Miksi kotimaassa valmistetut naistenvaatteet ovat tunikoita jne. tanttavaatteita?

Taidatte koko ajan puhua kotimaisista vaatteista, joissa kotimaista on vain (joskus) suunnittelu ja nimi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen vain 175cm pitkä, mielestäni keskimittainen, mutta puolitutuissa on paljon pätkiä eli jtn 160cm TAI LYHEMPIÄ. Olen kuullut, että lyhyet naiset luulee olevansa miesten suosikkeja ja naisellisempia ja ovat syrjineet minua. Voin vaan kuvitella paljon syrjintää 190cm+ nainen kohtaa. Olette näyttäviä, älkää antako kenenkään kateellisen lyhytkasvuisen sanoa muuta. Ja en ole kateellinen pätkille, kukaan lyhyt ei ole vienyt miestäni, eikä tämä ole mikään vihaketju. Haluan vain lyhyiden naisten tietävän, että ette ole miesten suosikkeja, näytätte hoikkana lastenkokosilta tantoilta, joista kiinnostuu p********* ja kurvikkaina isoilta tantoilta, lyllerrätte kuin pingviinit. Minä "pitkänä" tai tällee kurvikkaana normimittasena saan eniten miesten huomiota. Mallitkin ovat pitkiä, ja turha sanoa, että no ne on laihoja, kun pluskoon mallejakin on.  PS. 180cm+ miehet on tarkoitettu 170cm+ naisia varten. 10cm pitempää miestä, ei kukaan nainen ansaitse. Miettikää miten hankalaa 190cm on löytää 2 metrinen mies, jos 160cm ottaa sen. MIKSI LOUKKAANNUTTE?? PITKIÄ NAISIA SAA HAUKKUA MITEN VAAN JA MINÄ KERRON VÄHÄN FAKTOJA, NIIN YHYY.

Olen 164cm ja mieheni on 186cm. Otin vaikka en ansainnut :P

Mä panin paremmaksi. Itse 165 cm, mies 192 cm sekä tumma ja komea.

Voi ei! Kylläpä teit pahan! :DD

Mites, kun oon 166 cm ja aviomies 180 cm ja olisin kuitenkin ansainnut 173 cm:sen, niin saanko sen ton nykysen lisäksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toisaalta, miksei opettelisi tekemään vaatteita itse.

Kyllähän villasukatkin piti opetella tekemään ja joka kerralla tekee aina vähän paremmat. Jonkinlainen käsitys ompelusta kuitenkin on.

Saisi juuri sellaisista kankaista kuin itse haluaisi.

Aloittaa yksinkertaisemmista hameista. Vuoden kuluttua tekee jo kauluspaitaa.

Jos kerran mummomme pystyi siihen, miksei mekin? Ei he kouluja sitä varten käyneet.

Opettelisin mielelläni, mutta

-asun pienellä paikkakunnalla, täällä ei ole kangaskauppaa vaan kankaat pitäisi ostaa sokkona netistä. Kankaat kai myydään pakasta mitattuna, joten mites palautusoikeus? Entä ompelukone ja muut tarvikkeet? Tarvitaanko saumuria? On paljon mihin pitäisi perehtyä ennen kuin saumaakaan on ommeltu.

-Toisin kuin kotirouva-mummoni, minä käyn päivätyössä ja minulla on jo yksi pitkäaikainen harrastus. Arjen pyörityksen jälkeen aikaa ja jaksamista tarkkuutta vaativan työn opettelemiseen on vähän. Laskeskelin, että tarvitsisin vuodessa n.10-15 sisävaatetta. Joten n. kerran kuussa pitäisi saada jotakin aikaiseksi. Kuulostaa paljolta. Esim. tänä vuonna hankintalistalla on istuvat perushousut, pari t-paitaa virttyneiden tilalle, 2 kotiasua varsinkin jos korona pitkittyy ja alkaa ahdistaa vanhoissa verkkareissa hiihtely jne. Jos ompelee tarpeeseen, ei voi valita projekteja vaikeusasteen vaan sen tarpeen mukaan. Tai sitten pitää vaihtaa totaalisesti tyyliä.

-Ulkotakkien ompelu taitaa olla jo ihan oma lajinsa?

-Kuulun siistit toimistovaatteet-klaaniin, ja olen ymmärtänyt että bleiserit, kauluspaidat ja hyvin istuvat mekot ovat vaikeammasta päästä projekteja. Vaikeuskerrointa lisää kohdallani, että keskivertoa lyhyempänä päärynävartaloisena kaavoja pitäisi jotenkin muokata.  Jos haluaisi erityisen hyvin istuvia vaatteita, niissä kai pitäisi olla vielä niitä kuuluisia yksityiskohtia ja kaikki pitäisi onnistua tekemään tosi tarkasti ja siististi?

Maailma on muuttunut sitten mummon päivien. Nykyään vaatteita ei osteta vain koska ei jakseta tai viitsitä tehdä itse, vaan itse tekemisen kynnys on noussut aika korkeaksi.

