Voiko mustasukkainen kumppani oppia luottamaan

Kyllä pidän tuon terapia-ajatuksen mielessä. Rajoja juuri yritän tällä hetkellä vetää, mutta kokeilen nyt vähän kerrallaan. En halua, että poikaystäväni suuttuu ja lähtee. Siis siitä terapiaehdotuksesta. En usko, että tulen olemaan mitenkään vaarassa, jos selvitämme nämä asiat ennen kuin esim. mietimme yhteen muuttoa. On hyvä, että täältä olen päässyt lukemaan toisenlaisiakin mielipiteitä, jotka ovat enemmän mieheni kaltaisia. Siis onko mustasukkaisuutta mahdollisuus lieventää jotenkin asteittain? Onko kukaan ollut terapiassa asian takia, millaista vinkkiä sieltä on saatu? Kun jos nyt etenemme niin, että pidän yhteyttä yhteen miespuoliseen kaveriin ja näin Matti näkee, että en petä häntä tai flirttaile muiden kanssa. Mikä voisi olla seuraava askel? Ehkä jos ystävän juhliin mennessäni laittaisin miehelle välillä viestiä, että kaikki on ok ja lähtisin aikaisin kotiin? Nyt tietenkään korona-aikaan ei mitään illanistujaisia järjestetä, mutta tulevaisuutta ajatellen. En ole provo.

Ap 

Vierailija kirjoitti:

Kyllä pidän tuon terapia-ajatuksen mielessä. Rajoja juuri yritän tällä hetkellä vetää, mutta kokeilen nyt vähän kerrallaan. En halua, että poikaystäväni suuttuu ja lähtee. Siis siitä terapiaehdotuksesta. En usko, että tulen olemaan mitenkään vaarassa, jos selvitämme nämä asiat ennen kuin esim. mietimme yhteen muuttoa. On hyvä, että täältä olen päässyt lukemaan toisenlaisiakin mielipiteitä, jotka ovat enemmän mieheni kaltaisia. Siis onko mustasukkaisuutta mahdollisuus lieventää jotenkin asteittain? Onko kukaan ollut terapiassa asian takia, millaista vinkkiä sieltä on saatu? Kun jos nyt etenemme niin, että pidän yhteyttä yhteen miespuoliseen kaveriin ja näin Matti näkee, että en petä häntä tai flirttaile muiden kanssa. Mikä voisi olla seuraava askel? Ehkä jos ystävän juhliin mennessäni laittaisin miehelle välillä viestiä, että kaikki on ok ja lähtisin aikaisin kotiin? Nyt tietenkään korona-aikaan ei mitään illanistujaisia järjestetä, mutta tulevaisuutta ajatellen. En ole provo.

Ap 

Olet niin selkeä provo kuin olla ja voi ja kirjoitat myös nuo mieskirjoittajan kommentit. Yllpitohan ne näkee ja kun provoilu on säännöissä kielletty niin se on bye bye ja toivottavasti bannit päälle.

Vierailija kirjoitti:

Miksi ylipäänsä olet kertonut miehelle, että olit edellisessä suhteessa flirtti tms.?

Kerroin hänelle, koska olen muuttunut ja oppinut virheistäni. Olemme puhuneet avoimesti menneisyyksistämme. Aiemmassa suhteessa flirttailuni johtui siitä, kun itse pelkäsin ettei kumppani välitä minusta. Toimin todella väärin. Sen vuoksi nykyään otan puheeksi jos jokin minua suhteessa häiritsee, ja hallitsen tuollaisen myrkyllisen toimintamallin. Olen ymmärtänyt, että se ei ollut oikein. Näen myös poikaystävässäni mahdollisuuden päästä eroon myrkyllisestä mustasukkaisuudesta. Se vaatii varmasti aikaa ja asian työstämistä, kuten itsenikin kohdalla ja haluan tukea häntä. 

Ap

Vierailija kirjoitti:

Kyllä pidän tuon terapia-ajatuksen mielessä. Rajoja juuri yritän tällä hetkellä vetää, mutta kokeilen nyt vähän kerrallaan. En halua, että poikaystäväni suuttuu ja lähtee. Siis siitä terapiaehdotuksesta. En usko, että tulen olemaan mitenkään vaarassa, jos selvitämme nämä asiat ennen kuin esim. mietimme yhteen muuttoa. On hyvä, että täältä olen päässyt lukemaan toisenlaisiakin mielipiteitä, jotka ovat enemmän mieheni kaltaisia. Siis onko mustasukkaisuutta mahdollisuus lieventää jotenkin asteittain? Onko kukaan ollut terapiassa asian takia, millaista vinkkiä sieltä on saatu? Kun jos nyt etenemme niin, että pidän yhteyttä yhteen miespuoliseen kaveriin ja näin Matti näkee, että en petä häntä tai flirttaile muiden kanssa. Mikä voisi olla seuraava askel? Ehkä jos ystävän juhliin mennessäni laittaisin miehelle välillä viestiä, että kaikki on ok ja lähtisin aikaisin kotiin? Nyt tietenkään korona-aikaan ei mitään illanistujaisia järjestetä, mutta tulevaisuutta ajatellen. En ole provo.

Ap 

Mulla ei ole tähän muuta lisättävää, kuin että muista että mustasukkaisuus ≠ rakkaus. Jotkut tuntuvat ajattelevan että epäterve omistushalu, kontrollointi ja yksityisyyden rikkominen ovat merkkejä rakkaudesta. Eivät ole. Miehesi ei muutu miksikään vaikka sinä muuttaisit käytöstäsi kuinka paljon. Hän huomaa että olet kontrolloitavissa, ja lisää jatkuvasti vaatimuksiaan ja rajoituksiaan. Sinä saat taipua edestä taakse, yli ja ympäri, vakuutella, todistella ja pilata elämäsi vaikka kokonaan, mutta miehesi ei ole tyytyväinen ennen kuin pukeudut burkhaan ja jäät pois töistä etkä koskaan poistu kotoasi. Oikeastaan hän ei ole tyytyväinen silloinkaan, aina on joku mahdollisuus pettää. Näin ajattelee sairaalloisen mustasukkainen ihminen.

