Myönnän: koronakurini alkaa lipsua

Koirantassut voi pestä sisälle tullessa jos muiden räkiminen ärsyttää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Alkuun vähän pelotti tää korona luulin sen olevan uusi espanjantauti. Ei ollutkaan. Missä ruumiskasat? 2kk ja 90 kuollutta ui ui kuinka pelottavaa.

Kyllähän niitä ruumiskasoja on ja lähes kaikissa sairaaloissa ruumiskontit ulkona. Ja arvioiden mukaan kuolleita on jo n. 150 mutta nuo tilastot päivittyvät viiveellä

Meinaat että meillä on 150 ruumista kasassa.

Vierailija kirjoitti:

Minulla alkoi herpaantua siinä kohtaa kun mies sairastui. Ei tyypillinen korona, vaan ripuliversio. Eikä voi tietää onko korona vai ei, mutta yhden päivän nukkui kuumeisena ja ripulia oli 12 päivää. Go figure? Ei voi tietää, kun ei testata. Ja kun ei kerran oireilevien testaaminen HUSia kiinnosta, niin ei minua jaksa kiinnostaa levitänkö mahdollisesti oireettomana koronaa. Ihan sama. Enkä ainakaan pelkää saanko sen itselleni, kai nyt mieheltä olisin saanut jos olisin sen jostain saadakseni. Ehkä se ei edes ollut koronaa vaan jotain muuta, ei voi tietää. Eikä muitakaan kiinnosta tietää, niin antaa olla.

Hyi, miten katkera ja välinpitämätön viesti... "Ei voi tietää". "Ei kiinnosta".

Vierailija kirjoitti:

Minä olen ollut tarkka, mutta onnistuin silti samaan jonkun kamalan flunssan. Luulen, että ilman tätä flunssaa alkaisin jo lipsua koronakurista. Sairastaminen pitää kurissa. Olen siis äitiyslomalla, joten en poistu kotoa kuin omalle pihalle lapseni kanssa. Siitä on jo 6 viikkoa kun olen viimeksi käynyt missään. Ruuat tilaan kotiin. Mies käy töissä.

Näistä varotoimista huolimatta olen siis ollut jo 3 viikkoa yskässä. Muu perhe on terveenä. En tiedä onko tämä koronaa, kun en ole päässyt testeihin. Yhtenä päivänä tämä tauti nosti lievän kuumeen. Väsymystä on ollut myös ja lihas- sekä päänsärkyä ja huimausta. Pahin oire on yskä.

Nyt pelkään Koronaa kahta kauheammin, koska tämä 3 viikon yskä alkaa jo riittämään mulle. En siis voi lipsua nyt. Ois aika ikävää sairastua Koronaan, kun edellinen tauti on vielä päällä tai sitten tämä on jo sitä Koronaa. Mistäpä sitä tietää. En ainakaan tartuta ketään perheen ulkopuolisista kun täällä kotona eristyksessä elelen.

Voisi olla siitepölyallergiaa.

Vierailija kirjoitti:

Minä jaksoin kuukauden pienen lapsen kanssa kahdestaan kotona etätöissä ilman yhtäkään muuta kontaktia kerran viikossa tapahtuvia kauppareissuja lukuun ottamatta. Nyt alkaa kuitenkin olla pinna kireällä ja harkitsen vakavissani lapsen viemistä päiväkotiin ennen kuin pää räjähtää tosissaan. Haaveilen myös ihmisten tapaamisesta, sillä tämä ei todellakaan tee hyvää ihmiselle.

Tervetuloa! Minäkin jaksoin kuukauden yskiä hihaan ja pestä ahkerasti omia ja lasten käsiä. Nyt alkaa kuitenkin vähän lipsua, kun lapsia on palannut hoitoon sankoin joukoin. Kerran vanhemmat eivät ole huolissaan omien lastensa sairastumisesta, niin enpä jaksa huolehtia enää minäkään.

t. tarhantäti

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä jaksoin kuukauden pienen lapsen kanssa kahdestaan kotona etätöissä ilman yhtäkään muuta kontaktia kerran viikossa tapahtuvia kauppareissuja lukuun ottamatta. Nyt alkaa kuitenkin olla pinna kireällä ja harkitsen vakavissani lapsen viemistä päiväkotiin ennen kuin pää räjähtää tosissaan. Haaveilen myös ihmisten tapaamisesta, sillä tämä ei todellakaan tee hyvää ihmiselle.

Tervetuloa! Minäkin jaksoin kuukauden yskiä hihaan ja pestä ahkerasti omia ja lasten käsiä. Nyt alkaa kuitenkin vähän lipsua, kun lapsia on palannut hoitoon sankoin joukoin. Kerran vanhemmat eivät ole huolissaan omien lastensa sairastumisesta, niin enpä jaksa huolehtia enää minäkään.

t. tarhantäti

Vien lapseni päiväkotiin, koska palaan töihin kesäksi. Siitä huolimatta olen huolissani terveydestä. Kaikkea työtä ei voi tehdä etänä ja jostain pitää rahaakin saada.