Kyllä vaatteiden ompelu kuitenkin jonkin verran lahjakkuuttakin vaatii niin nyt kuin ennenkin. Osalla täällä tuntuu olevan sellainen käsitys, että jos vähän harjoittelee, niin jokaisesta tulee haute couture tason ompelija, joka pyöräyttää minkä tahansa luomuksen yhdessä illassa.

Tässäkään ketjussa ei ole linkattu yhtäkään vaatetta, jonka valmistamiseen ihan perustason harrastelijaompelijan taidot ei riittäisi. Simppeleitä väljiä vaatteita. Useimmat paidat ja jakut ilman kauluksia ja taskuja tai taskut helposti sivusaumassa. Suoria linjoja ja yhdessäkään ei ollut vaativia yksityiskohtia kuten oikeita hihanistutuksia.

Edelleenkin ompelijan työn arvostus on ihan nolla ja sitten ihmetellään sivu kaupalla kun ei löydy kivoja kotimaisia vaatteita. Olen ihan taitava kotiompelija, mutta kyllä yksinkertaisenkin hyvännäköisen vaatteen aikaansaamiseksi tarvitaan taitoa ja pitää nähdä vaivaa varsikin kaavoituksessa, jos on vähänkin ongelmavartaloinen.

Aiheesta löytyy tietoa ja matskua vaikka kuinka paljon. Ei se peruskaavojen piirtäminen mitään rakettitiedettä ole ja niitä kuosittelemalla pystyy tekemään ihan millaisia vaatteita haluaa.

Vierailija kirjoitti:

Pienenä järkytyksenä se, miten olen tästä ketjusta oppinut että suuri osa noista linkatuista suomalaisista tunikafirmoista nimenomaan mainostaa, että heidän vaatteensa ovat samaan aikaan raskausvaatteita, imetysvaatteita ja sen jälkeenkin käyvät.

Mistä ihmeestä tollainen idea edes kumpuaa? Kuvitellaanko, että kotona ja leikkipuistoissa vietetty perhevapaa on yhtä kuin asiakastyö tai johtotehtävät? Että ihan oikeasti kannattaa satsata siihen että samoilla venypussisivutaskuverkkarimekolla (houkuttelevasti nimetty Kanto-mekoksi, öö...)  mennään sitten loppuelämä kun imetyskin kesti vuoden pari? Eikö ajatella että naisilla (kaikissa eri ammateissa) on varaa ostaa erikseen vaatteet työ- ja vapaa-ajalle? Tai halua olla muutakin kuin mammeroinen, jolla kaikki niin kätevää ja pikku perhe kokonaan leikattu samasta riemunkirjavasta trikookankaasta? Miksei miehille markkinoida samaa, Muumipapan raitapöksyt kun tulet isäksi ja niillä sitten esittelemään tarjousta aamupalaveriin? Miksi miehet saavat pitää kravattinsa ja joustamattomat kankaat?

Joo, mukavuudenhalu ja käytännöllisyys mutta onhan sen valkoisen silkkipuseron ja säkkihaalarin (jossa kissanhäntä) välillä aika paljon muutakin. Hävettävää katsoa suomalaisten brändien asiakastyötä. Ihan sen vaatesuunnitteluhäpeän lisäksi.

Ja me lapsettomat naiset! Emme tarvitse imetyspussitusäitiyslaahuja. Ja mikä siinä on, että kun pamahtaa äidiksi niin sen jälkeen naisen pitää kadottaa naisellisuus, seksikkyys, kauneus, feminiinisyys ja olla Muumimakkakarjakko?

Itse en pidä muutenkaan niistä tyyleistä mitä moni on täällä näyttänyt ja kehunut kivoiksi. Hirveitä värejä, kuoseja ja leikkauksia, ihme liehukkeita ja kieputeltavia juttuja. Missä on asialliset ja ryhdikkäät vaatteet? 

Ainoastaan Sou Sou oli joidenkin vaatteiden osalta OK, mutta siinäkin oli Marimekko-vibaa liikaa. Joo ja ne kiinalaiset mustat mekot.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toisaalta, miksei opettelisi tekemään vaatteita itse.

Kyllähän villasukatkin piti opetella tekemään ja joka kerralla tekee aina vähän paremmat. Jonkinlainen käsitys ompelusta kuitenkin on.

Saisi juuri sellaisista kankaista kuin itse haluaisi.

Aloittaa yksinkertaisemmista hameista. Vuoden kuluttua tekee jo kauluspaitaa.

Jos kerran mummomme pystyi siihen, miksei mekin? Ei he kouluja sitä varten käyneet.

Opettelisin mielelläni, mutta

-asun pienellä paikkakunnalla, täällä ei ole kangaskauppaa vaan kankaat pitäisi ostaa sokkona netistä. Kankaat kai myydään pakasta mitattuna, joten mites palautusoikeus? Entä ompelukone ja muut tarvikkeet? Tarvitaanko saumuria? On paljon mihin pitäisi perehtyä ennen kuin saumaakaan on ommeltu.

