Kysy jotain koulupsykologilta!

Vierailija kirjoitti:

Kuinka monesti olet iskenyt vaikka Mensan suuntaa antavan älykkyystestin oppilaan eteen? Kyllä kuvioita käyttävät älykkyystestit antavat suuntaa oppilaan matemaattis-loogisesta älykkyydestä, jota tarvitaan joka aineessa. Sekoitatko ideologiaa paljon työhösi?

En käytä Mensan testiä, en usko että kukaan koulupsykologi käyttää. Yleisesti käytössä on WISC-IV (Wecshler intelligence scale for children) sekä tarkempia neuropsykologisia toimintoja arvioimaan Nepsy-II. Jotkut osiot muistuttavat Mensan kuviopäättelyä. Oman kokemuksen mukaan koulumaailmassa korostuu ennemmin kielellisen päättelyn merkitys. Visuaalisen puolen heikkous on helpompi kompensoida kuin kielellisen.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten oppimisvaikeus testeissä erottuvat ne teinit, joilla esim lukemisen vaikeudet johtuvat lähes täydellisestä harjoittelun puuttumisesta? Minulla itselläni on keskivaikea lukihäiriö ja luen silti valtavan paljon paremmin kuin "normaali" oppilaani. Heillä on vaikeuksia ymmärtää ihan tavallisia lyhyitä tekstejä. Tyypillistä näille nuorille on se, että he eivät lue vapaa ajallaan yhtään mitään.

Eivät ne välttämättä erottelekaan harjoituksen puutetta ja lukivaikeutta. Jotain osviittaa antaa se, että lukivaikeuden kolme taustatekijää ovat heikko työmuisti, äänteiden prosessoinnin vaikeus ja nopean nimeämisen hitaus. Jos nämä kaikki ovat ihan keskitasolla ja lukeminen takkuaa silti selvästi, alkaisin itse epäillä, että on kyse harjaantumattomuudesta. Toisaalta lukivaikeskin kuntoutuu huomattavasti, jos vain jaksaa harjoitella. Mutta lyhyesti sanottuna, eipä sitä aina erotakaan. Toisaalta on tietyllä tavalla se ja sama, mistä luetun ymmärtämisen vaikeus johtuu. Jos lapsi tai nuori ei ymmärrä tai lukee heikosti, pitää koulun tarjota siihen tukea, johtui se mistä tahansa.

Ap

Mikä on oppilaan vastuu harjoitella sitä lukemista? Nyt nämä nuoret tulevat voitonriemuisena selittämään ettei heidän tarvite enää tehdä sitä tai tätä. Heidän lukutaitonsa jää sitten ihan oikeasti kehittymästä ja heidän syrjäytymisensä tulee yhä todennäköisemmäksi.

Ps en itse saanut koko peruskoulun aikana lukivaikeuteeni mitään tukea ja se tavallaan pelasti minut, koska opin tekemään töitä ja keinoja oppia ongelmastani huolimatta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten oppimisvaikeus testeissä erottuvat ne teinit, joilla esim lukemisen vaikeudet johtuvat lähes täydellisestä harjoittelun puuttumisesta? Minulla itselläni on keskivaikea lukihäiriö ja luen silti valtavan paljon paremmin kuin "normaali" oppilaani. Heillä on vaikeuksia ymmärtää ihan tavallisia lyhyitä tekstejä. Tyypillistä näille nuorille on se, että he eivät lue vapaa ajallaan yhtään mitään.

Eivät ne välttämättä erottelekaan harjoituksen puutetta ja lukivaikeutta. Jotain osviittaa antaa se, että lukivaikeuden kolme taustatekijää ovat heikko työmuisti, äänteiden prosessoinnin vaikeus ja nopean nimeämisen hitaus. Jos nämä kaikki ovat ihan keskitasolla ja lukeminen takkuaa silti selvästi, alkaisin itse epäillä, että on kyse harjaantumattomuudesta. Toisaalta lukivaikeskin kuntoutuu huomattavasti, jos vain jaksaa harjoitella. Mutta lyhyesti sanottuna, eipä sitä aina erotakaan. Toisaalta on tietyllä tavalla se ja sama, mistä luetun ymmärtämisen vaikeus johtuu. Jos lapsi tai nuori ei ymmärrä tai lukee heikosti, pitää koulun tarjota siihen tukea, johtui se mistä tahansa.