Älä tosiaan tee lapsia, kun nyt ilmeisesti meinaat tuohon suhteeseen jäädä.

22

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Apn mies ei ole missään vaiheessa hyväksynyt miespuolisia ystäviä ja hänellä on tähän oikeus. Hän saa esittää toiveita parisuhteessa. Joko nainen kunnioittaa tätä toivetta tai ei! Nyt ei kunnioita! Jos haluaa miehen, niin todistaa että on valmis tekemään lupaamansa asiat. Nyt toimii ihan päinvastoin. Miten tuollaiseen voisikaan luottaa, kun tekee juuri päinvastoin kuin pitäisi. Tietää että tuollainen loukkaa, mutta tekee silti. On luvannut ettei tee, mutta tekee silti. Ja mies oon se pahis kun on "mustasukkainen". En ihmettele yhtään että vaatii todisteita kun ap on tuollainen. En minäkään uskoisi hetkeäkään jotain parisuhdetta kunnioittamatonta ihmistä, joka flirttailee jokaiselle vastaantulijalle. Tuollaisia ne pettäjät yleensä ovat. Eivät kunnioita toista, ja tekevät itsekkäästi asioita joita haluavat. Päteehän tuo ajattelumalli myös pettämiseen: Eihän se ole tuolta toiselta pois jos käyn vieraissa, sehän vain parantaa suhdetta, kun tulen paremmalle tuulelle. kaikki voittavat! Tai sitten ei. Kannattaa olla luottamuksen arvoinen ihan kaikessa toiminnassaan, niin eiköhän mustasukkaisuuskin vähene! Tuolla tavoin tilanne ei ainakaan parane.

Lisään vielä, että sinulla on tottakai oikeus etsiä nainen, joka suostuu noihin "toiveisiisi" (lue: ehtoihin). Ilmaise ne kuitenkin mahdollisimman aikaisin eikä vasta sitten, kun nainen ehtii jo kuvitella olevansa normaalissa parisuhteessa ja antaa itsensä ihastua.

Onnellista tuollaisesta parisuhteesta ei tule kummallekaan. Itse kärsit mustasukkaisuudestasi ja ahdistuksestasi kaikkein eniten. Tiedän tunteesi, koska olen aikoinani ollut ehkäisypillereiden käytön takia mustasukkainen. Ne sekoittivat hormonini ja pääni ja se oli ihan hirveää aikaa.

Kaikilla on omat toiveensa (lue:toiveensa) parisuhteista. Joku ei voi olla jonkun kanssa koska tällä on lapsia, joku ei halua sellaista kuka reissaa koko ajan, etäsuhdetta, miestä jolla on paljon naisia ystävinä, naista jolla on paljon miehiä ystävinä. Näistä sitten keskutelellaan ja mietitään mistä on valmis luopumaan ja mistä ei. Jos mies ilmoittaa, ettei halua suhdetta jossa nainen reissaa koko ajan,koska ei ollut tällaisen kanssa onnellinen, ja nainen ilmoittaa ettei sitten reissaa, mutta reissaa kuitenkin ja alkaa valittaa kuinka Mies estää vapauden ja vaatii luopumaan tärkeästä harrastuksesta, niin kaikki olisivat miehen puolella. Nyt kun mies ilmoittaa ettei halua miespuolisia ystäviä suhteeseen, koska ei ole onnellinen, nainen ilmoittaa että hän ei sitten pidä sellaisia, sitten alkaa kuitenkin jossain vaiheessa valittaa, kun rajoitetaan ja vaaditaan. Mitä oikein odotit? Mies kertoo mitä haluaa, ja jossain vaiheessa aplle ei olekaan ok mitä mies haluaa. Ja mitä siitäkin pitäisi ajatella, että on valmis luopumaan kaikista muista ystävistä paitsi tästä yhdestä? Jättää jonkun jonka kanssa ehkä on jotain sutinaa. Tuo on epäilyttävää ulkopuolisen silmin, joten ei ihme että on miehenkin joka pelkää että tulee taas petetyksi ja nöyryytetyksi. Petetyksi tuleminen on ihan hirveä tunne. Tuo apn käytös ruokkii sitä petetyksi tulemisen tunnetta, kun lupauksista huolimatta toimii väärin. Ei se mustasukkaisuus ole mikään harha, vaan apkin myöntää, että syitä on hänessä itsessäänkin. Miestä on alkanut ahdistaa mieskuviosi ja alkanut pitää jokaista miestä uhkana, kun ei voi luottaa että toimisit oikein. Etkä toimikaan, joten ihan aiheellista on hänen käytöksensä. En ole koskaan kuullut että luottamus palautuu kun vain sanoo: kun sanon että en tee, niin sinun pitää luottaa. Kuitenkin teit siitä huolimatta. Mies tiesi ettei sinuun voi luottaa. Pelkäsi että lupauksista huolimatta menet juttelemaan muille miehille ja lopulta menit. Joten nyt todistit vain miehesi olleen oikeassa. Et ole luottamuksen arvoinen