-Toisin kuin kotirouva-mummoni, minä käyn päivätyössä ja minulla on jo yksi pitkäaikainen harrastus. Arjen pyörityksen jälkeen aikaa ja jaksamista tarkkuutta vaativan työn opettelemiseen on vähän. Laskeskelin, että tarvitsisin vuodessa n.10-15 sisävaatetta. Joten n. kerran kuussa pitäisi saada jotakin aikaiseksi. Kuulostaa paljolta. Esim. tänä vuonna hankintalistalla on istuvat perushousut, pari t-paitaa virttyneiden tilalle, 2 kotiasua varsinkin jos korona pitkittyy ja alkaa ahdistaa vanhoissa verkkareissa hiihtely jne. Jos ompelee tarpeeseen, ei voi valita projekteja vaikeusasteen vaan sen tarpeen mukaan. Tai sitten pitää vaihtaa totaalisesti tyyliä.

-Ulkotakkien ompelu taitaa olla jo ihan oma lajinsa?

-Kuulun siistit toimistovaatteet-klaaniin, ja olen ymmärtänyt että bleiserit, kauluspaidat ja hyvin istuvat mekot ovat vaikeammasta päästä projekteja. Vaikeuskerrointa lisää kohdallani, että keskivertoa lyhyempänä päärynävartaloisena kaavoja pitäisi jotenkin muokata.  Jos haluaisi erityisen hyvin istuvia vaatteita, niissä kai pitäisi olla vielä niitä kuuluisia yksityiskohtia ja kaikki pitäisi onnistua tekemään tosi tarkasti ja siististi?

Maailma on muuttunut sitten mummon päivien. Nykyään vaatteita ei osteta vain koska ei jakseta tai viitsitä tehdä itse, vaan itse tekemisen kynnys on noussut aika korkeaksi.

Kyllä vaatteiden ompelu kuitenkin jonkin verran lahjakkuuttakin vaatii niin nyt kuin ennenkin. Osalla täällä tuntuu olevan sellainen käsitys, että jos vähän harjoittelee, niin jokaisesta tulee haute couture tason ompelija, joka pyöräyttää minkä tahansa luomuksen yhdessä illassa.

Tässäkään ketjussa ei ole linkattu yhtäkään vaatetta, jonka valmistamiseen ihan perustason harrastelijaompelijan taidot ei riittäisi. Simppeleitä väljiä vaatteita. Useimmat paidat ja jakut ilman kauluksia ja taskuja tai taskut helposti sivusaumassa. Suoria linjoja ja yhdessäkään ei ollut vaativia yksityiskohtia kuten oikeita hihanistutuksia.

Niin, siis sehän niiden tämän ketjun vaatteiden ongelma onkin. Kun enemmistö ketjulaisista ei haluaisi käyttää tuollaisia simppeleitä väljiä vaatteita jotka näyttävät siltä että ne on sekä suunniteltu että ommeltu pimeässä. Vaan sellaisia vaatteita joissa on kauluksia ja taskuja ja yksityiskohtia, istutettuja hihoja, muotolaskoksia ynnä muuta vastaavaa mistä saa siistejä vaatteita joissa mukavuus tulee siitä että niitä löytyy sopivassa koossa, siis laajemmassa valikoimassa kuin 36-42.

Ja entä me lapsettomat naiset? Ei me tarvita mitään venyy-paukkuu-imetyspussitusäitiyshuljakkeita. Miksi naisen pitää kadottaa suomalaisen vaatemuodin mukaan naisellisuus, sensuellisuus, seksikkyys ja ryhdikkyys, kun hänestä tulee äiti? Kai nainen saa olla nainen ja nauttia siitä kauniilla vaatteilla? 

Itse en tykännyt tässä ketjussa linkatuista vaatteista muista kuin noista kiinalaisista mustista mekoista. Muuten ihme liehuketta, kieputettavaa, outoja leikkauksia, kauheita värejä ja kuoseja. Tanttaa ja hipsteriä.

Marimekon, Vallilan ym vastaavan suomalaisen suunnittelijan luomana ei saa kauniita ja tyylikkäitä versioita yhtään mistään. Kamalia isoja kuvioita/ printtejä tai kylmänkalseita puita, kaupunkinäkymiä tai mustaa metsää... Hyi kamala.

Miksi suomalaisuus on kuvattu pelkistettynä synkkyytenä tai rumana  lapsellisuutena? Harvat aikuiset ihmiset haluavat pukeutua lapsellisiin tai sarjakuvamaisiin kuoseihin. 

Olisi mukava saada kotimaisilta suunnittelijoilta luonnollisia värejä, materiaaleja, tyylikästä muotoilua tai prameasti jotakin tosi luxusta--> Kuparin, kullan hopean, välkkyvien kivien säihkettä. Tai kotimaista graniitin hehkua missä tahansa elementissä.

