossa tutkimustulokset liiankin tarkasti kirjasarjaan. Tasangon vaeltajat esim oli todella puuduttavaa esihistoriallisten floran ja faunan kuvailua, viimeisissä kirjoissa taas luolamaalaiksista vedettiin pitkälle vietyjä tulkintoja uskonnosta ja yhteiskunnallisesta elämästä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Stephen Kingin tuotanto oikein löyhkää kaupallisuudelle.

Mitkä kirjat hänen tuotannostaan ei ollut sinun mieleesi?

Väitteeni Kingin tuotannosta on tietenkin subjektiivinen, mutta se tosiasia, että herra on 70-luvulta lähtien puskenut ulos vähintään kerran vuodessa enemmän tai vähemmän tiiliskiven kokoista romaania kertoo mielestäni ennemmin kassakoneen kilinästä kuin taiteesta.

Kysyit teoksista joista en pitänyt. En ole jokaista kirjaa ehtinyt lukemaan (Wikipedian mukaan romaaneja on julkaistu 63), mutta muutamia, joista en henkilökohtaisesti aistinut minkäänlaista intohimoa kirjallisuutta taiteena kohtaan olivat Rage, The Long Walk, The Running Man ja The Dark Tower-sarjan ensimmäinen osa. Kaikki luin siis englanniksi.

MUTTA teini-ikäisenä luin Cujon ja Pet Semataryn, joista tykkäsin todella paljon, enkä koskaan väittäisi Kingiä mitenkään lahjattomaksi.

Täällä eräs, joka ei pidä Kingin tuotannosta. Nuorempana yritin lukea parikin hänen teostaan, en edes muista niitä, kun jätin kesken. Joku aika sitten luin Hohdon ja Uinu uinu lemmikkini, enkä tykännyt kummastakaan. Olivat tylsiä.

Vierailija kirjoitti:

Kaikki Harry Potterit. Lapsille ollut pakko lukea, mutta on niin paksua jöötiä että pahaa tekee. Juonenkulku ja kieli on kuin yläasteikäisen aineesta.

V i t t u siitä naisesta tuli vielä miljärdööri tuollaista suoltamalla. Käsittämätöntä.

Luin ensimmäisen ja että se oli HUONO, ihan järkyttävän kliseistä kaikki ja teksti ihan könkköä.

Mä en jaksanut kiinnostua opettelemaan jotain uutta hirsnyrkki-örtypörtty jne hirviö saagaa joka jatkuu ja jatkuu ja jatkuu ja jatkuu ja jatkuu.

Koko tarinan oisi voinut kertoa 3 kirjassa.

Ja NIIN sukupuolisidonnainen ja vanhoillinen, tytöistä tulee noitia ja pojista velhoja.

Just just, missä on oikeat uudet ideat?

Tolkien teki jo kaiken paremmin.

Vierailija kirjoitti:

Twillight-saaga. Olisi ehkä uponnut paremmin, jos olisin ollut 12 enkä 28...

Itse luin 12-vuotiaana jo Bram Stokerin Draculan, joten mulle ei olisi Twilight uponnut silloinkaan. En tajua, miten jotkut lukee noita young adult -kirjoja yli 18-vuotiaana, kun ne ovat fiksulle teinillekin jo jäätävän huonoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Twillight-saaga. Olisi ehkä uponnut paremmin, jos olisin ollut 12 enkä 28...

Itse luin 12-vuotiaana jo Bram Stokerin Draculan, joten mulle ei olisi Twilight uponnut silloinkaan. En tajua, miten jotkut lukee noita young adult -kirjoja yli 18-vuotiaana, kun ne ovat fiksulle teinillekin jo jäätävän huonoja.

veren vangit-sarja >>> Twilight

Vierailija kirjoitti:

Sofi Oksasen Puhdistus. En pystynyt lukemaan edes loppuun.

Stig Larssonin Miehet jotka vihaavat naisia. Inhosin koko sydämestäni Lisbeth Salanderia. Ärsytti se, millä tavoin kirjailija nosti epänormaalin naisen täydelliseksi niin, että Lisbethiltä onnistui kaikki ja kaikki mitä hän teki, oli lopulta niin jumalaisen hyvää ja hienoa. Odotin myös paljon jännittävämpää kirjaa. Ehkä petyin myös siksi, että odotukset olivat korkealla. Juuri ja juuri sain luettua kirjan lävitse. Loppu oli myös huono.

Minä taas tykkäsin Lisbethistä juuri siksi, kun hän oli tällainen Peppi Pitkätossu -hahmo, maailman vahvin tyttö.

Kingin ongelma on juuri tuo, että määrä korvaa laadun. Itse tykkään niistä kirjoista, jotka hän on kirjoittanut jo ajat sitten, esim. Uinu uinu lemmikkini ja Se. Muutamia uudempia kirjoja olen yrittänyt, mutta ei vaan nappaa.

Kirjailijan ikääntyessä käy joskus niin, että tuotanto heikkenee. Ehkä ne parhaat ideat on jo käytetty ja sitten kirjoitetaan kuluneempaa tavaraa. Esim. Alice Munron aikaisemmat kirjat olivat nerokkaita, mutta 2000-luvun puolella kirjoitetut keskinkertaisia ja vähän tylsiä. En tiedä voiko tästä yleistää, että kaikilla kirjailijoilla olisi näin.

Bolla. Mitäänsanomatonta tekotaiteellista huttua. 

Vierailija kirjoitti:

Raamattu. Sekava, ristiriitainen, ei punaista lankaa, jos lähtee lukemaan avoimin mielin. Pitää olla jo etukäteen päätetty mitä siitä hakee. Muuten ei saa oikein kiinni.

Ellei Jumalan Henki sitä sinulle avaa, niin turha kuvitella omalla järjenjuoksullasi saavan siitä selkoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Stephen Kingin tuotanto oikein löyhkää kaupallisuudelle.

Mitkä kirjat hänen tuotannostaan ei ollut sinun mieleesi?

Väitteeni Kingin tuotannosta on tietenkin subjektiivinen, mutta se tosiasia, että herra on 70-luvulta lähtien puskenut ulos vähintään kerran vuodessa enemmän tai vähemmän tiiliskiven kokoista romaania kertoo mielestäni ennemmin kassakoneen kilinästä kuin taiteesta.

Kysyit teoksista joista en pitänyt. En ole jokaista kirjaa ehtinyt lukemaan (Wikipedian mukaan romaaneja on julkaistu 63), mutta muutamia, joista en henkilökohtaisesti aistinut minkäänlaista intohimoa kirjallisuutta taiteena kohtaan olivat Rage, The Long Walk, The Running Man ja The Dark Tower-sarjan ensimmäinen osa. Kaikki luin siis englanniksi.

MUTTA teini-ikäisenä luin Cujon ja Pet Semataryn, joista tykkäsin todella paljon, enkä koskaan väittäisi Kingiä mitenkään lahjattomaksi.

Tahti jolla kirjoittaa menestyviä kirjoja kingin tahtiin ei olekaan taide, vaan se on lahja. se on hänelle suotu.

Mustaa tornia ei kannata jättää ensimmäiseen osaan vaikka sen jälkeen saattaa tuntuakin että ei jaksa enempää lukea. se ensimmäinen kirja on aika karsea.

Lähes kaikki kirjat, ei tarvii lukee kuin esittely, niin jo kiinnostus lopahtaa ja jos nyt sitten jaksat lukea muutaman sivun, niin ei mitään uutta taivaan alla, ei minkäänlaista uudenlaista sanankäyttöä, täyttä höttöä lähes kaikki alusta loppuun.