Ap "myöntää", että on tehnyt jotain "väärää" koska riepu luulee itsekin että olisi tehnyt jonkun kauhean virheen. Näinhän ei oikeasti ole ja mies on sairas, eikä aloittajakaan taida olla itsetunnoltaan ihan kokonainen. Sinä, raamatun pituisia viestejä kirjoittava jankkaaja, olet todella epämääräinen. Voinhan minä toivoa, että kumppanini toisi minulle kukkia joka perjantai. Suhteen edetessä alkaisin vaatia kukkia myös muina päivinä. Jos hän ei tätä hullua toivettani joku kaunis perjantai noudattaisikaan, niin minulla olisi oikeus tuntea itseni petetyksi ja vetää itku potku raivarit? Mieshän sanoi minulle suhteen alussa, että ostaa minulle kukkia joka perjantai! Nyt voisinkin mennä itkemään perheelleni ja läheisilleni, kuinka luottamukseni on nyt petetty ja kostona miehelle vaatisin tuomaan kukkia joka helkkarin päivä. Olisihan tämä vain oikeutettua! Eikä yhtään hullua tai liioiteltua.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä pidän tuon terapia-ajatuksen mielessä. Rajoja juuri yritän tällä hetkellä vetää, mutta kokeilen nyt vähän kerrallaan. En halua, että poikaystäväni suuttuu ja lähtee. Siis siitä terapiaehdotuksesta. En usko, että tulen olemaan mitenkään vaarassa, jos selvitämme nämä asiat ennen kuin esim. mietimme yhteen muuttoa. On hyvä, että täältä olen päässyt lukemaan toisenlaisiakin mielipiteitä, jotka ovat enemmän mieheni kaltaisia. Siis onko mustasukkaisuutta mahdollisuus lieventää jotenkin asteittain? Onko kukaan ollut terapiassa asian takia, millaista vinkkiä sieltä on saatu? Kun jos nyt etenemme niin, että pidän yhteyttä yhteen miespuoliseen kaveriin ja näin Matti näkee, että en petä häntä tai flirttaile muiden kanssa. Mikä voisi olla seuraava askel? Ehkä jos ystävän juhliin mennessäni laittaisin miehelle välillä viestiä, että kaikki on ok ja lähtisin aikaisin kotiin? Nyt tietenkään korona-aikaan ei mitään illanistujaisia järjestetä, mutta tulevaisuutta ajatellen. En ole provo.

Ap 

Anteeksi, mutta olet naiivi, todella, todella, todella naiivi. Mutta jos oot parikymppinen niin se on vaan luonnollista... Mutta täällä kirjoittelee jo moni kesk-ikään tullut, osa kokemuksesta ja osa muuten näitä tilanteita nähneenä. Sorry, mutta olet ajatustesi kanssa ihan pihalla. Ei tule toimimaan, ikinä. 

Sulla taitaa olla se ihan tavallinen harha, että sinä rakkaudella saisit Matin muuttumaan. Niin luonnollista, mutta niin valhetta. Matti ei muutu, tai jos muuttuu, niin omasta tahdostaan. Sä voit tehdä temppujasi miten paljon vaan haluat, mutta ne ei tuota tulosta. 

Kaikella noilla kikkakolmosilla vaan pitkität tilannetta. Olet mahdollistaja.

Suosittelen minäkin lukemaan tunnelukoista, virtahevosta olohuoneessa, läheisriippuvuudesta, mahdollistamisesta. Google on kaverisi nyt kun kirjastoon et pääse.

Paras neuvo on lakata kuvittelemasta tuon "Matin" olemassaoloa, niin eiköhän se tuosta häviä...

Käsittääkseni sairaalloiseen mustasukkaisuuteen saattaa liittyä sellainenkin, että pettää toistuvasti ja tarvitsee jatkuvasti toisten naisten/ miesten huomiota pönkittämään heikkoa itsetuntoa. Toisen pitäisi sitten kyllä elää kiltisti neljän seinän sisällä. Nämä jutut voi olla välillä aivan käsittämättömiä, missä taas toinen näkee sen uhkatilanteen. Itse olin kerran menossa hyvissä ajoin lentokentälle ennen lennolle lähtöä. Mies vei kentälle. Epäili, että haluan sen takia mennä sinne niin aikaisin, että ehdin/ haluan nussia siellä, että näin.

Mä olen ollut hyvin mustasukkainen, koska entisessä suhteessa toinen valehteli ja petti. Nykyisessä suhteessa tunnistan mustasukkaisuuden tunteita, silti miehelläni on naispuolisia kavereita/ystäviä, työkavereita ja en tosiaan tiedä hänen puhelimensa suojakoodia. Puhuttiin avoimesti asiasta alkuaikoina ja mies itse sanoi että saan toki lukea hänen s-postit/katsoa puhelinta, se riitti. Toisella ei ole salattavaa, mä luotan ihan ilman noiden lukemista. Ja tietysti sama toisinpäin, mies saisi halutessaan katsoa mun viestit ja s-postit. Kohta ollaan oltu 20 vuotta yhdessä.

Me ei käydä baareissa tms, kavereita saa tavata ihan normaalisti. Enkä kokenut ongelmaksi kun miehen hyvä naispuolinen ystävä soitteli miehelle useinkin, hänestä tuli minunkin ystäväni. Mutta tuo nainen suhtautui minuun ystävällisesti ja halusi tutustua minuunkin, hänestä oli heti helppo pitää, miehensä on myös kiva.

Minusta ap:n suhde ei kuullosta terveeltä, enkä usko tuon korjaantuvan muuten kuin sillä, että mies itse haluaa muuttua, ap:n elämän rajoittamisilla tilanne ei tule paranemaan. Luottamus joko on tai sitten ei. Pettämiskuvion jälkeiset asiat erikseen, mutta jos ei ole pettämistä ollut suhteessa, luotto pitää löytyä ilman kyttäämistä.

Vierailija kirjoitti:

Mä olen ollut hyvin mustasukkainen, koska entisessä suhteessa toinen valehteli ja petti. Nykyisessä suhteessa tunnistan mustasukkaisuuden tunteita, silti miehelläni on naispuolisia kavereita/ystäviä, työkavereita ja en tosiaan tiedä hänen puhelimensa suojakoodia. Puhuttiin avoimesti asiasta alkuaikoina ja mies itse sanoi että saan toki lukea hänen s-postit/katsoa puhelinta, se riitti. Toisella ei ole salattavaa, mä luotan ihan ilman noiden lukemista. Ja tietysti sama toisinpäin, mies saisi halutessaan katsoa mun viestit ja s-postit. Kohta ollaan oltu 20 vuotta yhdessä.

Me ei käydä baareissa tms, kavereita saa tavata ihan normaalisti. Enkä kokenut ongelmaksi kun miehen hyvä naispuolinen ystävä soitteli miehelle useinkin, hänestä tuli minunkin ystäväni. Mutta tuo nainen suhtautui minuun ystävällisesti ja halusi tutustua minuunkin, hänestä oli heti helppo pitää, miehensä on myös kiva.