Mutta ei, meillä on vaan ne printit ja muumit, sekä mukavat tunikat naisille.

^ Ah sori, tuli viesti kahdesti, ensimmäinen ei näyttänyt mulle menneen läpi. Sori

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen ihmetellyt samaa jo vuosia ja laittanut asiasta palautettakin Marimekolle, mutta edelleen tarjolla on vain tanttamallisia vaatteita. Suomalaisista naisista edelleen yli puolet on normaalipainoisia. Meille urheilullisille vyötärön omaaville naisille ei ole tarjolla mitään järkeviä pitovaatteita arkikäyttöön suomalaisilla vaatefirmoilla. Laatikkomalliset ja runsaita poimutuksia sisältävät vaatteet saavat minut näyttämään 20 kiloa lihavammalta. Pakko siis ostaa vaatteet ulkomaisesta tarjonnasta. Harmittaa, sillä pidät todella Marimekon kuoseista. Olisi ihanaa saada niitä tyköistuvina vaatemalleina.

Entinen työkaverini teetti ompelijalla tyylikkäitä kotelomekkoja Marimekon kankaista.

Mieleeni on jäänyt erityisesti Ananas-kuosinen kelta-oranssi mekko, joka sopi hänelle upeasti.

Marimekon kankaista saa siis myös hyvin kauniita tyköistuvia pukuja. Ei kuosi sinänsä vaadi hemulimallista muodotonta telttaa.

Ongelma on tosiaan munkin mielestä se hirvee tönkkö muoto eikä se printti. Aivan vääristä kohdista velttoa tai tiukkaa. Inhottavaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen vain 175cm pitkä, mielestäni keskimittainen, mutta puolitutuissa on paljon pätkiä eli jtn 160cm TAI LYHEMPIÄ. Olen kuullut, että lyhyet naiset luulee olevansa miesten suosikkeja ja naisellisempia ja ovat syrjineet minua. Voin vaan kuvitella paljon syrjintää 190cm+ nainen kohtaa. Olette näyttäviä, älkää antako kenenkään kateellisen lyhytkasvuisen sanoa muuta. Ja en ole kateellinen pätkille, kukaan lyhyt ei ole vienyt miestäni, eikä tämä ole mikään vihaketju. Haluan vain lyhyiden naisten tietävän, että ette ole miesten suosikkeja, näytätte hoikkana lastenkokosilta tantoilta, joista kiinnostuu p********* ja kurvikkaina isoilta tantoilta, lyllerrätte kuin pingviinit. Minä "pitkänä" tai tällee kurvikkaana normimittasena saan eniten miesten huomiota. Mallitkin ovat pitkiä, ja turha sanoa, että no ne on laihoja, kun pluskoon mallejakin on.  PS. 180cm+ miehet on tarkoitettu 170cm+ naisia varten. 10cm pitempää miestä, ei kukaan nainen ansaitse. Miettikää miten hankalaa 190cm on löytää 2 metrinen mies, jos 160cm ottaa sen. MIKSI LOUKKAANNUTTE?? PITKIÄ NAISIA SAA HAUKKUA MITEN VAAN JA MINÄ KERRON VÄHÄN FAKTOJA, NIIN YHYY.

Olen 164cm ja mieheni on 186cm. Otin vaikka en ansainnut :P

Mitä hittoa tämä tähän ketjuun kuuluu?

Minua on alkanut pänniä se, että jotkut tässä ketjussa ovat päättäneet voivansa päättää sen, mikä on naisellista ja kaunista pukeutumista ja muu on sitten muumimammaa ja kamalaa trikoota. Joillain lähtenyt varsin ylimieliseen suuntaan oman pukeutumisen ylentäminen ja muiden alentaminen. Kaikkien pitäisi pukeutua kuin he.

Joo minä pukeudun näihin kovasti parjattuihin trikoomekkoihin ja legginseihin mutta koen silti olevani naisellinen ja kaunis. Minun arjessa ei yksinkertaisesti toimi jäykät kankaat, kynähameet, silkkipuserot ja sen sellaiset. Ei vaikka kroppa antaisi periksi pukeutua melkein mihin vain. Kauniitahan ne on, mutta ei toimi minulla, ei minun työssä. Kiva että toisilla toimii, mutta hei älkää parjatko muita. Vallan mainiosti pystyy kertomaan mistä itse tykkää ilman että täytyy alentavaa sävyyn kutsua muita muumimammoiksi tai mymmeleiksi.

Luin muuten vielä uudelleen ap:n viestin eikä siinä ollut mainintaakaan toimistovaatteista vaan hän haki ihan perusvaatetta, t-paitaa, collegepaitaa. Jossain välissä nämä toimistoihmiset sitten valtasivat ketjun alkaen väittää omiaan ketjun alkuperästäkin ja minkä tahansa muun paitsi heidän makuunsa sopivan, ehdottaminen tai siitä pitäminen, onkin ollut jotain kamalaa. Ihan vapaasti toimistoihmisetkin saavat osallistua, en sitä tarkoita tietenkään, mutta antakaa nyt muillekin tilaa etsiä vinkkejä omaa tyyliään varten ilman parjausta ja jankkausta siitä kuinka ei se ja se sovi toimistoon. Itse olen tykännyt vinkeistä koskien istuvampia trikoovaatteita. Löysän muodottoman tunikan ja bisnespuvun väliin mahtuu paljon.

