Lue keskustelun säännöt.
Myönnän: koronakurini alkaa lipsua
18.04.2020 |
Kuukauden olen jaksanut rajoittaa elämääni, pitää etäisyyksiä, seurata ohjeita.. mutta nyt huomaan että lipsuminen alkaa väkisin. Kaupassa käydessä turvavälit olivat taas liian lyhyet, mistä olin aiemmin närkästynyt ja peloissani, mutta nyt tuntui että ihan sama. Samoin ulkona ei vanhusten liian läheltä kävely enää haittaa, ihan sama. Bussissa ei kiinnosta, jos joku pärskii, ihan sama. Olen alkanut odottaa, että leffateatterit aukeaa, samoin ravintolat, olen nimittäin menossa sinne ekojen joukossa. Voin saada Koronan, ihan sama..
Mielenkiintoista. Olin nimittäin tosi tarkka ja pedantti tämän homman kanssa, mutta näköjään pää ei enää kestä tätä möllötystä. Muilla vastaavaa lipsumista?
Kommentit (162)
Teidän lipsuilunne johtuu siitä, että hallitus haluaa nopeuttaa sairastumisia. Siksi he puhuvat nyt niin leppoisia.
Oikeasti tauti on vasta aivan aluillaan.
Lasse Lehtonen on oikealla asialla. (hus)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla ei ole lipsunut kuri. Olen yleensäkin hyvin päättäväistä ja määrätietoista sorttia. Huomaan kyllä, että vaikka en lipsu, olen välillä väsyneempi ja kyllästyneempi tähän tilanteeseen.
Minulla on ikävä vanhempiani ja sisaruksiani ja videochatittien jälkeen koen olevani lähinnä surullinen. Tänään spontaanisti itkin, kun mies päätti nyt 5 vk jälkeen käydä kaverillaan kahvilla. Vaikka pesivät käsiä ja pitivät miehen mukaan turvavälin jatkuvasti, minua harmitti suuresti, että mies "lipsuu" kun itsekin haluaisin jo tavata vaikka siskoani. Tämä tämän viikon maskiuutisoinnin ees-taas-veivaus oli oikein extra löylyä tähän koronaan uupumisen kiukaalle. Kiireessä tilasimme koko lähipiirille maskit, mutta nyt kun ovat täällä, en tiedä käyttäisinkö niitä. Huoh...
Vaikka jaksaminen siis meinaa rakoilla, olen silti täysillä vielä mukana. Usko hyvään tulevaan kantaa pitkälle. Tsemppiä kaikille!
Kuri löystyy... Ja mitään ei tapahtunutkaan! :) Harmittaako kun turhaan oot kärsiny viime viikot?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei voisi vähempää kiinnostaa koko korona. Ootan vaan et baarit aukee ja vedän kunnon lärvit.
No jos ne lärvit on se pääasia, niin mars Alkoon, voit vetää lärvit jo huomenna!
Näin olen tehnyt mutta ei kotona yksin kännääminen ole kivaa. Kaipaan sosiaalisia kontakteja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei voisi vähempää kiinnostaa koko korona. Ootan vaan et baarit aukee ja vedän kunnon lärvit.
No jos ne lärvit on se pääasia, niin mars Alkoon, voit vetää lärvit jo huomenna!
Näin olen tehnyt mutta ei kotona yksin kännääminen ole kivaa. Kaipaan sosiaalisia kontakteja.
Etkö ole kuullut etäkalsarikänneistä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lipsumista on tapahtunut.
Sama ilmiö tuntuu olevan myös hoitajilla ja lääkäreillä. Ovat jo jaksamisen äärirajoilla ja turhautuneet tilanteeseen, kun ainakin pari viikkoa on monilla hälläväliä tyyli ja tartuntojen määrä kasvaa päivittäin. Ei vain jaksa. Odottavat vain päivää, milloin läikähtää yli ja irtisanoutuvat työstään.
Ja joka tapauksessa kuollaan täältä kuitenkin, jotkut koronaan ja toiset vanhuuteen.