Minusta ap:n suhde ei kuullosta terveeltä, enkä usko tuon korjaantuvan muuten kuin sillä, että mies itse haluaa muuttua, ap:n elämän rajoittamisilla tilanne ei tule paranemaan. Luottamus joko on tai sitten ei. Pettämiskuvion jälkeiset asiat erikseen, mutta jos ei ole pettämistä ollut suhteessa, luotto pitää löytyä ilman kyttäämistä.

Kiitos vastauksesta! Minustakin tuntuu, että meidän suhteessa nyt menneisyyden haamut on ottaneet valtaa. Kun miehellä on se käsitys ja pelko, että kumppani tulee pettämään, ymmärrän hänen mustasukkaisuuttaan paremmin. Millaista keskustelua olisit toivonut kumppaniltasi silloin alussa, kun puhuitte mustasukkaisuudesta? Tai miten päädyitte noin hyvään tilanteeseen, jossa olette? Tarkoitan siis että voinko itse puhumalla vielä auttaa luottamuksen rakennuksessa? Miten sinä ymmärsit että haluat muuttua pois mustasukkaisuudesta?

Ap 

Niin no... Miehelläni oli ennen minua villi sinkkuvuosi ja nämä sinkkuvuoden säädöt roikkui vielä hetken perässä, kun aloitimme tapailun... Mieheni omistautui minulle eikä enää lähtenyt sinkkukavereiden kanssa baareihin riekkumaan mitä teki ennen meitä joka viikonloppu. Pari naikkosta siellä olikin vähän näreissään ja kokeilivat kepillä jäätä, mutta mieheni teki heille selväksi, ettei häntä kiinnosta ja hänellä on nyt minut. Kyllä minulla oli silloin mustasukkaisia tuntemuksia ja mietin, että riitänkö minä vai olivatko nämä säädöt parempia... Kyllä aika pian kävi ihan tosissaan ilmi, että minä olen hänelle se oikea. Näin minun mustasukkaisuus poistui, kun toinen todisti ihan teoillaan, että välittää.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä pidän tuon terapia-ajatuksen mielessä. Rajoja juuri yritän tällä hetkellä vetää, mutta kokeilen nyt vähän kerrallaan. En halua, että poikaystäväni suuttuu ja lähtee. Siis siitä terapiaehdotuksesta. En usko, että tulen olemaan mitenkään vaarassa, jos selvitämme nämä asiat ennen kuin esim. mietimme yhteen muuttoa. On hyvä, että täältä olen päässyt lukemaan toisenlaisiakin mielipiteitä, jotka ovat enemmän mieheni kaltaisia. Siis onko mustasukkaisuutta mahdollisuus lieventää jotenkin asteittain? Onko kukaan ollut terapiassa asian takia, millaista vinkkiä sieltä on saatu? Kun jos nyt etenemme niin, että pidän yhteyttä yhteen miespuoliseen kaveriin ja näin Matti näkee, että en petä häntä tai flirttaile muiden kanssa. Mikä voisi olla seuraava askel? Ehkä jos ystävän juhliin mennessäni laittaisin miehelle välillä viestiä, että kaikki on ok ja lähtisin aikaisin kotiin? Nyt tietenkään korona-aikaan ei mitään illanistujaisia järjestetä, mutta tulevaisuutta ajatellen. En ole provo.

Ap 

Miksi pelkäät, että mies suuttuu terapian ehdottamisesta? Kerrot vain hänelle avoimesti tunteistasi ja siitä, ettei suhde voi jatkua näin ja että koet hänen tarvitsevan apua tunteidensa käsittelyyn. Se, miten mies reagoi pyyntöösi, on hänen itsensä asia. Ymmärräthän, ettei suhteenne ole millään tasolla terve? Miehesi ei ole pelkästään mustasukkainen, vaan hänen tilansa on sairaalloinen.

"En myöskään saa mennä baariin tai juhliin, ellemme mene yhdessä"

Lopetin lukemisen tuohon kohtaan. Jos toista aletaan rajoittaa ja sanella, mitä saa tehdä ja mitä ei, niin ei ole hyvillä linjoilla.

Itse olen ollut todella mustasukkaisen kanssa parisuhteessa ja ainakin hänen kohdallaan mustasukkaisuus vain paheni. Kun muutettiin hetkeksi yhteen, niin homma räjähti täysin käsiin. Ex alkoi nähdä pettämisen merkkejä aivan kaikkialla, jopa siinä kun katsoin tv:tä ja nauroin jonkun mieskoomikon vitseille.

Otti aikaa kun kävin kaupassa. Valehtelematta, jos meni 5min kauemmin kuin aiemmin, niin oli täysi rähinä ja syyttely päällä.

Kerran tulin töistä kotiin ja tämä oli ollut kytiksellä ikkunalla. Olin vaihteen vuoksi kävellyt toista reittiä, joka tietysti oli kiistaton todiste taas pettämisestä.

Työaikana alkoi soitella taukoamatta. Jos en vastannut, olin kuulema pettämässä. Jos vastasin, olin kuulema pettämässä.

Lopulta vaan omat silmät aukesi tuolle järjettömyydelle ja muutin pois.

Nykyisin en enää siedä mitään mustasukkaisuutta. Jos minuun ei voi pätkääkään luottaa, niin ei minun kanssani ole mikään pakko olla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Apn mies ei ole missään vaiheessa hyväksynyt miespuolisia ystäviä ja hänellä on tähän oikeus. Hän saa esittää toiveita parisuhteessa. Joko nainen kunnioittaa tätä toivetta tai ei! Nyt ei kunnioita! Jos haluaa miehen, niin todistaa että on valmis tekemään lupaamansa asiat. Nyt toimii ihan päinvastoin. Miten tuollaiseen voisikaan luottaa, kun tekee juuri päinvastoin kuin pitäisi. Tietää että tuollainen loukkaa, mutta tekee silti. On luvannut ettei tee, mutta tekee silti. Ja mies oon se pahis kun on "mustasukkainen". En ihmettele yhtään että vaatii todisteita kun ap on tuollainen. En minäkään uskoisi hetkeäkään jotain parisuhdetta kunnioittamatonta ihmistä, joka flirttailee jokaiselle vastaantulijalle. Tuollaisia ne pettäjät yleensä ovat. Eivät kunnioita toista, ja tekevät itsekkäästi asioita joita haluavat. Päteehän tuo ajattelumalli myös pettämiseen: Eihän se ole tuolta toiselta pois jos käyn vieraissa, sehän vain parantaa suhdetta, kun tulen paremmalle tuulelle. kaikki voittavat! Tai sitten ei. Kannattaa olla luottamuksen arvoinen ihan kaikessa toiminnassaan, niin eiköhän mustasukkaisuuskin vähene! Tuolla tavoin tilanne ei ainakaan parane.

