Kuinka esittelette makuuhuoneen asunnossa vieraileville?
Jos vierailijat käyvät ensimmäistä kertaa, paikkahan on esiteltävä. Miten teette sen? "Ja tässä on tämä makuuhuone". Miten sanotte sen pokkana, kun kaikki hiljaa mielessään tietää mitä siellä tehdään? Eikä sitä voi oikein ohittaakaan, koska se korostaisi sitä vielä enemmän.
Kommentit (70)
Teen suihinottoliikkeitä ja panoliikkeitä samalla näyttäen/osoittaen makuuhuonetta kovalla tatillani.
"This is where the shit happens."
Täsois maksu makkariini alias makuukammari.
Vierailija kirjoitti:
Ei kaikki esittele asuntoaan tai tee mitään kierrosta kun menee ensimmäisen kerran kylään
Tämä. Meillä vieraat pääsevät vain ulos pihalle tai keittiöön. Miehiä ksi ihmeessä ne pitäisi päästää asuntoa yhtään sen enemmän näkemään.
On se kyllä kuumottavaa, he saavat tietää että mekin nukumme. Kaikkihan sitä tekee, mut että he näkee oikein meidän sängynkin missä sitä tehdään joka yö!
Täs on tää meidän tsihhihi hihi hihiii hihiiii hiihiiii huone jossa me tsihhihhii hihiihi hiiii tehään sitä tsihhihiitä.
Täällä on tää meidän kuritushuone ja tuossa on mieheni häkki sänkyni vieressä, jossa hän nukkuu yönsä.
Tässä tää meidän panoluola on sitten. Haluatteko nähdä meidän välineistönkin? Ne on tuossa isossa arkussa.
ei esitellä mitenkään, vierailla ei ole sinne mitään asiaa. jos yöpyvät niin eivät yövy meidän makkarissa vaan kirjastossa tai olohuoneessa.
Makuuhuone on nukkumista varten. Ja kuka mällipää ”esittelee” kotiaan vieraille tai edes tutuille?
Vaihdan viekottelevan alusasun päälle ja tarjoilen vieraille shamppanjaa hopeatarjottimelta samalla sytyttäen muutaman aistikkaan tuoksukynttilän. Ei sitä oikein muulla tavalla voi tehdä.
Kyllä ne hajusta päätellen tietää missä meillä on makuuhuone.
Kuvaan salaa kameralla makuuhuonettamme kun mieheni runksuttaa pornon ääressä, läppäri sängyllä. Näytän sen sitten vieraille telkkarin ruudulta, samalla kun juomme kahvia pikkupurtavineen.
Syön hernekeittoa pari tuntia ennen kuin vieraat tulevat kylään. Pyydän heitä sitten tulemaan eteisestä pierujen saattelemana, jokaisella askeleella rutisevalla pierullani kohti makuuhuonettani. Lopuksi heittäydyn selälleni sängylle, polvet koukistean vatsan päälleni ja annan peräpääni laulaa loppuluritukset.
Pukeudun huarax ja sanon tännepä tännepäin olkaa hyvät.
Seksikeinu roikkuu olkkarin katosta
Katoavaa kansanperinnettä. Kuka pöljä enää esittelee asuntoaan. Olisiko ollut perinne ajoilta, jolloin vihdoin päästiin muuttamaan hellahuoneesta omaan asuntoon. Ja siis varsinkin omistusasuntoon. Sitä sitten ylpeänä esiteltiinkämppä neliö neliöltä kaikille vieraille. Itse muutin pikkuruiseen omaan kaksiooni 80-luvun alussa. Äitini sattui luokseni samaan aikaan kuin tuttavani. Jo silloin tuntui aika koomisen oudolle, että äitini vaati minua esittelemään ystävälleni kaksioni. Niin kuin että, nyt kuljemme kohti makuuhuonetta. Tässä on sänky, enimmäkseen nukun siinä, katso tarkkaan. Katselkaamme yhdessä seinälle kiinnittämääni julistetta, mitä ajattelet siitä. Ei juma, ihan kuin jostain Kummeli-jutusta.
Ap:llä on ongelmia oman seksuaalisuutensa kanssa. Ja myös jotain älyllistä vajavuutta kun kuvittelee, etteivät vieraat tunnista huoneiden käyttöfunktiota.
Mä en myöskään tajua noita esittelykierroksia. Eihän koti ole mikään museo tai turistikohde.
Jos on pakko vetää opastettuja kierroksia, niin tilaa ihmeessä vaikka lähimmästä ammattikoulusta pikkuiset messinkikyltit, joissa lukee huoneen nimi ja sen historian ydinkohdat ja ruuvaa ne ovenpieliin. Tai painata esite.
No just tää. Tai sitten tämä on se konehuone.