Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Nyt meni Iltasanomilla yli

Vierailija
26.04.2020 |

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006486244.html

Miten on pokkaa kirjoittaa että tällaista ei ole Suomessa ennen nähty, oikein jopa nälkää, köyhyyttä, eristystä.
Mitä mahtaa sanoa ne jotka söivät "ei mitään" sodan aikana tai ne jotka eivät nähneet perheitään enää ikinä?

Kaikenlaisia otsikoita olen ihmetellyt mutta tämä teki pahoinvoivaksi.

Kurja tilanne on mutta on ennen pahempaakin nähty.

Kommentit (82)

Vierailija
41/82 |
26.04.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän tämä on lapsille ja nuorille tosi ahdistavaa aikaa. Hyvä kirjoitus tuo oli.

Kun vertaan omaan nuoruuteeni 80-90 luvulla niin ei kyllä käy kateeksi. Silloin ongelmat oli kuitenkin sellaisia tavallisia ongelmia.

Nyt kaikki kouluam.pu.miset, ter.ro.ri-i.s.kut, yms. ja uusimpana korona. On tosi raskasta olla tämän ajan lapsi ja nuori aikuinen.

Mitä höpötät?

Raumanmeren koulusurmat tapahtuivat Raumanmeren yläasteella Raumalla 25. tammikuuta 1989.[

https://fi.wikipedia.org/wiki/Raumanmeren_koulusurmat

Oletko unohtanut Kauhajoen ja Jokelan?

Ne eivät tapahtuneet 80-90-luvulla kuten ei Kuopiokaan, jonka sinä unohdit.

Vierailija
42/82 |
26.04.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

myös Hesari otsikoi raflaavasti. Etäkoulua se kutsuu ihmiskokeeksi lapsilla.. Lapsien koulupäivä toisensa jälkeen on ohi tunnissa, otsikoi Hesari. Olen seurannut kolmasluokkalaisten ja yläasteikäisten etäkoulunkäyntiä.

Useamman tunnin ajan on koulutyötä tehneet jokaisena koulupäivänä. Opettaja on vastannut vartin viiveellä (koska opettaja on viestitellyt tai soittanut neuvomispuheluita jollekin toiselle lapselle), eli vuoroa on joutunut odottamaan niinkuin tavallisessa luokkatilanteessakin. Lasketun matikan kirjan sivusta otetun kuvan tai tehdyn tehtävän jne ovat saaneet kommentoituna takaisin.

Tehokasta oppimista kun ison lauman asettumisen työn parin ei ole mennyt aikaa eikä riitojen setvimiseen, eikä välitunteihin. Ensin koulutyö sitten ulkoilu, näin näillä koululaisilla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
43/82 |
26.04.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Juu. Onhan se hirvittävää, kun saamme olla kotona, hanasta tulee vettä, pattereista lämpöä, kaupasta saa ruokaa ja vessapaperia.

Kännykällä saa yhteyden ystäviin ja televisiosta ja radiosta tulee viihdettä taukoamattomana putkena.

On tää kauheaa aikaa. Ei voi muuta sanoa.

Niinpä. Alkaisipa vaikka sota, niin ei tarvitsisi mähöttää kotona neljän seinän sisällä, vaan saisi rymytä metsissä isolla porukalla.

Vierailija
44/82 |
26.04.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vastenmielinen juttu Iltikseltä, jolla halutaan lietsoa paniikkia ja kauhua. Olen syntynyt 80 ja muistan 90-luvun laman omakohtaisesti lasten ja nuorten kokemana. Kyllä se oli paljon pahempaa kuin tämä. Yli 20 prosentin työttömyys, konkurssit, itsemurhat ja alkoholinkulutus tapissa. Kertakaikkiaan surullista ja toivotonta aikaa 90-luvun alku. 