Lisään vielä, että sinulla on tottakai oikeus etsiä nainen, joka suostuu noihin "toiveisiisi" (lue: ehtoihin). Ilmaise ne kuitenkin mahdollisimman aikaisin eikä vasta sitten, kun nainen ehtii jo kuvitella olevansa normaalissa parisuhteessa ja antaa itsensä ihastua.

Onnellista tuollaisesta parisuhteesta ei tule kummallekaan. Itse kärsit mustasukkaisuudestasi ja ahdistuksestasi kaikkein eniten. Tiedän tunteesi, koska olen aikoinani ollut ehkäisypillereiden käytön takia mustasukkainen. Ne sekoittivat hormonini ja pääni ja se oli ihan hirveää aikaa.

Kaikilla on omat toiveensa (lue:toiveensa) parisuhteista. Joku ei voi olla jonkun kanssa koska tällä on lapsia, joku ei halua sellaista kuka reissaa koko ajan, etäsuhdetta, miestä jolla on paljon naisia ystävinä, naista jolla on paljon miehiä ystävinä. Näistä sitten keskutelellaan ja mietitään mistä on valmis luopumaan ja mistä ei. Jos mies ilmoittaa, ettei halua suhdetta jossa nainen reissaa koko ajan,koska ei ollut tällaisen kanssa onnellinen, ja nainen ilmoittaa ettei sitten reissaa, mutta reissaa kuitenkin ja alkaa valittaa kuinka Mies estää vapauden ja vaatii luopumaan tärkeästä harrastuksesta, niin kaikki olisivat miehen puolella. Nyt kun mies ilmoittaa ettei halua miespuolisia ystäviä suhteeseen, koska ei ole onnellinen, nainen ilmoittaa että hän ei sitten pidä sellaisia, sitten alkaa kuitenkin jossain vaiheessa valittaa, kun rajoitetaan ja vaaditaan. Mitä oikein odotit? Mies kertoo mitä haluaa, ja jossain vaiheessa aplle ei olekaan ok mitä mies haluaa. Ja mitä siitäkin pitäisi ajatella, että on valmis luopumaan kaikista muista ystävistä paitsi tästä yhdestä? Jättää jonkun jonka kanssa ehkä on jotain sutinaa. Tuo on epäilyttävää ulkopuolisen silmin, joten ei ihme että on miehenkin joka pelkää että tulee taas petetyksi ja nöyryytetyksi. Petetyksi tuleminen on ihan hirveä tunne. Tuo apn käytös ruokkii sitä petetyksi tulemisen tunnetta, kun lupauksista huolimatta toimii väärin. Ei se mustasukkaisuus ole mikään harha, vaan apkin myöntää, että syitä on hänessä itsessäänkin. Miestä on alkanut ahdistaa mieskuviosi ja alkanut pitää jokaista miestä uhkana, kun ei voi luottaa että toimisit oikein. Etkä toimikaan, joten ihan aiheellista on hänen käytöksensä. En ole koskaan kuullut että luottamus palautuu kun vain sanoo: kun sanon että en tee, niin sinun pitää luottaa. Kuitenkin teit siitä huolimatta. Mies tiesi ettei sinuun voi luottaa. Pelkäsi että lupauksista huolimatta menet juttelemaan muille miehille ja lopulta menit. Joten nyt todistit vain miehesi olleen oikeassa. Et ole luottamuksen arvoinen

Ap "myöntää", että on tehnyt jotain "väärää" koska riepu luulee itsekin että olisi tehnyt jonkun kauhean virheen. Näinhän ei oikeasti ole ja mies on sairas, eikä aloittajakaan taida olla itsetunnoltaan ihan kokonainen. Sinä, raamatun pituisia viestejä kirjoittava jankkaaja, olet todella epämääräinen. Voinhan minä toivoa, että kumppanini toisi minulle kukkia joka perjantai. Suhteen edetessä alkaisin vaatia kukkia myös muina päivinä. Jos hän ei tätä hullua toivettani joku kaunis perjantai noudattaisikaan, niin minulla olisi oikeus tuntea itseni petetyksi ja vetää itku potku raivarit? Mieshän sanoi minulle suhteen alussa, että ostaa minulle kukkia joka perjantai! Nyt voisinkin mennä itkemään perheelleni ja läheisilleni, kuinka luottamukseni on nyt petetty ja kostona miehelle vaatisin tuomaan kukkia joka helkkarin päivä. Olisihan tämä vain oikeutettua! Eikä yhtään hullua tai liioiteltua.