Alkuun vähän pelotti tää korona luulin sen olevan uusi espanjantauti. Ei ollutkaan. Missä ruumiskasat? 2kk ja 90 kuollutta ui ui kuinka pelottavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen ollut tarkka, mutta onnistuin silti samaan jonkun kamalan flunssan. Luulen, että ilman tätä flunssaa alkaisin jo lipsua koronakurista. Sairastaminen pitää kurissa. Olen siis äitiyslomalla, joten en poistu kotoa kuin omalle pihalle lapseni kanssa. Siitä on jo 6 viikkoa kun olen viimeksi käynyt missään. Ruuat tilaan kotiin. Mies käy töissä.
Näistä varotoimista huolimatta olen siis ollut jo 3 viikkoa yskässä. Muu perhe on terveenä. En tiedä onko tämä koronaa, kun en ole päässyt testeihin. Yhtenä päivänä tämä tauti nosti lievän kuumeen. Väsymystä on ollut myös ja lihas- sekä päänsärkyä ja huimausta. Pahin oire on yskä.
Nyt pelkään Koronaa kahta kauheammin, koska tämä 3 viikon yskä alkaa jo riittämään mulle. En siis voi lipsua nyt. Ois aika ikävää sairastua Koronaan, kun edellinen tauti on vielä päällä tai sitten tämä on jo sitä Koronaa. Mistäpä sitä tietää. En ainakaan tartuta ketään perheen ulkopuolisista kun täällä kotona eristyksessä elelen.
Vierailija kirjoitti:
Alkuun vähän pelotti tää korona luulin sen olevan uusi espanjantauti. Ei ollutkaan. Missä ruumiskasat? 2kk ja 90 kuollutta ui ui kuinka pelottavaa.
Kyllähän niitä ruumiskasoja on ja lähes kaikissa sairaaloissa ruumiskontit ulkona. Ja arvioiden mukaan kuolleita on jo n. 150 mutta nuo tilastot päivittyvät viiveellä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Alkuun vähän pelotti tää korona luulin sen olevan uusi espanjantauti. Ei ollutkaan. Missä ruumiskasat? 2kk ja 90 kuollutta ui ui kuinka pelottavaa.
Ruumiita olisi jo paljon enemmän, jos Suomi ei olisi tehnyt näitä rajoituksia. Miten on ihmisten näin vaikea ymmärtää syy-seuraus-suhteita? Ruotsissa ei ole rajoitettu näin paljon ja siellähän alkaa tulla jo sata ruumista pernpäivä.
Yritä ymmärtää, että on rajoitusten ansiota, että tilanne on toistaiseksi ”hyvä”. Minusta tuossa on kyllä silti 90 uhria liikaa. Ne ovat ihan oikeita ihmisiä ja joidenkin läheisiä sekä perhettä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alkuun vähän pelotti tää korona luulin sen olevan uusi espanjantauti. Ei ollutkaan. Missä ruumiskasat? 2kk ja 90 kuollutta ui ui kuinka pelottavaa.
Ruumiita olisi jo paljon enemmän, jos Suomi ei olisi tehnyt näitä rajoituksia. Miten on ihmisten näin vaikea ymmärtää syy-seuraus-suhteita? Ruotsissa ei ole rajoitettu näin paljon ja siellähän alkaa tulla jo sata ruumista pernpäivä.
Yritä ymmärtää, että on rajoitusten ansiota, että tilanne on toistaiseksi ”hyvä”. Minusta tuossa on kyllä silti 90 uhria liikaa. Ne ovat ihan oikeita ihmisiä ja joidenkin läheisiä sekä perhettä.
Yritä ymmärtää että näillä rajoituksilla emme voita muutakun aikaa. Suurinosa tulee kuitenkin sairastumaan koronaan joten loppupeleissä kuolonuhreja tulee olemaan yhtä paljon. Ja ihmisiä kuolee kokoajan muutenkin semmoista se elämä on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minusta tuntuu että ne, jotka pystyvät olemaan eristyneinä kuukausi- ja jopa vuositolkulla, eivät ole välttämättä vahvoja vaan sekaisin. Normaali ihminen kaipaa virikkeitä, eikä sitä ole luotu eristykseen. Siksi he alkavat oireilla, koska luonto ei ole tarkoittanut ihmistä koppiin.
