Mitä kovasti kehutun kirjan suosiota et ymmärrä?

Anne Frankin päiväkirjan arvostus ja suosio on varmasti laskenut rajusti sen jälkeen kun se paljastui väärennökseksi.

Olisi mielenkiintoista kuulla mielipiteen vastineeksi, mikä on sitten mielestäsi hyvää kirjallisuutta. Täällä on mainittu monia hyviä kirjoja. Paljon kyllä huonojakin.

Vierailija kirjoitti:

Anne Frankin päiväkirjan arvostus ja suosio on varmasti laskenut rajusti sen jälkeen kun se paljastui väärennökseksi.

Väärennöksestä en tiedä, mutta kirja oli puiseva ja Anne vaikutti ikävältä ihmiseltä.

Sofi Oksasen Puhdistus on rujon puiseva sepitelmä, joka ei ansaitse minkäänlaista glorifiointia.

Vierailija kirjoitti:

Anne Frankin päiväkirjan arvostus ja suosio on varmasti laskenut rajusti sen jälkeen kun se paljastui väärennökseksi.

Ei se ole paljastunut väärennökseksi. Tutkimuksissa todettiin, että se on aito.

Kirja tosin on hyvä joka tapauksessa, vaikka tarina olisikin keksitty.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Seitsemän veljestä. Olkoon jonkinlainen kansalliskirja mutta ihan helvetin tönkköä tekstiä ja tarina on todella lapsellinen.

Samaa mieltä, joskin pitää ymmärtää että kirja on tehty aivan eri aikana mitä nyt elämme. Mutta tökkö, lapsellinen ja kaupunkilainen. Seitsemän raaavasta miestä juoksee lehmiä karkuun kiven päälle, joopa joo.

Sinä uskaltaisit kohdata mylvivän ja kuopivan, sekopäisenä rynnistävän sonnilauman (Kivi kirjoittaa häristä, mutta nautojen käytöksestä päätellen kyse on sonninmullikoista) tyynesti kuin stoalainen?

Vain kaupunkilainen voi luulla, että härkä- tai sonnilauma on vain miellyttävä lehmäporukka, joka käyskentelee laitumella. Maalaiset tietävät, millaista tuhoa voi sonni saada aikaan. Eipä siitä ole kuin pari vuotta kun viimeksi Suomessa sonni puski isäntänsä hengiltä.

On silti epäuskottavaa, että naudat jäävät pitkäksi aikaa piirittämään poikia sinne kiven juurelle.

Vierailija kirjoitti:

Sofi Oksasen Puhdistus on rujon puiseva sepitelmä, joka ei ansaitse minkäänlaista glorifiointia.

Tarina on keksitty mutta kirjassa kuvattuja Stalinin ajan julmuuksia tapahtui oikeastikin. Elokuvan tapahtumien raakuus ei ole liioiteltua vaan todellisuudessa tapahtui pahempaakin

Vankeja todella ammuttiin myös toisten vankien nähdessä kaiken vankilan ikkunoista. Kansan vihollisiksi epäiltyjen kidutus oli normaalia. Solzhenitsyn yms. ovat kertoneet noista kirjoissaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Seitsemän veljestä. Olkoon jonkinlainen kansalliskirja mutta ihan helvetin tönkköä tekstiä ja tarina on todella lapsellinen.

Samaa mieltä, joskin pitää ymmärtää että kirja on tehty aivan eri aikana mitä nyt elämme. Mutta tökkö, lapsellinen ja kaupunkilainen. Seitsemän raaavasta miestä juoksee lehmiä karkuun kiven päälle, joopa joo.

Sinä uskaltaisit kohdata mylvivän ja kuopivan, sekopäisenä rynnistävän sonnilauman (Kivi kirjoittaa häristä, mutta nautojen käytöksestä päätellen kyse on sonninmullikoista) tyynesti kuin stoalainen?

Vain kaupunkilainen voi luulla, että härkä- tai sonnilauma on vain miellyttävä lehmäporukka, joka käyskentelee laitumella. Maalaiset tietävät, millaista tuhoa voi sonni saada aikaan. Eipä siitä ole kuin pari vuotta kun viimeksi Suomessa sonni puski isäntänsä hengiltä.

On silti epäuskottavaa, että naudat jäävät pitkäksi aikaa piirittämään poikia sinne kiven juurelle.

No jos se kiven ympäristö oli erinomainennlaidunalue, johon villiintynyt karjalauma oli asettunut. Pojat sattuivat siihen, eikää naudoilla ollut syytä poistua. Hyvin voin kuvitella mahdolliseksi.

Harry Potterit. VMP.

Vierailija kirjoitti:

Assburger kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jo mainitut Paulo Coelhon muka syvälliset teokset.

Dan Brownin kirjat menee samalla kaavalla, kirjoitustyyli on pinnallista, ja niitä on venytetty kertomalla vuoron perää sadan eri tyypin näkökulmasta.