Tämä vasta epämääräinen viesti oli. :D tuo kukkien toivominen on vähän eri asia, katsos kun jokaisessa suhteessa asetetaan omat rajat, että mikä tuntuu pahalta ja mikä ei. Jotkut hyväksyvät enemmän kuin toiset ja tähän vaikuttaa edelliset suhteet, itsetunto, toisenkin menneisyys. Näistä asioista täytyy päästä yhteisymmärrykseen suhteen alussa. Jos arvot poikkeavat liikaa on hyvä lähteä eri teille, jotta molemmilla on hyvä. On ihmisiä jotka ovat perinteisempiä, ja toiset avoimempia. Ongelmia tulee kun nämä menevät yhteen. Jos ei itsellä ole kavereita vastakkaisesta sukupuolesta, niin tällä voi olla vaikeaa kumppanin kanssa, joka on avoimempi tässä suhteessa, koska ei usko itse platonisuuteen miesten ja naisten välisissä suhteissa. Ja tämä on ihan ok. Nämä platoniset suhteet ovat aika uusi juttu, eikä ennen vanhaan katsottu hyvällä jos naisella olisi paljon miesystäviä. Minusta tuo mustasukkaisuus ei kuulosta vielä sairaalta. Vaatii kuitenkin keskustelua ja aplta ymmärrystä toisen pelkoihin. Jo tämä ymmärryksen osoitus voi parantaa suhdettanne. On mahdollista, että tuo menee paremmaksi, kun kuuntelee toista. Jos sanon alussa, että toivon monogamiaa, niin toinen ei voi jossain vaiheessa odottaa polyamoriaa. Jos rajani menee siinä, ettei toisten kanssa kanssa esim tanssita baarissa, niin ei se toinen silloin voi vakuutella jälkikäteen ettei siinä ole mitään pahaa, jos on sovittu muuta. On ihan aiheellista pahoittaa mielensä ja kokea että ei voi luottaa, jos on alussa sovittu jotain, että miten toimitaan ja toinen toimii vastoin tätä sopimusta. Sopimuksen rikkominen on aina väärin. He ovat sopineet, että muille ei puhuta, niin muille ei puhuta. Jos kuitenkin puhuu, luol se entisestään epäluottamusta parin välille ja kontrollointi pahenee, koska miestä pelottaa, että nainen voi rikkoa muitakin sopimuksia. Tämän myöntää kontrollin tarve kasvaa, koska miehen pelko kasvaa. Uskon että kun luottamus on saatu rakennettua kuntoon, ei baariin menokaan ole enää ongelma. Nyt vielä pelkää, että teet vastoin kuin on sovittu.

Vierailija kirjoitti:

"En myöskään saa mennä baariin tai juhliin, ellemme mene yhdessä"

Lopetin lukemisen tuohon kohtaan. Jos toista aletaan rajoittaa ja sanella, mitä saa tehdä ja mitä ei, niin ei ole hyvillä linjoilla.

Itse olen ollut todella mustasukkaisen kanssa parisuhteessa ja ainakin hänen kohdallaan mustasukkaisuus vain paheni. Kun muutettiin hetkeksi yhteen, niin homma räjähti täysin käsiin. Ex alkoi nähdä pettämisen merkkejä aivan kaikkialla, jopa siinä kun katsoin tv:tä ja nauroin jonkun mieskoomikon vitseille.

Otti aikaa kun kävin kaupassa. Valehtelematta, jos meni 5min kauemmin kuin aiemmin, niin oli täysi rähinä ja syyttely päällä.

Kerran tulin töistä kotiin ja tämä oli ollut kytiksellä ikkunalla. Olin vaihteen vuoksi kävellyt toista reittiä, joka tietysti oli kiistaton todiste taas pettämisestä.

Työaikana alkoi soitella taukoamatta. Jos en vastannut, olin kuulema pettämässä. Jos vastasin, olin kuulema pettämässä.

Lopulta vaan omat silmät aukesi tuolle järjettömyydelle ja muutin pois.

Nykyisin en enää siedä mitään mustasukkaisuutta. Jos minuun ei voi pätkääkään luottaa, niin ei minun kanssani ole mikään pakko olla.

Harmi, että teillä tilanne kärjistyi noin pahaksi. Tällaisia ajatuksia minullakin on herännyt yhteen muuton osalta. Olisin valmis muuttamaan miehen paikkakunnalle, kun tämä etäsuhde ei varmastikaan helpota mustasukkaisuutta. Toisaalta pohdin, että auttaisiko kuitenkin se yhteenmuutto, sillä siinähän toisen kanssa on enemmän arkisesti kasvokkain tekemisissä ja luottamus voisi myös lujittua? Oliko teidän suhteessa mitään merkkejä, jotka enteilivät tilanteen pahenemista? Oliko lainkaan myös ns. kehitystä parempaan luottamukseen?

Nyt olemme keskustelleet siitä vastakkaisen sukupuolen kanssa kaverina olemisesta pari päivää. Poikaystäväni miettii, pitäisikö hänenkin etsiä naispuolisia ystäviä, onko hän ollut liian vanhanaikainen käsityksessään että mies ja nainen eivät voisi olla kavereita. Minusta tämä on hyvä merkki. Hän yrittää hyväksyä sen, että minulla on miespuolinen kaveri netissä. Meissä toki erona on se, että minä haluaisin esitellä kaverini Matille mutta hän mielummin pitää tyttöystävän ja kaverit erillään. Toivoa on vielä!

Ap

Vierailija kirjoitti:

"En myöskään saa mennä baariin tai juhliin, ellemme mene yhdessä"

Lopetin lukemisen tuohon kohtaan. Jos toista aletaan rajoittaa ja sanella, mitä saa tehdä ja mitä ei, niin ei ole hyvillä linjoilla.

Itse olen ollut todella mustasukkaisen kanssa parisuhteessa ja ainakin hänen kohdallaan mustasukkaisuus vain paheni. Kun muutettiin hetkeksi yhteen, niin homma räjähti täysin käsiin. Ex alkoi nähdä pettämisen merkkejä aivan kaikkialla, jopa siinä kun katsoin tv:tä ja nauroin jonkun mieskoomikon vitseille.

Otti aikaa kun kävin kaupassa. Valehtelematta, jos meni 5min kauemmin kuin aiemmin, niin oli täysi rähinä ja syyttely päällä.

Kerran tulin töistä kotiin ja tämä oli ollut kytiksellä ikkunalla. Olin vaihteen vuoksi kävellyt toista reittiä, joka tietysti oli kiistaton todiste taas pettämisestä.

Työaikana alkoi soitella taukoamatta. Jos en vastannut, olin kuulema pettämässä. Jos vastasin, olin kuulema pettämässä.

Lopulta vaan omat silmät aukesi tuolle järjettömyydelle ja muutin pois.

Nykyisin en enää siedä mitään mustasukkaisuutta. Jos minuun ei voi pätkääkään luottaa, niin ei minun kanssani ole mikään pakko olla.

Hyvä, että muutit pois, mutta kyllä minua ihmetyttää että miksi ylipäänsä annoit suhteen kehittyä noin pitkälle.