Vierailija kirjoitti:

Minua on alkanut pänniä se, että jotkut tässä ketjussa ovat päättäneet voivansa päättää sen, mikä on naisellista ja kaunista pukeutumista ja muu on sitten muumimammaa ja kamalaa trikoota. Joillain lähtenyt varsin ylimieliseen suuntaan oman pukeutumisen ylentäminen ja muiden alentaminen. Kaikkien pitäisi pukeutua kuin he.

Joo minä pukeudun näihin kovasti parjattuihin trikoomekkoihin ja legginseihin mutta koen silti olevani naisellinen ja kaunis. Minun arjessa ei yksinkertaisesti toimi jäykät kankaat, kynähameet, silkkipuserot ja sen sellaiset. Ei vaikka kroppa antaisi periksi pukeutua melkein mihin vain. Kauniitahan ne on, mutta ei toimi minulla, ei minun työssä. Kiva että toisilla toimii, mutta hei älkää parjatko muita. Vallan mainiosti pystyy kertomaan mistä itse tykkää ilman että täytyy alentavaa sävyyn kutsua muita muumimammoiksi tai mymmeleiksi.

Luin muuten vielä uudelleen ap:n viestin eikä siinä ollut mainintaakaan toimistovaatteista vaan hän haki ihan perusvaatetta, t-paitaa, collegepaitaa. Jossain välissä nämä toimistoihmiset sitten valtasivat ketjun alkaen väittää omiaan ketjun alkuperästäkin ja minkä tahansa muun paitsi heidän makuunsa sopivan, ehdottaminen tai siitä pitäminen, onkin ollut jotain kamalaa. Ihan vapaasti toimistoihmisetkin saavat osallistua, en sitä tarkoita tietenkään, mutta antakaa nyt muillekin tilaa etsiä vinkkejä omaa tyyliään varten ilman parjausta ja jankkausta siitä kuinka ei se ja se sovi toimistoon. Itse olen tykännyt vinkeistä koskien istuvampia trikoovaatteita. Löysän muodottoman tunikan ja bisnespuvun väliin mahtuu paljon.

Huomasin saman, yleensä en kommentoikaan. Täytyy vaan olla hiljaa kiitollinen siitä, ettei koe pukeutumispaineita, töissä tai muualla. Toivottavasti eivät kovin monet muutkaan. Mua vetää liehuva ja ultranaisellinen aina puoleensa, ja a-linjaiset tunikat ovat kuin tehty maksihameiden seuraksi. Niitä hameita sitten saa metsästellä (etenkin talvikäyttöön), jos yläosia löytyy, kai aina on jotakin napisemista. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toisaalta, miksei opettelisi tekemään vaatteita itse.

Kyllähän villasukatkin piti opetella tekemään ja joka kerralla tekee aina vähän paremmat. Jonkinlainen käsitys ompelusta kuitenkin on.

Saisi juuri sellaisista kankaista kuin itse haluaisi.

Aloittaa yksinkertaisemmista hameista. Vuoden kuluttua tekee jo kauluspaitaa.

Jos kerran mummomme pystyi siihen, miksei mekin? Ei he kouluja sitä varten käyneet.

Opettelisin mielelläni, mutta

-asun pienellä paikkakunnalla, täällä ei ole kangaskauppaa vaan kankaat pitäisi ostaa sokkona netistä. Kankaat kai myydään pakasta mitattuna, joten mites palautusoikeus? Entä ompelukone ja muut tarvikkeet? Tarvitaanko saumuria? On paljon mihin pitäisi perehtyä ennen kuin saumaakaan on ommeltu.

-Toisin kuin kotirouva-mummoni, minä käyn päivätyössä ja minulla on jo yksi pitkäaikainen harrastus. Arjen pyörityksen jälkeen aikaa ja jaksamista tarkkuutta vaativan työn opettelemiseen on vähän. Laskeskelin, että tarvitsisin vuodessa n.10-15 sisävaatetta. Joten n. kerran kuussa pitäisi saada jotakin aikaiseksi. Kuulostaa paljolta. Esim. tänä vuonna hankintalistalla on istuvat perushousut, pari t-paitaa virttyneiden tilalle, 2 kotiasua varsinkin jos korona pitkittyy ja alkaa ahdistaa vanhoissa verkkareissa hiihtely jne. Jos ompelee tarpeeseen, ei voi valita projekteja vaikeusasteen vaan sen tarpeen mukaan. Tai sitten pitää vaihtaa totaalisesti tyyliä.

-Ulkotakkien ompelu taitaa olla jo ihan oma lajinsa?