Lisäksi omassa lapsuudessa ja nuoruudessani oli sotaveteraaneja, lottia ja kotirintamanaisia vielä paljon elossa.  Esim. omat isoisäni olivat molemmat taistelleet eturintamassa, toinen isoäiti oli ollut lottana kovissa paikoissa ja toinen isoäiti oli oman jaksamisensa äärirajoilla pyörittänyt maatalossa raskaita miesten töitä ja omat työnsä emäntänä. Siten omakohtaisesti koen, että ei sotavuosista edes ole niin kauan aikaa. Ehkä 25-vuotiaan märkäkorva-toimittajan näkövinkkelistä talvi- ja jatkosodasta on ikuisuus, mutta ei siitä ole kuin muutama sukupolvi. Minusta on historian tuntemisen näköalattomuutta ja sivistymättömyyttä väittää, että nyt olisi ainutkertaisen pahin tilanne Suomen historiassa. Ymmärrän, että mihinkään 1300- luvun ruttoon vertaaminen ei ehkä ole tarpeen, mutta kyllä meidän lähihistoriassa on koettu paljon pahempia asioita kuin koronavirus. Tietyllä tavalla tämä on paluuta aiempaan, aikaan jolloin sairaus ja kuolema olivat lähempiä ja arkipäiväisempiä asioita mitä nykyään. 

Minusta 90-luvun lamaa suurennellaan. Eihän se ollut vakava muuta kuin yrittäjille, joilla oli valuuttalainaa.

Muut pärjäsivät ihan ok. Siis jos jäi työttömäksi, ei kuollut nälkään, vaan sai työkkäritukea.

Itse olin opiskelemassa tuolloin. Opiskelijat saivat kaiken mitä ennen lamaakin.

Vai niin pärjäsivät hyvin? Kaikilla oli ystäviä, köyhiä yksinhuoltajia ja yksinjätettyjä kaverittomia lapsia ilman harrastuksia ei ollut. Ah muistellaan sitten sitä 90-luvun laman onnelaa...

Tosin minä en sitä onnelaa kokenut.

Vierailija
45/82 |
26.04.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vastenmielinen juttu Iltikseltä, jolla halutaan lietsoa paniikkia ja kauhua. Olen syntynyt 80 ja muistan 90-luvun laman omakohtaisesti lasten ja nuorten kokemana. Kyllä se oli paljon pahempaa kuin tämä. Yli 20 prosentin työttömyys, konkurssit, itsemurhat ja alkoholinkulutus tapissa. Kertakaikkiaan surullista ja toivotonta aikaa 90-luvun alku. 

Lisäksi omassa lapsuudessa ja nuoruudessani oli sotaveteraaneja, lottia ja kotirintamanaisia vielä paljon elossa.  Esim. omat isoisäni olivat molemmat taistelleet eturintamassa, toinen isoäiti oli ollut lottana kovissa paikoissa ja toinen isoäiti oli oman jaksamisensa äärirajoilla pyörittänyt maatalossa raskaita miesten töitä ja omat työnsä emäntänä. Siten omakohtaisesti koen, että ei sotavuosista edes ole niin kauan aikaa. Ehkä 25-vuotiaan märkäkorva-toimittajan näkövinkkelistä talvi- ja jatkosodasta on ikuisuus, mutta ei siitä ole kuin muutama sukupolvi. Minusta on historian tuntemisen näköalattomuutta ja sivistymättömyyttä väittää, että nyt olisi ainutkertaisen pahin tilanne Suomen historiassa. Ymmärrän, että mihinkään 1300- luvun ruttoon vertaaminen ei ehkä ole tarpeen, mutta kyllä meidän lähihistoriassa on koettu paljon pahempia asioita kuin koronavirus. Tietyllä tavalla tämä on paluuta aiempaan, aikaan jolloin sairaus ja kuolema olivat lähempiä ja arkipäiväisempiä asioita mitä nykyään. 

Minusta 90-luvun lamaa suurennellaan. Eihän se ollut vakava muuta kuin yrittäjille, joilla oli valuuttalainaa.

Muut pärjäsivät ihan ok. Siis jos jäi työttömäksi, ei kuollut nälkään, vaan sai työkkäritukea.

Itse olin opiskelemassa tuolloin. Opiskelijat saivat kaiken mitä ennen lamaakin.