Onneksi nyt on kesä tulossa ja ulkona voi jo viettää vaikka koko päivän. Jos tämä olisi alkanut lokakuussa, en olisi kestänyt.

Huomaan, että alan lipsua henkisesti. Kuulun riskiryhmään, käyn töissä (jossa valitettavasti ei voi pitää turvavälejä) ja harvoin kaupassa. Eilen menin töiden jälkeen hakemaan pizzaa. Tilasin ja menin tupakalle. Kauhistuin, koska olen ollut hyvin tarkka, että töistä suoraan kotiin käsien pesulle. Tulee myös ajatuksia, että soitan kaverille, että mennään kahville, kunnes muistan, että ai niin...

Me ollaan eristäydytty kokonaan. Lapset etäkoulussa ja minä etätöissä. Ostokset haen noutopalvelusta kerran viikossa. Se mikä tekee tästä vaikeaa on se, etten pääse ulos. Pahin siitepöly ja katupölykevät 10 vuoteen minulle. Mutta koska minulla on astmalääkkeet ihan tapissa niin en höllää nyt eristymisen kanssa. Keuhkot ei kestäisi mitään tähän päälle.

Vierailija kirjoitti:

Pystyn itse edelleen pitämään turvavälit hyvin ja käsihygienian yllä, mutta haluan jo takaisin töihin, enkä haluaisi enää vieraannuttaa taaperoani lisää sukulaisistaan. Moneen kertaan on jo aneltu meitä kylään. Lisäksi oma fyysinen kuntoni rapistuu koko ajan ja syön epäterveellisemmin masennukseeni, koska en pääse töihin.

Miksette ota videopuheluita? Lapsi näkee kasvot ja kuulee äänen, niin näistä tulee tuttuja.

Ajatella, minä ikäni puolesta riskiryhmään kuuluva ilmeisen myrkyllinen koronan levittäjä, vaikka olenkin terve eikä alueellamme ole tiettävästi edes tartuntoja todettu, olen röykeästi ajellut parikin kertaa lähikaupunkiin ostoksille! Mites nyt suu pannaan. Meidänhän pitäisi pysytellä kotivankilassa jatkuvasti, ettemme saastuttaisi nuorempia, joilla on niin heikko vastustuskyky. Mutta seiskalla taitaa olla näössä jotakin vikaa, kun näkee kaiken monena. Minä pirulainen liikun ainakin sellaisiin kellonaikoihin, että kaupoissa on hiljaista, olinpa sitten liikkeellä kotipaikkakunnallani tai naapurikaupungissa. Ostospaikka on helppo valita sen mukaan, minkä liikkeen parkkipaikalla on vähiten autoja ja oven pielessä vähiten polkupyöriä. AP:n kuvaamille luusereille pitäisi kaupassa olla unilukkari pitkän kepin kanssa, jolla voisi kopauttaa niitä selkään, jotka eivät osaa enää pitää turvaväliä. Meillä muuten osataan! Isoissa sekä pienemmissä liikkeissä.

Asun maalla ja tässä kaupungissa on alle 4 testattua tartuntaa. Kaupassa käyn 2 x vk ja apteekissa ehkä kerran kuussa. Välejä pidetään kaupassa enkä ole nähnyt iäkkäitä kaupassa aikoihin. Avaisivat nyt edes kirjastot! Täällä ei ole syytä tiukentaa määräyksiä, vai kuinka? Keskellä maaseutua sijaitsevat ala-asteet voisi avata pariksi viikoksi, että lapset näkisivät kavereita. Jos siinä joku pöpö liikkuisi, voisivat sitten lomalla sairastaa. Uusimaa on tietysti ihan eri asia.

Espanjassa lapset ovat joutuneet leikkimään kuukauden sisällä! Miettikää löysäilijät kuinka hyvä tilanne Suomessa on..saamme liikkua missä tahansa ulkona....ajella minne haluamme yms.!!

Mä en vielä ole väsynyt mutta kyllä sen huomaa. Meidän talo on ollut hipihiljainen viikkotolkulla mutta eilen kosahti. Jollain oli bileet. Bilettäjät olivat suht hiljaa, eikä musiikkia kuulunut. Puolen yön jälkeen kuitenkin nikotiinihimo kävi liian kovaksi ja sitten alkoi se rappukäytävässä ramppaaminen. Kolisi hissin ovi ja tuuletusparvekkeen ovet. Pihalla pulistiin huomalaisen kovaäänisesti. Jengi ei enää jaksa eristäytyä.

Mä edelleen välttelen kontakteja ja ärsyttää kun muut ei tee niin. Nytkin miestä oli pyydetty etelä-Suomeen yhtä juttua hoitamaan, vissiiin suku pahastuu jos ei mene. Mutta en halua että menee, tässä on kuitenkin viikkotolkulla rajoitettu elämää aja kontakteja, nyt pitäisi lähteä sitten pahimmalle alueelle yksi homma hoitamaan ja se tietää monia kymmeniä kontakteja. Suututtaa ihmisten välinpitämättömyys. Mies ei halua myöskään mennä mutta oma jo nyt pahalla päällä kun tietää mikä sota siitä syttyy.

