Myönnän: koronakurini alkaa lipsua
Kuukauden olen jaksanut rajoittaa elämääni, pitää etäisyyksiä, seurata ohjeita.. mutta nyt huomaan että lipsuminen alkaa väkisin. Kaupassa käydessä turvavälit olivat taas liian lyhyet, mistä olin aiemmin närkästynyt ja peloissani, mutta nyt tuntui että ihan sama. Samoin ulkona ei vanhusten liian läheltä kävely enää haittaa, ihan sama. Bussissa ei kiinnosta, jos joku pärskii, ihan sama. Olen alkanut odottaa, että leffateatterit aukeaa, samoin ravintolat, olen nimittäin menossa sinne ekojen joukossa. Voin saada Koronan, ihan sama..
Mielenkiintoista. Olin nimittäin tosi tarkka ja pedantti tämän homman kanssa, mutta näköjään pää ei enää kestä tätä möllötystä. Muilla vastaavaa lipsumista?
Kommentit (162)
En itsekään enää yhtään jaksaisi, ja ikävintä on se ettei voi yhtään tietää paljonko tätä vielä kestää. Mitä tässä ylipäätään odotellaan, rokotteen tuloako? Jos tätä kotona kykkimistä kestäisi esimerkiksi kaksi vuotta, hyppäisin vaikka parvekkeelta jo hyvän aikaa ennen. Ihmiset yrittävät luoda tsemppihenkeä sillä, että kyllägän kotipihalla voi ulkoilla ja mikäs tässä etätöitä tehdessä - niin, mikäs siinä, jos sellaiset mahdollisuudet on. Itselläni työvoimakoulutus menee viimeistään kesäkuun lopussa katkolle ja heränneet toiveet työllistymisestä kaikkoavat yhä kauemmas. Ulkoilu on muiden lenkillä olevien ihmisten väistelyä ja elämä kituuttamista vailla konkreettista toivoa paremmasta. Aika sama jos korona tulisi ja veisi.
Löpsömammat jotka ette jaksa, ootteko ajatelleet miten rankkaa ja pelottavaa tauti voi olla lapsellenne?