Vai niin pärjäsivät hyvin? Kaikilla oli ystäviä, köyhiä yksinhuoltajia ja yksinjätettyjä kaverittomia lapsia ilman harrastuksia ei ollut. Ah muistellaan sitten sitä 90-luvun laman onnelaa...

Tosin minä en sitä onnelaa kokenut.

En tuntenut ketään, joka olisi ollut ongelmissa 90-luvun lamassa.

Poikaystäväni yrityksellä oli valuuttalainaa ja yritys kärsi siitä, mutta kyllä se hyvin pystyssä pysyi, kun oli vakavarainen.

Vierailija
46/82 |
26.04.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Luin jutun, oli todella hyvä. Eihän tällaista ole Suomessa ennen nähtykään. Sota on ollut, mutta ei tätä nyt ihan siihen voi verrata, silloin on varmasti ollut moniverroin kamalampaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
47/82 |
26.04.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

myös Hesari otsikoi raflaavasti. Etäkoulua se kutsuu ihmiskokeeksi lapsilla.. Lapsien koulupäivä toisensa jälkeen on ohi tunnissa, otsikoi Hesari. Olen seurannut kolmasluokkalaisten ja yläasteikäisten etäkoulunkäyntiä.

Useamman tunnin ajan on koulutyötä tehneet jokaisena koulupäivänä. Opettaja on vastannut vartin viiveellä (koska opettaja on viestitellyt tai soittanut neuvomispuheluita jollekin toiselle lapselle), eli vuoroa on joutunut odottamaan niinkuin tavallisessa luokkatilanteessakin. Lasketun matikan kirjan sivusta otetun kuvan tai tehdyn tehtävän jne ovat saaneet kommentoituna takaisin.

Tehokasta oppimista kun ison lauman asettumisen työn parin ei ole mennyt aikaa eikä riitojen setvimiseen, eikä välitunteihin. Ensin koulutyö sitten ulkoilu, näin näillä koululaisilla.

Lapseni etäkoulu on sujunut hyvin. Hän on lukiolainen.

Opet pitää interaktiivisia livetunteja. Tämä Turussa.

Vierailija
48/82 |
26.04.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Luin jutun, oli todella hyvä. Eihän tällaista ole Suomessa ennen nähtykään. Sota on ollut, mutta ei tätä nyt ihan siihen voi verrata, silloin on varmasti ollut moniverroin kamalampaa.

Luuletko, ettei Suomessa ole kulkutauteja ollut.

Oli viimeksi espanjantauti ja samaan aikaa sota.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
49/82 |
26.04.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kun kermapeppu ei pääse baariin niin se on maailmanloppu.

Tämä kommentti kertoo hyvin, miten pihalla porukka on tällä palstalla. Oikeasta elämästä ei tiedetä juuri mitään ja lauotaan tällaisia kommentteja täällä. Monilla ihmisillä on tällä hetkellä todella vaikeaa ja se ei johdu siitä että ei pääse baariin. Mutta vaikeahan se on tietty ymmärtää jos normaalistikin vain maataan yhteiskunnan tuilla kotona.

Vierailija
50/82 |
26.04.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kyllä tämä on mun elämäni kurjin tilanne ja olen viisikymppinen.

Olen elänyt 90-luvun laman, lapset oli kouluiässä koulua.mp.umisten aikaan juuri ja se oli hyvin pelottavaa. Te.rr.or.in lisääntyminen yms.

Tämä virus sitten päälle juuri kun aloin ajatella, että elämä lopultakin helpottaa.

Minulle tämä ainakin on raskasta aikaa ja voin hyvin kuvitella, että myös nuorille on.