-Kuulun siistit toimistovaatteet-klaaniin, ja olen ymmärtänyt että bleiserit, kauluspaidat ja hyvin istuvat mekot ovat vaikeammasta päästä projekteja. Vaikeuskerrointa lisää kohdallani, että keskivertoa lyhyempänä päärynävartaloisena kaavoja pitäisi jotenkin muokata.  Jos haluaisi erityisen hyvin istuvia vaatteita, niissä kai pitäisi olla vielä niitä kuuluisia yksityiskohtia ja kaikki pitäisi onnistua tekemään tosi tarkasti ja siististi?

Maailma on muuttunut sitten mummon päivien. Nykyään vaatteita ei osteta vain koska ei jakseta tai viitsitä tehdä itse, vaan itse tekemisen kynnys on noussut aika korkeaksi.

Kyllä vaatteiden ompelu kuitenkin jonkin verran lahjakkuuttakin vaatii niin nyt kuin ennenkin. Osalla täällä tuntuu olevan sellainen käsitys, että jos vähän harjoittelee, niin jokaisesta tulee haute couture tason ompelija, joka pyöräyttää minkä tahansa luomuksen yhdessä illassa.

Tässäkään ketjussa ei ole linkattu yhtäkään vaatetta, jonka valmistamiseen ihan perustason harrastelijaompelijan taidot ei riittäisi. Simppeleitä väljiä vaatteita. Useimmat paidat ja jakut ilman kauluksia ja taskuja tai taskut helposti sivusaumassa. Suoria linjoja ja yhdessäkään ei ollut vaativia yksityiskohtia kuten oikeita hihanistutuksia.

Niin, siis sehän niiden tämän ketjun vaatteiden ongelma onkin. Kun enemmistö ketjulaisista ei haluaisi käyttää tuollaisia simppeleitä väljiä vaatteita jotka näyttävät siltä että ne on sekä suunniteltu että ommeltu pimeässä. Vaan sellaisia vaatteita joissa on kauluksia ja taskuja ja yksityiskohtia, istutettuja hihoja, muotolaskoksia ynnä muuta vastaavaa mistä saa siistejä vaatteita joissa mukavuus tulee siitä että niitä löytyy sopivassa koossa, siis laajemmassa valikoimassa kuin 36-42.

Tämähän se pointti juuri olikin eli tarjolla on ammattisuunnittelijoiden? suunnitelemia? huomattavan kalliita vaatteita, jotka tavis kotiompelijakin pystyy ommella surauttamaan yhdessä illassa viiniä hörppien. Se että kaavuissa ja trikoomekoissa käytetään järkyttävän kamalia printtejä ja värejä ei myöskään kauheasti suunnittelua vaadi. Ehkä Marimekko oli väreineen ja printteineen 60-luvulla uutta ja raikasta, mutta kyllä nyt näiden suunnitelijouden pitäisi keksiä jotain uutta ja omaperäistä.

Vierailija kirjoitti:

Minua on alkanut pänniä se, että jotkut tässä ketjussa ovat päättäneet voivansa päättää sen, mikä on naisellista ja kaunista pukeutumista ja muu on sitten muumimammaa ja kamalaa trikoota. Joillain lähtenyt varsin ylimieliseen suuntaan oman pukeutumisen ylentäminen ja muiden alentaminen. Kaikkien pitäisi pukeutua kuin he.

Joo minä pukeudun näihin kovasti parjattuihin trikoomekkoihin ja legginseihin mutta koen silti olevani naisellinen ja kaunis. Minun arjessa ei yksinkertaisesti toimi jäykät kankaat, kynähameet, silkkipuserot ja sen sellaiset. Ei vaikka kroppa antaisi periksi pukeutua melkein mihin vain. Kauniitahan ne on, mutta ei toimi minulla, ei minun työssä. Kiva että toisilla toimii, mutta hei älkää parjatko muita. Vallan mainiosti pystyy kertomaan mistä itse tykkää ilman että täytyy alentavaa sävyyn kutsua muita muumimammoiksi tai mymmeleiksi.

Luin muuten vielä uudelleen ap:n viestin eikä siinä ollut mainintaakaan toimistovaatteista vaan hän haki ihan perusvaatetta, t-paitaa, collegepaitaa. Jossain välissä nämä toimistoihmiset sitten valtasivat ketjun alkaen väittää omiaan ketjun alkuperästäkin ja minkä tahansa muun paitsi heidän makuunsa sopivan, ehdottaminen tai siitä pitäminen, onkin ollut jotain kamalaa. Ihan vapaasti toimistoihmisetkin saavat osallistua, en sitä tarkoita tietenkään, mutta antakaa nyt muillekin tilaa etsiä vinkkejä omaa tyyliään varten ilman parjausta ja jankkausta siitä kuinka ei se ja se sovi toimistoon. Itse olen tykännyt vinkeistä koskien istuvampia trikoovaatteita. Löysän muodottoman tunikan ja bisnespuvun väliin mahtuu paljon.