Jokainen saa etsiä puolison, joka taipuu hänen ehtoihinsa, mutta ne pitää kertoa heti alussa. Itse en jatkaisi tutustumista ihmiseen, joka kieltää vastakkaista sukupuolta olevat kaverit; kieltää baareihin ja ravintoloihin menemisen yksin tai kaverien kanssa; kieltää yksin matkustamisen; haluaa salasanat laitteisiin tai vaatii näyttämään keskustelut; epäilee pettämisestä ja edes puhuu sellaisesta ihan normaaleissa arkitilanteissa (kaupassakäynnit yms) ja ylipäänsä lähtee siltä pohjalta, että luottamusta ei ole vaan sitä pitää koko ajan todistella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä pidän tuon terapia-ajatuksen mielessä. Rajoja juuri yritän tällä hetkellä vetää, mutta kokeilen nyt vähän kerrallaan. En halua, että poikaystäväni suuttuu ja lähtee. Siis siitä terapiaehdotuksesta. En usko, että tulen olemaan mitenkään vaarassa, jos selvitämme nämä asiat ennen kuin esim. mietimme yhteen muuttoa. On hyvä, että täältä olen päässyt lukemaan toisenlaisiakin mielipiteitä, jotka ovat enemmän mieheni kaltaisia. Siis onko mustasukkaisuutta mahdollisuus lieventää jotenkin asteittain? Onko kukaan ollut terapiassa asian takia, millaista vinkkiä sieltä on saatu? Kun jos nyt etenemme niin, että pidän yhteyttä yhteen miespuoliseen kaveriin ja näin Matti näkee, että en petä häntä tai flirttaile muiden kanssa. Mikä voisi olla seuraava askel? Ehkä jos ystävän juhliin mennessäni laittaisin miehelle välillä viestiä, että kaikki on ok ja lähtisin aikaisin kotiin? Nyt tietenkään korona-aikaan ei mitään illanistujaisia järjestetä, mutta tulevaisuutta ajatellen. En ole provo.

Ap 

Miksi pelkäät, että mies suuttuu terapian ehdottamisesta? Kerrot vain hänelle avoimesti tunteistasi ja siitä, ettei suhde voi jatkua näin ja että koet hänen tarvitsevan apua tunteidensa käsittelyyn. Se, miten mies reagoi pyyntöösi, on hänen itsensä asia. Ymmärräthän, ettei suhteenne ole millään tasolla terve? Miehesi ei ole pelkästään mustasukkainen, vaan hänen tilansa on sairaalloinen.

. Uskon että tilanteenne on vain mennyt pahemmaksi apn toiminnalla. Tuo osoittaa sen, kun ap jatkaa jollekin miehelle juttelua vaikka on aiemmin muka katkonut välit kaikkiin. Nyt kuitenki aloittanut taas jollekin juttelun. Jos toinen jo valmiiksi pelkää, niin tuohan vain pahentaa tilannetta. Kyllä apn pitää toimia kuten on luvannut jos luottamusta haluaa, mutta toimii niin että vahvistaa toisen epäluottamusta.

Ei kuulosta vielä sairaalloiselta, mutta keskustelua vaatii ja aplta lopettaa miesten kanssa juttelut, jos on näin luvannut. Muuten eroaa sitten. Molempia et voi saada, kun miehesi selvästi yrittää minimoida petetyksi tulemisen mahdollisuutta. Ja toisen menneisyys kertoo aika paljon. En oikein ymmärrä miestäkään miksi on valinnut sellaisen naisen, joka vaikuttaa ettei ole kovin luotettavaa tyyppiä.. Aiemmissa suhteissaan kovastikin töpeksinyt? Sanoo ettei itsekään ole kunnioittanut parisuhdetta. Tuollaisen kanssa on kenen tahansa vaikeaa rakentaa luottamusta. Miettii, että jatkaakohan se tuollaista käytöstä minunkin kanssani..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä pidän tuon terapia-ajatuksen mielessä. Rajoja juuri yritän tällä hetkellä vetää, mutta kokeilen nyt vähän kerrallaan. En halua, että poikaystäväni suuttuu ja lähtee. Siis siitä terapiaehdotuksesta. En usko, että tulen olemaan mitenkään vaarassa, jos selvitämme nämä asiat ennen kuin esim. mietimme yhteen muuttoa. On hyvä, että täältä olen päässyt lukemaan toisenlaisiakin mielipiteitä, jotka ovat enemmän mieheni kaltaisia. Siis onko mustasukkaisuutta mahdollisuus lieventää jotenkin asteittain? Onko kukaan ollut terapiassa asian takia, millaista vinkkiä sieltä on saatu? Kun jos nyt etenemme niin, että pidän yhteyttä yhteen miespuoliseen kaveriin ja näin Matti näkee, että en petä häntä tai flirttaile muiden kanssa. Mikä voisi olla seuraava askel? Ehkä jos ystävän juhliin mennessäni laittaisin miehelle välillä viestiä, että kaikki on ok ja lähtisin aikaisin kotiin? Nyt tietenkään korona-aikaan ei mitään illanistujaisia järjestetä, mutta tulevaisuutta ajatellen. En ole provo.

Ap 

Miksi pelkäät, että mies suuttuu terapian ehdottamisesta? Kerrot vain hänelle avoimesti tunteistasi ja siitä, ettei suhde voi jatkua näin ja että koet hänen tarvitsevan apua tunteidensa käsittelyyn. Se, miten mies reagoi pyyntöösi, on hänen itsensä asia. Ymmärräthän, ettei suhteenne ole millään tasolla terve? Miehesi ei ole pelkästään mustasukkainen, vaan hänen tilansa on sairaalloinen.

. Uskon että tilanteenne on vain mennyt pahemmaksi apn toiminnalla. Tuo osoittaa sen, kun ap jatkaa jollekin miehelle juttelua vaikka on aiemmin muka katkonut välit kaikkiin. Nyt kuitenki aloittanut taas jollekin juttelun. Jos toinen jo valmiiksi pelkää, niin tuohan vain pahentaa tilannetta. Kyllä apn pitää toimia kuten on luvannut jos luottamusta haluaa, mutta toimii niin että vahvistaa toisen epäluottamusta.