Äh, kirjoitin tähän vastauksen mutta iski sensuurin käsiin. Mutta pointtini oli: kannattaa hankkia muutakin tietoa kuin Iltapäivälehtien otsikot, jolloin vain ahdistuu liikaa. Maailman tilanne on menossa koko ajan yhä parempaan suuntaan isoilla mittareilla tarkastellen. Esim. lapsikuolleisuus ja absoluuttinen köyhyys ovat vähentyneet merkittävästi ja vähentyvät edelleen. Esim. alle köyhyysrajan eli vuonna 1990 1,9 miljardia ihmistä, vuonna 2015 750 miljoonaa ja vuonna 2030 ennustettu olevan 500 miljoonaa alle köyhyysrajan. Onhan tuossakin toki jokainen tapaus liikaa, mutta pointti on siis se, että maailman tilanne menee parempaan. Samoin esim. aiempina vuosikymmeninä oli enemmän sotia ja te****ri-iskuja mitä nykyään. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
51/82 |
26.04.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vastenmielinen juttu Iltikseltä, jolla halutaan lietsoa paniikkia ja kauhua. Olen syntynyt 80 ja muistan 90-luvun laman omakohtaisesti lasten ja nuorten kokemana. Kyllä se oli paljon pahempaa kuin tämä. Yli 20 prosentin työttömyys, konkurssit, itsemurhat ja alkoholinkulutus tapissa. Kertakaikkiaan surullista ja toivotonta aikaa 90-luvun alku. 

Lisäksi omassa lapsuudessa ja nuoruudessani oli sotaveteraaneja, lottia ja kotirintamanaisia vielä paljon elossa.  Esim. omat isoisäni olivat molemmat taistelleet eturintamassa, toinen isoäiti oli ollut lottana kovissa paikoissa ja toinen isoäiti oli oman jaksamisensa äärirajoilla pyörittänyt maatalossa raskaita miesten töitä ja omat työnsä emäntänä. Siten omakohtaisesti koen, että ei sotavuosista edes ole niin kauan aikaa. Ehkä 25-vuotiaan märkäkorva-toimittajan näkövinkkelistä talvi- ja jatkosodasta on ikuisuus, mutta ei siitä ole kuin muutama sukupolvi. Minusta on historian tuntemisen näköalattomuutta ja sivistymättömyyttä väittää, että nyt olisi ainutkertaisen pahin tilanne Suomen historiassa. Ymmärrän, että mihinkään 1300- luvun ruttoon vertaaminen ei ehkä ole tarpeen, mutta kyllä meidän lähihistoriassa on koettu paljon pahempia asioita kuin koronavirus. Tietyllä tavalla tämä on paluuta aiempaan, aikaan jolloin sairaus ja kuolema olivat lähempiä ja arkipäiväisempiä asioita mitä nykyään. 

Minusta 90-luvun lamaa suurennellaan. Eihän se ollut vakava muuta kuin yrittäjille, joilla oli valuuttalainaa.

Muut pärjäsivät ihan ok. Siis jos jäi työttömäksi, ei kuollut nälkään, vaan sai työkkäritukea.

Itse olin opiskelemassa tuolloin. Opiskelijat saivat kaiken mitä ennen lamaakin.

Vai niin pärjäsivät hyvin? Kaikilla oli ystäviä, köyhiä yksinhuoltajia ja yksinjätettyjä kaverittomia lapsia ilman harrastuksia ei ollut. Ah muistellaan sitten sitä 90-luvun laman onnelaa...

Tosin minä en sitä onnelaa kokenut.

En tuntenut ketään, joka olisi ollut ongelmissa 90-luvun lamassa.

Poikaystäväni yrityksellä oli valuuttalainaa ja yritys kärsi siitä, mutta kyllä se hyvin pystyssä pysyi, kun oli vakavarainen.

No voi luoja, ihminen!, se, että sinä et tuntenut ketään joka olisi kärsinyt 90-luvun lamasta ei tarkoita etteikö heitä olisi ollut.

Osoittaa sinulta myös erittäin huonoa yleissivistystä olla tietämättä laman vaikutuksista.

On jopa naisten lehdissä kerrottu viimeksi maaliskuussa:

Lapset kärsivät

”Muistan, kun veljeni kertoi tarvitsevansa puvun lukion valmistujaisiin, mutta ei saanut sitä. Äiti ei sanonut, ettei hänellä ole rahaa, hän ei vain antanut rahaa.”