Toki jokainen saa pitää ihan sopivaksi katsomiaan vaatteita ja vaikka niitä hemulimekkoja jos siltä tuntuu. Minusta kritiikki kohdistuu juuri siihen ettei vaihtoehtoja ole tarjolla. Useimmat tässäkin linkatut vaatteet ovat lähinnä vapaa-ajanvaatteita. Suurin osa linkatuista vaatteista on myös saatavilla ainoastaan kooissa S-L. Jos poikkeat tästä, tarjontaa on kaikissa vaateryhmissä huomattavasti vähemmän. Esim ei tarvitse olla kuin 178 cm pitkä ja kokoa 40 niin sopivien vaatteiden löytyminen on vaikeaa. Mittasuhteet ovat väärät ja hihat ja lahkeet ovat aina lyhyet ja mekoissa helma juuri ja juuri peittää vesirajan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua on alkanut pänniä se, että jotkut tässä ketjussa ovat päättäneet voivansa päättää sen, mikä on naisellista ja kaunista pukeutumista ja muu on sitten muumimammaa ja kamalaa trikoota. Joillain lähtenyt varsin ylimieliseen suuntaan oman pukeutumisen ylentäminen ja muiden alentaminen. Kaikkien pitäisi pukeutua kuin he.

Joo minä pukeudun näihin kovasti parjattuihin trikoomekkoihin ja legginseihin mutta koen silti olevani naisellinen ja kaunis. Minun arjessa ei yksinkertaisesti toimi jäykät kankaat, kynähameet, silkkipuserot ja sen sellaiset. Ei vaikka kroppa antaisi periksi pukeutua melkein mihin vain. Kauniitahan ne on, mutta ei toimi minulla, ei minun työssä. Kiva että toisilla toimii, mutta hei älkää parjatko muita. Vallan mainiosti pystyy kertomaan mistä itse tykkää ilman että täytyy alentavaa sävyyn kutsua muita muumimammoiksi tai mymmeleiksi.

Luin muuten vielä uudelleen ap:n viestin eikä siinä ollut mainintaakaan toimistovaatteista vaan hän haki ihan perusvaatetta, t-paitaa, collegepaitaa. Jossain välissä nämä toimistoihmiset sitten valtasivat ketjun alkaen väittää omiaan ketjun alkuperästäkin ja minkä tahansa muun paitsi heidän makuunsa sopivan, ehdottaminen tai siitä pitäminen, onkin ollut jotain kamalaa. Ihan vapaasti toimistoihmisetkin saavat osallistua, en sitä tarkoita tietenkään, mutta antakaa nyt muillekin tilaa etsiä vinkkejä omaa tyyliään varten ilman parjausta ja jankkausta siitä kuinka ei se ja se sovi toimistoon. Itse olen tykännyt vinkeistä koskien istuvampia trikoovaatteita. Löysän muodottoman tunikan ja bisnespuvun väliin mahtuu paljon.

Toki jokainen saa pitää ihan sopivaksi katsomiaan vaatteita ja vaikka niitä hemulimekkoja jos siltä tuntuu. Minusta kritiikki kohdistuu juuri siihen ettei vaihtoehtoja ole tarjolla. Useimmat tässäkin linkatut vaatteet ovat lähinnä vapaa-ajanvaatteita. Suurin osa linkatuista vaatteista on myös saatavilla ainoastaan kooissa S-L. Jos poikkeat tästä, tarjontaa on kaikissa vaateryhmissä huomattavasti vähemmän. Esim ei tarvitse olla kuin 178 cm pitkä ja kokoa 40 niin sopivien vaatteiden löytyminen on vaikeaa. Mittasuhteet ovat väärät ja hihat ja lahkeet ovat aina lyhyet ja mekoissa helma juuri ja juuri peittää vesirajan.

Asiallisessa kritiikissä ei tietenkään ole mitään pahaa! Mutta joillakin, Huom joillakin, homma karkasi käsistä ja latisti ketjun ilmapiiriä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämän takia olen siirtyny6t kirppisosteluun. Nyt ei toki voi mennä, mutta normisti suuntaan sinne aina, jos tarvitsen jotakin. Sielläkin jätän väliin kaikki h&m -rytkyt (eivät ne usein edes kestä toiselle käyttäjälle). Olen löytänyt myös ihania kotimaisia vintagemekkoja, mutta kokonaan suomalaista en osta, koska haluan ostaa sitä, mikä nyt sattuu olemaan laadukasta ja nättiä. Kirpparilla käynti sentään on vähän ekologisempaa kuin suoraan kaupasta ostaminen.

Ja totta, että monet suomalaiset smart casual -vaatteet ovat juuri tuota yli-isoa vyötärötöntä tunikaa tai paitulia. Sellainen vaatemalli ei sovi omalle vartalolleni lainkaan, koska minulla on leveät hartiat ja isot rinnat, mutta se säkki näyttää vain ne ja peittää kapean vyötäröni, ja näytän kauttaaltaan romuluiselta ja ylipainoiselta, vaikka olen ihan normaalipainossa. Parhaiten tuommoiset paitulit istuvat ehkä pullonkaulahartiaiselle ja lievästi ylipainoiselle, mallinukkevartalon lisäksi.