Historian ja paikkojen tietämys voi olla huippua sekä mielikuvitus kuinka yhdistää asioita, mutta ei muuten.

Dan Brownille en ikinä anna anteeksi Leonardo da Vincin esittämistä salatieteiden ja mystiikan edustajana.

En tajunnut. Ymmärrätkö mitään tieteen historiasta? Itse Newton käytti puolet elämäänsä kabbalan tutkimiseen ja maailmanlopun ennustamiseen. Se vain oli sitä aikaa. Ja ajattelun vapaus oli usein vain salaseuroissa, salassa kirkolta. Niissä sitten pohdittiin kaikkea maan ja taivaan väliltä.

Tiedän mielestäni tieteen historiasta jotain.

Tiedän, että Newton oli mystikko.

Myös Kepler tutki lukumystiikkaa ja kehitteli siihen perustuvaa aurinkokuntamallia. Kepler hylkäsi rakkaan monitahokasmallinsa planeettaliikkeitä koskevan oivalluksensa myötä, suuri hatunnosto hänelle.

Tieteen suuret uranuurtajat eivät ammentaneet oivalluksiaan salakähmäisestä mystiikan harrastuksestaan, vaan matematiikasta ja julkaisivat ne kaikelle maailmalle.

Newton ei ollut mikään salaseurailija vaan touhuili oppiensa kanssa yksikseen.

Kuvausten perusteella hän oli oikea ihmisvihaaja.

Leonardo oli aikakaisekseen harvinaisen rationaalinen skeptikko, se käy selvästi ilmi hänen muistiinpanoistaan(suom. Työpäiväkirjat).

Siksi Brownin aivoitukset yököttävät.

Amis mutta silti sivistynyt kirjoitti:

"Villiintynyt nauta tappaa." 

Joo joo... Voin sanoa että villiintynyt nauta ei edes ehdi huomata kun olen jo napsaissus kassler fileen irti ja pannulle. Mummolassa näin tätä touhua kaiket kesät ja ihan itsestään käveli laitumelle ja teurasautoon.

Melkoinen mestari olet, kun napsaiset naudasta sianniskan ja vielä fileen pannulle, ellei tämä ollut tsoukki.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Raamattu. Sekava, ristiriitainen, ei punaista lankaa, jos lähtee lukemaan avoimin mielin. Pitää olla jo etukäteen päätetty mitä siitä hakee. Muuten ei saa oikein kiinni.

Raamattuhan ei periaatteessa ole kirja vaan tekstikokoelma, jonka kirjoittamiseen on osallistunut paljon eri ihmisiä eri aikakausilta. Raamatun vanhempien ja uusimpien tekstien välissä on noin tuhat vuotta. Eli ei sitä voi verrata teokseen, jonka on kirjoittanut yksi ja sama ihminen alusta loppuun itse.

Jos tarkkoja ollaan, niin Raamattu kyllä on kirja (kirja on konkreettinen esine), mutta se ei ole yhtenäinen teos, vaan ehkä paremminkin kokoomateos.

Riippuu ihan siitä, minkä alan erikoistermistön kanssa ollaan "tarkkoja". Tällaisella keskustelupalstalla on mielestäni parempi käyttää yleiskieltä ja silloin tuo "Raamattuhan ei periaatteessa ole kirja vaan tekstikokoelma, jonka kirjoittamiseen on osallistunut paljon eri ihmisiä eri aikakausilta." on täysin selkeästi ja korrektisti ilmaistu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sofi Oksasen Puhdistus on rujon puiseva sepitelmä, joka ei ansaitse minkäänlaista glorifiointia.

Tarina on keksitty mutta kirjassa kuvattuja Stalinin ajan julmuuksia tapahtui oikeastikin. Elokuvan tapahtumien raakuus ei ole liioiteltua vaan todellisuudessa tapahtui pahempaakin

Vankeja todella ammuttiin myös toisten vankien nähdessä kaiken vankilan ikkunoista. Kansan vihollisiksi epäiltyjen kidutus oli normaalia. Solzhenitsyn yms. ovat kertoneet noista kirjoissaan.

Eihän se kirjasta sen parempaa tee. Oikeista aiheista voi tehdä huonoja kirjoja ja menestyä, kunhan ne tekee oikeaan aikaan.

Vierailija kirjoitti:

Anne Frankin päiväkirjan arvostus ja suosio on varmasti laskenut rajusti sen jälkeen kun se paljastui väärennökseksi.

Oliko se väärennös vai oliko siitä sensuroitu ihastuksiin, naiseksi kasvamiseen ja seksuaalisuuteen liittyvät merkinnät?