”Olin aikuisten viestinviejänä ja olin juuri täyttänyt 18. Piti ymmärtää paljon asioita. Pidin myös huolta 11 vuotta nuoremmasta sisaruksesta.”

”Olin lukiossa ja tarvitsin kirjoja. Odottelin välillä oikeaa päivää, jolloin voisin ostaa kirjat. Osasin jo lukea äitiäni.”

”Yksi aamu söimme ananasta purkista, kun muuta ei ollut.”

”Opintojen alussa meitä evästettiin karusti, että on turha opiskella, koska kukaan ei saa koskaan mitään töitä.”

https://www.menaiset.fi/artikkeli/ihmiset-ja-ilmiot/ilmiot/tata-oli-90-…

Pitkäaikaiset vaikutukset ovat kuitenkin nämä:

90-luvun lama jakoi Suomen kahtia – "Jätti jälkeensä leipäjonot, joista ei vieläkään ole päästy eroon"

"

Kajaanilainen eläkeläinen Sirpa Niskanen oli yksi yllättyjistä. Viiden lapsen yksinhuoltaja heräsi lamaan, ja kokee tänäkin päivänä, ettei siihen voinut valmistautua mitenkään.

– Piti vähentää menoja ja harrastuksia. Ei saanut enää ostaa mitään uutta lapsille, piti vaan yrittää pärjätä entisillä."

https://yle.fi/uutiset/3-9386659

Vierailija
52/82 |
26.04.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

90-luvun lama oli pahempaa aikaa, saatika sitten sodat ja nälkävuodet.

Nykyään on onneksi teknologiaa, joilla pitää yhteyttä kasvotusten ystäviin ja sukulaisiin. Lisäksi mm. työttömyys ja konkurssin tekeminen eivät enää ole sellainen häpeä mitä se aiemmin oli. Ilmaisia chatteja ja tukipuhelimia on vaikka kuinka. Suomalaiset ovat internetin ja matkustelun aikakaudella sivistyneet huimasti.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
53/82 |
26.04.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vastenmielinen juttu Iltikseltä, jolla halutaan lietsoa paniikkia ja kauhua. Olen syntynyt 80 ja muistan 90-luvun laman omakohtaisesti lasten ja nuorten kokemana. Kyllä se oli paljon pahempaa kuin tämä. Yli 20 prosentin työttömyys, konkurssit, itsemurhat ja alkoholinkulutus tapissa. Kertakaikkiaan surullista ja toivotonta aikaa 90-luvun alku. 

Lisäksi omassa lapsuudessa ja nuoruudessani oli sotaveteraaneja, lottia ja kotirintamanaisia vielä paljon elossa.  Esim. omat isoisäni olivat molemmat taistelleet eturintamassa, toinen isoäiti oli ollut lottana kovissa paikoissa ja toinen isoäiti oli oman jaksamisensa äärirajoilla pyörittänyt maatalossa raskaita miesten töitä ja omat työnsä emäntänä. Siten omakohtaisesti koen, että ei sotavuosista edes ole niin kauan aikaa. Ehkä 25-vuotiaan märkäkorva-toimittajan näkövinkkelistä talvi- ja jatkosodasta on ikuisuus, mutta ei siitä ole kuin muutama sukupolvi. Minusta on historian tuntemisen näköalattomuutta ja sivistymättömyyttä väittää, että nyt olisi ainutkertaisen pahin tilanne Suomen historiassa. Ymmärrän, että mihinkään 1300- luvun ruttoon vertaaminen ei ehkä ole tarpeen, mutta kyllä meidän lähihistoriassa on koettu paljon pahempia asioita kuin koronavirus. Tietyllä tavalla tämä on paluuta aiempaan, aikaan jolloin sairaus ja kuolema olivat lähempiä ja arkipäiväisempiä asioita mitä nykyään. 

Minusta 90-luvun lamaa suurennellaan. Eihän se ollut vakava muuta kuin yrittäjille, joilla oli valuuttalainaa.

Muut pärjäsivät ihan ok. Siis jos jäi työttömäksi, ei kuollut nälkään, vaan sai työkkäritukea.