Ap

Mikä on oppilaan vastuu harjoitella sitä lukemista? Nyt nämä nuoret tulevat voitonriemuisena selittämään ettei heidän tarvite enää tehdä sitä tai tätä. Heidän lukutaitonsa jää sitten ihan oikeasti kehittymästä ja heidän syrjäytymisensä tulee yhä todennäköisemmäksi.

Ps en itse saanut koko peruskoulun aikana lukivaikeuteeni mitään tukea ja se tavallaan pelasti minut, koska opin tekemään töitä ja keinoja oppia ongelmastani huolimatta.

Äidinkielessä opetellaan lukemista, muissa oppiaineissa niiden oppiaineiden sisältöä. Totta kai nuori on itse vastuussa lukutaidostaan, opettaja ei voi sitä oppia hänen päähänsä kaataa. Mutta ei myöskään ole tarkoituksenmukaista, että taidollinen puute (lukutaito) johtaa tiedolliseen puutteeseen (biologian oppimäärä). Jos uusien asioiden sisäistäminen lukemalla ei onnistu, niin tarjotaan vaihtoehtoisia tapoja niin paljon kuin mahdollista. Jos nuori velvoitetaan oppimaan vain sen puutteellisen lukutaidon perusteella, olisi se vähän sama kuin laittaisi suomenkielisen aikuisen opiskelemaan ruotsiksi. Teoriassa ne taidot on opetettu, mutta onhan se hemmetin paljon vaikeampaa ja turhauttavaa.

Ap

Millä tavalla maailmankuvaasi istuu ajatus siitä että koulujärjestelmä, kuten koko yhteiskunta, perustuu suorittamiseen, ja pääasia että ihmiset ovat kuin karjaa jota viedään teuraaksi?

Voisin kertoa kaiken tietoni, mutten taida.

Mitä mieltä olet muuten erityisherkistä jotka tarvitsevat hyvin paljon palautumisaikaa ja viihtyvät mieluummin kotona kuin tekemässä tyhmyyksiä tai pakkoharrastamassa jotain?

Mitä mieltä olet siitä että jotkut opet on tyhmempiä kuin oppilaansa, ja opeista jotka on narsisteja tai autisteja?

Mitä "Jonakselle" kuuluu?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten oppimisvaikeus testeissä erottuvat ne teinit, joilla esim lukemisen vaikeudet johtuvat lähes täydellisestä harjoittelun puuttumisesta? Minulla itselläni on keskivaikea lukihäiriö ja luen silti valtavan paljon paremmin kuin "normaali" oppilaani. Heillä on vaikeuksia ymmärtää ihan tavallisia lyhyitä tekstejä. Tyypillistä näille nuorille on se, että he eivät lue vapaa ajallaan yhtään mitään.

Eivät ne välttämättä erottelekaan harjoituksen puutetta ja lukivaikeutta. Jotain osviittaa antaa se, että lukivaikeuden kolme taustatekijää ovat heikko työmuisti, äänteiden prosessoinnin vaikeus ja nopean nimeämisen hitaus. Jos nämä kaikki ovat ihan keskitasolla ja lukeminen takkuaa silti selvästi, alkaisin itse epäillä, että on kyse harjaantumattomuudesta. Toisaalta lukivaikeskin kuntoutuu huomattavasti, jos vain jaksaa harjoitella. Mutta lyhyesti sanottuna, eipä sitä aina erotakaan. Toisaalta on tietyllä tavalla se ja sama, mistä luetun ymmärtämisen vaikeus johtuu. Jos lapsi tai nuori ei ymmärrä tai lukee heikosti, pitää koulun tarjota siihen tukea, johtui se mistä tahansa.