Vierailija kirjoitti:

Minusta tuntuu että ne, jotka pystyvät olemaan eristyneinä kuukausi- ja jopa vuositolkulla, eivät ole välttämättä vahvoja vaan sekaisin. Normaali ihminen kaipaa virikkeitä, eikä sitä ole luotu eristykseen. Siksi he alkavat oireilla, koska luonto ei ole tarkoittanut ihmistä koppiin.

Tässä pitää aina muistaa se, joillekin tämä ei ole mikään oma valinta ja tarkoitan sitä, että moni jää yksin ihan tahtomattakin. Tietysti ihminen voi silti käydä harrastuksissa, tapahtumissa yms mutta eivät ne tavallaan aina korvaa sitä, että olisi niitä läheisiä ihmisiä. Monilla ei ole ketään keneen ottaisi yhteyttä ja joillakin voi olla, vaikka jotain muita asioita kuten pelkoja, jännitystä tms joka vaikuttaa siihen, ettei tule käytyä missään. Tässä on helppo kirjoittaa, kun tavallaan puhun myös itsestäni. Yksinäisyyteen on tavallaan pakko tottua ja itsellä aika huonoja kokemuksia ihmisistä. Ja en todellakaan tarkoita kaikkien olevan sellaisia mitenkään, mutta kun on niitä kokemuksia niin tavallaan se tilanne vaan jää päälle ja huomaat kuinka vaikeaa on tutustua muihin helposti. Se onkin tavallaan sitten se tie siihen, kun huomaat olevasi yksin.

Vaikeista jutuista selviytyminen tuo voimaa, mutta sitten kun pitäisi oikeasti saada elämää muutettua ehkä löytää sitä seuraa niin eihän se onnistukaan niin helposti jos on muutenkin epävarma ihminen. Täytyy myös muistaa se, että monet todellakin viihtyvät yksin ja minusta on ihan hyvä, että myös jotkut kannattavat tälläistä elämäntapaa ja ei aina sen pitäisi merkitä kuinka "vilkasta" elämää elät. Minusta jokainen ihminen on silti myös vahva jos uskaltaa olla erilainen ja elää omanlaistaan elämää. Silti eihän tämä saa olla mikään kilpailu kuka kestää parhaiten ja en todellakaan tarkoita sitä. Ihmisillä on erilaisia tilanteita. Joillekin tämä on aika ikävä tilanne ( kuten minä) mutta monet viihtyvät ja pitävätkin tämäntyylisestä elämästä. Minusta kukaan ei ole siinä mielessä oikea määrittelemään kuka on normaali. Itsekin olen silti aina kuullut sitä, että ei ole hyvä olla yksin ja että normaali ihminen kaipaa seuraa. Ehkä se korostaakin niitä tuntemuksia, että on sitten jotenkin outo ihminen jos seuraa ei ole ja moni silti kaipaa läheisiä jos niitä ei ole. Ja elämässä tietenkin vastuu on itsellä ja en tarkoita, että kenenkään tehtävä olisi mitenkään nostaa minua ylös vaan kyllä tiedän oman vastuuni.

"Luksusautoliikkeen tapahtumassa toista sataa kävijää Lempäälässä – sivulliset huolestuivat ruuhkasta. Autoliikkeen kevättapahtumassa Lempäälässä vieraili järjestäjän mukaan arviolta toista sataa henkilöä. Poliisi antoi luvan tapahtuman järjestämiseen."

-Iltalehti

Nämä uutiset eivät ainakaan lisää halua olla karanteenissa. Ihmettelen vähän kyllä.

Meillä vaikuttaa käyvän samoin. Kun korona alkoi levitä euroopass,a mies osti kotiin käsidesin ja kohkasi, että ruokakaupassa käydään max. kerta viikkoon. Eilen lähti kävelylle, kun oli niin hieno ilma, ja oli sitten käynyt pyörimässä kaupassa, vaikka mitään todellista tarvetta ei ollut, ja hakenut saunaoluen ja karkkia. Toi sentään karkkia mullekin, mutta... oltaisiin menty kauppaan parin päivän päästä kumminkin.

On ja ei. Pääsiäisenä menin yhden kaveripariskunnan luokse, koska seinät alkoivat kaatumaan päälle. En kuitenkaan pyöri isoissa väkijoukoissa, en käy kampaajalla jne. Treffit olis ollut tänään, mutta koska on pientä nuhaa, niin peruutin treffit varmuuden vuoksi.

Että mikä sitten on itsekkyyttä/heikkoutta? Mutta sen kyllä huomaa, että ihmiset alkavat lipsua. Hekin, jotka ovat huudelleet, että pysykää kotona, ovat laittaneet Faceen päivityksiä, että ollaan kaverin luona juomassa kaljaa.

Yritän ulkona väistellä muita, mutta se tuntuu jo todella uuvuttavalta. Koko ajan sellainen jännitys- ja valppaustila, tuolta tulee joku, mitä kautta kävelen, siirryn vasempaan laitaan, siirryn oikeaan laitaan. Enemmistö ei edes yritä pitää väliä. Väistelyni ei paljoa auta.