Itse olin opiskelemassa tuolloin. Opiskelijat saivat kaiken mitä ennen lamaakin.

Vai niin pärjäsivät hyvin? Kaikilla oli ystäviä, köyhiä yksinhuoltajia ja yksinjätettyjä kaverittomia lapsia ilman harrastuksia ei ollut. Ah muistellaan sitten sitä 90-luvun laman onnelaa...

Tosin minä en sitä onnelaa kokenut.

1990-luvun laman lapsista tehty laaja tutkimus piirtää karun kuvan huono-osaisuuden periytymisestä. Aineellinen köyhyys periytyy: Yli 5 vuotta toimeentulotukea saaneiden vanhempien lapsista peräti 70 prosenttia saa toimeentulotukea. Ja mitä pidempään vanhemmat ovat saaneet toimeentulotukea, sitä enemmän heidän lapsensa käyttävät myös mielenterveyspalveluja, syövät psyykenlääkkeitä, joutuvat huostaan otetuiksi ja tekevät rikoksia.

"Isoimpia mokia 90-luvun lamassa oli se, että koulujen harrastus- ja iltapäivätoiminta lopetettiin", toteaa professori Tytti Solantaus Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2011/11/21/laman-lapset

Vierailija
54/82 |
26.04.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vastenmielinen juttu Iltikseltä, jolla halutaan lietsoa paniikkia ja kauhua. Olen syntynyt 80 ja muistan 90-luvun laman omakohtaisesti lasten ja nuorten kokemana. Kyllä se oli paljon pahempaa kuin tämä. Yli 20 prosentin työttömyys, konkurssit, itsemurhat ja alkoholinkulutus tapissa. Kertakaikkiaan surullista ja toivotonta aikaa 90-luvun alku. 

Lisäksi omassa lapsuudessa ja nuoruudessani oli sotaveteraaneja, lottia ja kotirintamanaisia vielä paljon elossa.  Esim. omat isoisäni olivat molemmat taistelleet eturintamassa, toinen isoäiti oli ollut lottana kovissa paikoissa ja toinen isoäiti oli oman jaksamisensa äärirajoilla pyörittänyt maatalossa raskaita miesten töitä ja omat työnsä emäntänä. Siten omakohtaisesti koen, että ei sotavuosista edes ole niin kauan aikaa. Ehkä 25-vuotiaan märkäkorva-toimittajan näkövinkkelistä talvi- ja jatkosodasta on ikuisuus, mutta ei siitä ole kuin muutama sukupolvi. Minusta on historian tuntemisen näköalattomuutta ja sivistymättömyyttä väittää, että nyt olisi ainutkertaisen pahin tilanne Suomen historiassa. Ymmärrän, että mihinkään 1300- luvun ruttoon vertaaminen ei ehkä ole tarpeen, mutta kyllä meidän lähihistoriassa on koettu paljon pahempia asioita kuin koronavirus. Tietyllä tavalla tämä on paluuta aiempaan, aikaan jolloin sairaus ja kuolema olivat lähempiä ja arkipäiväisempiä asioita mitä nykyään. 

Minusta 90-luvun lamaa suurennellaan. Eihän se ollut vakava muuta kuin yrittäjille, joilla oli valuuttalainaa.

Muut pärjäsivät ihan ok. Siis jos jäi työttömäksi, ei kuollut nälkään, vaan sai työkkäritukea.

Itse olin opiskelemassa tuolloin. Opiskelijat saivat kaiken mitä ennen lamaakin.

Vai niin pärjäsivät hyvin? Kaikilla oli ystäviä, köyhiä yksinhuoltajia ja yksinjätettyjä kaverittomia lapsia ilman harrastuksia ei ollut. Ah muistellaan sitten sitä 90-luvun laman onnelaa...

Tosin minä en sitä onnelaa kokenut.

En tuntenut ketään, joka olisi ollut ongelmissa 90-luvun lamassa.

Poikaystäväni yrityksellä oli valuuttalainaa ja yritys kärsi siitä, mutta kyllä se hyvin pystyssä pysyi, kun oli vakavarainen.