Ap

Mikä on oppilaan vastuu harjoitella sitä lukemista? Nyt nämä nuoret tulevat voitonriemuisena selittämään ettei heidän tarvite enää tehdä sitä tai tätä. Heidän lukutaitonsa jää sitten ihan oikeasti kehittymästä ja heidän syrjäytymisensä tulee yhä todennäköisemmäksi.

Ps en itse saanut koko peruskoulun aikana lukivaikeuteeni mitään tukea ja se tavallaan pelasti minut, koska opin tekemään töitä ja keinoja oppia ongelmastani huolimatta.

Äidinkielessä opetellaan lukemista, muissa oppiaineissa niiden oppiaineiden sisältöä. Totta kai nuori on itse vastuussa lukutaidostaan, opettaja ei voi sitä oppia hänen päähänsä kaataa. Mutta ei myöskään ole tarkoituksenmukaista, että taidollinen puute (lukutaito) johtaa tiedolliseen puutteeseen (biologian oppimäärä). Jos uusien asioiden sisäistäminen lukemalla ei onnistu, niin tarjotaan vaihtoehtoisia tapoja niin paljon kuin mahdollista. Jos nuori velvoitetaan oppimaan vain sen puutteellisen lukutaidon perusteella, olisi se vähän sama kuin laittaisi suomenkielisen aikuisen opiskelemaan ruotsiksi. Teoriassa ne taidot on opetettu, mutta onhan se hemmetin paljon vaikeampaa ja turhauttavaa.

Ap

No opinnoissani opiskeltiin mm. Latinaksi... minusta on törkeää kusettaa näitä nuoria. Aikuisena on pakko osata lukea hyvin. Aikuisten maailmassa se sujuvan lukutaidon puute estää saamasta niitä tietoja. Omista yliopisto-opinnoistani selvisin lukivaikeudesta huolimatta, vaikka töitä jouduin tekemään ihan sikana. Työelämässä ei saa mitään tämmöisiä pulmia anteeksi. Itse on vastuussa selviämisestään.

Vierailija kirjoitti:

Millä tavalla maailmankuvaasi istuu ajatus siitä että koulujärjestelmä, kuten koko yhteiskunta, perustuu suorittamiseen, ja pääasia että ihmiset ovat kuin karjaa jota viedään teuraaksi?

Voisin kertoa kaiken tietoni, mutten taida.

Mitä mieltä olet muuten erityisherkistä jotka tarvitsevat hyvin paljon palautumisaikaa ja viihtyvät mieluummin kotona kuin tekemässä tyhmyyksiä tai pakkoharrastamassa jotain?

Mitä mieltä olet siitä että jotkut opet on tyhmempiä kuin oppilaansa, ja opeista jotka on narsisteja tai autisteja?

Koulun tarkoitus on opettaa aikuiselämässä tarvittavia taitoja. Tuottaa hyviä veronmaksajia, jotka maksavat takaisin sen panoksen, joka heidän koulutukseensa menee. Teuraaksi menemistä pidän kuitenkin aika räikeänä liioitteluna.

Erityisherkkyys tulee puheeksi aika ajoin, ja on minun nähdäkseni täysin hyväksyttävää viihtyä ennemmin kotona kuin tekemässä tyhmyyksiä. Harrastuksista on hyöytyä silloin kun ne ovat mieleisiä, ei mitenkään automaattisesti ja aina. Koulumaailmaa ei pysty muokkaamaan kaikille sopivaksi, joten paljon siitä palautumisesta pitää tehdä kotona.

Opettajan ei tarvitse olla oppilaita älykkäämpi. Hän on kertomassa aiheesta, jota on opiskellut, jakamassa tietoaan eikä todistamassa älyään. Ihan varmasti monet minun tapaamistani autismin kirjolla olevista pojista ovat aikuisina minua älykkäämpiä. Se ei kuitenkaan poista heidän ongelmiaan tässä hetkessä.