Tai sitten toiset ovat vaan tottuneempia itsekuriin ja yksinäisyyteen ja siihen että aina ei saa mitä haluaa. Itse olin ainut lapsi, kavereita ei ollut, ei auttanut itkeä että saisi sisaruksia. Aikuisena olen pärjännyt yksin, hoitanut vanhempani. Apua ei saa mistään vaikka sairastuisi vakavasti itse. Yksin piti syöpä käydä läpi.
Lapsena aloitin myös harrastukseni, siinä vaadittiin kärsivällisyyttä, vuosikymmeniä. Epämiellyttävää asiaa oli vaan pakko tehdä vuodesta toiseen, ei voinut lipsua. Itsekuri tuli tutuksi.
En ole kyllästynyt nyt kotona oloon, viimeksi tapasin kaverin maaliskuun alussa, ulkona olen käynyt vain viemässä roskat ja pari kertaan ulkoilemassa, välillä viikkojakin ulkoilussa väliä. Viimeksi kävin aamulenkillä tänään klo 6, eipä tuo niin mahtavaa ollut että haluaisin kylmään ruumiskonttiin siitä hyvästä.
Kotona on paljon harrastuksia. Koulu alkaa syksyllä vasta, saapa nähdä onko etäopintoja vai mitä. Olen kokenut paljon pahempiakin asioita kuin yksin kotona olo ja kova hygieniakuri.
Just näytettiin kun astronautit tulivat maahan takaisin. Joku oli syyskuusta asti ollut avaruudessa asemalla. Siinä sitä itsekuria.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta tuntuu että ne, jotka pystyvät olemaan eristyneinä kuukausi- ja jopa vuositolkulla, eivät ole välttämättä vahvoja vaan sekaisin. Normaali ihminen kaipaa virikkeitä, eikä sitä ole luotu eristykseen. Siksi he alkavat oireilla, koska luonto ei ole tarkoittanut ihmistä koppiin.
Tai sitten toiset ovat vaan tottuneempia itsekuriin ja yksinäisyyteen ja siihen että aina ei saa mitä haluaa. Itse olin ainut lapsi, kavereita ei ollut, ei auttanut itkeä että saisi sisaruksia. Aikuisena olen pärjännyt yksin, hoitanut vanhempani. Apua ei saa mistään vaikka sairastuisi vakavasti itse. Yksin piti syöpä käydä läpi.
Lapsena aloitin myös harrastukseni, siinä vaadittiin kärsivällisyyttä, vuosikymmeniä. Epämiellyttävää asiaa oli vaan pakko tehdä vuodesta toiseen, ei voinut lipsua. Itsekuri tuli tutuksi.
En ole kyllästynyt nyt kotona oloon, viimeksi tapasin kaverin maaliskuun alussa, ulkona olen käynyt vain viemässä roskat ja pari kertaan ulkoilemassa, välillä viikkojakin ulkoilussa väliä. Viimeksi kävin aamulenkillä tänään klo 6, eipä tuo niin mahtavaa ollut että haluaisin kylmään ruumiskonttiin siitä hyvästä.
Kotona on paljon harrastuksia. Koulu alkaa syksyllä vasta, saapa nähdä onko etäopintoja vai mitä. Olen kokenut paljon pahempiakin asioita kuin yksin kotona olo ja kova hygieniakuri.
Just näytettiin kun astronautit tulivat maahan takaisin. Joku oli syyskuusta asti ollut avaruudessa asemalla. Siinä sitä itsekuria.