Faith kirjoitti:

Taru sormusten herrasta -trilogia. Kuivaa, tylsää tekstiä. Kuten joku sanoi, oli kuin puhelinluetteloa olisi yrittänyt lukea. Ylirunsaan kerronnan olisi voinut vielä kestää, jos itse tarina olisi ollut erityisen mielenkiintoinen ja jättänyt lukijalle jotain suurta oivallettavaksi. Tarinan sanoma oli liian yksinkertainen, perusjuttu: hyvän ja pahan taistelu ja tuhoisa kiintymys valtaan.

Myös TSH-elokuvia pidän tylsinä: tapahtuu valtavasti kaikkea ja aina joku uusi örkki ilmaantuu jostain omine ja heimonsa elämäntarinoineen. 

Et kyllä tajunnut kaikkea, mitä Tolkien halusi tarinallaan ja luomallaan maailmalla sanoa. TSH on katkeransuloinen oodi esiteolliselle ajalle. Tuota kautta aloin itse nauttia maisemankuvauksesta ja Tom Bombadilista :D Eikä sanoma edes ollut niin perusjuttu aikanaan, me nykyään vaan ollaan totuttu tarinoihin, jotka pohjaavat tähän teokseen, vaikka postmoderni fantasia toki on muuttanut suuntaa juuri siksi että tähän tyyliin on kyllästytty. Ennen kirjailijat olivat useammin Tolkienin taustaisia, historioitsijoita yms. akateemisia kirjoittajia. Nykyään kirjailijoilla on eri vaikutteita: tärkeimpänä visuaalinen media, joka on totuttanut meidät kaikki toimintakeskeiseen kerrontaan. TSH on lajissaan mestarillinen, mutta on täysin ok jos se tyyli ei vain uppoa.

Olli Jalosen Taivaanpallo! Harvoin jätän kirjaa kesken mutta nyt en vain pystynyt jatkamaan. Tarina olisi voinut olla kiinnostava mutta kerronta oli pelkkää sekasotkua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Twillight-saaga. Olisi ehkä uponnut paremmin, jos olisin ollut 12 enkä 28...

Itse luin 12-vuotiaana jo Bram Stokerin Draculan, joten mulle ei olisi Twilight uponnut silloinkaan. En tajua, miten jotkut lukee noita young adult -kirjoja yli 18-vuotiaana, kun ne ovat fiksulle teinillekin jo jäätävän huonoja.

veren vangit-sarja >>> Twilight

Oliko tämä Anne Ricen Vampire Chronicles? Ovat kyllä huomattavasti parempi toteutus vampyyreista.

Vierailija kirjoitti:

Kingin ongelma on juuri tuo, että määrä korvaa laadun. Itse tykkään niistä kirjoista, jotka hän on kirjoittanut jo ajat sitten, esim. Uinu uinu lemmikkini ja Se. Muutamia uudempia kirjoja olen yrittänyt, mutta ei vaan nappaa.

Kirjailijan ikääntyessä käy joskus niin, että tuotanto heikkenee. Ehkä ne parhaat ideat on jo käytetty ja sitten kirjoitetaan kuluneempaa tavaraa. Esim. Alice Munron aikaisemmat kirjat olivat nerokkaita, mutta 2000-luvun puolella kirjoitetut keskinkertaisia ja vähän tylsiä. En tiedä voiko tästä yleistää, että kaikilla kirjailijoilla olisi näin.

Toisaalta Dark Tower -sarja on parantunut koko ajan, olen samaa mieltä tuon edeltävän kommentoijan kanssa että ensimmäisen osan heikkoudesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Anne Frankin päiväkirjan arvostus ja suosio on varmasti laskenut rajusti sen jälkeen kun se paljastui väärennökseksi.

Oliko se väärennös vai oliko siitä sensuroitu ihastuksiin, naiseksi kasvamiseen ja seksuaalisuuteen liittyvät merkinnät?

Ei ollut väätennös, isä editoi siitä pois noita juttuja. Se on nyttemmin julkaistu versiona, johon on sisällytetty aiemmin editoituja kohtia. Mielenniintoista, että jotkut levittävät tuota väärää tietoa siitä, että päiväkirja on väärennös. Oon törmännyt siihen palstalla aiemminkin.

Vierailija kirjoitti:

Eivät varmaan oo ees lukeneet. Varsinkin Raamattu ja koraani. Kunhan vain hyvä heittää nimiä.

Tässä olet varmaan oikeassa, todella harvassa on ihmiset jotka olisivat koko Raamatun lukeneet. Itse tylsyyksissäni joku kesä mummolassa aloin tavailemaan sitä läpi, ja kun kirjoitusasuun ja -tyyliin pääsee mukaan, niin eihän se ainakaan tylsä ole, koko ajan tapahtuu ja väkeä kuolee ja ihmeitä tapahtuu. Oikeassa mielentilassa jopa koominen näin nykynäkökulmasta. Ei toki varmaan jos lukee uskovaisen näkökulmasta.