Autismin kirjolla oleminen ei estä opettajana toimimista, mutta saattaa tehdä siitä hyvin kuormittavaa. Lasten on ihan hyvä nähdä opettajissa erilaisia persoonia. Narsisti nyt ei ole hyvää seuraa kellekään, mutta narsistinen persoonallisuushäiriö on aika harvinainen. Jokainen ikävä ihminen ei ole narsisti.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Mitä "Jonakselle" kuuluu?

Ei mitään hajua, mihin tällä viitataan. Toivottavasti hyvää.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten oppimisvaikeus testeissä erottuvat ne teinit, joilla esim lukemisen vaikeudet johtuvat lähes täydellisestä harjoittelun puuttumisesta? Minulla itselläni on keskivaikea lukihäiriö ja luen silti valtavan paljon paremmin kuin "normaali" oppilaani. Heillä on vaikeuksia ymmärtää ihan tavallisia lyhyitä tekstejä. Tyypillistä näille nuorille on se, että he eivät lue vapaa ajallaan yhtään mitään.

Eivät ne välttämättä erottelekaan harjoituksen puutetta ja lukivaikeutta. Jotain osviittaa antaa se, että lukivaikeuden kolme taustatekijää ovat heikko työmuisti, äänteiden prosessoinnin vaikeus ja nopean nimeämisen hitaus. Jos nämä kaikki ovat ihan keskitasolla ja lukeminen takkuaa silti selvästi, alkaisin itse epäillä, että on kyse harjaantumattomuudesta. Toisaalta lukivaikeskin kuntoutuu huomattavasti, jos vain jaksaa harjoitella. Mutta lyhyesti sanottuna, eipä sitä aina erotakaan. Toisaalta on tietyllä tavalla se ja sama, mistä luetun ymmärtämisen vaikeus johtuu. Jos lapsi tai nuori ei ymmärrä tai lukee heikosti, pitää koulun tarjota siihen tukea, johtui se mistä tahansa.

Ap

Mikä on oppilaan vastuu harjoitella sitä lukemista? Nyt nämä nuoret tulevat voitonriemuisena selittämään ettei heidän tarvite enää tehdä sitä tai tätä. Heidän lukutaitonsa jää sitten ihan oikeasti kehittymästä ja heidän syrjäytymisensä tulee yhä todennäköisemmäksi.

Ps en itse saanut koko peruskoulun aikana lukivaikeuteeni mitään tukea ja se tavallaan pelasti minut, koska opin tekemään töitä ja keinoja oppia ongelmastani huolimatta.

Äidinkielessä opetellaan lukemista, muissa oppiaineissa niiden oppiaineiden sisältöä. Totta kai nuori on itse vastuussa lukutaidostaan, opettaja ei voi sitä oppia hänen päähänsä kaataa. Mutta ei myöskään ole tarkoituksenmukaista, että taidollinen puute (lukutaito) johtaa tiedolliseen puutteeseen (biologian oppimäärä). Jos uusien asioiden sisäistäminen lukemalla ei onnistu, niin tarjotaan vaihtoehtoisia tapoja niin paljon kuin mahdollista. Jos nuori velvoitetaan oppimaan vain sen puutteellisen lukutaidon perusteella, olisi se vähän sama kuin laittaisi suomenkielisen aikuisen opiskelemaan ruotsiksi. Teoriassa ne taidot on opetettu, mutta onhan se hemmetin paljon vaikeampaa ja turhauttavaa.

Ap

No opinnoissani opiskeltiin mm. Latinaksi... minusta on törkeää kusettaa näitä nuoria. Aikuisena on pakko osata lukea hyvin. Aikuisten maailmassa se sujuvan lukutaidon puute estää saamasta niitä tietoja. Omista yliopisto-opinnoistani selvisin lukivaikeudesta huolimatta, vaikka töitä jouduin tekemään ihan sikana. Työelämässä ei saa mitään tämmöisiä pulmia anteeksi. Itse on vastuussa selviämisestään.