No sinäpä se olet erinomainen ihminen. Haluatko mitallin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitää tehdä jotain virkistävää välillä niin taas jaksaa varoa. Ollaan kans oltu viimeiset 3 viikkoa vaan kotipaikkakunnalla ja käyty kyllä kävelyllä vähän eri paikoissa täällä, mutta nyt tänään tuntui, että pakko päästä käymään muualla. Yleensä oltais joka viikonloppu jossain lähikaupungissa tai siskollani jne. Käytiin tänään sitten tunnin päässä eri kaupungissa vain ajelemassa ympäriinsä, höpötin matkalla parin kaverin kanssa puhelimessa ja käytiin Hesellä drive in:ssä siellä. Tuli ihan näin vähästä virkistäytynyt olo kun ollaan oltu muuallakin kuin kotona ja kotikaupungissa. Matkalla oli kiva katsoa miten järvet oli jo osittain sulia ja maisema oli erilainen kuin viimeksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alkuun vähän pelotti tää korona luulin sen olevan uusi espanjantauti. Ei ollutkaan. Missä ruumiskasat? 2kk ja 90 kuollutta ui ui kuinka pelottavaa.
Ruumiita olisi jo paljon enemmän, jos Suomi ei olisi tehnyt näitä rajoituksia. Miten on ihmisten näin vaikea ymmärtää syy-seuraus-suhteita? Ruotsissa ei ole rajoitettu näin paljon ja siellähän alkaa tulla jo sata ruumista pernpäivä.
Yritä ymmärtää, että on rajoitusten ansiota, että tilanne on toistaiseksi ”hyvä”. Minusta tuossa on kyllä silti 90 uhria liikaa. Ne ovat ihan oikeita ihmisiä ja joidenkin läheisiä sekä perhettä.Yritä ymmärtää että näillä rajoituksilla emme voita muutakun aikaa. Suurinosa tulee kuitenkin sairastumaan koronaan joten loppupeleissä kuolonuhreja tulee olemaan yhtä paljon. Ja ihmisiä kuolee kokoajan muutenkin semmoista se elämä on.
Virus leviää ihmisten välityksellä, eikä lentämällä, jos ihmiset noudattaisuvat ohjeita, uusien tartuntojen määrä olisi minimoitu.
Nyt ihmisellä on hirveä tarve levittää virusta, mökkeilemällä, tapaamalla ystäviå, pitämällä perhejuhlia, luuhaamalla ostoskeskuksissa, ryyppäämässä kavereiden kanssa jne.
Ja nämä samaiset tyypit pitäisi työvelvoittaa sairaaloihin ja lääkärit ja hoitajat vastavuoroisesti lomalle.
Heikkoja on ne jotka jo tässä vaiheessa höllää ja ajattelee vain itseään. Vahvoja on ne ketkä jatkaa välttämistä lähikontakteja sillee että on minimissä jne. Tuntuu niin turhauttavalta kun .. Lipsujien takia tämä korona kestää kauan.
Pk-seudulla on yksi luontopolku suljettu, koska siellä liikkuu liikaa ihmisiä! Eli alkaa nämä rajoitukset kieltämättä v ituttaa. Käsiä olen pessyt aina ja pysynyt terveenä. En pidä muutenkaan ruuhkista, joten olen pyrkinyt hoitamaan kauppa-asiat kiireettöminä aikoina. Pyrin välttelemään julkisten tilojen kahvojen ja pintojen koskettelua. Itse asiassa olen järkyttynyt miten saastaisesti ihmiset elävät, kun kaikki hygieniaohjeet ovat jotenkin yllättäviä. Käsidesi ei olisi koskaan loppunut kaupoista, jos ihmiset tajuaisivat käyttää sitä oikein. Nyt sitä vedellään miten sattuu, joten sitä kuluu paljon, vaikka harkitulla käytöllä vähempikin riittäisi.