Ei kuulosta vielä sairaalloiselta, mutta keskustelua vaatii ja aplta lopettaa miesten kanssa juttelut, jos on näin luvannut. Muuten eroaa sitten. Molempia et voi saada, kun miehesi selvästi yrittää minimoida petetyksi tulemisen mahdollisuutta. Ja toisen menneisyys kertoo aika paljon. En oikein ymmärrä miestäkään miksi on valinnut sellaisen naisen, joka vaikuttaa ettei ole kovin luotettavaa tyyppiä.. Aiemmissa suhteissaan kovastikin töpeksinyt? Sanoo ettei itsekään ole kunnioittanut parisuhdetta. Tuollaisen kanssa on kenen tahansa vaikeaa rakentaa luottamusta. Miettii, että jatkaakohan se tuollaista käytöstä minunkin kanssani..

Tässä on jo monta kertaa ehdotettu eroa. Se olisi molempien kannalta parempi vaihtoehto. Seuraavalla kerralla ap:n ei pidä alunperinkään tehdä tuollaisia virheitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"En myöskään saa mennä baariin tai juhliin, ellemme mene yhdessä"

Lopetin lukemisen tuohon kohtaan. Jos toista aletaan rajoittaa ja sanella, mitä saa tehdä ja mitä ei, niin ei ole hyvillä linjoilla.

Itse olen ollut todella mustasukkaisen kanssa parisuhteessa ja ainakin hänen kohdallaan mustasukkaisuus vain paheni. Kun muutettiin hetkeksi yhteen, niin homma räjähti täysin käsiin. Ex alkoi nähdä pettämisen merkkejä aivan kaikkialla, jopa siinä kun katsoin tv:tä ja nauroin jonkun mieskoomikon vitseille.

Otti aikaa kun kävin kaupassa. Valehtelematta, jos meni 5min kauemmin kuin aiemmin, niin oli täysi rähinä ja syyttely päällä.

Kerran tulin töistä kotiin ja tämä oli ollut kytiksellä ikkunalla. Olin vaihteen vuoksi kävellyt toista reittiä, joka tietysti oli kiistaton todiste taas pettämisestä.

Työaikana alkoi soitella taukoamatta. Jos en vastannut, olin kuulema pettämässä. Jos vastasin, olin kuulema pettämässä.

Lopulta vaan omat silmät aukesi tuolle järjettömyydelle ja muutin pois.

Nykyisin en enää siedä mitään mustasukkaisuutta. Jos minuun ei voi pätkääkään luottaa, niin ei minun kanssani ole mikään pakko olla.

Harmi, että teillä tilanne kärjistyi noin pahaksi. Tällaisia ajatuksia minullakin on herännyt yhteen muuton osalta. Olisin valmis muuttamaan miehen paikkakunnalle, kun tämä etäsuhde ei varmastikaan helpota mustasukkaisuutta. Toisaalta pohdin, että auttaisiko kuitenkin se yhteenmuutto, sillä siinähän toisen kanssa on enemmän arkisesti kasvokkain tekemisissä ja luottamus voisi myös lujittua? Oliko teidän suhteessa mitään merkkejä, jotka enteilivät tilanteen pahenemista? Oliko lainkaan myös ns. kehitystä parempaan luottamukseen?

Nyt olemme keskustelleet siitä vastakkaisen sukupuolen kanssa kaverina olemisesta pari päivää. Poikaystäväni miettii, pitäisikö hänenkin etsiä naispuolisia ystäviä, onko hän ollut liian vanhanaikainen käsityksessään että mies ja nainen eivät voisi olla kavereita. Minusta tämä on hyvä merkki. Hän yrittää hyväksyä sen, että minulla on miespuolinen kaveri netissä. Meissä toki erona on se, että minä haluaisin esitellä kaverini Matille mutta hän mielummin pitää tyttöystävän ja kaverit erillään. Toivoa on vielä!

Ap

Olen samaa mieltä että toivoa on vielä. Apkin vaikuttaa järkevältä ihmiseltä, kun ottaa huomioon myös miehen kantaa puoltavat mielipiteet. Mieskin tulee vastaan ja pohtii vanhanaikaisuuttaan. Uskon, että pääsette tuosta mustasukkaisuudesta. Olen itsekin vanhanaikainen, enkä hyväksyisi vastakkaista sukupuolta olevia ystäviä, mutta en seurustelemaan ihmisten kanssa joilla nöitö on paljon. Arvomme poikkeavat liikaa.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä pidän tuon terapia-ajatuksen mielessä. Rajoja juuri yritän tällä hetkellä vetää, mutta kokeilen nyt vähän kerrallaan. En halua, että poikaystäväni suuttuu ja lähtee. Siis siitä terapiaehdotuksesta. En usko, että tulen olemaan mitenkään vaarassa, jos selvitämme nämä asiat ennen kuin esim. mietimme yhteen muuttoa. On hyvä, että täältä olen päässyt lukemaan toisenlaisiakin mielipiteitä, jotka ovat enemmän mieheni kaltaisia. Siis onko mustasukkaisuutta mahdollisuus lieventää jotenkin asteittain? Onko kukaan ollut terapiassa asian takia, millaista vinkkiä sieltä on saatu? Kun jos nyt etenemme niin, että pidän yhteyttä yhteen miespuoliseen kaveriin ja näin Matti näkee, että en petä häntä tai flirttaile muiden kanssa. Mikä voisi olla seuraava askel? Ehkä jos ystävän juhliin mennessäni laittaisin miehelle välillä viestiä, että kaikki on ok ja lähtisin aikaisin kotiin? Nyt tietenkään korona-aikaan ei mitään illanistujaisia järjestetä, mutta tulevaisuutta ajatellen. En ole provo.

Ap 

Ei hän minnekkään lähde ihan sama mitä teet. Et ole menettämässä häntä. Ymmärrä hyvä ihminen, että sinulla on kaikki valttikortit. Ei hän voi lähteä, koska silloin sinä menet muiden miesten kanssa ja se tekee hänet hulluksi. Voit olla aivan vapaasti ja juuri niin kuin itse haluat. Hän sopeutuu siihen, koska tuollaisen pakkomielteisen ihastumisen kanssa hän ei voi sinua jättääkkään.