Ne nuoret, joiden lukutaito on vielä yläkoulussa huomattavan puutteellinen, eivät mene yliopistoon opiskelemaan. Eivät yleensä lukioonkaan, vaan suuntaavat ammatilliseen koulutukseen, jossa pääsevät tekemään käsillään. Nuorta ei voi pakottaa treenaamaan lukemista, se lähtee omasta halusta. Aikuisten maailma on karu, jos lukeminen on heikkoa, mutta vielä karumpaa se on, jos lukeminen on heikkoa JA kaikkien reaaliaineiden tiedot ovat jääneet saamatta heikon lukemisen vuoksi. Jos ja toivottavasti kun aikuisena motivaatio lukemisen kehittämiseen tulee, voi nuori treenata sitä silloin.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä "Jonakselle" kuuluu?

Ei mitään hajua, mihin tällä viitataan. Toivottavasti hyvää.

Ap

Etpä joo... ip ;)

Ei sinänsä liity koulumaailmaan, mutta mitä olet mieltä siitä, että psykologiasta on tullut yksi suosituimmista yliopistoaloista pyrkiä? Mistä ajattelet, että tämä johtuu?

Ja sitten vielä, koetko, että psykologeista on usein vääristyneitä mielikuvia? Kuten esimerkiksi, että psykologit eivät itse sairastu mt-ongelmiin tai he lukevat ajatuksia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millä tavalla maailmankuvaasi istuu ajatus siitä että koulujärjestelmä, kuten koko yhteiskunta, perustuu suorittamiseen, ja pääasia että ihmiset ovat kuin karjaa jota viedään teuraaksi?

Voisin kertoa kaiken tietoni, mutten taida.

Mitä mieltä olet muuten erityisherkistä jotka tarvitsevat hyvin paljon palautumisaikaa ja viihtyvät mieluummin kotona kuin tekemässä tyhmyyksiä tai pakkoharrastamassa jotain?

Mitä mieltä olet siitä että jotkut opet on tyhmempiä kuin oppilaansa, ja opeista jotka on narsisteja tai autisteja?

Koulun tarkoitus on opettaa aikuiselämässä tarvittavia taitoja. Tuottaa hyviä veronmaksajia, jotka maksavat takaisin sen panoksen, joka heidän koulutukseensa menee. Teuraaksi menemistä pidän kuitenkin aika räikeänä liioitteluna.

Erityisherkkyys tulee puheeksi aika ajoin, ja on minun nähdäkseni täysin hyväksyttävää viihtyä ennemmin kotona kuin tekemässä tyhmyyksiä. Harrastuksista on hyöytyä silloin kun ne ovat mieleisiä, ei mitenkään automaattisesti ja aina. Koulumaailmaa ei pysty muokkaamaan kaikille sopivaksi, joten paljon siitä palautumisesta pitää tehdä kotona.

Opettajan ei tarvitse olla oppilaita älykkäämpi. Hän on kertomassa aiheesta, jota on opiskellut, jakamassa tietoaan eikä todistamassa älyään. Ihan varmasti monet minun tapaamistani autismin kirjolla olevista pojista ovat aikuisina minua älykkäämpiä. Se ei kuitenkaan poista heidän ongelmiaan tässä hetkessä.

Autismin kirjolla oleminen ei estä opettajana toimimista, mutta saattaa tehdä siitä hyvin kuormittavaa. Lasten on ihan hyvä nähdä opettajissa erilaisia persoonia. Narsisti nyt ei ole hyvää seuraa kellekään, mutta narsistinen persoonallisuushäiriö on aika harvinainen. Jokainen ikävä ihminen ei ole narsisti.

Ap

Lapseni on pienryhmässä ja opettaja ennen etäkoulua hönki niskaan ja lastensuojeluun kun kuulemma "pakko".

Ja tiedän ettei mitään ole pakko. Ja minusta on täysin tuulesta tempaistu väite että lasten pitää opiskella kiltisti kun opiskelu, ja ruoka, on verovaroin kustannettu.

Ei lapsilla ole mitään velkataakkaa, eikä vanhemmillakaan. Kun ei yhteiskuntakaan aikuisen oikeesti huolehdi.