Minulla täsmälleen sama juttu. Olen pitkä ja laiha, mutta minulla on leveät hartiat ja isot rinnat. Jos laittaisin tuollaisen puolijoukkueteltan päälleni näyttäisin kamalalta - varsinkin kun niissä on värioksennuskuviot usein. Haluan ykdiväristä ja tyköistuvaa hyvillä leikkauksilla, mutta suomalaiset ei suunnittele eikä tee sellaisia.

N51

No ei tee tuollaiselle vartalolle kukaan mukaan.

Miksi ihmeessä ette teetä vaatteita ompelijoilla tai tee itse? "Ennen vanhaan" kaikki vaatteet teetettiin eikä olisi tullut kyseeseenkään, että jossain hikipajassa toisella puolella maailmaa tehdään yhtä mallia, jonka on sovittava ihan kaikille vartalomalleille.

Ei minun ompelutaitoni ole hääppöisiä, että sillä saisin vaatteet tehtyä. Miksi on väärin, jos haluaisi tukea kotimaista tuotantoa ja ammattilaisia?

Olen samoilla linjoilla ketjun aloittajan kanssa. Tässä kuitenkin yksi yritys, joka neuloo kauniita pipoja, kaulaliinoja ja kaulureita suomalaisesta lampaanvillasta. Ei toki löydy varsinaisia vaatteita, mutta plussaa täysin kotimaisesta tuotannosta. Ostaisin mielelläni paljon ulkoilevana näitä tuotteita, mutta opiskelijabudjetilla ei oikein rahat valitettavasti riitä. :S

https://www.myssyfarmi.fi/fi/kauppa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämän takia olen siirtyny6t kirppisosteluun. Nyt ei toki voi mennä, mutta normisti suuntaan sinne aina, jos tarvitsen jotakin. Sielläkin jätän väliin kaikki h&m -rytkyt (eivät ne usein edes kestä toiselle käyttäjälle). Olen löytänyt myös ihania kotimaisia vintagemekkoja, mutta kokonaan suomalaista en osta, koska haluan ostaa sitä, mikä nyt sattuu olemaan laadukasta ja nättiä. Kirpparilla käynti sentään on vähän ekologisempaa kuin suoraan kaupasta ostaminen.

Ja totta, että monet suomalaiset smart casual -vaatteet ovat juuri tuota yli-isoa vyötärötöntä tunikaa tai paitulia. Sellainen vaatemalli ei sovi omalle vartalolleni lainkaan, koska minulla on leveät hartiat ja isot rinnat, mutta se säkki näyttää vain ne ja peittää kapean vyötäröni, ja näytän kauttaaltaan romuluiselta ja ylipainoiselta, vaikka olen ihan normaalipainossa. Parhaiten tuommoiset paitulit istuvat ehkä pullonkaulahartiaiselle ja lievästi ylipainoiselle, mallinukkevartalon lisäksi.

Minulla täsmälleen sama juttu. Olen pitkä ja laiha, mutta minulla on leveät hartiat ja isot rinnat. Jos laittaisin tuollaisen puolijoukkueteltan päälleni näyttäisin kamalalta - varsinkin kun niissä on värioksennuskuviot usein. Haluan ykdiväristä ja tyköistuvaa hyvillä leikkauksilla, mutta suomalaiset ei suunnittele eikä tee sellaisia.

N51

No ei tee tuollaiselle vartalolle kukaan mukaan.

Miksi ihmeessä ette teetä vaatteita ompelijoilla tai tee itse? "Ennen vanhaan" kaikki vaatteet teetettiin eikä olisi tullut kyseeseenkään, että jossain hikipajassa toisella puolella maailmaa tehdään yhtä mallia, jonka on sovittava ihan kaikille vartalomalleille.

Ei minun ompelutaitoni ole hääppöisiä, että sillä saisin vaatteet tehtyä. Miksi on väärin, jos haluaisi tukea kotimaista tuotantoa ja ammattilaisia?

Siitä vaan jos tunikat ja muut kaavut sinua viehättää. Jokainen saa ostaa mitä lystää. Kritiikki kohdistuukin siihen millaisia vaatteita on "suunnittelijoilla" tarjolla.

Olen löytänyt Kaikolta pari kivaa t-paitaa sekä mekkoa. Näissä hinta-laatusuhde kohdillaan ja mitoitus omalle vartalolle hyvä (pituus 172 cm, koko M/L/38/40 merkistä riippuen). 

https://kaikoshop.com/collections/naiset

Trikoorytkyjä on helppo ja nopea ommella, ja sopivat monen kokoiselle. Ainakin jos vertaa tyköistuviin vaatteisiin.