Me elimme lasten kanssa aivan ihanaa arkea ennen koronaa. Olimme pitkään eläneet henkisesti ja taloudellisesti raskasta aikaa, joten vihdoin alkoi elämä hymyillä. Kesäksi oli suuria suunnitelmia. Molemmilla yksi harrastus kerran viikossa, muuten teimme kaikkea kivaa yhdessä kotona, kavereiden kanssa ja kävimme erilaisissa paikoissa. Vaikka lapset viihtyvätkin kotona ja olivat aluksi innoissaan ettei tarvinnut mennä päiväkotiin eikä kouluun niin nyt molemmat kiukuttelevat sitä ettei saa nähdä kavereita ja nyhjätään kotona koko ajan. Wa ja skype eivät korvaa oikeita kontakteja ja leikkejä. Ei se ulkona vaeltelu jaksa ketään kiinnostaa, varsinkin kun se on sellaista ihmisten välttelyä. Lisäksi olen koko ajan pahalla tuulella niska- ja hartiasärkyjen vuoksi, koska minulla ei ole mitään kotitoimistoa vaan joudun epäergonomisesti työskentelemään keittiönpöydän ääressä. Vaikka ulkoilemme ja jumppaan kotona, arkiaktiivisuus on tällä hetkellä aivan murto-osa normaalista.
Eniten tässä tilanteessa turhauttaa juuri edellä mainitut ohjeiden ja ennustusten muuttuminen. Enää pari vuotta tarvitsee lusia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta tuntuu että ne, jotka pystyvät olemaan eristyneinä kuukausi- ja jopa vuositolkulla, eivät ole välttämättä vahvoja vaan sekaisin. Normaali ihminen kaipaa virikkeitä, eikä sitä ole luotu eristykseen. Siksi he alkavat oireilla, koska luonto ei ole tarkoittanut ihmistä koppiin.
Tai sitten toiset ovat vaan tottuneempia itsekuriin ja yksinäisyyteen ja siihen että aina ei saa mitä haluaa. Itse olin ainut lapsi, kavereita ei ollut, ei auttanut itkeä että saisi sisaruksia. Aikuisena olen pärjännyt yksin, hoitanut vanhempani. Apua ei saa mistään vaikka sairastuisi vakavasti itse. Yksin piti syöpä käydä läpi.
Lapsena aloitin myös harrastukseni, siinä vaadittiin kärsivällisyyttä, vuosikymmeniä. Epämiellyttävää asiaa oli vaan pakko tehdä vuodesta toiseen, ei voinut lipsua. Itsekuri tuli tutuksi.
En ole kyllästynyt nyt kotona oloon, viimeksi tapasin kaverin maaliskuun alussa, ulkona olen käynyt vain viemässä roskat ja pari kertaan ulkoilemassa, välillä viikkojakin ulkoilussa väliä. Viimeksi kävin aamulenkillä tänään klo 6, eipä tuo niin mahtavaa ollut että haluaisin kylmään ruumiskonttiin siitä hyvästä.
Kotona on paljon harrastuksia. Koulu alkaa syksyllä vasta, saapa nähdä onko etäopintoja vai mitä. Olen kokenut paljon pahempiakin asioita kuin yksin kotona olo ja kova hygieniakuri.
Just näytettiin kun astronautit tulivat maahan takaisin. Joku oli syyskuusta asti ollut avaruudessa asemalla. Siinä sitä itsekuria.
Eli olet erakoitunut ja katkera ja siksi et osaa ajatella muiden näkökulmasta asiaa. Harrastaminen perustuu viime kädessä aina vapaaehtoisuuteen, vaikka vaatisikin itsekuria.
Mikä kova hygieniakuri? Ihan normaaleja asioita täyspäiselle ihmisille. Valitettavasti korona on osoittanut ettei ihmiset tajua hyvän hygieniatason päälle yhtään mitään. Jumalauta, aikuisille ihmisille neuvotaan pese käsiä ja yski hihaan.
Pystyn itse edelleen pitämään turvavälit hyvin ja käsihygienian yllä, mutta haluan jo takaisin töihin, enkä haluaisi enää vieraannuttaa taaperoani lisää sukulaisistaan. Moneen kertaan on jo aneltu meitä kylään. Lisäksi oma fyysinen kuntoni rapistuu koko ajan ja syön epäterveellisemmin masennukseeni, koska en pääse töihin.
Voi tarttua oireiden loppumisen jälkeen 2-5 viikkoa.