Pahimmat keskenkasvuiset ikinä olenkin tullut sitten kohtaamaan juuri sote-alojen puitteissa.

Se, että joku on jotain ammattia, ei tee ihmisestä toisen elämän asiantuntijaa.

Minä olen helpottunut että tuli tämä jumalan lahja eli korona ja saadaan olla rauhassa ikäviltä ihmisiltä.

Tiesitkö muuten että koko yhteiskunnan vois pistää uusiksi, ihan vaan irtisanomalla veronmaksajien yhteisellä päätöksellä.

Tuliko joku mielipide?

Vierailija kirjoitti:

Ei sinänsä liity koulumaailmaan, mutta mitä olet mieltä siitä, että psykologiasta on tullut yksi suosituimmista yliopistoaloista pyrkiä? Mistä ajattelet, että tämä johtuu?

No omasta mielestäni on tietysti itsestäänselvyys, että ihmismieli kiinnostaa ;) Psykologiasta saa myös ammattipätevyyden ja melko varman työpaikan, kaipa sekin houkuttaa. Palkkataso ei päätä huimaa, mutta on kuitenkin ihan keskipalkkainen työ. Sovellusaloja on monia - suuri osa psykologeista ei missään tapauksessa haluaisi kouluun töihin, ja heille on tarjolla ihan eri mahdollisuuksia. Kaikille jotain.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Ja sitten vielä, koetko, että psykologeista on usein vääristyneitä mielikuvia? Kuten esimerkiksi, että psykologit eivät itse sairastu mt-ongelmiin tai he lukevat ajatuksia?

Ennemmin kuulee sitä mantraa, että psykalle mennään hoitamaan itseään ja me ollaan kaikki ihan sekaisin. Ajatuksenlukemiseen törmää toisinaan. Yleisin vääristymä on se, ettei eroteta psykologia, psykiatria ja psykoterapeuttia.

Ap

Moikka!

Minkälainen koulutus koulupsykologin alalle on, ja onko palkka hyvä? Käydäänkö lukio? Onko töitä helppo saada? viihdytköntyössäsi:)

Hyvää pääsiäistä!

Mites nyt kun on etäopiskelua, miten psykologin vastaanotto toimii?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millä tavalla maailmankuvaasi istuu ajatus siitä että koulujärjestelmä, kuten koko yhteiskunta, perustuu suorittamiseen, ja pääasia että ihmiset ovat kuin karjaa jota viedään teuraaksi?

Voisin kertoa kaiken tietoni, mutten taida.

Mitä mieltä olet muuten erityisherkistä jotka tarvitsevat hyvin paljon palautumisaikaa ja viihtyvät mieluummin kotona kuin tekemässä tyhmyyksiä tai pakkoharrastamassa jotain?

Mitä mieltä olet siitä että jotkut opet on tyhmempiä kuin oppilaansa, ja opeista jotka on narsisteja tai autisteja?

Koulun tarkoitus on opettaa aikuiselämässä tarvittavia taitoja. Tuottaa hyviä veronmaksajia, jotka maksavat takaisin sen panoksen, joka heidän koulutukseensa menee. Teuraaksi menemistä pidän kuitenkin aika räikeänä liioitteluna.

Erityisherkkyys tulee puheeksi aika ajoin, ja on minun nähdäkseni täysin hyväksyttävää viihtyä ennemmin kotona kuin tekemässä tyhmyyksiä. Harrastuksista on hyöytyä silloin kun ne ovat mieleisiä, ei mitenkään automaattisesti ja aina. Koulumaailmaa ei pysty muokkaamaan kaikille sopivaksi, joten paljon siitä palautumisesta pitää tehdä kotona.

Opettajan ei tarvitse olla oppilaita älykkäämpi. Hän on kertomassa aiheesta, jota on opiskellut, jakamassa tietoaan eikä todistamassa älyään. Ihan varmasti monet minun tapaamistani autismin kirjolla olevista pojista ovat aikuisina minua älykkäämpiä. Se ei kuitenkaan poista heidän ongelmiaan tässä hetkessä.