En tunne ketään jota olisi r.aiskattu, se ei siis ole kenellekään ongelma

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
55/82 |
26.04.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos yrittäjä otti jumalattomat valuuttalainat 80-luvun lopulla ja osteli mersuja, omakotitaloja ja etelänmatkoja punnilla niin kyllähän se kärsi. Nousukaudella yrittäjiä nousi kuin sieniä sateella, usein "rikastuminen" perustui lainanottoon.  Monella ei ollut kummoistakaan tietäystä talousasioista ja uskottiin että  kasvu jatkuu ikuisesti. Uskottiin myös osuuspankin provikkapalkakkaiseen myyntipetteriin joka suositteli lainan ottoa. Kun  maskun aika tuli niin korkki aukesi.

Syynä oli usirn tyhmyys rahaasioissa ja viinan juonnissa.

Vierailija
56/82 |
26.04.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Jos yrittäjä otti jumalattomat valuuttalainat 80-luvun lopulla ja osteli mersuja, omakotitaloja ja etelänmatkoja punnilla niin kyllähän se kärsi. Nousukaudella yrittäjiä nousi kuin sieniä sateella, usein "rikastuminen" perustui lainanottoon.  Monella ei ollut kummoistakaan tietäystä talousasioista ja uskottiin että  kasvu jatkuu ikuisesti. Uskottiin myös osuuspankin provikkapalkakkaiseen myyntipetteriin joka suositteli lainan ottoa. Kun  maskun aika tuli niin korkki aukesi.

Syynä oli usirn tyhmyys rahaasioissa ja viinan juonnissa.

Kerro se yksinhuoltajasiivoojalle, joka teki kolmea työtä ja perhe kärsi silti.

Vierailija
57/82 |
26.04.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Uutinen on sidottu omaan aikaansa.

Ei toiseen maailmansotaan, eikä isovihan aikoihin.

Eikä nuijasotaan..

Elämme 2020. ja tilanne on tuo.

Kuten IL uutisoi.

Jos kirjoitetaan, että "ei ole ennen nähty", silloin verrataan johonkin muuhun aikaan. Ja kyllä Suomen lapset ovat kokeneet ennenkin kovia. Toisen maailmansodan aikaan 1939-1945 tuli Suomeen yli 50 000 sotaorpoa, lukemattomat lapset joutuivat jättämään kotinsa ja köyhyys oli todellista. Todella typerää otsikointia.

Vierailija
58/82 |
26.04.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomalaiset ovat joutuneet kärsimään nälänhätää ja pientä ja isoa vihaa, Ruotsi on jatkuvasti vienyt miehiä sotimaan, kansalaissota ja sen seuraukset olivat aivan hirveitä. pitääkö listaa vielä jatkaa?

Eihän tää flunssakausi ole yhtään mitään noihin verrattuna.

Tämä ei ole flunssakausi. Korona ei ole flunssa.

Flunssaa käytetään yleisnimityksenä erilaisille hengitystieinfektioille, joita aiheuttavat mm. erilaiset rino- ja koronavirukset. Influenssa on eri asia.

Vierailija
59/82 |
26.04.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luin jutun, oli todella hyvä. Eihän tällaista ole Suomessa ennen nähtykään. Sota on ollut, mutta ei tätä nyt ihan siihen voi verrata, silloin on varmasti ollut moniverroin kamalampaa.

Luuletko, ettei Suomessa ole kulkutauteja ollut.

Oli viimeksi espanjantauti ja samaan aikaa sota.

Kyllä tuberkuloosikin tappoi paljon ihmisiä 1900 luvun alussa ja vielä -30 ja -40 luvuillakin. Isoja lapsiperheitä jäi äidittömiksi, kun äiti menehtyi. Samoin kuoli paljon lapsia. Hautausmailla on edelleen"lasten hautausmaita" ja omasta kotikylästänikin kuoli lähes joka perheestä lapsia tähän "lentävään keuhkotautiin".

Vierailija
60/82 |
26.04.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Media pohjustaa koulujen avaamisen puolesta.