Autismin kirjolla oleminen ei estä opettajana toimimista, mutta saattaa tehdä siitä hyvin kuormittavaa. Lasten on ihan hyvä nähdä opettajissa erilaisia persoonia. Narsisti nyt ei ole hyvää seuraa kellekään, mutta narsistinen persoonallisuushäiriö on aika harvinainen. Jokainen ikävä ihminen ei ole narsisti.

Ap

Lapseni on pienryhmässä ja opettaja ennen etäkoulua hönki niskaan ja lastensuojeluun kun kuulemma "pakko".

Ja tiedän ettei mitään ole pakko. Ja minusta on täysin tuulesta tempaistu väite että lasten pitää opiskella kiltisti kun opiskelu, ja ruoka, on verovaroin kustannettu.

Ei lapsilla ole mitään velkataakkaa, eikä vanhemmillakaan. Kun ei yhteiskuntakaan aikuisen oikeesti huolehdi.

Pahimmat keskenkasvuiset ikinä olenkin tullut sitten kohtaamaan juuri sote-alojen puitteissa.

Se, että joku on jotain ammattia, ei tee ihmisestä toisen elämän asiantuntijaa.

Minä olen helpottunut että tuli tämä jumalan lahja eli korona ja saadaan olla rauhassa ikäviltä ihmisiltä.

Tiesitkö muuten että koko yhteiskunnan vois pistää uusiksi, ihan vaan irtisanomalla veronmaksajien yhteisellä päätöksellä.

Tuliko joku mielipide?

Lapsilla on oppivelvollisuus, koska sen katsotaan olevan parhaaksi paitsi yhteiskunnalle, myös lapselle. Huoltajan tehtävä on huolehtia siitä, että oppivelvollisuus täyttyy. Aikuisena lapsi voi sitten päättää, haluaako olla osa yhteiskuntaa vai ei. Mutta hänellä pitää olla mahdollisuudet tehdä se päätös itsekseen, eikä niin että vanhempi on evännyt häneltä mahdollisuuden koulutukseen ja sulkenut näin monta elämänpolkua.

Yksittäisiin lastensuojelutapauksiin en ota kantaa. Kukaan huoltaja ei ole mielissään lastensuojeluilmoituksista, ja minun nähdäkseni kaikki koulun tekemät ilmoitukset ovat olleet äärimmäisen tarpeellisia.

Ap

Mitä eroa on koulupsykologilla ja kouluterveydenhoitajalla siinä suhteessa, että kummalle voi mennä kertomaan asioita? Tuntuu, ettei koskaan koulussa tätä ole käsitelty, enkä oikeasti tajua, mitä eroa näissä on ja voinko esimerkiksi tulla puhumaan melko varmasta syömishäiriöstä kummallekaan? Onko ns. vaitiolovelvollisuus, eli jos menee vaan juttelemaan koulussa, kerrotaanko siitä heti eteenpäin?

Vierailija kirjoitti:

Moikka!

Minkälainen koulutus koulupsykologin alalle on, ja onko palkka hyvä? Käydäänkö lukio? Onko töitä helppo saada? viihdytköntyössäsi:)

Hyvää pääsiäistä!

Psykologiaa opiskellaan yliopistossa. 5,5 vuoden koulutus, jonka jälkeen on psykologian maisteri ja hankitaan valviralta laillistus psykologiksi. Käytännössä lukio käydään, mutta amispohjaltakin voi pyrkiä. Koulupsykologiksi ei ole erillistä koulutusta, se on vain sovellusala ja ammattinimike. Kuka tahansa psykologi on siis pätevä myös koulupsykologiksi. Palkka on ok, vähän kunnasta riippuvainen. Noin 3400/kk bruttona. Töitä saa helposti pikkukunnista, kasvukeskuksissa voi olla vaikeampaa. Viihdyn työssäni oikein hyvin, kouluympäristö sopii minulle. Mutta aika moni psykologi ei tästä tykkää.

Ap